Slovenian tiedotusvälineet kirjailijoiden Pohjoismaiden-kiertueesta


Delo 21.10.1999

SLOVENIALAINEN KIRJALLISUUS SKANDINAVIASSA

Brane Mozetiè

Pohjoismaalaiset tunnetaan ahkerina lukijoina. Unescon mukaan vuonna 1994 julkaistiin Islannissa 61, Tanskassa 23, Suomessa 22, Ruotsissa 15 ja Norjassa 11 kirjaa jokaista 10000 asukasta kohti. Niiden joukossa slovenialainen kirjallisuus on kuitenkin todellinen harvinaisuus. Samaan aikaan kun meillä on käännetty esimerkiksi ruotsista yli sata teosta, Ruotsissa ei ole julkaistu kymmentäkään slovenialaista kirjaa. Suomessa hiljattain julkaistu Maja Novakin Murha aluevesillä on vasta toinen kirja vuosisadan alussa ilmestyneen Ivan Cankarin Martin Kaèurin jälkeen. Tanskaksi ja norjaksi käännetyistä kirjoista on turha puhuakaan.

Ilmeisesti juuri slovenialaisen kirjallisuuden täydellinen tuntemattomuus sai Vladimir Bartolin säätiön työtä jatkavan Slovenian kirjallisuuskeskuksen [Center za slovensko knji¾evnost] lähettämään joukon slovenialaisia kirjailijoita kiertueelle neljään Pohjoismaahan. Miehiä ja naisia, eri ikäluokkia ja erilaisia aihepiirejä edustaneeseen ryhmään kuuluivat Ale¹ Debeljak, Evald Flisar, Svetlana Makaroviè, Brane Mozetiè, Maja Novak, Lela B. Njatin ja Toma¾ ©alamun. Kahdeksassa päivässä, 6.-13. marraskuuta, he tutustuivat neljään maahan, mikä on poikkeuksellinen saavutus slovenialaisille kirjailijoille.
    Tuskin olemme tottuneet kotimaassakaan saatikka ulkomailla näin kiivaaseen esittelykierrokseen jonkin uuden kirjan julkistamiseksi, mutta tätä kiertuetta kuitenkin siivittivät 90-sivuinen englanninkielinen kokoelma Mosaic of Seven Pebbles (sen esipuheen on kirjoittanut Matej Bogataj), siitä Suomessa julkaistu lyhennetty versio (innokkaan sloveenin kääntäjän Kari Klemelän suomennoksena) sekä Tanskassa tehty käännösvalikoima (tietääkseni ensi kerran suoraan sloveenista tanskaan käännettynä; työn oli tehnyt Jette Vejrup Ostan).
    Sattumalta matkamme alkoi Ruotsista, jossa presidentti Milan Kuèan oli parhaillaan valtiovierailulla suuren kauppavaltuuskunnan kanssa. Olimme tietenkin olettaneet, että Slovenian valtio olisi halunnut jotenkin hyödyntää läsnäoloamme, mutta toiveemme osittautuivat turhiksi. Jos kirjallisuuden ongelmat olivat aiemmin ideologisia, niin ainakin toistaiseksi kiinnostuksen täydellinen puuttuminen johtuu taloudellisista syistä eikä mistään "glamourista" kannata puhua -  siinä nähtävästi syy, miksi yksikään Ruotsin-vierailua seuranneista slovenialaisista toimittajista ei kiinnittänyt meihin huomiota.
    Tukholman Kirjailijatalossa pidettiin kaksi lukutilaisuutta, ensimmäinen Ruotsissa asuville, varsin hyvin järjestäytyneille sloveeneille, joilla on useita yhdistyksiä ja jotka ovat julkaisseet jo 26 vuotta Na¹ glas -lehteä. Toinen oli järjestetty Kirjailijaliiton ja Pen-klubin jäsenille, ja siellä meidän ottivat lämpimimmin vastaan "entiset" jugoslavialaiset. Paikalla olivat tietysti myös Slovenian Ruotsin-suurlähettiläs Dragoljuba Benèina sekä konsuli Brian Bergant, joka myöhemmin oli mukana myös Turun kirjamessuilla.
    Ehkä on syytä mainita, että isäntämme olivat hyvin erilaisia. Kullakin maalla on oma kansallisen kirjallisuuden edistämiskeskuksensa, joka tukee monin tavoin kääntäjiä, käännöstyötä ja kirjallisuuden julkaisemista ulkomailla. Meidän esittelemisemme ei luonnollisestikaan kuulunut niiden työkenttään. Joissakin maissa, kuten Tanskassa, Pen-klubi on keskittynyt pelkästään huolehtimaan maailman vainotuista kirjailijoista, kun taas Norjassa Pen oli ottanut vierailumme pääisännän roolin. Eräissä maissa kirjailijaliitot ottivat meidät innostuneesti vastaan, toisissa olimme tuskin tekemisissä niiden kanssa - tuskin yksin sen takia, että edustimme pientä ja tuntematonta maata, vaan ehkä myös siksi, että niillä on vähän kansainvälistä yhteistyötä tai ne ovat keskittyneet huolehtimaan kirjailijoiden asemasta tai tekijänoikeuspalkkioiden maksamisesta. Silti kaikilla näkyy olevan suuret toimitilat ja toimistojen lisäksi myös työhuoneita kaikkine tykötarpeineen kirjoittamista ja lukemista varten.

