Zoran Antševski



     
    Zoran Antševski (s. 1954) opiskeli amerikkalaista kirjallisuutta California State Universityssä ja englantia Skopjen yliopistossa, jossa hän nykyisin opettaa Englannin ja Amerikan kirjallisuutta. Hän on julkaissut yhteensä kolme runokokoelmaa. Antševskin runoja on ilmestynyt käännöksinä useissa maissa, ja hän itse kääntää englanninkielistä kirjallisuutta (Yeatsia, Audenia, Hughesia, Amichaita, Ashberyä, Heaneyä jne.) makedoniaksi ja makedonialaista englanniksi.

 
 
Lisätietoja Zoran Antševskista (englanniksi)
Makedonian Pen-klubi
Tekstejä e-kirjoissa
Kirjallisuuslehti Blesok

                             

Balkan (Balkan)

                                            Likaviemäri harhaopeille
                                            ja harhaoppisille
                                            jotka Eurooppa sytyttää
                                            ja sammuttaa rovioillaan
                                            levittää ne
                                            Prokrusteen vuoteille
                                            polttomerkitsee synnit
                                            epäkristillisesti 
                                            heidän aivoihinsa

                                            Se on valon ja pimeyden solmu,
                                            jonka voi säännöllisesti
                                            avata vain veitsellä

                                            Hirsipuuristeys
                                            luiden puimatanner
                                            kyynelten vesiputous...

                                            Liiasta menneisyydestä
                                            ei sen enempää rauhaa
                                            kuin nykyisyyttäkään
 
 

                              Kohtalo (Sudbina)

                                            Kuin merimies
                                            historian reunassa
                                            myrskynsilmässä
                                            maailmannavassa
                                            joka kieputtaa verta
                                            ja levittää sen ympäriinsä,
                                            mastoon sidottuna
                                            tässä Balkan-laivassa
                                            joka ei uppoa eikä liiku
                                            olen pelkkänä korvana
                                            kuuntelen seireenien laulua
                                            joka varoittaa ilmahyökkäyksestä,
                                            kuuntelen aaltojen pauhua
                                            kun ne vyöryvät päättömästi
                                            kuin verenhimoiset koirat
                                            ja loiskuvat tälle tunnetulle -
                                            tuntemattomalle rannalle,
                                            purevat...

                                            Nyt tiedän:
                                            maailman pohjavirrat
                                            kuljettavat meitä vääjäämättä:
                                            Skyllasta ja Kharybdiksesta
                                            julkean Euroopan syleilyyn
                                            joka haluaa kuin kevytmielinen Kirke
                                            muuttaa meidät ensin sioiksi
                                            paiskata sitten Balkan-lättinsä lokaan
                                            syöttää meille tähteitä
                                            ja tehdä mitä mielii
                                            ja sitten,
                                            osoittaakseen edes vähän kunnioitusta,
                                            nauttia sankaritaruistamme ja -oodeistamme.
 
 

                             Selviytyminen (Opstanok)

                                            Menetettyämme kaikki mahdollisuudet
                                            tulevaisuuteen tässä ja nyt
                                            hylättyämme sen
                                            kuin rikkinäisen ruukun
                                            kuin käytetyn pyyhekumin
                                            lähdemme etsimään
                                            korvikeitseämme

                                            Mutta menneisyys on kahle
                                            mahdoton käsitellä 
                                            täydellinen ristiriita
                                            sivistynyt keksintö
                                            näkemysten yhdistämiseksi
                                            ajatusten kanavoimiseksi
                                            ja aivojen pesemiseksi -
                                            biologinen ikeentarve

                                            Menneisyys on kuollut sitaatti
                                            raadon jäljennös
                                            jonka kimppuun syöksymme
                                            kuin korppikotkat
                                            jokainen näykkien mitä irti saa
                                            peläten
                                            kadottavamme itsemme
                                            valkoisten verisolujemme 
                                            mustuvan
                                            näkömme kuivuvan
                                            ja jälkikasvumme menehtyvän

                                            Kaikki mahdollisuudet on menetetty
                                            väsyneet sankarit hävitetty
                                            etsintä hyödytöntä
                                            Hiljaa Salaa
                                            vetäydymme varjoon
                                            nahkoihimme
                                            kotelokoppaamme
                                            ikuiseen talviuneen
 
 

                             Kahden maailman välissä (Meg´u dva sveta)

                                            Harhaillen kahden maailman välissä
                                            yhden kuolleen, 
                                            toisen syntymään kykenemättömän
                                            jolla ei otsaa
                                            eikä niskaa

                                            Niin vähän aivoja jäljellä
                                            per capita
                                            niin vähän järkeä
                                            tällä harmaiden kallioiden 
                                            ja kuivien vuosien seudulla

                                            Päättömästi
                                            mutta eunukit ja pikkusielut päättäjinä
                                            Joku sanoo: "Edessämme on Akheron" -
                                            syvänä kuin elämä
                                            Yövymme meitä edeltäneiden
                                            raukkojen leirissä
                                            leiri täynnä papanoita ja elohopeakuonaa
                                            yhteisen syntimme lamaannuttamina
                                            odotamme lautturia
                                            joka vie meidät ilmaiseksi yli
                                            sumuiselle rannalle
                                            turvalliseen päämäärään

                                            Pelastukseen
                                            viimeiseen pudotukseen
                                            Loppuun
                                            joka on pyhä Pelastuksemme
                                            tai sitten ei
                                            on
                                            ?
                                            !
                                            .

                                           Suomentanut Kari Klemelä
 
 


Makedonian kirjallisuus: Zoran Antševski Š 2002 Kari Klemelä