Ilmari Kiannon tuotanto

 _

Tietoja Ilmari Kiannon tuotannosta:
 

- Punainen Viiva, Ryysyrannan Jooseppi ja Omat koirat purivat -teoksista on tehty elokuvaversiot, ohjanneet Matti Kassila (1959),  Roland af Hällström(1955) ja Mikko Niskanen (1976)

Molemmissa klassisiksi määritellyissä pääteoksissaan (Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi)  Kianto kuvaa Suomussalmen korpikylien asukkaita vuosisadan alkupuolella kriittisellä myötätunnolla ja lämpimällä huumorilla ja tuo heidän puutteelliset olonsa  Suomen kansan tietoisuuteen

-  Ryysyrannan Joosepilla oli kylällä todellinen esikuva, joskin samanlaisia torppia oli tuohon aikaan monia muitakin, ja muuallakin kuin Kainuussa

-  Punaisen viivan on mainetta niittäneeksi oopperaksi säveltänyt Aulis Sallinen ja Postineidin Ilkka Kuusisto

Vanha postineiti on esitetty kuunnelmana Yleisradiossa, ja muistakin teoksista on esitetty teatteriversioita

- Kiannon elämänvaiheista on tehty useita radio-ohjelmia ja muutama TV-ohjelma, ja hänen ääntään on tallennettu nauhalle jo 30-luvulla. Suomen Yleisradion arkistossa useita tallenteita.

- Nuorena Kianto oli luonnonlyyrikko - katso muutama runonäyte!

-  Toistasataa Kiannon runoa on sävelletty, tunnetuimpia ovat Nälkämaan laulu, Soipa kieli (Oskar Merikanto),  Lastu lainehilla (Sibelius), Rantakoivulleni, Sydänmaan lammella (E. Melartin), Pikku Inkerin laulu (M Nyberg), Suomussalmi - kotiseutu (trad)   ja Revontulet   (S Palmgren) 

-   Kaksi teosta on  alunperin julkaistu Yhdysvalloissa: Nuoria lauluja vanhoista säästöistä ja Isäntä ja koirat

- Kustannusoikeus kaikkiin Kiannon teoksiin on nykyisin Kiannon Turjanlinna Oy :llä. Kustannusosakeyhtiö Otava oli Kiannon pääkustantajana, joka taloudellisesti tuki   kirjailijaa varsinkin hänen vanhuudessaan ja järjesti hänelle kirjailija-asunnon Helsingistä. Varhaisempina vuosina hänen kirjojaan kustansivat myös muut

- Elämäkertateoksia Ilmari Kiannosta ovat kirjoittaneet Vihtori Laurila: Ilmari Kianto, kirjailijakuvan piirteitä, Ernst Lampen: Ilmari Kianto , ja kirjailijan poika Uolevi Kianto: Saat kertoa kaiken ja Tervetuloa kotiin Iki. Suomussalmelainen  Jalo Heikkinen on julkaissut Turjanlinna - kadonnutta etsimässä. Maria Liisa Nevala on kirjoittanut laajan tutkielman  Ilmari Kianto , anarkisti ja ihmisyyden puolustaja, ja kirjailijan tytär Raija-Liisa Kianto (Kansi) on julkaissut isästään teokset Nälkämaan keisari  ja Ilmari Kiannon Vienan Karjala, kertomuskokoelman Maan sielu, sekä tietolippaan Turisteille tuntemattomille.
Kiannosta on myös tehty lukuisia pro gradu -töitä ja väitöskirjoja. Unkarilaisen Ildikó Kovacsin suomenkielistä tutkielmaa Punaisen viivan synnystä saa tilata Kajaanin Elias Lönnrot-seuralta.

- Ilmari Kiantoa koskevaa materiaalia löytyy  runsaasti mm. SKS:stä, Kansallismuseon kuva-arkistosta, Otavan arkistoista, Kajaanin kaupunginarkistosta, Kuopion Isänmaallisesta arkistosta, Suomussalmen pääkirjaston arkistosta, Oulun maakunta-arkistosta, Kalevan arkistosta ym.

