FILOSOFIA  kurssitiivistelmä
Juha Seppänen
  
 

JOHDATUS FILOSOFIAAN

Mitä filosofia on
Filosofian pääalat
Filosofinen työskentelytapa
Filosofia, tiede ja uskonto
Erilaiset filosofiakäsitykset
Olevainen
Platon ja ideaoppi
Aristoteleen käsitys olevaisesta
Syitä tarkasteleva ontologia
Olevan luonne
Tieto-oppi
Descartes
Totuus, totuusteoriat
Logiikka, deduktio, induktio
Tieteenfilosofia
Informaatio, tieto ja tietokone
Etiikka
Ihminen ja historia
Kauneus ja taide
 

Mitä filosofia on?

Opiskelijoiden näkemyksiä filosofiasta (esim. ajattelua, pohdintaa, syvällisiä kysymyksiä)

Sanan tausta
- kreikan kielessä filo = rakkaus, sofia = viisaus
- "Viisauden rakastaminen" tai "viisauden ystävyys"

Filosofia on
a) tieteenala
b) ajattelun harrastaminen ja taito
c) arkikielessä "filosofia" --> asioiden perusperiaatteet
(esim. "meidän firman toimintafilosofia")

Tieteiden äiti
- monet alat syntyneet sen piirissä
- nykyisinkin tieteiden taustalla

Ihmettelyä
- vrt. lasten tuore ajattelu
- päähuomio kysymysten esittämisessä
- aina ei löydy yksinkertaista vastausta, mutta ymmärrys lisääntyy

Kyseenalaistaminen ja kriittisyys
- "Onko todella niin?", "onko välttämättä?"
- esim. ahtaiden sukupuoliroolien arvostelu --> mies voi itkeä, nainen voi olla teknisesti taitava.
 

Filosofian pääalat

Olevaisen ongelmat
- ontologia -- yleistä olevaisen pohdintaa
- mitä on olemassa?
- mitä oleva on luonteeltaan?
- metafysiikka -- olevaisen kaikkein perimmäisten tekijöiden tarkastelua
- usein aistihavainnon tavoittamattomia asioita
- esim. Onko todellisuus ainetta vai henkeä? Onko maailma aina ollut? Onko kuoleman jälkeistä elämää?

Tieto-oppi
- tietoteoria, epistemologia
- mitä tieto on?
- miten tietoa saadaan?
- mikä on varmaa tietoa?
- mitä on totuus?
Logiikka
- pätevän päättelyn tutkimus
Tieteenfilosofia
- tieteellinen tieto? tieteen eteneminen?

Etiikka
- moraalifilosofia
- hyvän elämän pohdintaa
- oikean ja väärän, moraalin pohdintaa

Arvoteoria
- aksiologia
- mitä arvot ovat?

Estetiikka
- mitä kauneus on?
Taiteenfilosofia
- mitä on taide?

Ihmisen tarkastelu
- filosofinen antropologia
- minkälainen olento ihminen on?
- ns. mielen filosofia
- mikä mieli on?
- mielen suhde kehoon?
- onko tahto vapaa?

Filosofian historia
- eri ajattelijoiden panos?

Klassinen filosofian jaottelu (esim. Aristoteles):
A) teoreettinen filosofia (oleva ja tieto)
B) käytännöllinen filosofia (ihmiseen liittyvät kysymykset)
 

Filosofinen työskentelytapa

"Filosofia on ajatuksellista suunnistamista".

A) Käsitteiden määrittely
- tärkeää, koska muuten saatamme väitellä toistemme ohi, puhua eri asioista.
- esim. "Tämä on hyvä koulu", "Isä ei rakasta äitiä", "Hessu on viisas"
(Pohdi: mitä on 'viisas'? Voiko kouluja käymätön olla viisas?)

Määrittele: 'poikamies', 'terveys', 'oikeudenmukaisuus'.

Hyödyllinen erottelu:
- asia/objekti -- metallinen esine/auto
- käsite --  ajatussisältö kun ajattelemme autoa
- sana -- kielen ilmaisu ajatussisällölle ja objektille (suom. "auto", engl. "a car")

Kielifilosofia
- tutkii, miten kielen merkitykset määräytyvät? esim. käyttötilanne vaikuttaa merkityksiin.

B) Perustelujen esittäminen ja kysyminen
- ns. argumentaatio = perustellen etenevä asian käsittely
- mihin vedotaan perusteluna?
- esim.aistikokemuksen todistus, päättely, järkeily, muista lähteistä saadut tiedot (TV, lehdet, toiset ihmiset)

C) Ajatusten johdonmukaisuuden arviointi
- vrt. loogisuus, itsensä pussiin puhuminen.

D) Pyrkimys kokonaiskuvaan
- nykytieteiden sirpaleisuus -- filosofiassa vedetään lankoja yhteen

Filosofia, tiede ja uskonto

- filosofia on tiedettä mutta poikkeaa erityistieteistä, koska ei selkeää kohdetta.
- "Tieteiden äiti"
- muodostaa tiedeyhteisön mutta voi tutkia mitä tahansa
- tutkii ja tulkitsee tieteiden lähtökohtia, toimintaperiaatteita ja arvioi niiden tuloksia.

