Uudempi versio FI1-kurssista
Pääsivulle
www.kolumbus.fi/juha.seppanen/



FI1 Filosofian peruskysymyksiä

 
Mitä filosofia on?
Olevaisen ongelmat
Tieto-oppi
Logiikka
Etiikka
Yhteiskuntafilosofia
Ihmisen tarkastelu
Historianfilosofia
Estetiikka ja kauneus
Taidefilosofia
 
 

Mitä filosofia on?

- (kreik.) fileo = rakastaa, sofia = viisaus

a) tieteen ala
b) ajattelun taitoa/harjoittamista
c) arkikielessä -> filosofia -> asioiden perusta, keskeiset asiat
(- esim. meidän firman toimintafilosofia)

- filosofia on tieteiden äiti
-> monet alat syntyneet sen piirissä
-> vaikuttaa nyk. tieteiden taustalla
(- esim. tulosten varmuus, pätevyys, tietee metodit)

- omia (määritelmiä, mitä filosofia on?)
-> 
-> 

- ihmettelyä!
-> kykyä tarkastella tuoreesti
-> vrt. lapsen ajattelu
(- mitä? miksi? esim. "onko Thames se vesi vai uoma?")

- päähuomio kysymysten esittämisessä
-> aina ei löydy selkeää vastausta
-> näkökulmat/ymmärrys voivat lisääntyä

- kriittisyys ja kyseenalaistaminen
-> onko todella noin?
-> ravistelee vakiintuneita ajatustottumuksia
(- esim. isät ovat huonoja lastenhoitajia)

(- esim. S. de Beauvoir: Toinen sukupuoli (1949) -> nainen on aina toinen)
(- harjoitus: kootaan miestä kuvaavia adjektiiveja -> niistä johdetaan käänteisesti "naisellinen")
 
 

Filosofian pääalat/tutkimusaiheet

- voi tutkia mitä tahansa
- eroaa ns. erityistieteistä, joilla rajattu kohde
- silti filosofiassa vakiintuneita kysymysalueita/aiheita

Olevaisen kysymykset
- ontologia
-> yleinen olevaisen tarkastelu (mitä on olemassa? mitä oleva luonteeltaan?)
(- ontos = oleva)
- metafysiikka
-> sanan tausta -> "fysiikan jälkeen"
-> perustavimmat, usein aistitiedon ylittävät olevaiskysymykset
-> esim. onko aina ollut jotakin, onko ihmisellä kuolematon sielu?

Tieto-oppi
(- tietoteoria/epistemologia (episteme = tieto))
-> mitä tieto on?
-> miten tietoa saadaan?
-> mikä varmaa tietoa? 

Logiikka
-> väitteiden johdonmukaisuus, päättelyn pätevyys?

Etiikka
(- ethos = tavat)
-> mikä oikeaa/väärää? hyvää/pahaa?
-> tutkii moraalia (lat. mors = tavat)

Yhteiskuntafilosofia
-> toimivan yhteiselämän periaatteet?

Estetiikka
-> kauneus?

Taidefilosofia
-> taide?

- - - - - - - - - 

Näistä aiheista historiassa monenlaisia esityksiä
-> filosofian historia
 
 

Miten filosofia syntyi? (tee tiivistelmä, kirja)

- antiikin Kreikassa n. 600 eKr.
- vapailla kansalaisilla aikaa pohtia
- myytit ja uskonnot menettivät merkitystään
- luottamus ihmisjärkeen (rationaalisuus, lat. ratio = järki)
- alussa ns. luonnonfilosofit/esisokraatikot
- etsivät alkuainetta/-periaatetta (esim. Thales -> vesi)

- antiikin ”kultakausi” (n. 450-300 eKr.)
-> myös ihmisen luonteen, etiikan ja valtion pohdintaa 
-> Sokrates -> Platon -> Aristoteles
 
 

Sokrates - filosofin esikuva (tee tiivistelmä, kirja ja moniste)

- (469-399 eKr.)
- ateenalainen, tanakka ja nykerönenäinen, vaimo Ksantippa
- ei itse kirjoittanut, tunnetaan oppilaansa Platonin dialogien (vuoropuhe) kautta
- ei ottanut rahaa opetuksesta
- "kuljen mielelläni kaupoissa, koska näen kaikki ne esineet, joita ilman tulen toimeen."
- kuoleman tuomio -> nuorison turmeleminen ja vieraiden jumalten palvelu
- kuoli filosofian vuoksi

Sokrateen filosofia, tyyli ja opetukset? (tee tiivistelmä)
- sokraattinen keskustelu
-> kaivoi tiedon keskustelijasta
-> saattoi tekeytyä tietämättömaksi
-> paarma -> kyseenalaistaja
-> kätilö -> tavoite keskustelijan oma oivallus

- viisas tietää, ettei tiedä kaikkea
- viisauden rakastaja, ei omistaja

- hyve on tietoa
-> oikea tieto/ymmärrys -> johtaa oikeaan toimintaan (hyvään elämään)
-> paha/vääryys -> johtuu vääristä käsityksistä

- tunne itsesi
-> tie totuuteen oman sisimmän kautta (pohdittava oman elämän suuntaa)
 
 

Filosofian työskentelytavat

(- jo Sokrateella)

- käsitteiden määrittely (selventäminen)
(-määrittele: 'poikamies', 'viisas'; arvioi: "lukion käynnistä on hyötyä")
- johdonmukaisuus (puhuuko henkilö itsensä pussiin)
- perustelut (argumentointi)

- tukeutuminen ihmisjärkeen
- eroaa uskonnosta, jossa usein vastaus otetaan auktoriteetilta/nojaudutaan oppeihin (dogmaattisuus)
 
 

Filosofian erilaisia painotuksia

- filosofian olemus itsekin filosofinen ongelma
- ei yksimielisyyttä, mitä f. on
- esim. 1900-l. jako -> mannermainen vs. anglo-amerikkalainen f.
- esim.