-  Kain Tapper on veistänyt Kiannon patsaan Ämmänsaaren keskustaan, ja Eila Hiltunen on suunnitellut Kianto-mitalin. Muotokuvia hänestä ovat maalanneet mm. Juri Repin ja Viljo Kojo , pään  veistäneet mm.  Kauko Räsänen ja  Reijo Huttu . Nukketaiteilija Pippi Gutzen on valmistanut Kianto-nuken. Pilapiirtäjistä mainittakoon Heimo Aspelin, Eric Vasström, Toivo Vikstedt ja Eero Koponen

- Suomussalmen pääkirjastossa Ämmänsaaressa on pysyvä Kianto-näyttely ja tiettävästi maan laajin, lähes täydellinen Kiannon teosten kokoelma
 

Ilmari Kiannon kirjoista käännöksiä:

Punainen Viiva________1909_______
Punane joon                      1910 viro
     käänt. E.Virgo
Der rote Strich                  1937 saksa 
     käänt. G.Schmidt
Det röda strecket              1946 ruotsi
     käänt. O.Enckell
Rauoa strikio                     1951 islanti
     käänt. Gislason Hagalin
Linia rosie                          1960 romania
     käänt. I.Vesper&T.Närhi
Cervena cara                     1962 tsekki
     käänt. Prelozili Stanislav
Krasnaja tserta                 1978 venäjä
     yhteissidos Maiju Lassilan teosten
     kanssa
 

Ryysyrannan Jooseppi__ 1924____
Räbäläranna Jooseppi         1936 viro
      käänt. S.Holberg
Jooseppi från Ryysyranta    1955 ruotsi
      käänt. E.Långhjelm&L.Enckell
 

 

Ilmari Kiannon 

          julkaistut teokset:

1896 Väärällä uralla / Ilmari Calamnius. Porvoo, WSOY.

1897 Soutajan lauluja. Kokoelma pieniä runoja / Ilmari Calamnius. Porvoo, WSOY

1898 Hiljaisina Hetkinä. Toinen kokoelma laulurunoja / Ilmari Calamnius. Porvoo,WSOY.

1900 Lauluja ja runoelmia / Ilmari Calamnius. Porvoo, WSOY.

1900 Margareeta. Sydämmen säveliä / I. Calamnius. Hki, Otava.

1902 Isäntä ja koirat / Ilmari Calamnius. Hancock, Mich. Kansankuvalehden kustannusyhtiö.

1902 Nuoria lauluja vanhasta säästöstä / Ilmari Calamnius. Hancock, Mich. Kansa.

1903 Kiannan rannoilta Kaspian poikki. v. 1902 I. Calamnius. Hki, Eero Erkon kustannuksella.

1904 Nuoren miehen kädestä . Kokoelma mielialoja / I. Calamnius. Hki, Otava.

1906 Isänmaallisia runoelmia / Ilmari Calamnius -Kianto. Hki, Otava.

1907 Auskultantin päiväkirja. Pöytälaatikon salaisuuksia luettavaksi sallinut Antero Avomieli. Hämeenlinna, AAK.

1907 Nirvana. Lemmentarina / I. Calamnius-Kianto. Hki, Otava.

1907 Sieluja kevät-yössä. Vilahdus Moskovasta / I. Calamnius-Kianto. Hki, Vihtori  Kosonen.

1908 Pyhä viha. Romaani. Hki, Vihtori Kosonen.

1909 Kärsimys. Sukupuolinen sielunkuvaus nuorten elämästä / Salanimi.  Kuopio, Oy Kuopion   Uusi Kirjapaino. 

1909 Pikku syntejä. Hki, Vihtori Kosonen.

1909 Punainen viiva. Hki, Otava.

1910 Kapinoitsija (runoja). Kuopio, Oy Kuopion Uusi Kirjapaino.

1910 Pyhä rakkaus tai pienen lapsen elämä ja kuolema. Hki, Otava.

1911 Orjantappuroita. Hki, Suomalainen Kustannus Oy Kansa.

1911 Nälkämaanlaulu. Kajaani, Maanviljelysseura.

1912 Vapaauskoisen psaltaari. Tampere, Matti Vuolukka & Kummp.

1912 Metsäherran herjaaja. Hki, Otava.

1913 Poro-kirja. Hki, Otava.

1915 Talviretkiä Pohjolassa. Hämeenlinna, AAK.

1915 Turjanlinnan satukirja. Omille ja muille Suomen lapsille tehnyt opiksi ja huviksi. Hki, Otava.

1915 Vienan virroilta, Karjalan kankahilta. Matkakuvauksia. Hki, Otava.

1916 Kiertävä kirjailija. Pikakuvia turneematkalta. Hki, Kustannus Oy Kirja.

1916 Kotoisten rantojen ikuinen kohina. Porvoo, WSOY.

1917 Avioliitto. Tarina tuhansien joukosta. Hki  Kustannus Oy Kirja.

1917 Vienan kansan kohtalo. Heimoromaani. Porvoo, WSOY.

1918 Suomi suureksi, Viena vapaaksi! Sotakesän näkemyksiä. Hämeenlinna. AAK

1918 Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle.  Jyväskylä. Tekijä.