Filosofia ja uskonto
- samoja kysymyksiä
- uskonto pohjaa Jumalan  ilmoitukseen, dogmaattisempaa, tukeutuu valmiisiin vastauksiin
- filosofia kriittisempää, ihmisen oma järkeily keskeisempää.
- filosofia tiedon asia, uskonto uskon (raja häilyvä).
 

Erilaiset filosofiakäsitykset

- filosofia on itsekin filosofinen ongelma
- ei yksimielisyyttä filosofian luonteesta tai tarkoituksesta.

Erilaisia näkemyksiä filosofiasta:

A) Tieteellisen filosofian perinne
- filosofian ihanne on tiede
- tavoitteena maailman objektiivinen ymmärtäminen ja selittäminen
- pyritään yleispäteviin totuuksiin
- tarkkuus ja täsmällisyys ihanteita
- mm. Aristoteles, Descartes, Bacon, Looginen empirismi.

B) Henkilökohtaisen filosofian perinne
- filosofian kytkentä elämään ja taiteeseen (ns. elämänfilosofia)
- totuuksia ei voi vain ulkokohtaisesti ymmärtää, ne pitää itse elää todeksi.
- usein kaunokirjallinen esitystapa.
- mm. Sokrates, Kierkegaard, Sartre

C) Julistukselliset filosofiat
- kytkentä aatteisiin ja uskontoihin
- utopia - kohti parempaa maailmaa, maailman muuttaminen.
- "Tähän asti filosofit ovat vain selittäneet maailmaa, meidän tehtävämme on muuttaa maailma." (Marx)
- marxilaisuus, feministinen filosofia, tomismi (katolisen kirkon filosofia).
 

Olevainen

- olevaisen luonteen ja olemassaolokysymysten tarkastelua (=ontologia)
- länsimainen filosofia syntyi n. 600 eKr. antiikin Kreikassa
- myyttien ja uskonnollisten selitysten tilalle usko omaan järkeen
- keskityttiin olevaisen (maailman, luonnon) luonteen pohdiskeluun.

Luonnonfilosofit
- olevaisen perimmäinen luonne, aines tai periaate (arkhee)
- esim. Thales -- vesi, Pythagoras -- luvut ja lukusuhteet

Kreikkalaisessa ajattelussa:
- maailma (luonto) aina ollut, se on ikuinen
- maailmanjärjestys ja ihmissielu (hyvä elämä) liitoksissa toisiinsa
(tosiasiat ja arvot liitoksissa)
Pohdintaa myös…
- onko todellisuus muuttuvainen (Herakleitos) vai muuttumaton (Parmenides).
 

Platon (427-347 eKr.)

- ateenalainen kaunokirjallinen  filosofi
- dialogit (mm. Pidot, Valtio)
- keskustelun muoto
- Platonin opettaja Sokrates usein pääosassa
- Sokrateen kuolemantuomio - suuri vääryys
- Platon perusti tutkijayhteisön - Akatemia

Ideaoppi
- näkemys perimmäisestä todellisuudesta sekä totuudesta ja hyvästä
- maailman jako kahteen tasoon

A) Ideat (käsitteet, todellisuuden mallit)
esim.
- kannun idea
- kolmion idea
- Volvo S70 malli
- kissan idea
- oikean ja hyvän idea

- ideat ovat ikuisia, ne ovat ideatodellisuudessa
- tosiolevaisesta (=ideoista) saamme tietoa järkemme kautta
- filosofian keskityttävä tähän todellisuuden varsinaiseen puoleen
- ihmisen sielu on kotoisin ideamaailmasta (muistaa ideoita)

B) Konkreettiset aistittavat, yksittäiset oliot tai asiat
- erilaiset kannut
- erilaiset kolmiot
- kissat Misu, Nöpö ja Pörri
- luulo
- harha
- paha
- keho

- järkeily ja päättely tuo todellista tietoa (=rationalismi), aistihavainnot erehtyväisiä.
- esim. mikä on lyhyin reitti a:n ja b:n välillä -- järki sanoo, että suora.
- esim. mitä kodinkonetta X ajatteli?

Platonin luolavertaus:
Sokrateen kohtalo näkyy vertauksessa.

Ideaoppi näkyy Platonin >
Etiikassa
- paheet johtuvat vääristä oletuksista ja puutteellisesta ymmärryuksestä.
- kirkas taju ideoista -- seuraa hyvä elämä.

Valtio-opissa
- hallitsijoiden tajuttava ideoita (mm. oikeudenmukaisuus, hyvyys)
- seuraa hyva hallinto
- filosofien pitää toimia hallitsijoina
- luokkajako, ei demokratiaa.

Yleiskäsitteiden oleminen ja luonne?
- ns. universaalit
- ovatko esim. punaisuus, pyöreys, ihmisyys, todella olemassa olevia asioita
- Platonin mielestä universaalit eli yleiskäsitteet ovat todellisia.
(ns. realismi myöntää, nominalismi kieltää)
 

Aristoteles (384-322 eKr.)