1) Tieteellisen filosofian perinne
- ihannoi tieteen tarkkuutta
- "tieto ja ymmärrys" maailmasta, luonnon hallinta
- yleiset totuudet

2) Elämänfilosofiat
- f. opettaa elämään
- taide ja tunteet tärkeitä
- henkilökohtaisuus
- filosofia on elettävä todeksi
- esim. Sören Kierkegaard, Friedrich Nietzsche

3) Aatteelliset filosofiat
- pyrkimys muuttaa maailma paremmaksi
- esim. marxsilaisuus -> utopia
- esim. ekologinen filosofia -> luonnon pelastaminen
- esim. feministinen filosofia, mm. Simone de Beauvoir

Feminismi
a) naisen aseman parantaminen (esim. koulutus, äänioikeus)
b) "naisellisen" mieltämistapojen uudistaminen
---> mm. Simone de Beauvoir, 1949 teos "Toinen sukupuoli"
- on väärin, että naisella ei itsenäistä olemusta vaan määritellään miehen kautta "toisena"
- "kohtu on kohtalo"
 

ja aatteellisen filosofian perinteet
 


 
 

Olevaisen ongelmat

- mm. ontologia ja metafysiikka
- mitä on olemassa? (onko ufoja, Jumala, olevaisen juoni?)
- miten jokin on? (onko paloiteltu omenapuu yhä? onko määritelty asia jo olemassa? onko jokin jos sitä ei havaita?)

- esim. miten Volvo V70 tai Beatlesin "Yesterday" on?
- yksittäistapaukset vai yleisempi malli?

- ajatuskoe: J. Karjalainen sävelsi "Väinön" ja kuoli (ei äänityksiä, ei muistiinpanoja).
- onko "Väinö" olemassa? (määrittele oma kantasi)

- esim. rakkaus, mitä se on (nimitys, tietty tunne, ajatus, käyttäytymistapa?)
(- esim. kauneus? onko yhteistä nimittäjää?)

- a) ulkoinen fyys. todellisuus (puu) <----------> b) sisäinen mielen maailma (havainto/muisto puusta mielessäni)
- keho (aivot) <--------------------------------> mieli
- äärinäkemyksiä: vain a tai b on oikeasti olemassa (vain toinen perimmäistä olevaa)
- materialismi <-----------------------------> idealismi
 
 

Platon (427-347 eKr.)

- platonismi
- ateenalainen kaunokirjallinen filosofi
- Sokrateen oppilas, S:n oikeusmurha kiihdytti pohtimaan
(asiat eivät Ateenassa ok, etsittävä uusi perusta/filosofia)
- 35 dialogia, esim. Pidot ja Valtio
- perusti akatemian
- homoerotiikka
(- Whitehead: "filosofia ollut vain reunahuomautuksia Platoniin")
 


 
 

Luolavertaus
- todellinen  <---------------------------------------------------------------> näennäinen
- vrt. Sokrates
(lue kirjasta ja monisteesta)

Platonin ideaoppi
-> maailma jakautuu kahteen tasoon (= dualismi)

- a) ideat (mallit, käsitteet, yleiset) <-----> b) konkreettiset, aistittavat, yksittäiset asiat
- esim.
- a) tuolin idea ----------------------------------- b) konkr. tuolit
- kolmion idea --------------------------- konkr. kolmiot
- Volvo V70 -------------------------- konkr. yksilö
- "kissa" -------------------------- Iines, Manu, Kalevi
- oikean idea -------------------- yksittäiset oikeat teot
- hyvän valtion idea -------------- yksit. valtiot
(- korkeimpana hyvyyden idea, täydellisyyden/valiomuotoisuuden idea)

- a) tärkeämpi puoli
- tosiolevainen -------------------- harha
- a) tähän puoleen filosofiassa ja tieteessä keskityttäävä

- a) tieto ---------------------------- b) luulo
- hyvä ----------------------------------- paha
- sielu ----------------------------------- keho (vrt. platonilainen rakkaus = ei kehollista)
- a) ajatteleva ja järkevä puoli
- se on kotoisin ideamaailmasta (muistaa ideoita)
 


 
 

Platonin ajattelu
-> idealismia
-> rationalismia (= järki tärkeää)

Ideaoppi näkyy myös Platonin

- etiikassa
-> paheet johtuvat vääristä oletuksista/puutteellisesta ymmärryksestä
-> ideoiden taju hämärtynyt
-> hyve/hyvyys = ideoiden oikeaa tajua -> seuraa hyvä elämä

- valtio-opissa (utopia)
-> P. unelmoi ihannevaltiosta
-> akatemian tarkoitus kasvattaa uusi johto
-> luokkajako -> pää/järki, rinta/tahto, vatsa/halut/impulssit
-> hallitsijan tajuttava ideoita (oikeudenmukaisuus, hyvä valtio)
-> filosofian pitää ryhtyä hallitsijoiksi (paras ideoiden taju)
-> ei yksityisomistusta, ei omia jälkeläisiä (nepotismin vaara)
- olennaista kokonaisuuden hyvän edistäminen (kaikilla paikkansa, eheys)
 
 

Idealismin muotoja

a) objektiivinen idealismi
-> esim. Platon, Hegel
-> ideat, käsitteet, ajatukset ovat itsessään, ihmisestä riippumattomina
-> esim. Väinö-kappale säilyy

b) subjektiivinen idealismi
-> asiat ovat olemassa ihmismielessä/ajatuksissa

-> esim. G. Berkeley -> "oleminen on havaituksi tulemista"
-> esim. kissa menee toiseen huoneeseen -> loppuuko oleminen?
-> Berkeley -> Jumala havainnoi

- solipsismi = vain minun mieltämäni maailma on (minun tajunnassani näyttäytyvä maailma)

- a ja b kiistävät aineen maailman olemisen
 
 

Ontologinen materialismi (36-)

- aine on kaiken perusta (varsinainen perusoleva = substanssi)
-> kiistää tajunnan/ajatuksen omavoimaisuuden
- esim. Demokritos (400 eKr.) ja Epikuros (300 eKr.) -> kun aineen (kehon) toiminta lakkaa, myös ideat/mieli/sielu lakkaa olemasta

(- esim. pohdinta s.41)
- Siiri - Iiris -vene
- vuosittain uusitaan lautoja -> lopuksi kaikki Siirin osat vaihdettu -> osista kootaan uusi vene Iiris
- kumpi on alkuperäinen Eemelin vene?
(- riippuu, onko aine (laudat) vai mieli (henkilöiden ajatukset/muistot) olennaiosempaa)

- determinismi
-> kaikki tapahtuu vääjäämättä tiukkojen luonnonlakien (mm. syy-seuraus) mukaan
-> asiat seuraavat toisiaan tiukan lainomaisesti
-> hankaluus -> sotii ihmisen vapaan tahdon ajatusta vastaan ja moraalista vastuuta vastaan
-> esim. Juha klo 12.35 löi Jaakkoa, d:n mukaan niin tapahtui vääjäämättä, ei olisi voinut tapahtua toisin (vrt. B. Spinoza)

- materialisteja
-> T. Hobbes
-> L. Feuerbach
 
 

Karl Marx (1818-1883)

-> saksalainen, työtoveri F. Engels
-> Kommunistisen puolueen manifesti (1948)
-> muunsi Hegelin idealistisen ajattelun materialistiseksi
-> ajatusten dialektiikka/kamppailu -> aineellisten olojen kamppailu
-> M: aineelliset asiat -> perusta
-> jos ei leipää/vaatteita, ei synny henkisiäkään asioita
-> "historiallinen materialismi" -> pieni omistava luokka aina sortanut työväestöä, aineelliset varat/voitto jakautunut epäoikeudenmukaisesti

(lue s. 43-46 Marx-asiat)
-> Marx -> olot on muutettava
-> vallankumouksen kautta
-> syntyy uusi kommunistinen järjestelmä (ei riistävää yksityistä omistusoikeutta)
 


 
 
 
 
 

Mielen olemassaolo?