Suomi oli matkakohteistamme vieraanvaraisin ja avoimin, ja siellä meihin suhtauduttiin luonnollisemmin kuin muualla, mikä ehkä oli osittain innokkaan ystävämme Kari Klemelän ansiota. Hän on opiskellut sloveenia ja alkanut kääntää siitä, hän on myös tehnyt aloitteen Slovenia-seuran perustamisesta. Sen johdossa ei muuten ole kukaan muu kuin herra nimeltä Ivan Cankar* (ensimmäinen yhteensattuma), ja sitä paitsi Helsingissä meitä opasti muotoilija Du¹an Jovanoviè* (toinen yhteensattuma). Kari oli rekrytoinut isänniksemme Turun kirjamessut ja opetusministeriön. Viimeksi mainittu oli järjestänyt meille esittelykierroksen Helsingin yliopiston kirjastossa ja Lasipalatsin elokuva- ja mediakeskuksessa. On vaikea kuvitella, että tällainen voisi onnistua meillä. Kirjamessummekin ovat tyypillisesti kapean slovenialaiset. Ulkomailla valitaan säännöllisesti jokin maa esittelykohteeksi, tosin pienemmissä puitteissa kuin Frankfurtissa. Myös Turun kirjamessujen yhdeksi teemaksi oli valittu Slovenian kirjallisuus, ja esillä oli sloveenista tehtyjä käännöksiä. Lisäksi meille oli järjestetty lukutapahtuma. Lehdistötilaisuuden lisäksi ryhmällemme oli järjestetty muutamia haastatteluja.

Oslon keskustan vanha poliisiasema vankiloineen on muutettu kansainväliseksi kulttuurikeskukseksi, ja entisiin selleihin sijoitetuissa näyttelyissä esitellään Aasian, Afrikan ja tietysti Euroopan kulttuureja. Myös sloveeninkielinen lukutilaisuutemme (luimme joka paikassa sloveeniksi, koska isännät halusivat kuulla, miltä kielemme kuulostaa, mutta lisäksi tekstejä luettiin käännöksinä) pidettiin poliisien entisessä voimistelusalissa, ja sen juonsi Norjan Penin puheenjohtaja Kjell Olaf Jensen nokkelan humoristiseen tyyliinsä. Hän myös huolehti siitä, että tapasimme kirjailijoita ja kustantajia, minkä ansiosta juuri Norjassa saatiin aikaan eniten yhteistyösopimuksia (tai tarkemmin sanottuna sopimuksia yhteistyön aloittamisesta).
    Samaa ei voi sanoa Tanskasta, jossa kirjailijaliitto on jakaantunut kahdeksi järjestöksi, eikä kummallakaan riitä aikaa kansainväliseen toimintaan. Tanska-Slovenia-seura oli kuitenkin järjestänyt lukutilaisuuden, joka päätti kiertueemme miellyttävissä tunnelmissa. Vielä sydämellisempää oli meitä kohtaan aivan poikkeuksellista huomiota osoittaneen Gorenje Skandinavienin vieraanvaraisuus. Kun nyt talousasiat tulivat puheeksi, on pakko myöntää, että eniten saimme tukea juuri niiltä yhteisöiltä, jotka jo ovat jossain tekemisissä slovenialaisten kanssa, nimittäin Gorenjelta ja Ericssonilta (niin sanotusti "puoliksi" slovenialaisilta yrityksiltä). Arvoitukseksi sen sijaan jäi, mistä syystä liikemiesten ja toimittajien runsaslukuinen joukko jätti meidät Ruotsissa huomiotta äänekkyydestämme huolimatta. Se kysymys kuuluu kuitenkin slovenialaisten perinteiden (tai uussnobismin) piiriin.

