Aggressio ja koulukiusaaminen
 

Aggressio

-> tuhoaminen, väkivaltaisuus, viha

- pitääkö vihaa purkaa?
- elokuvien ja pelien väkivallan vaikutus? 
- lasten tappeluun suhtautuminen?
- itseen kohdistuva aggressio?
- ryhmien välinen vihanpito (konfliktit)?
 

Aggression syyt

Biologiset teoriat (vaistoteoriat)
- aggressio luonnollista ja vääjäämätöntä
- luonnossa kamppailua, vahva selviytyy
- aggr. kertyy säiliöön -> pitää purkaa
- mutta, luonnossa ei tarkoituksetonta tappamista eikä aggressiivisuutta esiinny kaikissa ihmisyhteisöissä

Hormoni- ja aivoteoriat
- esim. testosteroni -> pam! räx! fiuh!
- esim. kissan aivoärsytys (limbinen järjestelmä, amygdala) -> raivokohtaus tai rauhoittuminen
- mutta, hormonit/tai fysiologiset tilat eivät yksin ohjaa ihmistä
- ihmisellä tietoinen ajattelu ja toiminnan säätely tärkeitä

Psykoanalyysin näkemys (mm. S. Freud)
- ihmisessä synnynnäinen tuhovietti (thanatos)
- aggression pitää päästä purkautumaan, muuten patoutuu ja aiheuttaa häiriöitä 
- ongelma: aggression purku (esim. tappelu tai väkivaltapeli) ei vähennä aggressiota, voi jopa lisätä
- voiko fyysinen ponnistelu rauhoittaa? Ehkä, miksi? (ei pura aggressiota, tarjoaa uuden näkökulman)
- vihan ilmaiseminen on ok, mutta toisen vahingoittaminen ei ole hyväksyttävää aggression purkua

Frustraatio-aggressio -oletus (mm. Dollar & Miller)
- tavoitteeseen pääsyn estyminen -> turhauma -> vihaisuus ja aggressio
- ei automaattista; henkilön tulkinnat ja tilanne vaikuttavat; esim. jos X tietää epäonnistumisen riskin suureksi -> ei tule isoa frustraatiota/aggressiota
- paljon yksilöllistä vaihtelua, mikä turhauttaa

Behaviorismi ja sosiaalisen oppimisen teoria
- aggressio on opittu tapa, siitä on saanut palkinnon
- A. Bandura -> toisten ihmisten mallit vaikuttavat aggressioon (esim. malli pulmatilanteesta selviytymisestä)
- samastuminen (esim. sukupuoliroolin vaikutus, poikien/miesten näkyvämpi aggressio)
- opitut reaktiotavat (esim. kännissä pitää uhota)
- sijaisvahvistaminen -> toisten saaman palautteen tarkkailu (esim. "Pekka sai rangaistuksen lyömisestä, lyömi-nen ei ole ok.")
- yksilö voi kehittyä ei-aggressiiviseksi

Antropologia
- kaikki kulttuurit eivät aggressiivisia

Muita tekijöitä
- turvaton kasvuympäristö
- itse koettu ja vastaanotettu väkivalta
- kateus hyvän kodin lapselle
- uhriksi joutumisen kokemus (umpikujamaisuus, keinottomuus)
- ruumiillinen kuritus
- aggressiivinen rooli ryhmässä

MOTTO: Aggressiivisuus/väkivaltaisuus ei ole vääjäämätön osa ihmistä. Se opitaan ja sellaisiin reaktioihin kehity-tään.  
 
 

Koulukiusaaminen ryhmäprosessina

Kiusaaminen
- pitkäaikaista fyysistä tai henkistä vahingoittamista ja alistamista
- liittyy vakiintuneeseen ryhmän/luokan jäsenten toimintaa, mm. ryhmäprosesseihin ja rooleihin
- kiusaaminen voi kestää vuosia, voi jatkua seuraavassakin koulussa
- esiintyy myös harrastusryhmissä ja työpaikoilla
- kiusaamisen monet muodot: fyysistä ja psyykkistä, voi olla melko näkymätöntä (esim. ilmein ja elein tapahtuvaa vieroksuntaa)
- kiusatun jättäminen ryhmän ulkopuolelle (esim. kukaan ei halua tehdä ryhmätyötä hänen kanssaan; pelko, että kiusatun matala arvo "tarttuu" minuunkin)

Kiusaaminen ryhmässä ja roolit
- kiusaaminen on koko ryhmän asia
- koko ryhmä osallistuu (kiusaajan ja uhrin ohella luokan muutkin oppilaat vaikuttavat)

- rooli sisältää ryhmän yhteistoiminnassa virinneitä käyttäytymisodotuksia
- roolit otetaan tai niihin joudutaan
- kiusaamisen roolit:
- kiusaaja: on aktiivinen ja tapahtumien luoja, yllyttää toiset mukaan kiusaamiseen
- kiusaajalla usein häiriöitä omassa kehityksessä (saanut huonoa kohtelua, hylkäämistä)
- apurit: eivät tee varsinaista kiusaamisaloitetta, tilanteen alettua ovat avustavina kiusaajina
- vahvistajat: he eivät osallistu aktiiviseen kiusaamistoimintaan, mutta heidän osuus olennainen, koska antavat myönteistä palautetta kiusaajille.
- ulkopuolinen: ei osallistu kiusaamiseen
- puolustaja: asettuu uhrin tueksi, valitettavasti häntä ei usein löydy, vaatii rohkeutta (ystävä on paras tuki/apu kiusaamiseen)

- normit säätelevät ryhmän elämää, kiusaamista harjoittavassa luokassa jonkin kiusaaminen
 muodostuu normiksi -> sitä pitää harjoittaa
- konformiteetti = ryhmän samanmielisyys
- suositussa asemassa olevan oppilaan on helpompi poiketa ryhmän mielipiteestä tai käyttäytymistavasta kuin ei-suositun.

Kiusaamisen lopettaminen. On puututtava koko ryhmään. Kiusaamisen vahvistaminen ei saa jatkua.
- myös kiusaajalla usein uhri-kokemuksia. Hän voi tulla tunneköyhästä kodista, jossa asioita selvitetään avoimen keskustelun sijasta nyrkeillä tai painostuksella. Kiusaaminen voi olla kademielistä, kohdistua "paremman kodin" lapseen. Kiusaaminen pönkittää kiusaajan itsetuntoa. Epävakaa itsetunto lisää kiusaamista.
- kiusaamisen noidankehä -> aggressio synnyttää toisten vieroksuntaa, joka taas lisää aggressiota.

Tytöillä tavallisempaa epäsuora aggressio, tekijä ei suorassa kosketuksessa kohteeseen (selän takana pahan puhuminen, juorujen liikkeelle laitto, ystävyyssuhteesta sulkeminen)
- tyttöjen intiimimmät suhteet mahdollistavat tämän paremmin ("Lissu on ihastunut Masaan!")
- epäsuoran vihan harjoittaminen edellyttää sosiaalista taitavuutta ja älyä (kiusaajatytöt menestyvät elämässään aika hyvin, kiusaajapojat eivät)
 

Lähde: Salmivalli, Christina, " Mielipahan näyttämöt - aggressio sosiaalisissa suhteissa", kirjassa Sarkkinen, M., (toim.),  Psykologia. Johdantokurssi, YLE, Helsinki, 1996.
 
 

Juha Seppänen 2006
juhaseppanen [ ] hotmail.com      juha.seppanen [ ] tuusula.fi