(a) monet kannattavat materialismia
- mielen oleminen päättyy kehon/aivojen kuollessa
- hankaluus mielentilojen ja aivotilojen samastaminen
- mielen maisema niin henk.koht., voisiko atomisiirros siirtää minun elämykseni toiseen olentoon?

(b) dualismi (esim. Descartes (1600-l.))
- mieltä ei voi palauttaa (redusoida) kehollisiin/aivo -prosesseihin
- mieli itsenäinen tekijä, voi olla jopa kehon kuoleman jälkeen
 

- esitetty välittäviä näkemyksiä (a:n ja b:n väliltä)
-> mm. emergentti materialismi -> ihmismieli pohjautuu aineeseen/aivoihin, mutta on omalakinen systeemi, jota ei voi palauttaa aivotiloihin (mieli ei voi kuitenkaan olla ilman materialistista aivoperustaansa)

- - - - - 

- substanssi = itsenäinen perusolevainen
- monismi -> yksi
- dualismi -> kaksi
- pluralismi -> useita

- - - - - 

(uusi versio mielenfilosofiasta)


 
 

- - - - - - - 
 
 

Muutos

- ollut filosofian teema alusta asti
- esim. elollinen luonto muuttuu (myös eloton)
- monet asiat prosesseja, tapahtumasarjoja (esim. laulu, lyijykynä, Jaakko ...)
- pitääkö maailmaa tarkastella olioina vai prosesseina?

a) Todellisuus on pohjimmiltaan muuttumaton
-> muutos on harhaa
-> mm. Parmenides -> ja oppilas Zenon -> paradoksit (muutoksen oletus johtaa ristiriitaan)
(-> myös Platon)

b) Kaikki on muuttuvaista
-> esim. Herakleitos -> "Kaikki virtaa", "Et voi kahdesti astua samaan virtaan". 
 
 


 
 
 

Syyt ja selitykset

-> esim. Aristoteles korosti, että syitä pitää tarkastella monipuolisesti
-> A:n mukaan on 4 syytyyppiä:

a) Muotosyy (ns. forma, erottavat piirteet!)
-> esim. kannun muoto/piirteet

b) Materiaalinen syy
-> esim. savi

c) Vaikuttava syy (= kausaliteetti)
-> esim. muotoileminen

d) päämääräsyy (teleologinen syy, telos = päämäärä)
-> esim. juoman säilyttäminen ja tarjoilu

(vrt. ankkuriesimerkki)
 


 

- Aristoteles korosti d)-syitä -> teleologinen selittäminen (asiat selittyvät päämääränsä/tarkoituksensa valossa, mitä asioista on tuleva)
(vrt. teleologinen ja kausaalinen selittäminen, vrt. tammenterho)
- Aristoteles -> ihmisellä on lajityypillinen olemus (vrt. muotosyy) -> "järkeä käyttävä eläin"
(-> A:n mielestä enemmän miehessä)

- päämääräselitykset olivat tavallisia luonnontieteessäkin 1600-l. asti
-> esim. vesisateen syy -> kasvit saavat ravinnon/kasvun -> "luonto nähtiin juonelliseksi"
- 1600-l. luonnontieteessä ->  vaikuttavat syyt keskeisiksi (ns. mekanistinen selittäminen)
- ihmisen toiminnan selittämisessä päämääräsyitä yhä tarvitaan
-> esim. "Juha poltti mökkinsä, jotta saisi vakuutusrahat"
(- vrt. ihmismielen intentionaalisuus)
 

- - - - - - - - - - - - - 

(uusi versio syistä ja Aristoteleesta)


 
 

- - - - - - - - - - - - - 

- www- tai monistetehtävä: tutustu filosofien ajatuksiin (filosofian sitaatit), valitse 1-2 ja kirjoita niille kommentoiva arviointi

- - - - - - - - - - - - 
 
 

Tieto-oppi

-> epistemologia (tietoteoria)
-> filosofian keskiöön uudella ajalla (1500-1600)
(- suomenkielen etymologia -> tuntea tie, oikealla tiellä)

- mitä tieto on? (mitä tietäminen tarkoittaa?)
- miten tietoa saadaan?
- miten tietoa perustellaan/oikeutetaan? (justification)

(tehtävä) 
Mistä olen täysin varma?
->
->

- tiedolla on ...
a) subjekti (tietävä olento: ihminen, minä)
b) objekti (asia, kohde, tietosisältö, joka voidaan ilm. väitteenä esim. "että kaapissa on maitoa")
- esim. puhelinluettelo ei itsenänsä tiedä
- tietääkö tietokone tai internet?
- tietääkö vastasyntynyt vauva?
 
