Rotumääritelmä

Rodun FCI:n numero: 314

Hyväksytty: FCI 19.10.2001; käännös SKL-FKK 24.09.2002

Alkuperämaa: Alankomaat

KÄYTTÖTARKOITUS

Kooikerhondje on pieni vilkasluonteinen spanieli, joka on aito metsästyskoira. Sitä käytettiin ennen ja käytetään yhä  menestyksekkäästi sorsalintujen houkuttelijana. Se on rakenteeltaan sopusuhtainen. Karvapeite on kiiltävä, kauniisti värittynyt ja hyvin hapsuttunut.

LYHYT HISTORIAOSUUS

Tämä hollantilainen rotu on nyt virallisesti tunnustettu. Raad van Beheer (Hollannin Kennelklubi) hyväksyi väliaikaisen rotumääritelmän 18.6.1966. Hollanti sai uuden arvostetun koirarodun Paronitar van Hardenbroek'in ansiosta. Hän oli jo aiemmin ollut vaikuttajamassa useiden muiden rotujen tunnustamisessa. Kooikerhondjen harrastajien jokavuotisella tapaamisella oli tärkeä osa rodun kehityksessä. Nykyisin kooikerhondje on rotuna sekä määrältään että laadultaan vakiintunut.

YLEISVAIKUTELMA

Ketterä ja väritykseltään kirjava koira, jolla on lähes neliömäinen rungoltaan, hapsuhäntäinen ja pystypäinen.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA

Runko on hieman säkäkorkeutta pitempi. Kallo ja kuono-osa ovat suunnilleen yhtä pitkät.

KÄYTTÄYTYMINEN/ LUONNE

Iloinen, ei äänekäs, hyvin riippuvainen kotiympäristöstään, ystävällinen, hyväluonteinen ja valpas.

PÄÄ

Kallo-osa: Riittävän leveä, kohtuullisesti kaartuva.
Otsapenger: Selvästi erottuva, mutta ei liian syvä.
Kirsu: Musta.
Kuono-osa: Ei liian syvä sivulta katsottuna .
Huulet: Eivät riippuvat.
Purenta: Normaali purenta on leikkaava, tasapurenta sallitaan.
Posket: Täyteläiset.
Silmät: Mantelinmuotoiset ja syvänruskeat. Ilme ystävällinen ja valpas.
Korvat: Keskikokoiset ja poskenmyötäisinä riippuvat; kiinnittyneet hieman kirsusta silmäkulmaan vedetyn linjan yläpuolelle. Korvat ovat pitkähapsuiset ja mustat korvankärjet "korvakorut" ovat toivotut; ei valkoista väriä.

KAULA

Suora ja lihaksikas.

SELKÄ

Vahva.

RINTAKEHÄ
Syvä, kylkiluut ovat riittävästi kaareutuneet.

HÄNTÄ

Asennoltaan selän tasolla tai hieman sen yläpuolella kannettu: ei kiertynyt. Häntä on runsashapsuinen ja siinä on valkoinen töyhtö. Viimeinen häntänikama ulottuu kintereeseen.

RAAJAT

Eturaajat:
Yleisvaikutelma: Etujalat ovat suorat, eivät liian runsashapsuiset.
Käpälät: Pienet. Varpaat ovat lyhytkarvaiset ja tiiviisti yhdessä.
Takaraajat:
Yleisvaikutelma: Takaraajojen takaosa on pitkähapsuinen, kintereiden alapuolella ei ole hapsuja.
Kintereet: Riittävästi kulmautuneet.
Käpälät: Kuten etukäpälät.

LIIKKEET

Sulavat ja joustavat, eivät töpöttävät.

KARVAPEITE

Karva:
Keskipitkää ja ihonmyötäistä, hieman aaltoilevaa tai suoraa, ei kiharoita. Karva ei ole liian hienolaatuista; karvapeite on helppohoitoinen; aluskarva on runsasta.
Väri:
Selkeärajaiset puhtaan oranssinpunaiset läiskät valkoisella pohjalla. Oranssinpunaisen värin tulee olla vallitseva. Mustavalkoisuus tai kolmivärisyys ei ole sallittua.
Pään kuviointi: Valkoinen otsapiirto ja oranssinpunaiset posket ovat toivottavat.

KOKO

Säkäkorkeus noin 35-40 cm.

VIRHEET

Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

HYLKÄÄVÄT
VIRHEET
Vihaisuus ja sairaalloiset piirteet.

HUOM

Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.

Sama rotumääritelmä Kennelliiton sivuilta pdf-tiedostona

Kooikerhondje kuuluu ryhmään 8, eli
Noutavat - Ylösajavat koirat - Vesikoirat
osa 2, eli
Ylösajavat koirat
Ilman käyttökoetta

Vanhan vuonna 1991 hyväksytyn ja 1995 käännetyn rotumääritelmän näet tästä

Hollannin kooikeryhdistyksen tekemän englanninkielisen rotuoppaan näet tästä.

05.10.05 10:49