TERVEISET MATKAMESSUILTA


Täydet kympit kolmelta päivältä! Kymmenen päivystäjää vuorotteli ja jakoi suullisen tiedon lisäksi kymmenen laatikollista Slovenia-esitteitä tammikuisena viikonloppuna Matkamessuilla Helsingissä.


Messuilla esittäytyi yli 70 maata, näytteilleasettajia lähes 1200. Kokonaiskävijämäärä messuilla oli lähes 84000, josta kaksi kolmannesta vieraili lauantaina ja sunnuntaina. Slovenia on omatoimisten ihmisten kohdemaa, voi päätellä toivomuksista tai jo sinne toteutuneista matkoista. Sinne mennään patikoimaan, pyöräilemään, maatilamatkalle ja yhä useammin omalla autolla, jossa monella on asuntovaunu perässä. Sattumaa kyllä, kaikkihan tietänevät missä ne Adriat tehdään. Ja Slovenia viinimaana kiinnostaa myös. Ja sinne myös muutetaan joko kesäasuntoon tai pysyvästi, kuten kuvamme Rita ja Hannu Ojaniemi, tässä Yrjö Lautelan kanssa. Odottelemme lisäkuulumisia Bledin kupeesta!


Messujuttu1

Kuva: Helena Päätalo


SLOVENIA-SEURALLA TUPLATILAT

– Matkamessut alkoivat osaltamme aikaisin perjantaiaamuna osaston somistamisella, kertoo Slovenia-Seuran puheenjohtaja Aira Pellinen. Edellispäivänä paikalla oli Business Forum, ja kun he saivat seinät ja kalusteet pois, tulivat Ystävyysseurat. Pienen alkusähläyksen jälkeen pääsimme Kirsti Narisen kanssa osastoa järjestämään – ja noudimme Slovenian matkailuosastolta meille luvatut 10 esitelaatikkoa!!  Onneksi Kirsti taikoi meille ison ja kätevän esitetelineen, Aira toteaa.

– Juuri messujen avautumisen aikaan (klo 9) selvisi että osastonaapurimme Serbia muuttaakin toiseen kohtaan, joten käyttöömme jäisi ruhtinaallisesti tilaa eli kaksi osastoa. Pieni ongelma oli se, että somisteet oli jo aseteltu yhden osaston tiloihin. Yrjö Lautelan ja Milena Kajzerin avustuksella sitten levittäydyimme pikavauhtia uusiin mittoihin, Aira toteaa.

Ja tulevat päivät osoittivat, että oli kyllä käyttöä koko tilalle. Messuilla kävi lähes 84-tuhatta vierasta, valtaosa lauantaina ja sunnuntaina. Esimerkiksi osastomme tietokilpailuun jätettiin alun 400 vastausta!

– Vastauksissa oli toki tässä epäröintiä vielä siitä, missäs se Slovenia taas onkaan ja, oliko se osa entistä Tšekkoslovakiaa. Pääkaupungiksi nimettiin vielä aika usein Bratislava, vaikka toki moni Ljubljanankin tiesi. Yllättävän moni messuvieras oli jo käynyt tai oli juuri menossa Sloveniaan. Poikkeuksetta kaikki siellä käyneet olivat positiivisesti yllättyneitä maasta. Maan luonto, siisteys ja ihmiset olivat tehneet vaikutuksen, Aira kiittelee.


Messujuttu2

Kuva: Helena Päätalo


LISÄÄ MAATILAMATKAILUA!

Pirkko-Leena Koponen toteaa, ettei päässyt puhuttamaan edes kaikkia, koska osaston kohdalla oli usein tungosta.

– Minusta tuntui, että eniten kysyttiin omatoimisesta liikkumisesta. Varsinkin patikointi ja pyöräily kiinnostivat. Oli mukava, kun sain kertoa omista patikointikokemuksistani.

– Oli sekin hauskaa, kun ihmiset olivat kiinnostuneita maatilamatkailusta, josta itselläni on hyviä kokemuksia. Sitä lajia haluaisin lisää!  Leirintäalueista kyseltiin myös, mutta niistä en tiennyt kertoa enempää kuin opastaa kartassa merkityt paikat.

