Rätyjen maantiede

Juha Räty 17.1.2004

 

Sisältö:

 

Missä asuivat Rätyt

Karjalan kannas

Sortavalan maalaiskunta (Kuokkaniemi)

Pohjois-Karjala (Eno, Ilomantsi jne)

Kiuruvesi, Pihlajamäki

Kerimäki

Kempele

Nimi synty!

Sukututkijat

Kirjallisuus

 

 

 

Missä asuivat Rätyt

 

Rätyjä löytyy tänään ympäri Suomea. Räty-sukuisia on asunut mm Pohjois-Karjalassa ja Sortavalan maalaiskunnassa 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa, jolloin kirkonkirjoja alettiin pitää varsinaisesti Suomessa. Muissa aikaisemmissa historiallisissa lähteissä esiintyy Räty-nimi edellä mainituilla seuduilla ja mm. Karjalan kannaksella ja Oulun seudulla. Sodan jälkeen Sortavalan seudulta Rätyt joutuivat evakkoon pääosin Keski-Suomeen.

 

Rätyjä pidetään lähtöisin Karjalan kannakselta. Siellä sukunimenä lienee käytetty Rättö, Rättöin, Rettoin, Rettu, Retu jne muotoja. Sukunimestä on myös käytetty muotoa Räyty. Kaija Räty on tutkinut Karjalan kannaksen Rättöjä v. 1540 – 1860 [1].   Räty-nimen alkuperää on selvittänyt Juha Räty mm. paikannimien perusteella (http://www.kolumbus.fi/juharaty/nimen%20alku9.pdf). Räty-sukuniemen alkuperää on vaikea tutkia, koska kirjoitusasu vaihtelee emmekä vielä tiedä mikä on räty –retu - räyty – rättö - sanan merkitys. Karjalan nimistöä tutkinut Viljo Hirvi ei myöskään selvitä räty – retu- sanan alkuperää luotettavasti.

 

Jos oletetaan, että Rätyt ovat Ruotsin Karjalasta, niin he ovat voineet siirtyä Karjalan kannakselta vesireittejä pitkin 1400-1500 luvuilla Savoon ja aina Oulun seudulle asti. Seuraavassa vaiheessa olisi ollut luontevaa siirtyä 1600 luvulla Laatokan Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan, kun Ruotsi valloitti nämä alueet.

 

Jos taas Räty tulee yleiskielen sanasta räty, jonka merkitys voisi olla rivi (jono, rivimies, urakka, tori, kylä jne), niin tämän nimen ovat voineet saada useat henkilöt siinä vaiheessa kun sukunimikäytäntö yleistyi Karjalassa.

 

Karjalan kannas

 

Jos Rätyt ovat Rättöjä, näin joudutaan valitettavasti aloittamaan Rättöjä koskeva tutkimus Rätyjen suhteen. Rätöt ovat lähtöisin Äyräpään pohjoisosasta nykyisen Heinjoen pitäjän alueelta Pihkala kylästä. Vuonna 1540 mainitaan Juhana Rättö ja todennäköisesti siellä on asunut jo ennen häntä Rättöjä. Muolaassa asui myös Olli Rättö ja Pekka Rättö 1500-luvun puolivälissä. Asiaa on tutkinut Kaija Räty ja maininta on myös Pihlajaniemen Rätyjen kirjassa.

 

Muita haaroja voisivat olla Kivennavan Räytät. Kirkonkirjoista löytyvät Antti ja Juho Räyttä, jotka ovat syntyneet noin 1700. Kivennavalla on ollut myös Räytilän kylä, jonka nimi on ajan mukaan vaihdellut ja muuttunut muotoon Räytylä, Räickylä jne ja lopuksi Räikylä. Ovatko kaikki Räikkölät Rätykyliä?

 

 

Sortavalan maalaiskunta (Kuokkaniemi)

 

Rätyjä (Räytyjä) ilmaantui Sortavalan maalaiskunnan Kuokkaniemeen 1600-luvun lopulla. Aivan Jaakkiman rajalle Kuokkaniemen Pitkäjärven rantaan asettuivat asuman Matti Hannunpoika ja Matti Pekanpoika. Heidän jälkeläisenä asuttivat laajasti näitä alueita. Kaija Räty on tutkinut tätä sukuhaaraa. Kirjassaan ”Rätypuita räyskyttelen” hän on kertonut alueen historiaa ja laajasti ja tarkasti esitellyt nämä Kuokkaniemen Rätyjen sukuhaarat.[2]  Sortavalan maalaiskuntaan on muuttanut myöhemmin 1800-luvulla Rätyjä mm. Pohjois-Karjalasta (Lohiojan Rätyt).

 

Pohjois-Karjala (Eno, Ilomantsi jne)

 

Enossa ja Ilomantsissa on ollut paljon Rätyjä 1600 –luvulta lähtien. Myös muualla Pohjois-Karjalassa tavataan Rätyjä. Pohjois-Karjalan Rätyjä on tutkinut Kalevi Räty ja Anne Riissanen, joilla on tietoja tuhansista Rätyistä.