Viimeksi mainittuun ongelmaan liittyy myös kysymys tällaisten esittelymatkojen mielekkyydestä. Eiväthän vain pienet vaan myös suuret kulttuurimaat, kuten Saksa, Ranska ja Englanti, uhraavat suuria summia oman kulttuurinsa edistämiseen. Joudummeko vastaisuudessakin muistuttamaan asiasta?

* Ivan Cankar oli vuosisadan alun merkittävimpiä kirjailijoita Sloveniassa, Du¹an Jovanoviæ (s. 1939) taas on erittäin tunnettu näytelmäkirjailija. Kummallakin on siis kaima Suomessa.
 
 

Delo 21.10.1999

A. DEBELJAK JA N. KOVAÈ NY TIDISSÄ

Helsingissä ilmestyvä ruotsinkielinen (Suomessa on kaksi virallista kieltä), vasemmistomielinen Ny Tid -viikkolehti on  valinnut seitsemän slovenialaiskirjailijan Skandinavian-vierailun päätteeksi uusimman numeronsa erityisteemaksi Slovenian. Päätoimittaja Peter Lodenius kävi syyskuussa Ljubljanassa, ja 8. lokakuuta ilmestyneessä numerossa on juttuja Sloveniasta ja Balkanista sekä upeat koko sivun haastattelut ja suuret kuvat Ale¹ Debeljakista ja Nata¹a Kovaèista. Ny Tid käsittelee aiheita, joille muut suomalaislehdet eivät välttämättä osoita huomiota, kuten Balkania ja siirtymävaiheen valtioita.
 
 

24ur.com /Teletekst Slovenija 13.10.1999

SLOVENIAN KIRJAILIJAT PÄÄTTIVÄT KIERTUEENSA SKANDINAVIASSA

Kööpenhamina 13. lokakuuta 1999.

Svetlana Makaroviè, Evald Flisar, Brane Mozetiè, Lela B. Njatin ja Maja Novak palasivat tänään Ljubljanaan kierrettyään kuusi päivää Pohjoismaiden pääkaupungeissa, joissa he esittäytyivät kirjailijakollegoilleen sekä Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa asuville sloveeneille. Ennen paluumatkaansa he tapasivat Kööpenhaminan kaupungin johtoa, jolle he luovuttivat Ljubljanan kaupunginjohtajan Vika Potoènikin lähettämän tervehdyksen.
    Alkumatkasta mukana olleet Toma¾ ©alamun ja Ale¹ Debeljak joutuivat muiden velvollisuuksiensa vuoksi keskeyttämään kiertueensa muita aiemmin ja lähtemään Yhdysvaltoihin.
    Norjassa vieraiden isäntänä toimi Norjan PEN-keskus. Sen puheenjohtaja Kjell Olaf Jensen, yksi Norjan tunnetuimmista kirjallisuusarvostelijoista, totesi, että slovenialaiskollegojen vierailu tarjoaa norjalaisille kirjailijoille harvinaisen tilaisuuden tutustua Slovenian kirjallisuuteen, jota hän luonnehti erittäin elinvoimaiseksi ja ihastuttavan välittömäksi.
    Aivan erityisen huomion kohteeksi Oslossa joutui Evald Flisar, jolta sikäläinen Ex Libris -kustantamo aikoo julkaista kirjan. On myös mahdollista, että Norjan kansallisteatteri ottaa yhden Flisarin näytelmistä ohjelmistoonsa tulevalla näytäntökaudella.
    Kansainvälisessä kulttuurikeskuksessa, jossa slovenialaiskirjailijat esiintyivät, oli muun yleisön joukossa myös muutamia sloveeneja. Heidät oli kutsunut paikalle Oslon yliopiston slavistiikan laitoksen professori Svenn Monneskfor, joka on myös kustantaja ja Jugoslavian hajoamista käsittelevän, moneen painokseen yltäneen kirjan tekijä. Kuten kirjailijamatkan järjestänyt Slovenian kirjallisuuskeskus on kertonut, kirjailijoiden Tanskan-vierailun teki mahdolliseksi [slovenialaisen kodinkoneita valmistavan] Gorenje-yhtiön Skandinavian-osaston tuki.
    Tiistaina slovenialaiset vieraat tapasivat kahden Tanskassa toimivan kirjailijaliiton jäseniä. Niistä vanhempaan kuuluu yli 1500 jäsentä, heidän joukossaan myös tietokirjailijoita, kääntäjiä ja kuvittajia. Liitosta on eronnut joukko kirjailijoita, jotka haluavat omassa liitossaan keskittää toimintansa luovaan kirjalliseen työhön. Molemmat liitot ovat kuitenkin yhteistyössä keskenään.
    Eilen slovenialaiskirjailijat olivat Tanska-Slovenia-Seuran järjestämän kirjallisuusillan ainoat kuuntelijat. Myös tanskalaiset lukivat kirjailijavieraiden tekstejä äidinkielellään, sillä he pitivät käännöksiä erittäin laadukkaina. Slovenialaiskirjalijoiden tekstejä oli vierailua varten kääntänyt tanskalainen näyttelijätär Jette Vejrup Ostan, jonka mies on kansallisuudeltaan sloveeni.
 