- opiskeli Platonin akatemiassa
- hylkäsi ideaopin -- ei ole tarvetta olettaa itsenäistä ideoiden maailmaa, liian monimutkaista. Yleispätevyys on yksittäisissä olioissa.
- Aristoteles arvosti järkeilyn ohella myös aistihavainnon tarjoamaa tietoa (=empirismi).
- A. itsekin oli ahkera luonnon tutkija (mm. eläimien ja kasvien luokittelu)

Platon --> mieli ja sielu - kääntyy sisäänpäin tarkastelemaan omia ajatuksen liikkeitään.
Aristoteles --> mieli ja sielu - suuntautuu ulospäin ulkoiseen maailmaan.

Aristoteleen metafysiikka
- kaikki oliot muodostuvat kahdesta puolesta
- aineesta (materia, aines)
- muodosta (forma)

esim.
- muovi --> terassituoli (… forma … muotoilu ja käyttötarkoitus)
- muovi --> pyykkikori

- sama materia eri forma
- aines ja muoto aina yhdessä

- Aristoteles korosti olioiden tarkoitusperän näkökulmaa (ns. teleologisuus, telos= päämäärä)
- olioiden tarkastelussa on tärkeä tutkia niiden tarkoituksia ja päämääriä.
- Jumala edustaa korkeinta päämäärää, aineetonta muotoa.
 
 

Syitä tarkasteleva ontologia

Syy -käsite?
- esim. mikä todellisuutta selittää?
- mistä ilmiöt johtuvat?

Aiheuttaja --> Ilmiö --> Tarkoitus
- esim. miksi luokan valkokangas on alhaalla?

Aristoteles:
- perään kuulutti, että filosofit tutkisivat syitä monipuolisesti.
- on olemassa 4 syytyyppiä.
1) Materiaalinen syy (ankkuri painuu vedessä koska painavaa rautaa tai lyijyä)
2) Muotosyy (Ankkurin tunnistettava ulkomuoto, hahmo tai tarkoitus)
3) vaikuttava syy (joku on heittänyt sen veteen)
4) Päämääräsyy (ankkurin tarkoitus pitää laiva paikallaan)

- Aristoteelinen teleologinen tarkastelutapa oli voimissaan 1600-luvulle.
- luonnontieteissä siirryttiin mekanistisiin selityksiin (mm. Galilei, Newton) - vaikuttavat syyt (=kausaalisyyt) ovat selittämisen ydin.
- esim. Otsonikerros ohentuu --> UV säteily lisääntyy --> Ihosyöpä lisääntyy

Nykytieteessä käytetään paljon tilastollisia selityksiä.
- esim. kaksi ilmiötä esiintyy usein toistensa yhteydessä.
- "niillä saattaa olla jotakin tekemistä toistensa kanssa"?
- esim. runsas suolan käyttö -- paljon verisuonitauteja.
- suolan käyttö oletetaan syyksi ...ehkä se on yksi syy, ei välttämättä ainoa.
- tilastollinen yhteys ilmiöiden välillä ei välttämättä kerro syy-yhteydestä.
- esim. Hallstatissa  yhteys haikaroiden ja syntyvien vauvojen kesken.

Hume -- syy -seuraus juttu on vain oletus.

Ihmistieteissä selitetään ihmisen käyttäytymistä (esim. psykologia), tärkeää ihmisen asettamat päämärät ja tavoitteet.
Esim.  Nainen tappoi miehen1 päästäkseen naimisiin miehen2 kanssa.
(päämäärähakuisuus=teleologisuus)
 

Olevan luonne

Substanssi = olevaisen perustekijä (itsenäinen, pohjimmainen)

Onko substansseja lukumäärällisesti
- yksi (monismi)
- kaksi (dualismi)
- monta (pluralismi)

Onko substansseja laadullisesti
- perustekijä on AINE (= ontologinen materialismi)
- perustekijä on HENKI, AJATUS (= idealismi)

- subjektiivinen idealismi - minun ajatukseni ovat
- objektiivinen idealismi - yleiset ajatukset ja ideat ovat

Esimerkki dualismista:
Descartesin todellisuuskäsitys

On kaksi erillistä itsenäistä substanssia
AINE (ulottuvaista)
HENKI (ajatuksellista)

esim. ihmisessä  RUUMIS ja SIELU (voi olla ilmankin kehoa)

Karl Popperin (1902-91) teoria kolmesta maailmasta
- teoria kolmesta olevan lajista
- kolmenlaisista asioista on järkevää sanoa "ne ovat olemassa".

Maailma 1 - Aineelliset kappaleet (esim. kivi, puu, auto, jäätelötuutti, ihmiskeho, aivot, atomit)

Maailma 2 - Henkilön mielentilat (esim. ajatukset, muistot, tunteet, kokemukset)

Maailma 3 - Ihmisten yhteisölliset luomukset ja ideat (esim. suomen kieli, tavat, kirjastojen sisällöt, keksinnöt, taideteokset )

Ajatuskoe
J. Karjalainen sävelsi laulun "Väinö" yksin ollessaan ja kuoli. Ei jäänyt nuotteja, ei muistiinpanoja eikä nauhoituksia.
Onko laulu olemassa?

