1838-1931

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN VIRALLISET VAAKUNAT

Jyväskylän ensimmäisen vaakunan yläkentässä on kaupungin perustamisasiakirjan allekirjoittaneen keisari Nikolai I:n monogrammi sekä Jyväskylän perustamisvuosi 1837 roomalaisin numeroin. Alakentässä on kaupankäyntiä symbolisoiva Merkuriuksen sauva ja vesiliikennettä kuvaava sisäjärviveneen perämela. Vaikka vaakunaa pidettiin alusta asti heraldisesti epäonnistuneena mm. numeroiden ja kirjaimien käytön sekä alakentässä metallivärien toisiinsa rajoittumisen vuoksi, vaakuna oli käytössä lähes sata vuotta.

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 pyrittiin vaakunoissa esiintyvistä venäläisyyden tunnusmerkeistä eroon. Sisäministeriö teki asiasta aloitteen vuonna 1920. Niinpä 1920-luvulla Jyväskylän vaakunan uusimiseksi järjestettiin kilpailu ja pyydettiin ehdotuksia useilta taiteilijoilta, mm. Jonas Heiskalta, Juuso Putrolta ja Akseli Gallén-Kallelalta. Kaikki hankkeet kuitenkin raukesivat.

 


1931-1953
Uusi vaakuna saatiin vihdoin hyväksyttyä syksyllä 1931. Vaakuna oli Kansallismuseon historiallisen osaston muinaistieteellisen toimikunnan ehdotus. Edellisen vaakunan numerot ja kirjaimet poistettiin ja välillä lapioksikin muuttunut perämela oli vaihdettu paremmin vesiliikennettä kuvaavaksi veneen keulaksi. Heraldisten heikkouksien, kuten irralliset aallot ja veneen perspektiivi, takia vaakuna joutui heti vastatuuleen ja niinpä vuonna 1951 kaupunki järjesti jälleen uuden vaakunakilpailun. Kilpailun, johon tuli lähes sata ehdotusta, voitti taiteilija Olof Eriksson puna-hopeisella pohjalla olevalla tähkäaiheella.

1953-2000
Voimakkaan vastustuksen ja yleisönosastokirjoittelun seurauksena voittaneista ja lunastetuista vaakunoista yhtäkään ei otettu käyttöön. Sen sijaan voittajaa pyydettiin uudistamaan vanha vaakuna paremmin heraldiikan vaatimuksia vastaavaksi. Uusittu vaakuna hyväksyttiin vuonna 1953. Eriksson teki vaakunasta kahdeksan eri versiota: koristeellinen vaakuna (ohessa) viralliseen käyttöön, pelkistetympi versio "arkikäyttöön", samat mustavalkoisena ja kaikki neljä sekä kruunun kanssa että ilman kruunua.

2000-
Originaalien määrä, painotekniikan kehityksen johdosta vanhanaikaisiksi käyneet värimäärittelyt sekä lukuisat eri tulostustekniikat tuottivat 1900-luvun loppuvuosina kymmeniä erilaisia ja erivärisiä vaakunoita. Villiintyneen käytön selkiyttämiseksi otettiin vuosituhannen vaihteessa käyttöön vain yksi vaakunaversio, joka pääosiltaan pohjautui Olof Erikssonin pelkistettyyn vaakunaan. Uudistustyön teki graafinen suunnittelija Jussi Jäppinen.
 
 

Jyväskylän vaakunan vaakunaselitys vuodesta 1931 lähtien:
Jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen merkurion sauva sinisellä pohjalla ja alakentässä hopeanvärisellä pohjalla luonnonvärisenä sisäjärviveneen keula suoraan edestä katsottuna sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa.