Slovenia - Balkanilla vai Keski-Euroopassa?

 
 

Slovenia - valtio Balkanilla, sanoo tuore suomalainen maantiedon käsikirja. Slovenialaiset itse eivät sijoita itseään Balkanille, varsinkaan nyt kun he ovat päässeet valtiollisestikin irti entisen Jugoslavian yhä jatkuvista kriiseistä. 
     Missä Balkan sitten on? Kysymykseen on vastattu monella tavalla siitä lähtien kun käsitettä parisataa vuotta sitten ryhdyttiin käyttämään laajemmassa merkityksessä kuin tarkoittamaan Bulgariassa sijaitsevaa vuorijonoa. Bismarckin kerrotaan tokaisseen, että Balkanin raja on Passaussa, jolloin siihen kuuluisi koko nykyinen Itävalta. Metternich taas kuulemma katsoi Balkanin alkavan Landstrasselta Wienistä itään. 90-luvulta muistan uutistoimistojen joskus sijoittaneen Unkarinkin Balkanille.
     Tarkemmin laadituista kirjallisista lähteistä esimerkiksi Encyclopaedia Britannica (1965) sanoo, että Balkanin niemimaahan kuuluvat Albania, Bulgaria, Kreikka, Euroopan puoleinen osa Turkkia sekä suurin osa Jugoslaviaa. Britannica toteaa, että Balkanin maantieteellisen rajan määritteleminen on vaikeaa ja suosittelee jokilinjaa Tonava, Sava, Kupa, jolloin raja kulkisi nykyisessä Kroatiassa suunnilleen kaupunkien Sisak-Karlovac-Rijeka kautta. Saman kirjan painos vuodelta 1991 sanoo, että "poliittisesti Balkan ulottuu koko Jugoslaviaan ja käsittää (yllä mainittujen maiden lisäksi) myös Romanian (so. alueet jotka ennen kuuluivat Ottomaanien valtakuntaan)". Määritelmässä on ristiriita, sillä Sloveniaahan turkkilaiset eivät koskaan hallinneet, eivätkä Kroatiastakaan Zagrebia ja sen lähialueita. Turkkilaisvallan taantuminen alkoi jo 1500-luvun lopulla, ja Wienin piirityksen jälkeen 1683 Turkin valtakunnan rajaksi vakiintui suunnilleen nykyinen Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan raja.
     Niin kauan kuin Jugoslavia oli olemassa, monet Länsi-Euroopassa näkivät käytännölliseksi vetää Balkanin rajan Jugoslavian luoteisrajalle. Itse Balkanilla asia on nähty monivivahteisemmin. Siellä muistetaan Slovenian historia Itävallan keisarikunnan osana, samoin Kroatian kuuluminen Unkariin. Satojen vuosien vaikutus kulttuuriin ja elämänmuotoon ei noin vain pyyhkiydy pois. Jugoslavian kausi jäi historian saatossa lyhyeksi, ja sen päätyttyä rajattiin belgradilaisessa Review of International Affairs -lehdessä (1.5.1993) Balkan näin: "Balkan käsittää poliittisessa mielessä Jugoslavian Liittotasavallan (nykyisen) sekä kaikki entisen Jugoslavian tasavallat lukuun ottamatta Sloveniaa, ja myös Romanian, Bulgarian, Kreikan, Albanian ja Turkin." Ainakin tuossa vaiheessa poliittinen tarkoituksenmukaisuus Belgradissa vaati Kroatian sisällyttämistä Balkaniin, mutta Slovenian kuuluminen Keski-Eurooppaan on siellä aina tiedetty, ellei aina tunnustettu.
     Sanalla Balkan on usein kielteinen sävy. Sitä kuvaa esim. Otavan Ison tietosanakirjan (1931) hakusana "balkanisoida": "Saada aikaan sekasortoinen valtiollinen tila... luomalla keskenään riiteleviä pikkuvaltioita." Määritelmässä on imperialismin makua, turhautumista ongelmia aiheuttaviin pikkuvaltioihin, joita suurvallat tosin tilaisuuden tullen mielellään hyödyntävät. Joka tapauksessa Balkanilla Serbiaa myöten halutaan nykyään identifioitua mieluummin Eurooppaan kuin Balkaniin. Onkin mielenkiintoista, että saksankielisen alueen tietosanakirja Meyers Enzyklopädisches Lexikon sanoo jo vuoden 1977 painoksessaan käsitteen Kaakkois-Eurooppa syrjäyttävän Balkanin poliittisena käsitteenä. Arvio oli tosin ennenaikainen.
     Slovenialaisille Kaakkois-Eurooppakaan ei riitä. He kuuluvat Keski-Eurooppaan. Tämä näkyi esimerkiksi jo 1900-luvun alussa sloveenien ajaessa kansallisia tavoitteitaan keisariajan parlamentissa Wienissä. Heillä oli eniten yhteistä tšekkiedustajien kanssa.

© Toimittaja Yrjö Lautela

Takaisin Slovenia-seuran sivulle


© Slovenia-seura  2002