Popper itse kannatti materialistista ontologiaa, jonka mukaan olemisen perusta on aineellisissa asioissa. Ajattelutavan mukaan laulua ei enää ole kun maailma 2 (yksilön tajunta) sammuu, ellei laulua ole jotenkin "siirretty" muihin maailmoihin M1 tai M3, esim. nuottimerkeiksi ja nuottipaperille, toisten ihmisten muistiin, äänitteeksi.

Platon korosti ideoita - laulu on peräisin ideamaailmasta - Karjalainen vain "toi sen tänne". laulun idea säilyy.

Descartes - Saattaisi ajatella - laulu on olemassa, koska Karjalaisen sielu muistaa laulun kehon kuoleman jälkeen.
 

Tieto-oppi

Tietoon liittyvät kysymykset
- tietoon liittyvät kysymykset tulevat uudella ajalla (1500-) keskeisiksi.
- tiedon edistyminen ihanteeksi.
- skeptisismi --> epäilyasenne --> ei ole varmaa tietoa. (voimakkuuseroja: jokin epävarmaa --  kaikki epävarmaa;  ristiriitaisuus: "Oletko aivan varma, että kaikki on epävarmaa?")
- skeptisismi myös suuntaa-antavaa - mistä tiedon jämäkkä perusta voisi löytyä?
- mistä olen varma? (opiskelijat kirjoittavat)

Mitä tieto on?
- klassinen tiedon määritelmä (mm. Platon)
- "tietoa on hyvin perusteltu tosi uskomus (käsitys)".

1) Hyvin perusteltu - ei sattumalta oikeaan osunut arvaus, ei pelkkä subjektiivinen mielipide, on syitä ja perusteita olla kyseistä mieltä.
2) Asian oltava totta/paikkansa pitävää - emme sano tiedoksi sellaista mikä ei ole totta.
3) Tieto on vakuuttuneisuutta, uskomista, olen vakaassa käsityksessä asiasta. Jos tiedän jotakin niin myös uskon sen.

Tiedon erilaisia lajeja
A) Tietää, että jotakin (know that)
- ns. propositionaalinen tieto, tietämisen sisältö kuvattavissa väitelauseena
- esim. "Tiedän, että Suomessa ei ole juhannuksena pakkasta".
B) Tietää, miten  (know how)
- esim. miten pyörällä ajetaan, miten pyykkikonetta käytetään …
C) Tuntee ja tunnistaa
- esim. "Tiedätkö koulumme uuden opon?"
 
 

René Descartes

- Cartesius (lat.)
- 1596-1650
- syntyi Ranskassa, jesuiittakoulu, 30 v. sota, Hollanti, Tukholma
- filosofoi sängyssä, laaja kirjeenvaihto
- taitava matemaatikko (mm. loi analyyttisen geometrian)
- halusi filosofian olevan samaan tapaan "selvää ja täsmällistä".

Ns. Epäilyn menetelmä (=metodi)
- kaikki oletukset alistettava tiukan epäilyn alaiseksi
- ei saa kritiikittömästi luottaa aikaisempiin filosofeihin, kirkon opetuksiin, vallanpitäjiin.
- vain oma tarkka ajattelu ja järki kelpaa oppaaksi.
- menetelmän soveltaminen - johtaa varmaan tietoon.

Koska D. pyrki asettamaan uudenlaisen pohjan tiedolle/filosofialle
- "Uuden ajan filosofian isä"

Descartesin tieto-oppi

- aistit pettävät joskus, eivät voi olla varman tiedon perusta (EI empirismille)(esim. airo taittuu vedessä)
- unessa saamme vaikutelmia esineistä ym. nähdessäni edessäni esim. kupin, miksi ei voisi olla kyse unen näöstä?
- pahantahtoinen henki saattaa laittaa tajuntaani vaikutelmia, jotka eivät ole totta.

Ainut epäilemätön varmuus: Minun tajunnassani tapahtuu - epäilevä ja ajatteleva minä on olemassa
"Ajattelen siis olen olemassa"
Cogito ergo sum (lat.)

Descartes edustaa tieto-opissaan  rationalismia
- luottamusta järkeen ja ajatteluun.
D. tukeutuu myös Jumalan käsitteeseen
- täydellisen olion eli Jumalan on oltava olemassa, hän on hyvä eikä harhauta ihmistä, siksi voimme luottaa, että normaalit vaikutelmamme ulkomaailman ilmiöistä ovat oikeita.
D:n todellisuus- ja ihmiskäsitys on dualistiunen.
- maailma jakautuu kahteen erilliseen olevaisen muotoon - aineeseen ja henkeen (ruumiiseen ja sieluun).
 

Totuus

- 'totuus' -käsitteellä monia merkityksiä ja vivahteita.
esim.
- väite pitää paikkansa
- mielen ja todellisuuden vastaavuus
- asiat nähty ja esitetty oikein (2+3=7 - on epätotta)
- totta se mikä soveltamiskelpoista
- elämänfilosofioissa ja uskonnoissa "Totuus" tarkoittaa joskus oikeaa asennetta ja elämäntapaa (esim. "Asiat elettävä todeksi", "Henkilökohtainen totuus", "Pysyä totuudessa", "Minä olen totuus").