 

Klassinen tiedon määritelmä

-> jo Platonilla

Tieto on
--> hyvin perusteltu
--> tosi
--> uskomus/käsitys

-> esim. epätosi asia ei voi olla tietoa
-> esim. pelkkä oikeaan osunut arvaus ei ansaitse tiedon nimeä
-> perustelu/selitys tärkeä -> kuvailee, miksi asia uskottava
-> usein vedotaan mm. aistikokemukseen, järkeilyyn tai toisten todistukseen
-> vaatii subjektin, tietävän mielen, sanakirja ei tiedä
 
 

Tiedon tarve ja lajit

-> onko tiedosta hyötyä ("tiellä olo")
-> onko tieto valtaa? (F. Bacon)
 
 

- tiedon lajeja:
a) tietää että jotakin (know that)
b) tietää miten (know how)
c) tuntee/tunnistaa

(- psykologia -> ehkä eri järjestelmiä, esim. vakavasta tietohäiriöstä kärsivä soittaa loistavasti pianoa)
 
 

- tiedon relatiivisuus (= suhteellisuus)
- äärinäkemyksenä p yhdelle totta ja ei-p toiselle -> ovat yhtä päteviä
- äärikanta romuttaa älyllisen tarkastelun

- maltillinen relativismi
- korsostaa asioiden tyhjentymättömyyttä, samaa todellisuutta voi katsoa eri näkökulmista, eri puolilta, tarkastelut rikastuttavat kuvaa
 
 


 
 

- kulttuurirelativismi -> eri yhteisöt/kulttuurit mieltävät maailmaa eri tavoin (esim. lumen monet tai niukat käsitteet)
 

-> esim. "X on köyhä"

- skeptisismi = epäily, ei varmaa tietoa, ei takeita oletusten paikkansapitävyydestä
(- esim. vaikutelmani ulkomaailmasta voivat mennä vikaan, onko  siis mahdotonta esittää mitää varmoja näkemyksiä?)
-> monet filosofit yrittäneet perustella -> "kyllä tietoa voi olla"
 
 
 

René Descartesin tieto-oppi

(1596-1650)
- Cartesius, kartesiolaisuus
- synt. Ranskassa, eli Hollannissa, kuoli Tukholmassa
- taitava matemaatikko (mm. analyyttinen geometria)
-> halusi filosofia olevan samaan tapaan "selvää ja täsmällistä"
-> järkiperäistä -> rationalismi (päättelyn/järjen vakuutus)

Epäilyn menetelmä (= metodi)
- kaikki alistettava tiukan epäilyn alaiseksi
- ei saa luottaa ...
-> aikaisempiin filosofeihin
-> kirkon opetuksiin
-> vallanpitäjiin

- vain oma kirkas ajattelu ja järki kelpaa oppaaksi
-> menetelmän avulla seuraa varmaa tietoa (ei tarvitse jäädä skeptisismiin)

- aistit pettävät joskus (kuka samaa mieltä?)
- lasisauva taipuu vedessä, illuusiot
- voin uneksia vaikutelmat, paha demoni voi huijata 
-> voivat pettää tärkeässä tilanteessa -> siis eivät voi toimia varman tiedon pohjana

Ainut varmuus -> "Cogito ergo sum" -> "Ajattelen siis olen"

- varmuus ei löydy ulkomaailman havainnoista
- ainut epäilemätön asia -> ajatteleva minäni on (ajatukseni/vaikutelmani ovat)

- tälle varmuudelle D. rakentaa muun filosofian/tiedon
- D:n mielestä Jumala on ajatusvälttämättömyys
-> Jumala takaa, että normaalist aistivaikutelmat luotettavia

- D:n ajattelu on tiukkaa rationalismia -> hän luottaa järkeen/päättelyyn ja vierastaa aistihavaintoja
 
 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
 


 
 
 
 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 
 

(uusi jäsennys: Descartesin tieto-oppi)


 
 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 
 
 
 

Descartesin todellisuuskäsitys
-> on dualistinen (= kaksijakoinen)

a) mieli (ajatuksellinen, henkinen)
b) aine (keho, ulottuvainen) 
 

2 kilpailevaa tietoteoriaa

a) rationalismi (mm. Platon, Descartes)
-> varma tieto pohjautuu ajatteluun, järkeen, päättelyyn
-> ajattelumme aines voi olla synnynäistä (esim. Platon -> sielu muistaa ideat)
(- esim. taju, että lyhin reitti on suora, tai pienempi-suurempi -käsitteet)

(ks. s. 90)
b) empirismi (mm. Locke, Hume)
-> varma tieto perustuu aistihavaintoihin -> "mä näin" on hyvä perustelu
-> ajattelun aines tulee kokemuksen kautta
-> mm. Locke -> syntyessä mieli on "tabula rasa" (tyhjä taulu)
(- L:n näkemys korosti ihmisten tasa-arvoisuutta)
(- ongelma: miten kolmiomaisuus piirtyy kokemuksen tyhjään tauluun, jos siellä jo ei ole kolmiomaisuuden ymmärrystä, miten edes tunnistaa kolmion?)

- a ja b jännitteessä 1600 lähtien
- 1700 lopulla Immanuel Kant kehitti niistä synteesin (sulautti ne)
- - - - - - 

- John Locke -> ihmismieli on syntyessään Tabula rasa = tyhjä taulu
- ei valmiita käsitteitä -> vauva/lapsi oppii ne vähitellen kokemuksen kautta
- vrt. Platon -> ideataju synnynnäinen, sielu/ajatteleva mieli "muistaa" ideakotinsa

- George Berkeley - Solipsismi/ubjektiivinen idealismi
- oleminen on havaituksi tulemista
- vain tajunnassa oleva on, kulman taakse näkymättömiin mennyt kissa ei enää ole
- Jumalan havainnot ylläpitävät olioitten olemista

- David Hume
- ääriempirimi. skeptinen empirismi
- syy-suhteen kritiikki
- induktioperiaatteen kritiikki

- - - - - - - 
 

- Immanuel Kantin sovittelu rationalimin ja empirimin kiistaan
- FI3 kurssissa

- - - - - 
 

Totuus (FI3 lisää)

- paikkansa pitävyys, osuvuus
- väitelauseen ominaisuus (p -> t tai e)
- erotettava totuuden merkitys vs. kriteerit?
 

- totuusteoriat: esim. 

1) vastaavuusteoria (korrespondenssi)
 

2) koherenssiteoria -> tosien väitteiden yhteensopivuus
 

3) pragmatistinen teoria -> toimivuus 
 
 
 
 

(uusin versio logiikan avaukseksi)
Logiikka 

- päättelyn johdonmukaisuuden tarkastelua
- filosofian aputiede

- formaalinen tiede -> kiinnostunut muodosta, ei sisällöstä
(vrt. matematiikka: onko lasku suoritettu oikein?) 

- - - -

esim.

a > b > c > d ------> siis a on suurempi kuin d

- mitä sanot? "Onko a älyttömän suuri"? -- kuvasi vain formaalista suhdetta, mahdoton sanoa muuta

- - - - - 

- arkikieli usein monitulkintaista ja epäselvää -> L. pyrkii täsmentämään 

esim. "Ranskan nykyinen kuningas on kalju"
 

- esim. 
- ristiriidattomuuden laki -> väite ja sen vastakohta ei voi olla samanaik. totta
- esim. "J on ja ei-ole tässä luokassa" -> loogisesti epätotta, mahdotonta
- looginen totuus -> J. on tai ei ole luokassa -> aina totta

- kolmannen poissuljetun laki -> ihanne ettei olisi hämäriä välimuotoja
- kaksiarvologiikkaa 
- vastakohta "sumea logiikka" (huomioi välimuodot)
- onko todellisuus usein sumea?
 