 

DELO 12.10.1999

Kirjailijavierailun kohteena Suomi

TEKIJÄT TUNTEMATTOMASTA MAASTA

Valentina Plahuta

Maja Novakin Murha aluevesillä on vuonna 1907 julkaistun [Ivan Cankarin] Martin Katshurin jälkeen vasta toinen sloveenista suomeen käännetty kirja

Slovenialaisen kirjailijaseitsikon (Ale¹ Debeljak, Evald Flisar, Svetlana Makaroviè, Brane Mozetiè, Lela B. Njatin, Maja Novak ja Toma¾ ©alamun) toisena kohteena Skandinaviassa oli Suomi, jossa he viettivät perjantain ja lauantain. Heidän vierailustaan maassa kuuluu suuri ansio suomalaiselle sloveenin kääntäjälle Kari Klemelälle, joka on välittänyt meille myös tämän artikkelin tiedot.

Perjantana kirjailijamme saivat tutustua Helsinkiin Suomessa jo kolmetoista vuotta asuneen, Suomessa toimivan Slovenia-ystävyysseuran perustajajäseniin kuuluvan slovenialaissyntyisen Du¹an Jovanovièin opastuksella. Tämän jälkeen he olivat maan suurimman ja vanhimman kustantamon WSOY:n vieraina. Sama kustantamo julkaisi vuonna 1907 tähän saakka - joitakin pienempiä käännöksiä lukuun ottamatta - ainoan sloveenista suomeksi ilmestyneen teoksen, [Ivan] Cankarin romaanin Martin Katshurin. Slovenian ja Suomen kirjallisissa (ja oikeastaan muissakin) suhteissa jatkuneen 92-vuotisen hiljaiselon jälkeen mainittu kustantamo on julkaissut juuri kirjailjoittemme vierailun yhteydessä Maja Novakin teoksen Murha aluevesillä (Kari Klemelän käännöksenä).
    Samana päivänä kirjallisuuslähettiläämme oli kutsuttu myös Suomen opetusministeriön tarjoamalle lounaalle, jossa yksi ministeriön edustajista kertoi heille, että sen piirissä toimii epävirallinen "ihailijakerho", joka toivoo Suomen ja Slovenian suhteiden kehittyvän tulevaisuudessa entistä läheisemmiksi.
    Lauantaina slovenialaiskirjailijat lukivat tekstejään Turussa. Tilaisuuden avaussanat lausui Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Jarkko Laine, minkä jälkeen suomentaja Kari Klemelä esitteli lyhyesti Sloveniaa ja sen kirjallisuutta. Erityisen innostuneesti kuulijat osoittivat suosiota Svetlana Makarovièille, joka luki runonsa Syntymäpäivä suomeksi. Esillä oli myös pieni slovenialaisen käännöskirjallisuuden näyttely, ja vierailun kunniaksi oli julkaistu seitsikon runoja ja proosakatkelmia esittelevä suomennosvihkonen. Valitettavasti lukutilaisuuden kuulijamäärä jäi odotettua vähäisemmäksi, minkä arveltiin johtuneen siitä, että Slovenia tunnetaan Suomessa yhä melko huonosti.
    Lopuksi muutama Suomen lehdistössä ilmestynyt kommentti vierailusta.
    Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien julkaisemassa Maja Novakin kirjan arvostelussa kirjoittaja toteaa, että teos on harvinainen kirjavalinta SaPo-sarjassa. Turussa ilmestyvä Turun Sanomat puolestaan on julkaissut otsikolla "Tekijöitä tuntemattomasta" artikkelin, jossa haastatellaan Evald Flisaria. Ale¹ Debeljakin haastattelu on puolestaan ilmestynyt tamperelaisessa Aamulehdessä. Kirjailijaseitsikon tekstejä ilmestyy myöhemmin kirjallisuuslehti Parnassossa.
    Sunnuntaina kirjailijaretkikuntamme vieraili Norjassa, ja tällä hetkellä se on Pohjois-Euroopan vierailunsa viimeisessä kohteessa Tanskassa.
 