Viime aikoina absoluuttisen (= ehdottoman) totuuden rinnalle ehdotettu miedompia käsitteitä.
- "on järkevää olettaa että - " (rationaalista)
- "on todennäkoistä että - " (esim. Niiniluoto: totuuden kaltaisuus)

On hyödyllistä erotella seuraavat näkökulmat:
A) Mitä totuus tarkoittaa? (käsitteen merkitys kielessä, meaning)
B) Miten totuus ilmenee ja osoitetaan? (totuuden kriteerit ja tunnusmerkit)

Totuusteoriat

1) Korrespondenssiteoria
- ns. "vastaavuusteoria"
- totuus on vastaavuutta väitteen (näkemyksen) ja todellisuudessa vallitsevan asiantilan kanssa.
- esim. väite "avain on laatikossa" -- on totta jos avain oikeasti on laatikossa ja epätotta jos avain ei ole laatikossa.
- erityisesti teoria siitä, mitä totuus tarkoittaa (vrt. yläpuolella A), tuntuu soveltuvan melko hyvin reaalimaailmaa koskevien tieteellisten väitteiden totuusteoriaksi.
- hankaluus se, ettei lauseet  asetu arvioitavaksi yksiselitteisesti.  Väite on ensin tulkittava. Esim. "Minna on hyvä äiti" -lause vaatii tulkintaa (mitä on olla hyvä äiti) jo ennen kuin vastaavuutta voidaan arvioida.
- tietoteoreettisesti ongelmallinen: vaatii että pystymme jotenkin vertaamaan uskomuksiamme tosiasioihin. Mutta miten vertaaminen on mahdollista, kun meillä on vain uskomuksia todellisuudesta.

2) Koherenssiteoria
- totuus on koherenssia eli "yhteensopivuutta", väite sopii yhteen muiden totuuksien kanssa.
- totuus nähdään erilaisten hahmotusten sopusuhtaisena muodosteena.
- "palat loksahtavat kohdalleen".
- esim. rikostutkimuksessa alkuoletus on, että "Jack on murhaaja":  Jackilla on motiivi, murha tapahtui Jackin aseella … mutta Jack oli todistettavasti ulkomailla -- ei sovi ehyesti tai loogisesti kokonaiskuvaan
- alkuoletus on epätosi
- ongelma: voi olla useita sisäisesti ristiriidattomia (koherentteja) kilpailevia väitteitä todellisuudesta.
 

3) Pragmatistinen totuus
- käsitys on tosi jos se on toimiva tai hyödyllinen.
- totta on se mikä toimii tai mistä on suotuisia seurauksia.
- menestyksellisyys
- vrt. Hollywoodissa hyvä ja onnistunut elokuva -- paljon katsojia ja tuottoa.
- ongelma: on paljon asioita ja seikkoja jotka eivät ole hyödyllisiä mutta silti tosia. Voi olla hyödyllisiä epätotuuksia -- esim. "Ei hallitsijalla ole vakavaa sairautta".
- tilanteen selvittely käytännön kokein voi olla osuvaa. esim. onko auton moottorin sammumisen syy polttoainepuolella vai sytytyksessä? Vai jokin muu?

4) Konsensusteoria
- totta on se, mistä olemme yksimielisiä tai samanmielisiä (=konsensus)
- ongelma: kokonainen yhteisö voi erehtyä. Esim. 1400-lla vallitsi laaja konsensus, että maa on pannukakku.

5) Ns. Ontologinen totuus
- totuus ja olevainen (usein vielä hyväkin) liittyvät läheisiksi asioiksi. Totta on se mikä on. (esim. Hegel ja Heidegger)
- totuus on todellisuuden olemista, esim. todellisuudessa valitsee tila X, se on totta. Asiat ovat todellisia, merkityksellisiä ja "tuntuvia". Totuus ei ole suppea väitteen ominaisuus vaan laaja todellisuuden piirre.

6) Totuus varmuutena
- totuus tarkoittaa mielen vakuuttuneisuutta.
- esim. Descartes oli varma ajattelevan minän olemassaolosta.
 

Logiikka

- pätevän päättelyn tutkimusta.
- formaalinen tiede -- kiinnostunut muodosta ei sisällöstä.
(vrt. matematiikka 7-2=5 -- "muoto kunnossa!")
- pyrkimys johdonmukaisuuteen ja ristiriidattomuuteen.
- jo Aristoteles kehitteli ns. syllogismeja -- ehdottomasti varmoja päättelyitä.
- arkikieli ja -ajattelu välillä epäselvää ja ristiriitaista.

- tiedon muodostuksessa tärkeitä päättelytyyppejä - deduktio ja induktio.
 

Deduktio (deduktiivinen päättely)

- yleisestä yksittäiseen -päättelyä.
- loogisten sääntöjen mukaan etenevää päättelyä/johtamista.
- rakentuu lähtöoletuksista eli premisseistä (P1, P2 …), joista johtopäätös (J) seuraa välttämättä.
- jos päättely suoritettu oikein -- "pätevä".
- jos premissit ovat tosia (vastaavat todellisuutta) ja jos päättely on oikein suoritettu, johtopäätös on välttämättä tosi.

Pätevän deduktion kaavamainen esitys:

P1.  Jos A niin B
P2.  A
-------------------------
J.  B

Esim.