– Esitteet loppuivat lauantailta. Annoimmekohan niitä liian anteliaasti, pohtii Pirkko-Leena.

Matti Mäki, jonka käsialaa on seuran sivulla oleva juttu viineistä, oli mukana osastollamme lauantaina, ja monella oli tilaisuus hyödyntää hänen asiantuntemustaan. Slovenialaisia viinejähän voi osin tilata pienellä varoitusajalla myös Suomesta.

Kokenut Slovenian matkailija ja historian tuntija Yrjö Lautela oli paikalla perjantaina ja sunnuntaina.

– Ajoittain oli niin paljon väkeä, että kaksi henkeä meidän hienolla standilla ei olisi riittänyt. Onneksi olikin yleensä kolme. Omatoimimatkailijat olivat aktiivisia, kuten matkamessujen luonteeseen kuuluukin, Yrjö sanoo.

– Patikoinnista ja pyöräilystä kysyttiin usein. Myös karavaanarit kävivät osastolla, onhan siellä samaan aikaan myös asuntovaunumessut. Silloin voikin aina muistuttaa, että Adria-asuntoautot tehdään Sloveniassa.


SASU SALIN KIINNOSTI

– En muista mitään erityisen yllättäviä kysymyksiä. Se kysymys koripalloilija Sasu Salinista taisi tulla matkamessuilla ja sittenhän teinkin hänestä jutun seuran sivuille, Yrjö kertoo.

Hieno saavutus häneltä!

Maria Vesna Autio piti lauantaina esittelylavalla monipuolisen esityksen ”Slovenia-maa Alppien aurinkoisella puolella” ja sai varmaan osaltaan mielenkiinnon meitä kohtaan lisääntymään.

Martina Siler saattoi hyödyntää sekä suomen että slovenian kielen taitoaan ja vastaili mm. golf-mahdollisuuksiin Sloveniassa.

Jenni Soljasalo ja Jussi Tuovinen täydensivät kokemuksillaan ja tiedoillaan reipasta tiimiämme.

Me päivystäjät haluamme kiittää kaikkia osastollamme kävijöitä! Arpajaisvoitot on postitettu, uudet jäsenkortit valmistuneet ja ne toimitetaan jäsenille tulevaa kesää ajatellen.

Helena Päätalo (25.2.2011)


Messujuttu3


Messujuttu4

Kuvat:Aira Pellinen




       

SUOMALAISKORIPALLOILIJA JÄLLEEN LJUBLJANASSA


Slovenian paras koripalloseura Olimpija Ljubljana on jälleen saanut suomalaispelaajan, kun 19-vuotias Sasu Salin teki syksyllä kolmen vuoden sopimuksen. Malmilla koripalloilun aloittanut Salin siirtyi Ljubljanaan Espoon Hongasta. Hän on jo ehtinyt kunnostautua Suomen maajoukkueessakin.


Salin ei ole ensimmäinen suomalainen Olimpijassa, sillä Teemu Rannikko pelasi siellä vuosina 2005-2007. Paitsi Slovenian omaa sarjaa ja alueellista Adrian liigaa Olimpija pelaa myös Euroopan liigassa, jossa se on kuluvalla kaudella selviytynyt jo kuudentoista parhaan joukkoon. Tämän vaiheen kolmen ensimmäisen kotiottelun pääsyliput eli kolme kertaa 13 000 lippua myytiin loppuun 20 minuutissa.

Slovenia onkin kova koripallomaa, joka sijoittui EM-kisoissa 2009 neljänneksi ja oli viime vuoden MM-kisoissakin kahdeksan parhaan joukossa. Vuonna 2013 EM-kisat pelataan Sloveniassa. Hajonnut Jugoslavia oli maailman parhaimmistoa, ja sen mestaruuden Olimpija voitti ensimmäisen kerran vuonna 1957. Slovenian itsenäistymisen jälkeen Olimpija on voittanut muun muassa Euroopan Cupin vuonna 1994.