1918 Vielä niitä honkia humisee... Kokoelma muistelmia, mietelmiä,       kokkajuttuja korvesta. Oulu, Pohjolan Kustannus Oy.

1919 Vienan puolesta - kauko-karjalaisten ikivanhan moraalin pelastamiseksi. - Kenttäpuheita. Kuopio, Oy Kirjapaino Sanan Valta.

1920 Kolme hyvää juttua. Hki, Otava.

1920 Vienan neitsyt. Korkeaveisu Karjalalle. Sotasatu Suomelle. Kustannus Oy Ahjo.

1922 Vanha pappila. Hki, Otava.1923 Valitut teokset I-IV. Hki, Otava.

1924 Iloista kyytiä Rajakomendantin autossa. Kesäinen tarina. Pori, Otto Andersinin Kustannusliike.

1924 Ryysyrannan Jooseppi. Köyhälistötarina Suomesta. Hki, Otava.

1925 K.H.P.V. Kohtuullisen Hutikan Pyhäveljeskunta. Yhteiskunnallinen     boheemisatiiri. Hki, Otava.

1925 Suloisessa Suomessamme. Vakava ja vallaton matkailukertomus. Pori, Otto Andersinin Kustannusliike.

1926 Caxi Maallista Arckiwirttä quin teki I. Kianto 3 p. Huhtikuuta v. 1926 ja  pränttiin annettiin Ioannes Wskelensixelda (V.J. Kallio). Helsinki.

1927 Hallan jääkärit. Korpisatunäytelmä ajalta ennen ja jälkeen vapaussodan. Hki, Otava.

1927 Kuhmon kulmilta. Matkavälineenä postiauto - takatuuppari ja suutarin hevoset. Turistin tunnelmia raukoilta rajaseuduilta. Jyväskylä, KJG.

1928 Elämän ja kuoleman kentältä. Sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta. Hki, Otava.

1928 Papin poika. Kirja elämästä. Hki, Otava.

1930 Kertomuksia ja kuvauksia. Kouluja varten julkaissut V. Tarkiainen. Hki, Otava.

1931 Nuori runoilijamaisteri. Papin poika muistelee menneitä. Hki, Otava.

1932 "Ajan sana". Hki, Eino Mikkola.

1933 Patruunan tytär. Romaani Ämmän ja Kurimon rautaruukkien ajoilta. Hki, Otava.

1935 Vanha postineiti. Korpiromaani. Hämeenlinna, AAK.

1935 Vienan Karjala - Kalevalan kehto. Erämaankävijän elämyksiä. Hki, Otava.

1938 Korpikirjailijan kirot. Elämyksiä. Hämeenlinna, AAK.

1946 Moskovan maisteri. Nuoren kielenopiskelijan elämyksiä tsaarinvallan  aikuisessa Moskovassa vv. 1901-1903. Hki, Suomen Kirja.

1946 Poika maailman kylillä. Muistelmia matkalta Puolaan ja Tsekkoslovakiaan.

1948 Omat koirat purivat. Pidätetyn päiväkirja. Hki, Fennia.

1954 Valitut teokset. Hki, Otava.

1954 Iki-Kianto muistelee. Hki, Otava.

1957 Mies on luotu liikkuvaksi. Iki-Kianto muistelee matkojaan. Hki, Otava.

1964 Ilmari Kiannon kauneimmat runot. Valikoima / toim. Uolevi Kianto. Hki, Otava.

1970 Valitut teokset. Hki, Otava.

1980 Salainen päiväkirjani. Hki, Otava. 

1999 Maan sielu. Kertomuksia / toim. R-L Kianto. Hki, Otava.

2000 Ma poika pohjolan. Runoja 1891-94/ toim. Jalo Heikkinen/ Suomussalmen kulttuurilautakunta

(Luettelo perustuu Uolevi Kiannon tietoihin)
 

Katso lisätietoja Kiannosta:
www.suomussalmi.fi/kirjasto/Kianto-kokoelma
 

Takaisin pääsivulle

Tietoja Kiannon elämänvaiheista