P1.  Jos joku on ihminen, hän on kuolevainen.
P2.  Simo on ihminen.
------------------------------------------------------
J. Simo on kuolevainen.
 

Toinen pätevä deduktio:

P1.  Jos A niin B
P2.  ei-B  (-B)
--------------------
J.  ei-A  (-A)

Esim.
P1.  Jos Martti on peikko, niin kuu on juustoa
P2.  Ei ole niin, että kuu on juustoa
------------------------------------------------------
J.  Ei ole niin, että Martti on peikko.

Epäpäteviä/epävarmoja päätelmiä (V-merkki):

VVVVVVVVVVV

P1.  Jos A niin B
P2.  B
---------------------
J. A

P1.  Jos joku on ihminen, hän on kuolevainen
P2.  Simo on kuolevainen
-------------------------------------------------------
J. Simo on ihminen
 

VVVVVVVVVVV

P1.  Jos A niin B
P2.  ei-A
---------------------
J.  ei-B

Deduktio ei lisää tietoamme yli premisseissä jo ilmaistujen asioiden. Silti deduktio voi "kirkastaa" ja "tiivistää" meille asioita… auttaa ymmärtämään asioita.

Esim.
P1. Kaikki ihmiset ovat erehtyväisiä
P2. Opettaja on ihminen
--------------------------------------------
J. Opettaja on erehtyväinen
 

Induktio (induktiivinen päättely)

- yksittäisestä yleiseen -päättelyä.
- induktio tuottaa uutta todellisuutta koskevaa tietoa.
- yksittäisistä tapauksista johdetaan yleistys.
- esim. useita havaintokertoja, että tuli on polttanut - päätelmä "tuli polttaa".
- esim. aurinko noussut joka päivä - huomennakin aurinko nousee.
- esim. kaikki tähän mennessä havaitut korpit ovat olleet mustia - siis korpit ovat mustia.
Induktio ei ole ehdottoman varmaa
- ei taetta, että todellisuus pysyy samana
- emme voi havainnoida kaikkia yksittäistapauksia (esim. on havaittu 2572 korppia -   kaikki mustia - 2573. korppi voi olla pinkki).
- induktio ajateltu usein todennäkäisesti todeksi.
- David Hume (1700-lla) korosti induktion teoreettista epävarmuutta.

Päättelyiden merkitys?
- käytämme arjessa ja tieteessä - tiedon muodostamisessa ja laajentamisessa.
- esim. ns. aksiomaattinen tieteenihanne (mm. Aristoteles) - Ensin asetetaan alkupremissit -- niistä deduktiivisesti johdetut johtopäätökset.
 

Looginen totuus - totuus ei seuraa maailman luonteesta vaan lause tai väite sisältää välttämättömän totuuden, totta kaikissa tilanteissa  - esim. "Ulkona sataa tai ei sada".

Looginen ristiriita - väite esittää mahdottoman asiantilan, esim. "Ulkona sataa ja ei sada".

Loogiset paradoksit - itsensä kumoavat väitteet. Esim. "Tämä lause on epätotta" - onko lause totta? "Se mitä nyt sanon on valetta" - onko lause valetta vai totta?
 

Tieteenfilosofia

- tieteen määrittely, menetelmä ja tieteen kehitys

Mitä tiede on?
- ihmiskunnan projekti tiedon kartuttamiseksi.
- A) tiedot B) tutkimustoiminta C) tutkijat
- erottuminen epätieteestä (näennäistieteestä, pseudotieteestä)
- tieto tuotettu tieteen metodien (menetelmien) mukaisesti.
- tieteen metodologia = menetelmäoppi (tiedon hankinta, perusteleminen, käyttö?)

Tieteellisen tiedon tunnuspiirteet:
- tiede etenee ja tieto lisääntyy
- ristiriidattomuus
- tieto perusteltua, todistettua ja koeteltua (esim. verifioituvaa tai falsifioituvaa)
- julkisuus
- objektiivisuus (mm. puolueettomuus)
- toistettavuus
- itseään korjaavuus
- kriittisyys
- itsenäisyys (esim. vallanpitäjät eivät saa ohjailla tiedettä)

Suora tieto
esim. hypoteesi (= alkuoletus) ------------- kohde (esim. orava)
tietoa suorasti tarkkaillen, katsotaan pitä0äkö hypoteesi paikkansa vai ei.

Monesti tukeudutaan epäsuoraan tietoon
hypoteesi - muita tietoja - muita tietoja - kohde (esim. Big bang)

Induktio ja deduktio tieteessä
- Pentti tutkii Spede-linnun esiintymistä/pesintä.
- nykyteoria: Spede pesii/esiintyy vain Kuopion eteläpuolella.
- puhelinsoitto: Kuusamossa havaittu Spede
- Pentti: Ei mahdollista, ei sovi teoriaan, havainnoija nähnyt väärin (deduktiivinen päättely).
- lisää väitteitä : Oulussa, Rovaniemellä, Inarissa on havaittu Spede
- siis Spede esiintyy pohjoisessakin (induktio).
- uusi teoria - Pohdintaa, mistä muutos johtuu? (ilmasto, ravinto, pesimispaikat?)