Lieksassa Isojaon maakirjoista löytyy mm Tapani Rätypuu vuosina 1640-48 tilan nro 17 isäntänä ja myöhemmin vuonna 1651 Pielisjärvellä Vuonislahti nro 14 isäntänä. Vuonislahdella tilaa N:o 7 isännöi Eero Räty 1700-1703.

 

Rätylä nimisiä tiloja on Pohjois-Karjalassa ollut Ilomantsin Kuuksenvaarassa, Enon Nesterinsaaressa, Pielniemessä ja Enonkylässä, Kiihtelysvaaralla, Kontiolahdessa ja Kontiolahden Selkiessä, Pielisjärvellä Vuonislahdessa (Rädynvaara) ja Sokojärvellä. Rätylä löytyy myös Uhtuasta Vienan Karjalasta.

 

Kirkonkirjoista löytyy 1700 luvun alussa Enosta Tapani, Antti ja Risto Räty sekä Ilomantsin Kuuksenvaarasta Erkki Räty ja toinen Erkki Räty löytyy Sonkajasta.

 

Tuomikirjakortistosta löytyy 1600 luvulla mainintoja Pohjois-Karjalan Rätyistä mm. Ilomantsin Suojärveltä, Kiteen Tohmajärveltä ja Enosta.

 

 

Kiuruvesi, Pihlajamäki

 

Matti Kunelius on laatinut 1970 -luvun puolivälissä tutkimuksen Kuruveden Rätyistä. Tutkimusta on täydentänyt Pihlajamäen Rätyjen sukuseura (perustettu 1978). Sukuseura julkaisi vuonna 2000 sukukirjan ”Pihlajanmäen Rätyjen sulkujulkaisu v. 2000”[3]. Sen mukaan Pekka Pekanpoika Räty perusti vuonna 1595 uuden tilan nykyisen Pyhäjärven Mäkikylään.

 

Kerimäki

 

Kerimäellä oli vuonna 1647 Heikki Antinpoika Rätyllä kahden veromarkan tila Kulennoisten kylässä. Kylä sijaitsi nykyisen Kulennoisten kylän tienoilla. Ruptuurisodassa 1656-8 vihollinen tuhosi kokonaan Heikki Antinpoika Rätyn talon. Tarkastuksessa isäntänä mainitaan Heikki Antinpoika Silvennoinen, jonka asuinpaikaksi on merkitty Hauvinmaa, jossa Rätykin asui Röösin karttojen mukaan. Heikki Antinpoika on saattanut muuttaa tässä yhteydessä sukunimensä. Tätä haaraa ei tietääkseni ole tarkemmin tutkittu.

 

 

 

 

Kempele

 

Mikko Räty perusti vuonna 1629 Rätylän tilan Kempeleellä. Vuoden 1654 henkikirjoituksessa on mainittu Mikko Räty. Vuonna 1665 mainitaan Pertti Räty niittykaupan yhteydessä. Perttu Pertun poika Räty valittiin lautamieheksi kesäkäräjille 1682 (tiedot Kempeleen historiasta). Historiankirjoissa löytyy vuodesta 1739 lähtien Rätyjä (Rätylä)

 

 

Nimi synty!

Juha Räty on laatinut lyhyen katsauksen Räty –nimen mahdollisesta alkuperästä (kts. netissä: http://www.kolumbus.fi/juharaty: ”Ajatuksia Räty sukunimi alkuperästä” (pdf-tiedosto)”.

 

Tässä ote yllä mainitusta selvityksestä:

 

”Imatran seudulla ja Savossa löytyy sana rääty. Tämä sana palautuu venäjän kielen sanaan rjad- rivi. Imatralla rääty tarkoittaa säätyä ja Savossa rääty pärekaton päreriviä. Molemmat ovat venäjän sanan rjad perusmerkityksiä. Karajalan kielessä venäjän rjad esiintyy muodossa riädy. Rääty esiintyy myös sukunimenä (Eija Rääty Ruotsissa).

 

Venäjän rjad - rivi sanan johdannainen on rjadavoi eli rivimies eli sotamies. Tämän tyyppisiä lisänimiä on ollut ja niistä on kehittynyt sukunimiä.

 

Suomen murteiden sanakirjassa on sanat räätiä ja rääty. Räätiä verbi tulee venäjänkielen sanasta [rjadit], joka tarkoittaa pestata, sopia hoitaa jne. Lönnroth on tavannut tätä sanaa Soravalassa ja Ilomatsissa. Räätiä verbi esiintyy myös muodoissa riädie, riädidä, rättä, rättaze, rädida (tinkiä), rättä, rättäzhe.”

 

 

 

Sukututkijat

 

Kalevi Räty Suvut: Räty (Pohjois-Karjala)

 

Anne Riissanen Suvut: Räty (Pohjois-Karjala)

 

Kaija Räty. Suvut: Räty (Sortavalan maalaiskunta)

 

Toivo Pölönen, Suvut: Räty (Eno Enonkylä 1682).

 

Liisa Tervashonka. Suvut: Räty (Eno)

 

Matti Kunelius. Suvut: Räty (Kiuruvesi)

 

 

Kirjallisuus



[1] Kaija Räty. Karjalan kannaksen Rätöt v. 1540 –1680

[2] Kaija Räty: Rätypuita räyskyttelen.

[3] Pihlajanmäen Rätyjen sulkujulkaisu v. 2000