Salin pelasi alkukaudesta keskimäärin hieman yli viisi minuuttia ottelua kohti. Tämä on hyvä saavutus nuorelta pelaajalta. Samalla hän on ensimmäinen Euroopan liigassa pelannut suomalainen sen jälkeen kun Hanno Möttölä esiintyi siinä kreikkalaisen seuran riveissä pelikaudella 2007-2008.  

Sasu Salinin otteluiden tilastoja voi seurata Olimpijan kotisivuilta seuraavasta linkistä:  


Yrjö Lautela (1.2.2011) 


Bossman

Kuva: Goran Kovačić / PIXSELL

PIRANIN OBAMA

 

Slovenian kunnallisvaalit tuottivat lokakuussa kansainvälistäkin huomiota keränneen uutisen, kun Piranissa valittiin musta pormestari, ghanalaissyntyinen Peter Bossman. Sosiaalidemokraatti Bossman voitti niukasti toisella äänestyskierroksella viranhaltijan Tomaz Gantarin. Kyseessä on ilmeisesti Kaakkois-Euroopan ensimmäinen musta kaupunginjohtaja.

Bossman tuli Ljubljanaan – ”kaupunkiin, josta en ollut koskaan kuullut” – jo Titon Jugoslavian aikana vuonna 1977 opiskelemaan lääketiedettä. Hän olisi halunnut Englantiin, mutta sinne olisi pitänyt jonottaa stipendiä monta vuotta. Zagrebissa Kroatiassa opiskellut Bossmanin tuttava suositteli Jugoslaviaa ja vakuutti kommunistihallintoon epäluuloisesti suhtautuneelle Bossmanille, että ”se ei ole itäblokkia”. Belgradissa ja Zagrebissa ei ollut vapaita opiskelupaikkoja, joten matka suuntautui Ljubljanaan.   

Bossmanin tarkoituksena oli lääkäriksi valmistumisen jälkeen palata Ghanaan, mutta se jäi aikeeksi, kun hän tutustui Ljubljanassa Karmeniin, kroatialaiseen lääketieteen opiskelijaan, josta tuli ennen pitkää hänen aviopuolisonsa.  Pariskunta muutti rannikolle. Bossman perusti lääkärinvastaanoton, ja menestyi muun muassa huumeriippuvaisten terapeuttina.

Vaalikampanjassa Bossman käytti ahkerasti internetiä, joten siinäkin mielessä vertausta Obamaan on pidetty osuvana. Itse hän ei sitä hyväksy, vaan on todennut, että Yhdysvalloissa olosuhteet ja mittasuhteet ovat sentään aivan toisenlaiset. Nelson Mandelan hän on maininnut esikuvanaan siinä mielessä, että tämä kunnioittaa kaikkien ihmisarvoa, syntyperästä ja ihonväristä riippumatta.

Bossman puhuu myös monikulttuurisen yhteiskunnan puolesta tavalla, jota Euroopassa kuulee nykyään yhä harvemmin. ”Jos halutaan olla yhteistyössä ja käydä kauppaa Kiinan, Afrikan tai Intian kanssa, on myös oltava valmiita ottamaan vastaan ihmisiä näistä maista” on hän sanonut tv-haastattelussa.

Sloveniassakin esiintyy tietysti ennakkoluuloisuutta, ja Bossmanin valintaa onkin kiitelty voittona näistä ennakkoluuloista. Saattaa olla, että voitto tuli helpommin rannikolla, jonka istrialaiselle identiteetille on ominaista avoimuus maailmalta tuleville vaikutteille.

Bossman ei tule kylmiltään pormestariksi, sillä hän on ollut vuodesta 1998 lähtien kaupunginvaltuustossa. Portorož lomahotelleineen kuuluu hallinnollisesti myös Piraniin, joten pormestarin johtaman kunnallishallinnon tulee huolehtia 18 000 ihmisen asioista. Ahtaalla niemellä sijaitsevan Piranin liikenneongelmien ratkaisu – eli kenen sallitaan ajaa yksityisautolla kaupunkiin – on yksi kiistoja aiheuttava asia. 

Kuutta kieltä puhuva Bossman on myöntänyt, että hänen sloveenin kielen taitonsa ei ole vielä täydellistä, ja hän on luvannut parantaa sitä opettajatuttavansa yksityistunneilla. Suosittu lääkäri on myös luvannut pormestarintoimensa ohella pitää lääkärinvastaanottoa vielä yhtenä päivänä viikossa.