 

Teletekst Slovenija 10.10.1999

Slovenialaiskirjailijat Suomessa

Pohjoismaihin suuntautuvan kiertueensa kolmantena päivänä seitsemän slovenialaiskirjailijaa - Svetlana Makaroviè, Toma¾  ©alamun, Ale¹ Debeljak, Brane Mozetiè, Evald Flisar, Lela B. Njatin ja Maja Novak - esiintyivät Turun kansainvälisten kirjamessujen suuressa auditoriossa.
    Kirjailijat  toivotti tervetulleeksi Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Jarkko Laine, minkä jälkeen suomentaja Kari Klemelä esitteli heidät. Ensimmäinen sloveenista suomennettu kirja oli vuonna 1907 ilmestynyt Ivan Cankarin Martin Katshur, mutta nyt Klemelä on lukuisten muiden käännöstensa lisäksi suomentanut myös Maja Novakin romaanin Izza kongresa [Murha aluevesillä].
    Kirjailijaseitsikon kiertueesta vastannut Slovenian kirjallisuuskeskus [vastaa Kirjallisuuden tiedotuskeskusta Suomessa] oli järjestänyt Turun kirjamessuille myös slovenialaista kirjallisuutta esittelevän näyttelyn sekä Slovenian hallituksen tiedotuskeskuksen tuella Sloveniaa esittelevää tietoa.
    Kirjamessut puolestaan oli julkaissut kirjasen, johon oli koottu näytteitä vieraiden tuotannosta suomenkielisinä käännöksinä.
    Sunnuntaina kirjailijat esiintyvät Oslossa PEN-keskuksen järjestämässä tilaisuudessa ja 12. lokakuuta Tanska-Slovenia-Seuran tilaisuudessa Kööpenhaminassa.
    Kiertueen kahtena ensimmäisenä päivänä slovenialaiset kirjailijat olivat Slovenian Ruotsin-lähetystön vieraina. Tukholmassa he osallistuivat konserttiin, jonka Slovenian presidentti Milan Kuèan oli järjestänyt Ruotsin kuninkaan kunniaksi, ja esiintyivät Ruotsissa asuville sloveeneille tarkoitetussa kirjallisuusillassa.
    Toisen vierailupäivänsä Ruotsissa he viettivät Ruotsin kirjailijaliiton ja PEN-klubin vieraina; edellistä edusti sen puheenjohtaja Jon Erik Forslund ja jälkimmäistä kansainvälisten asioiden apulaissihteeri Elizabeth Zila Ollin. Kummankin kirjallisuusorganisaation yhteisesti järjestämä kirjallisuusilta sai erittäin lämpimän vastaanoton.
    Perjantaina slovenialaiskirjailijat olivat Suomen opetusministeriön vieraina. Heille oli järjestetty tutustumiskäynti Helsingin yliopiston kirjastoon ja Lasipalatsin uuteen multimediakeskukseen.
    Heidät oli kutsuttu myös kustannusyhtiö WSOY:n vieraiksi. Helsingissä on toiminut muutaman kuukauden ajan myös suomalais-slovenialainen ystävyysseura, ja vierailun yhteydessä siellä aloitettiin vieraskirja, johon kaikki Suomessa vierailevat, eri aloja edustavat taiteilijat voivat vastaisuudessa kirjoittaa nimensä.
 


  <   ^

 Slovenia-sivut: Kirjailijavierailu © 1999 Kari Klemelä