Miten tiede kehittyy ja etenee?
A) Etenee vähitellen kun uusia tietoja karttuu "tiedon kakkuun" ja virheitä karsiutuu.
B) Tiede etenee vallankumouksellisesti, Thomas Kuhn (1960)
- tiede ei etene jatkumona tai suoraviivaisesti "kakun kasautumisena" vaan hyppäyksittäin
- on vallitseva tieteen paradigma (= tutkimustapa, tutkimusperinne)
- se sanelee sen hetkisen tutkimuksen - tutkimustavat (jopa kiinnostavina pidetyt kysymykset)
- paradigma korvautuu valankumouksellisesti uudella p:lla, tulee melkeinpä kokonaan uudet kysymykset.
- vrt. Newton - Einstein,  behaviorismi - kognitiivinen psykologia.

A) Tieteen tiedot "löytöjä".
B) Tieteen tiedot enemmänkin "keksintöjä".
 

Informaatio, tieto ja tietokone

- informaatio --> viestejä, pinnallista dataa, merkkejä
- tieto --> perusteltuja tietoja
- tietokone --> vrt. monissa kielissä vaatimattomammin "laskukone" tai "datan käsittely kone" (ei "tieto" mielleyhtymää).

Pohdi, tietääkö tietokone? Ajatteleeko tietokone?

Pohdi, tekniikan/tietotekniikan hyödyt ja haitat?

Pohdi, onko tieto valtaa? Perustele?
 

Etiikka

Mitä on hyvä elämä? (pohdintaa jo antiikissa)
Miten se saavutetaan?
- yksilön kohdalla?
- yhteisönä?

Moraalisen hyvän/oikean määritteleminen ja perusteleminen.

Laki on eri asia kuin moraali

Milloin olen moraalisessa vastuussa? (tahallisuus, vahinko, painostus, mielenhäiriö)

Moraalin ja hyvän yleispätevyys?

A) On olemassa yleispäteviä moraalinormeja (esim. toisen omaisuuden anastaminen aina väärin, esim. Platon)
B) Ei ole - (esim. Hume, vain paheksunnan ja  myöntyvyyden tottumuksia ja mielipiteitä).
 

Moraalisen hyvän perusteleminen. Miksi hyvää toimia moraalin mukaan? Miksi ei voisi valita moraalitonta käytöstä?
Esim. Miksi hätään joutunutta olisi autettava? Miksi löytynyt lompakko pitäisi palauttaa omistajalle?

- perusteltu järjellä ja hyvän idean ymmärtämyksellä.
- Jumalan tahdolla.
- ihmisjärjelle näyttäytyvä moraalivelvoite kehottaa (Kant).
- teon seuraukset / hyöty tai haitta (Utilitaristit, Mill, Bentham).
- sopimus - on järkevää sitoutua moraaliseen sopimukseen (esim. Hobbes, Rousseau).

Onnellisuus - hyvän elämän mallina ja moraalin päämääränä
- kreikan kielellä eudaimonia
- jotkut pitäneet onnellisuutta etiikan perustavoitteena (esim. Aristoteles)
- onnellisuus toteutuu, kun ihminen toteuttaa lajiolemustaan eli järkevyyttään ja sosiaalisuuttaan ja se suuntaa ihmistä kultaiselle keskitielle.
- jotkut määritelleet onnellisuuden nautinnoksi tai mielihyvän kokemukseksi.
- miten hyvä onnellisuuden ja hyvän elämän tunnusmerkki nautinto on?
- esim. hedonismi = minun nautintoni keskeistä.
- välitön vai pitkän aikavälin nautinto?

Vapaa tahto?
- jos ihmisen toiminta on vääjäämättömien syy-seuraus -suhteiden sanelemaa (determinismi), onko ns. tahdon vapautta? tekeekö ihminen aitoja vapaita ratkaisuja ja omia päätöksiä, joista hänet voidaan myös asettaa vastuuseen?
- jos tahto ei ole vapaa, murhaaja murhasi "pakon sanelemana" (hän ei olisi voinut toimia toisin) eikä olisi oikein syyttää häntä teostaan.

Hyvä
- Platon uskoi hyvän yleispätevyyteen ("valo joka tekee kaiken muun näkyväksi")
- ehkä monimielinen käsite
- on monenlaista "hyvää", vrt. G. H. von Wright, teos Hyvän muunnelmat
- esim. tekninen hyvä (hyvin toimiva puukko), moraalinen hyvä (hyvän teon tekevä  ihminen)

Yhteiskuntaetiikka
- miten ihmisten yhteiselämän pitäisi sujua?
- mitä on oikeudenmukaisuus?
- valtiossa, hallinnossa, työssä, palkkauksessa, oikeuslaitoksessa, rangaistuksissa?

- yhteisön ja yksilön etujen jännite?
- miten paljon yhteisö saa vaatia yksilöltä tai  rajoittaa yksilön vapautta?
- esim. verot, väestörekisteri, varusmiespalvelus, liikennesäännöt, kotirauha, intimiteettisuoja?
- vrt. Paasilinna/Jarva: Jäniksen vuosi

- 1800-luvulta lähtien ns. liberalismin aate - yksilönvapautta pitää kunnioittaa, kunhan ei loukata toisen oikeuksia/vapauksia. (esim. J. S. Mill)
- samoin USA:n  itsenäistymisaatteet.
 