 
 

Logiikka

- päättelyn johdonmukaisuuden tarkastelua
- formaalinen tiede -> kiinnostunut muodosta, ei sisällöstä (vrt. matematiikka: onko lasku suoritettu oikein?)
- filosofian aputiede
 

- arkikieli usein monitulkintaista ja epäselvää -> L. pyrkii täsmentämään
(- esim. "Ranskan nykyinen kuningas on kalju")

- 2 päättelytyyppiä:

a) Deduktio (deduktiivinen päättely)
- rakentuu lähtöoletuksista ...
premissi 1 (P1) + premissi 2 (P2) ->  joista johtopäätös (J) seuraa vääjäämättä 

- jos P:t tosia ja niistä johtaminen kunnossa, on johtopäätöskin tosi

- esim.
P1 Jos joku on ihminen, hän on kuolevainen
P2 Simo on ihminen
J Simo on kuolevainen

- kaava:
P1 Jos A niin B
P2 A
J Siis B

- toinen pätevä deduktio:
P1 Jos A niin B
P2 ei-B
J Siis ei-A

- virhe:
P1 Jos A niin B
P2 B
J Siis A

(voi tarkastella joukko-opillisesti)

- deduktio ei lisää tietoamme yli premisseissä jo ilmaistujen asioiden, mutta voi kirkastaa asiaa.
- esim.
P1 Kaikki ihmiset ... ovat erehtyväisiä
P2 Opettajat ... ovat ihmisiä
J Siis opettajat ovat erehtyväisiä

b) Induktio (induktiivinen päättely)
- yksittäisestä yleiseen -päättelyä
- johdetaan yleistys tai todennäköisyysoletus
- esim. useita havaintokertoja -> tuli on polttanut -> siis tuli polttaa
- (- esim. Suomessa vain muutama Rolls Royce -> seuraava auto ei ole RR)

- induktio ei ole ehdottoman varmaa
- esim. emme voi tutkia useinkaan kaikkia tapauksia
- esim. on havaittu 2572 korppia -> ne olleet mustia, mutta 2573. korppi voi olla pinkki
- esim. D. Hume arvosteli induktioperiaatetta -> sitä ei voi teoreettisesti todistaa
- - - - - - 

- looginen totuus -> esim. "Juha istuu tai ei istu"
(kieltäminen mahdotonta)
- looginen ristiriita -> esim. "Juha syö ja ei syö"
(sis. mahdottomuuden, ei voi olla niin)
 
 

Etiikka

- tutkii moraalia -> ihmisen kyky erottaa oikea/väärä
- mm. mitä moraalisuus on? miten moraalikantoja perustellaan?
a) kuvaileva etiikka -> kertoo, minkälaisia ihmisten moraalikäsitykset faktisesti ovat
b) kantaaottava etiikka (normatiivinen) -> yrittää perustella, mikä kanta oikea/suotava
- tämä b filosofiassa valtavirta (vrt. esim. Platon)
c) metaetiikka -> mm. eettisten käsitteiden luonne, eettisen tiedon mahdollisuus

(lue 115-123 ja laadi tiivistelmä)
Antiikin etiikka ja Aristoteleen etiikka
- esim.
- etiikan tehtäävä/takoitus?
- eudaimonia?
- keskeisiä kysymyksiä?
- etiikan päämäärä?
- miten ihmisen olemus-oletukset liittyivät antiikin etiikkaan?
- teleologisuus?
- hedonismi?
- Epikuroksen etiikka?
- Aristoteleen etiikan piirteitä? (s.120)
- hyveet ja niiden synty? (s.122)

Moraalin käsite

- 'moraalinen hyvä' -- eri asia kuin -- ei-moraalinen hyvä (pyöräni on hyvä)
- m. sopii ihmiseen (tai yhteisöön, esim. Nokia)
- esim. X ei ollut huoltanut pyöräänsä, aiheutti onnettomuuden
-> ... jolla vapaus valita tekonsa
-> ei siis esine
-> ei pikkulapsi
-> ei painostettu
-> ei mielenhäiriöinen (hankala?)
-> ei tietämätön -> minkä verran velvollisuus tietää? -> pitäisikö selvittää esim. kaikkien ostosten tuotannon moraalisuus?

- moraalinormit yleensä suojelevat ihmistä
- esim. X:ltä ei saa varastaa
- entä onko eläimillä/luonnolla itsenään moraal. oikeuksia
- entä onko ihmisellä moraalivelvollisuuksia itseään kohtaan -> esim. huolehtia terveydestään (itsetuhoisuus?)

- moraali -- eri asia kuin -- tavat (esim. kätellessä katsottava silmiin, hattu ruokalassa)
- moraali --  eri asia kuin -- laki (ulkoiset puitteet, yleensä nousee moraalin pohjalta)
- esim. pankki nylkee X:n laillisesti

- moraalinormien vaihtelu ja suhteellisuus?
a) yleispäteviä (kaikille samoja) -------------------------> ( .......)
b) eri yhteisöissä oma moraalinsa -----------------------> (...)(...)(...)
(ns. kulttuurirelativismi)
c) yksilöillä oma moraalinsa, ei yleispätevyyttä -----> (.)(.)(.)(.)
(ns. subjektivismi)

Moraalisen oikean perusteleminen

- miksi on oikein noudattaa moraalia? (miksi oikea on oikeaa?)
-> esim. miksi varastaminen väärin?

a) olevaisen järjestys/ihmisen järki sen sanoo
b) Jumala määrää niin
c) onnellisuus edellyttää
d) seuraukset suotuisia
e) moraalilaki/velvoite käskee (Kant)
f) se on sopimus

- mm. Kant kyseenalaisti onni/nautinto-etiikan (se on itsekästä, pyyteellistä)
-> "usein moraalisuus ei ole kovin hauskaa"

- - - - - - - - 

- ryhmäpohdinnat: ks lopussa

- - - - - - - 
 
 
 
 

(uudempi vers. 2 2010 etiikasta)
 

Etiikka

- etiikkaa koko FI2 kurssi

- moraalikäsitysten tarkastelua
- ethos/eetos, kansan tavat, vrt, etiketti
- oikean ja väärän tarkastelua
- hyvän elämän tarkastelua

= moraalifilosofia

Moraalin tarkoitus
- usein kyse suojelemisesta (itseä/toisia)  ->  yhteiselämän sujuminen

X ---------> suhde toisiin ihmisiin
  ----------> suhde luontoon/eläimiin
<--------- 
- onko minulla oikein tekemisen velvoite myös itseäni kohtaan?
. esim. tupakointi, itsemurha, kuntoilu, rehellisyys itselle?

