Iztok Osojnik

     
     
     

     
    Photo: Kari Klemelä
     
     

     
    Ljubljanassa vuonna 1951 syntynyt Iztok Osojnik on runoilija, proosakirjailija, esseisti, kääntäjä, taiteilija, matkaopas ja vuorikiipeilijäkin, ja nämä lukuisat ammatit ovat vieneet häntä ympäri maailmaa. Tämä luova vaikuttaja on yksi leikillisen sous-realisme -liikkeen perustajista ja vielä tänä päivänäkin omia polkujaan etenevä itsenäinen ajattelija. Hän valmistui Ljubljanan yliopistosta 1977 pääaineenaan vertaileva kirjallisuustiede ja jatkoi opintojaan Osaka Gaidai Universityssä vuosina 1980-1982. Osojnik on myös toiminut Vilenican kansainvälisen kirjallisuustapahtuman johtajana. Tähän mennessä hän on julkaissut kahdeksantoista runokirjaa ja neljä romaania (vielä useampi romaani odottaa julkaisemista pöytälaatikossa) sekä CD-levyjä. Osojnik on kirjoittanut esseitä kirjallisuutta, antropologiaa ja filosofiaa käsittelevistä aiheista.

    Viimeisimpien julkaistujen teosten joukossa ovat proosatekstit Zgodba o Du¹anu Pirjevcu in meni (Kertomus Du¹an Pirjevecistä ja minusta, 2005), Melinda Podgorny (Melinda Podgorny, 1998), Temna snov (Pimeää ainetta, 2005), runokirjat Temni julij (Pimeä heinäkuu, 2002), Nekoè je bila Amerika (Olipa kerran Amerikka, 2003), Iz novega sveta (Uudesta maailmasta, 2003), Gospod Danes (Herra Tänään, 2004) sekä esseekokoelma Nasmeh Mone Lize (Mona Lisan hymy, 2004). Hän on kääntänyt espanjalaista, kiinalaista, englantilaista sekä kroatialaista runoutta, ja hänen omia runojaan on julkaistu kolmen viimeksi mainitun lisäksi hollanniksi, ranskaksi, italiaksi, unkariksi, hepreaksi, makedoniaksi, malaijiksi, liettuaksi, puolaksi, portugaliksi, romaniaksi ja saksaksi. Osojnik on julkaissut englanniksi kolme runokirjaa, Alluminations, And Some Things happen for the First Time (2001) sekä Mister Today (2004), samoin kuin kaksi pienkustannetta. Vuonna 2005 julkaistiin kokoelma hänen runojaan t¹ekin kielellä O tobì o¾iju.

    Sloveniassa Osojnik on saanut 1997 Jenko-, 1998 Veronika- ja 1992 ®upanèiè-palkinnon, Italiassa vuonna 2002 Friuli-runopalkinnon sekä Kroatiassa 2004 Hanibal Luciæ -palkinnon. Vuosina 2004 ja 2005 hän oli ehdolla Veronika-palkinnon, Pre¹erenin säätiön palkinnon sekä yhdysvaltalaisen Pushcart-palkinnon saajaksi. 

     

            Herra Tänään (Gospod Danes)
             
             
            Herra Tänään - siinä vasta nimi - veti
            sulan pyrstöstään ja alkoi kirjoittaa.
            Herra Tänään, oletteko syönyt jotakin hyvää?
            (hän palasi juuri äsken kaupasta)
            Hän oli kuullut läpänheittoa internetistä -
            niin oli uusi teknologia saavuttanut hänetkin.
            Silti hänellä oli sulkansa ja huojuva
            kirjakasa kainalossa.
            Ja oli jo kovin myöhäistä.
            Elämme kauheita aikoja, hän sanoi.
            Pimeä keskiaika alkoi viisitoista vuotta sitten.
            Sodat ilmestyivät jostakin kuin rajuilma,
            ja sitten rysähti.
            Sen tuloksena kaikki kansat ja rajat siirtyivät paikoiltaan,
            ja rajojen yli alkoi pursuta
            käsittämättömät määrät rahaa.
            Eläminen kallistui. Hinnat karkasivat pilviin.
            Zenon sujauttaisi tänään digitaalikellon käteensä
            ja jakaisi ikuisuuden nuolen
            sekunnin miljoonasosiin.
            Vaikeata kuvitella, että päivät vilahtaisivat ohi näin nopeasti.
            Herra Tänään siemaisi vielä olutta ja pyyhki suunsa.
            Tämäkin kapakka on pilattu, hän mutisi. Kalja on huonoa.
            Ja kallista.
            Sitä paitsi täällä luetaan runoja, joista ei ole mihinkään.
            Tapansa mukaan hän oli taas lörpötellyt liikaa. Herra Tänään,
            joka ajeli polkupyörällä pitkin kaupunkia. Herra Tänään, joka oli
            varmaan marsilainen. Olihan tässä maassa kaikki muukin kummallista.
             
             
             
             

            Erakkomaista (Pustinjska)
             

            Mies lähtee autiomaahan. Mutta ei pääse
            kauas. Toisaalta jo se, että hän onnistuu
            pakenemaan kaupungista
            märkien polttopuiden keskelle,
            kuivatulla persiljalla höystettyjen pussikeittojen ääreen,
            kertoo paljon elämästä ja kuolemasta, sekin.
            Maailmankaikkeus on yksi ja sama. Niin ennen syntymää kuin kuolemankin jälkeen.
            Mikä järki oivaltaisi tämän putouksen äärellä,
            kun se syöksyy alas ja syöksyessään
            oivaltaa syöksyvän putouksen merkityksen?
            Viisas Kiinalainen Perhonen Dzu sukii palmikkoaan.
            Luulen, että viisaus odottaa mestarin kuolemaa
            ennen kuin se alkaa vaikuttaa planeetanlaajuisesti.
            Minua on aina kiinnostanut, millä tavalla nämä viisaat
            hankkivat itselleen ruoan ja asunnon.
            Tai oikeastaan tiedänkin
            (miten voi juoda
            ulkoisen ja sisäisen universumin
            yhdellä ainoalla kulauksella).
             

            Suomennos: Kari Klemelä ja Jouni Inkala (2006)

     
     

Sloveeninkielinen kirjallisuus: Iztok Osojnik - 2006 - Kari Klemelä