 

Ihminen ja historia

- mm. minkälainen olento ihminen on?
- miten ihmisen toiminta ohjautuu?
 

Ihmisen erityispiirteet?
- työkalujen käyttö
- symbolinen kieli
- itsetietoisuus ja moraali
- opettaa kulttuuriaan jälkeläisilleen

Ihmisyyden olemus, avoimuus ja määräytyminen?
A) Essentialismi (=olemusajattelu).
- on olemassa ihmisen olemus, ihmisyys.
- esim. Aristoteles uskoi olevan ideaalinen ihmisyys
- myös esim. kristillisessä perinteessä ihminen on jotakin määriteltyä, "Jumalan kuva".
B) Eksistentialistinen ihmiskuva
- ei ole mitää valmista ihmisen olemusta, ihmisen itse määriteltävä mitä on olla ihminen.
- esim. J.P. Sartre, M. Heidegger … vain ihminen kykenee kysymään omaa luonnettaan.
C) Naturalismi
- ihminen on luonnonolento, eläin, toiminnan syyt geeneissä.
- esim. Peter Singer, Skinner, Freud
D) Kulturalismi
- ihminen on kulttuurin tuote (mm. kieli, tavat, muotivirtaukset luovat ihmisen)
- kulttuurissa syntyy ihmisyys (vrt. humanismin ihmiskeskeisyys)
 

Historia
- historian filosofia - mistä on kyse historiassa, mikä historiaa määrää?
- ohjaavatko historiaa yksilöt vai massat? (nerot - työväenluokka?)
- määräävätkö henkiset vai aineelliset seikat?
- toteuttaako historia jotakin tarkoitusta?
- vrt. Hegel - hengen itsekehitys, Spengler - länsimaiden perikato

Kauneus ja taide

Kauneus
- estetiikka - kauneusarvioiden perustan tutkimusta
- esim. Platon: kauneus -- liitoksissa totuuteen ja hyvyyteen.

Mitä kauneus on?
- määrittele kauneus?
- esiintyy luonnossa, ihmisissä, esineissä, taideteoksissa…
- miellyttävän näköinen tai kuuloinen
- mielihyvää tuottava asia
- puoleensavetävää, jotain mitä ihmiseltä puuttuu
- kulttuurisidonnainen, yksilöllinen asia
- osoittautunut vaikeasti määriteltäväksi
- ruman ja vastenmielisen vastakohta

A) Melko paljon yksimielisyyttä mikä kaunista (esim. missi no:3, järvimaisema)

B) Usein myös erimielisyyttä (esim. matto, talo, lempiväri)

C) Kauneus on objektin / kohteen ominaisuus

D) Kauneus on kokijasta riippuvainen
- on kulttuuri ja aikakausi riippuvaisuutta
- esim. alkuasukasheimossa venytetty alahuuli,  50 v. sitten muodokas naisihanne.

Immanuel Kant
- kauneuskokemuksen taustalla ihmisen muodon taju
- kaunis herättää pelkällä muodollaan pyyteetöntä mielihyvää (esim. sinivuokot symmetrisiä ja kauniin värisiä).
- esim. mummi järjestelee kengät eteisessä - ei erityistä hyötyä, mutta kaunista.
- Kantin mielestä kauneuskokemus liittyy ihmisen tarpeeseen kokea ,että todellisuus ei ole kaaosta ja maailmalla on mieli ja järjestys.
 

Taide
Mitä taide on? Mikä tekee X:stä taideteoksen? Mikä hyvää mikä huonoa taidetta?
Voiko esim. elokuvia arvostella?
Ajatuskoe: Vaja täynnä kertynyttä tavaraa. "Tuo vajasta kaikki taideteokset"! Mitä henkilö tuo vajasta?

Monet taiteen alat, ehkä ei ole yhtä kriteeriä ns. taiteelle.

Taiteen historiassa erilaisia vaiheita - joku luetaan taiteeksi ja joku ei.
Arvostuseroja myös taiteen lajeissa - esim. veisto ja maalaus eivät muinoin kovin arvostettuja - rinnastettiin nikkarointiin ja käsitöihin.
vrt. elokuva, valokuva, tilataide?

Jako
- korkea taide (Sibelius, Gallen-Kallela)
- populaari taide (Humppa, sarjakuvat)
- eliitti -- suuri yleisö?
- abstrakti -- näköispatsas?

Millä kriteereillä taidetta voi arvottaa?
Miten taide rahoitetaan?

Ns. käsitetaide lähestyy filosofiaa, koska se pohtii mitä taide on?
- esim. taulu "tämä on taidetta"

Taiteen erilaisia määrittely-yrityksiä:
- taitavasti tehty
- taideinstituution arvostama
- taiteeksi asetettu (esim. Duchamin pisoaari)
- teos ilmaisee tekijän tunteita
- teos puhuttelee ja koskettaa kokijaa
- teos saa kokijan kokemaan/ajattelemaan tuoreella tavalla
- teos puhdistaa (katharsis) kokijan tajuntaa

Ehkä ei ole yhtä taiteen määritelmää tai olemusta.



Juha Seppänen   juhaseppanen@hotmail.com