- käsite hyvä esiiintyy monessa muodossa
a) Ei-moraalinen hyvä -> hyvää puuroa
(esim. hyvä auto - tekninen toimivuus, hyvä ostos - taloudellinen hyvä, usein kyse välineellisestä hyvästä, tai esteettisestä, hyvä biisi, hyvän näköinen)
b) Moraalinen hyvä -> hyvä teko, hyvä ihminen
- mukana aina ihmisen toiminta, autoa ei syytetä onnettomuudesta

- usein lait (yhteisön laatimat säännöt) heijastelevat yhteisön moraalia
-> karkeat rajat, ulkoisen käytöksen sääntely, ei vaadi oikeaa mielialaa (noudatan nopeusrajoitusta vastentahtoisesti)
- joskus lait ristiriidassa moraalin kanssa, esim. pankki ryövää laillisesti ylivelkaantuneen asunnon

- arvo/arvot -> asia, jota pidetän tavoiteltavana/suotavana
- normit -> säännöt, velvoitteet, käskyt
- sanktiot -> rangaistusseuraamukset
 
 

a) normatiivinen etiikka 
- kantaa ottava, klassisin etiikan muoto, miten pitäisi toimia/elää?

b) kuvaileva/deskriptiivinen etiikka
- vain kartoittaa ihmisten moraalikäsityksiä, ei ota kantaa
- kuolemanrangaistus? -> 20% vastustaa, 80% puoltaa

c) metaetiikka
- tutkii moraalin olemista, moraalitietoa ja -kieltä
- oliko murha väärin jo ennen ihmiskuntaa?
- toisen asteen tarkastelua
 
 

- filosofinen etiikka
- pyrkii perustelemaan järjellä -> oikeaa ja hyvää
(- miksi hyvä on hyvää?)
----------> "oikea on oikeaa koska..."

- uskontojen ja aatteiden etiikat usein aauktoriteettipainotteisia
-> Jumalan käsky -> ei saa varastaa! ---> esim. ei lihaa
-> Marxin mukaan! ->
-> Ollilan mukaan! ->

- moraalin suhteellisuus? (= relatiivisuus)(n. s.130, lue, tiivistä, mistä kyse?)
- moraalin ristiriidat (132)
- dilemma -> toimitpa miten tahansa aina kehnoja seurauksia
- pohdi
- jos et pidä ystävän vaatteesta, pitääkö ilmaista suoraan vai miellyttää ystävää?
- Heinzin dilemma -> varastaako lääke kuolevalle vaimolle?

- esim. lihan syönnin oikeutus? (opettaja voi olla lihansyönnin kriitikko, jota opiskelijat vastustavat puheenvuoroin)
 
 
 

Antiikin etiikka

- lue 115-  ja tiivistä

- etiikan tehtävä/tarkoitus?
- esittele eudaimonia
- antiikin etiikan keskeisiä kysymyksiä/piirteitä?
- selitä teleologisuus
- selitä hedonismi
- arvioi: voiko nautinto olla etiikan ohjenuora? 
(vrt. pedofilia)

- esittele

a) Epikuroksen etiikka    -> nautinto, mielihyvä, mutta kultivoidusti)

b) Platonin etiikkaa -> järki, viisaus, ideataju    -> hyvyys

c) Arstotelee hyve-etiikka (120/124)

- tiivistä
                X     ---> "Hyveellinen Pena" --->  minkälainen?
 

- etiikan ydin on luonne/persoonallisuus
- hyveellinen ja hyväluonteinen henkilö tekee oikein elämän eri tilanteissa

- järjen ohjastama elämä
- hyve keskiväli äärimmäisyyksien välillä
- onko hyvä ohjenuora elämään?

- onko onnellisen ihmiselämän ideaalia tai mallia?
- kuuluuko siihen parisuhde, lapset, entä raha? pitkät koulutukset, materiaaliset saavutukset, koulumenestys?
- ja missä määrin, millä tavalla?
 
 

Etiikan teorioita

1) Hyve-etiikka (ks. käsitelty edellä)

2) Seurausetiikat
- teon hyvyyttä arvioidaan seurausten valossa
- esim. suurempi ihmishenkien menetys on isompi paha

- seuraus kenelle?
- egoismi/egoisti   -> hyvä seuraus minulle olennaista
- altruismi/altruisti   -> muiden edun huomioiminen, omista tarpeista luopuminen, epäitsekkyys
- utilitarismi (= hyötyajattelu)   -> mahdollisimman suuri etu mahdollisismman monille (Bentham, Mill)

3) Velvollisuusetiikka
- ns. deontologinen etiikka
- esim. Immanuel Kant
- etiikan perustana on oikein tekemisen kunnioitus, ei seurausten laskelmointi
- ihminen tiedostaa varastamisen ja lunttaamisen vääräksi vaikkei jäisi kiinni

- pohdi: onko rikkaalta ystävältä 50e varastaminen väärin? Ystävä ei edes huomaa tapahtunutta/rahan menekkiä?

- kategorinen imperatiivi (= ehdotomasti käskevä velvoite): toimi niin, että voit toivoa toimintatapasi tulevan yleiseksi laiksi. 
 

- - - - - - - 
 
 

Yhteiskuntafilosofia ja -etiikka

- miten ihmisten yhteiselämä sujuisi?
-> tasapaino, harmonia, yhteiskuntarauha
(- vrt. Platonin ihannevaltio)
- mitä on oikeudenmukaisuus? 
-> valtiossa, hallinnossa, työssä, palkkauksessa, oikeuslaitoksessa, rangaistuksissa? 
- miten yksilö kasvatetaan yhteisön jäseneksi?