Yrjö Lautela (26.11.2010) 


 
Jerman LB Jerman Bled
Marcos Luis Jerman: Lago Bueno (yksityiskohta) ja Bled (yksityiskohta)


ARGENTIINALAINEN TUMPELO



Kun Helsingin Sanomissa lokakuussa julkaistiin pieni juttu yllä olevalla otsikolla, ei luulisi, että sillä olisi mitään tekemistä Suomen ja Slovenian yhteyksien kanssa. Kyse on siitä, että kansanedustaja
Juha Mieto luovutti vanhat harjoitussuksensa hiihtoseuralle Mäntylahdella. Samalla hän muisteli tuota kuuluisaa yhden sadasosasekunnin tappiotaan kultamitalin voittaneelle Ruotsin Thomas Wassbergille Lake Placidin olympialaisten 15 kilometrin hiihdossa.

Mieto arveli, että kohtalokas sadasosa saattoi kulua siinä, kun hän huusi latua edellään hiihtäneelle argentiinalaiselle loppusuoralla. Kun katsoo videota, ei ainakaan mitään ratkaisevaa häiriötä näe. Ylimääräinen sadasosa on tietysti voinut kulua missä tahansa matkan varrella, mutta on tietysti luonnollista kiinnittää huomiota ensi sijassa siihen, mitä tapahtui aivan loppuvaiheessa. Julmalta tuntunut tappio johti siihen, että kisojen jälkeen sääntöjä muutettiin, sekunnin kymmenesosa on nyt hiihdossa pienin aikayksikkö.

Entä Slovenia? Tuo argentiinalainen hiihtäjä oli San Carlos de Barilochessa Argentiinan Patagoniassa vuonna 1957 syntynyt Marcos Luis Jerman. Hänet tunnetaan nykyään nimellä Marko Jerman.  Hän on kansainvälisestikin tunnettu lasimaalari.  Jerman suuntautui koulusta päästyään taideopintoihin ja alkoi suunnitella ja työstää lasimaalauksia vuonna 1981ollessaan opiskelemassa Milanossa. Slovenian itsenäistyttyä vuonna 1991 Jerman muutti perheineen Sloveniaan, sukunsa juurille.  Hän asuu ja työskentelee Godovičissa kymmenisen kilometriä Idrijasta kaakkoon.

Jermanin lasimaalauksia on monissa kirkoissa ja muissakin rakennuksissa Sloveniassa, Kroatiassa, Argentiinassa ja Itävallassa. Mariborin katedraali lienee yksi tunnetuimmista kirkoista, joita Jermanin työt koristavat.

Takaisin Lake Placidiin. Marcos Luis eli Marko Jerman hiihti sijalle 56, ja tilastoista käy ilmi, että Argentiinan hiihtokunnia oli kisoissa kokonaan Jermanin perheen varassa. Marcosin veljet Martín ja Matías ”valtasivat” sijat 60 ja 61, eli olivat kilpailun kaksi viimeistä. Marcos uurasti vielä kolmenkympin hiihdonkin, mutta sille muut veljekset eivät uskaltautuneet.
 
Kun vielä katsotaan edellisten, vuonna 1976 Innsbruckissa pidettyjen talvikisojen tuloksia, todetaan, että tilanne oli samanlainen. Marcos hiihti taas kaksi matkaa, ja Martínkin jätti – 16-vuotiaana - sentään Kreikan ja Taiwanin hiihtokuninkaat taakseen. Matías sen sijaan keskeytti.

Eikä siinä kaikki. Poikien isä Francisco Jerman oli 39-vuotiaana Squaw Valleyssa vuoden 1960 talviolympialaisten vanhin osanottaja, ja lajit olivat nuo tutut 15 ja 30 km. Francisco Jerman on ilmeisesti murtomaahiihdon uranuurtaja Argentiinassa, sillä Ushuaiassa aivan lähellä Etelä-Amerikan eteläkärkeä sijaitseva hiihtokeskus kantaa hänen nimeään.
               
Yrjö Lautela (26.11.2010)