- yhteisön ja yksilön etujen jännite? 
- miten paljon yhteisö saa vaatia yksilöltä tai  rajoittaa yksilön vapautta? 
- esim. verot, väestörekisteri, varusmiespalvelus, liikennesäännöt, kotirauha, intimiteettisuoja? 
(- vrt. Paasilinna/Jarva: Jäniksen vuosi)

- kaksi mallia:
a) sääntelevä yhteiskunta
- korostaa kollektiivisuutta
- Platon, totalitarismit, Marxin kommunismi (Popper -> suljettu yht.k.)
- yksilön sopeuduttava yhteiseen

b) liberaali länsimainen yht.k.
- korostaa yksilöllisyyttä
- yksilön vapauksiin ei saa puuttua (jos ne eivät loukkaa muita)
- oman onnensa seppä
- vapaa kilpailu, kulutustottumukset
(mutta, raha vaikuttaa presidentin vaalissa, mikä levy/elokuva tulee suosioon jne.)

- onko Suomi siirtymässä a:sta b:hen?
- 1800-luvulta lähtien länsimaissa ns. liberalismin aate (yksilönvapautta pitää kunnioittaa, esim. J. S. Mill) 
- samoin USA:n  itsenäistymisaatteet ("vapaa demokratia" -> tekee autuaaksi)

- a hyvä jos kokonaisuuden etu huomioidaan ja ei jonkin ryhmän alistamista
- b:ssa ns. vapaus voi jäädä näennäiseksi, esim. media, raha tai tunteisiin vetoava ohjailu voi orjuuttaa
- kasvatus?
a) (+) selvät normit, turvallisuus, (-) aivopesu (indoktrinointi), sensuuri, holhoaminen 
b) (+) uskoa ihmiseen, yksilöiden moninaisuus, suvaitsevaisuus, (-) näköalattomuus, ei yleisiä/yhteisiä aatteita, vain yksilön pyrkimyksiä

- itsekäs voiton tavoittelu vs. heikosta huolehtimisen velvoite 
a) hyvä hallitsija määrää, että heikosta huolehdittava ((-) Hitler ei)
b) usko, että vapaasta kilpailusta koituu hyvää heikoillekin ((-) varallisuuserot kasvavat)

- yhteiskuntarauhan ehdot?
-> luottamus
-> oikeudenmukaiseksi koetut varallisuuserot
-> jokin yhdistävä, tärkeäksi koettu aate tai yhteinen päämäärä

- kansalaistottelemattomuus?
 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 
 
 

(muistiinpanorunko)

Yhteiskuntafilosofia            (lisää -> kurssissa FI4)
- usein "yhteisöjen etiikkaa"

YDIN

Miten ihmisten yhteiselämä pitäisi järjestää?
... jotta se sujuisi?
... jotta hyvä/oikeudenmukaisuus toteutuisi?

KESKEINEN KYSYMYS

Yksilön   ja   yhteisön/yhteiskunnan suhde?

   /         < --- >         ////////////////

vapaus vs. vastuu

esim. mielipiteen ja omien arvostusten/ratkaisujen vapaus, yksityisyyden suoja, vastuu sääntöjen noudattamisesta ja kokonaisuuden huomioimisesta, itsen tai lähipiirin suosiminen, ryhmäpaine  jne.
 

AIHEITA mm.

- yhteiskuntajärjestelmä
- hallinto, vallankäyttö, johtaminen, politiikka
- yksilön ... oikeudet, vapaudet, velvollisuudet
- raha, toimeentulo, talous (resurssit)
- tasa-arvo, oikeudenmukaisuus yhteisössä
- normit, lait, rangaistukset
- moniarvoisuus, suvaitsevaisuus
- kulttuurin merkitys ... kasvatus, taiteet, mediat 
- kansallinen identiteetti
- globalisaatio
- suhde luontoon
 
 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 
 
 

(ryhmätyö/havainnollistava aivoriihi)

Yhteiskuntafilosofia

- toverisuhteista poikkeavat 3-4 hengen ryhmät
- ryhmille vastuuhenkilöt/päälliköt/bossit
- päätehtävä: yhteiskuntafilosofian kysymysmonisteen täydentäminen
--------> FI4 FI1 Yhteiskuntafilosfian kysymysmoniste (ks. JS-sivut)

- havainnollistavat aiheet: aluksi opettaja "isoherra", seuraavaksi vastuun siirto opiskelijajohtajille ja yksilöille, ryhmien yhteishengen lisääntyminen, ryhmän päätöksenteko, konfliktit, jäsenten tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ryhmässä.

- eteneminen:
* keskustelu ryhmässä kohta kerrallaan
* aluksi jokainen kirjaa omaan paperiinsa ajatuksia
* ryhmä keskustelee tehtävistä
* boss kertoo ryhmän ajatustuotokset purkuhetkessä
* palkan jakaminen. "Jakakaa palkka ryhmässä" (kaikki eivät voi saada yhtä palkintoa)

* ryhmä päättää palkkioiden (värilaput/karkit) jakamisesta ryhmässä. (kriteerinä esim. työhön keskittyminen, loistavat ideat, tiedot, taidot, johtaminen, tottelevaisuus, asema ym. perusteella. Ryhmään tulee jäsenten määrä palkintoja MUTTA niitä ei saa jakaa jokaiselle yksi -periaatteella. Pitää miettiä kriteerejä palkinnon jakamiseksi. ... keskustelua ratkaisuista ja oikeudenmukaisuudesta.

- mahdollisuus soveltaa esim. hedonismin, egoismin, utilitarimin ja altruismin käsitteitä.
- mahdollisuus havainnollistaa John Rawlsin "Tietämättömyyden verhoa".
 
 
 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 
 
 

Ihmisen tarkastelu

- mm. minkälainen olento ihminen on? 
- miten ihmisen toiminta ohjautuu? 

Ihmisen erityispiirteet? 
- työkalujen käyttö
- symbolinen kieli 
- itsetietoisuus ja moraali 
- opettaa kulttuuriaan jälkeläisilleen 

Ihmisyyden olemus, avoimuus ja määräytyminen? 
a) essentialismi (= olemusajattelu). 
- on olemassa ihmisen olemus, ihmisyys
- esim. Aristoteles uskoi olevan ideaalinen ihmisyys 
- myös esim. kristillisessä perinteessä ihminen on jotakin määriteltyä, "Jumalan kuva"
b) eksistentialistinen ihmiskuva 
- ei ole mitää valmista ihmisen olemusta, ihmisen itse määriteltävä mitä on olla ihminen
- esim. J.P. Sartre, M. Heidegger -> vain itsetietoinen ihminen kykenee kysymään omaa luonnettaan
c) naturalismi 
- ihminen on luonnonolento, eläin, toiminnan syyt mm. geeneissä 
- esim. P. Singer, B.F. Skinner, S. Freud 
d) kulturalismi 
- ihminen on kulttuurin tuote (mm. kieli, tavat, muotivirtaukset luovat ihmisen) 
- kulttuurissa syntyy ihmisyys (vrt. humanismin ihmiskeskeisyys) 
 

Historianfilosofia

-> tutkii historian olemusta (vrt. filosofian historia)
- mistä on kyse historiassa, mikä historiaa määrää? 
- ohjaavatko historiaa yksilöt vai massat? (nerot, työväenluokka, kuluttajat?) 
- määräävätkö henkiset vai aineelliset seikat? 
- toteuttaako historia jotakin tarkoitusta/juonta? (teleologisuus)
- vrt. Hegel -> hengen itsekehitys
- Spengler -> länsimaiden perikato 
- Fukuyama -> länsimainen vapaa demokratia ja kapitalismi parantaa maailman
 

Estetiikka ja kauneus

(tulee kurssilla FI2)
- estetiikka - kauneusarvioiden perustan tutkimusta 
- esim. Platon: kauneus --> liitoksissa totuuteen ja hyvyyteen
- mitä kauneus on? 
(- määrittele kauneus?) 
- esiintyy luonnossa, ihmisissä, esineissä, taideteoksissa 
- miellyttävän näköinen tai kuuloinen 
- mielihyvää tuottava asia 
- puoleensavetävää, jotain mitä ihmiseltä puuttuu 
- kulttuurisidonnainen, yksilöllinen asia 
- osoittautunut vaikeasti määriteltäväksi 
- ruman ja vastenmielisen vastakohta 

a) melko paljon yksimielisyyttä, mikä kaunista (esim. missi no:3, järvimaisema) 

b) usein myös erimielisyyttä (esim. matto, talo, lempiväri) 

c) kauneus on objektin / kohteen ominaisuus 

d) kauneus on kokijasta riippuvainen 
-> on kulttuuri ja aikakausi riippuvaisuutta 
-> esim. alkuasukasheimossa venytetty alahuuli,  50 v. sitten muodokas naisihanne. 

Kant 
- kauneuskokemuksen taustalla ihmisen muodon taju 
- kaunis herättää pelkällä muodollaan pyyteetöntä mielihyvää (esim. sinivuokot symmetrisiä ja kauniin värisiä)
- esim. mummi järjestelee kengät eteisessä - ei erityistä hyötyä, mutta kaunista. 
- K. kauneuskokemus liittyy ihmisen tarpeeseen kokea, että todellisuus ei ole kaaosta ja maailmalla on mieli ja järjestys

- ehkä ei ole yhtä kauniin käsitettä 
 

Taiteenfilosofia 

(- tulee kurssilla FI2)
- mitä taide on? Mikä tekee X:stä taideteoksen? Mikä hyvää, mikä huonoa taidetta? 
- voiko esim. elokuvia arvostella? 
- ajatuskoe: vaja täynnä kertynyttä tavaraa: "Tuo vajasta kaikki taideteokset"! Mitä henkilö tuo vajasta? 

- monet taiteen alat, ehkä ei ole yhtä kriteeriä ns. taiteelle. 

- taiteen historiassa erilaisia vaiheita - joku luetaan taiteeksi ja joku ei.
- arvostuseroja myös taiteen lajeissa - esim. veisto ja maalaus eivät muinoin kovin arvostettuja - rinnastettiin nikkarointiin ja käsitöihin. 
vrt. elokuva, valokuva, tilataide? 

- jako 
-> korkea taide (Sibelius, Gallen-Kallela) 
-> populaari taide (Humppa, sarjakuvat) 
-> eliitti -- suuri yleisö? 
-> abstrakti -- näköispatsas? 

- millä kriteereillä taidetta voi arvottaa? 
- miten taide rahoitetaan? 

- ns. käsitetaide lähestyy filosofiaa, koska se pohtii mitä taide on? 
-> esim. taulu "tämä on taidetta" 

- taiteen erilaisia määrittely-yrityksiä: 
a) taitavasti tehty 
b) taideinstituution arvostama 
c) taiteeksi asetettu (esim. Duchamin pisoaari)
d) teos ilmaisee tekijän tunteita 
e) teos puhuttelee ja koskettaa kokijaa 
f) teos saa kokijan kokemaan/ajattelemaan tuoreella tavalla 
g) teos puhdistaa (katharsis) kokijan tajuntaa 

- ehkä ei ole yhtä taiteen määritelmää tai olemusta
 
 
 
 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 
 


 

Sokrates
 

Platon
 


 
 
 
 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

MITEN ON? Eettisiä kysymyksiä

1. Mistä moraalikäsityksemme (käsitykset oikeasta ja väärästä) ovat tulleet meihin? 
2. Arvioi väitettä: "Raha rauhoittaa ja tekee onnelliseksi". 
 

3. Onko huumeriippuvainen/rattijuoppo vastuussa teoistaan? Entä kiusattu?
4. Onko turkistarhaus oikeutettua? Ovatko turkistarhaiskut oikeutettuja? Pitäisikö turkistarhaus kieltää? Entä onko oikein pitää lemmikkieläimiä? 
 

5. Ystäväsi varasti pienen summan rahaa. Olisit voinut estää varkauden mutta et tehnyt niin. Syyllistyitkö itse varkauteen? 
6. Saako omaa omaisuutta puolustaa väkivallan keinoin? 
 

7. Voiko egoisti (= oman edun tavoittelija) olla onnellinen? 
8. Maksat pikkuostoksen 10 euron setelillä, kassalla työskentelevä henkilö antaa takaisin 20 eurosta (eli antaa vaihtorahaa 10 euroa liikaa). Miten toimit tilanteessa? Pitääkö erehdys oikaista vai onko oikein pitää liiat rahat? 
 

9. Onko varastaminen aina väärin?
10. Ystäväsi kysyy: "Mitä pidät uudesta puserostani". Sinun mielestäsi pusero on kauhea. Pitääkö tässä tilanteessa puhua totta vai onko oikein valehdella? 
 

11. Vaikuttaako ihmisen ammatti ja tulotaso ihmisarvoon? 
12. Mitkä asiat nykyaikaisessa länsimaisessa kulttuurissa ovat hyviä ja mitkä huonoja? 
 

Onko hyvyydestä ja oikein tekemisestä hyötyä? Miksi laiskuus on pahe?
 
 
 

Juha Seppänen 2008
juhaseppanen - hotmail.com



Uudempi versio FI1-kurssista
Pääsivulle
www.kolumbus.fi/juha.seppanen/