Uutisia Sloveniasta 2000


Itävaltalaispoliitikkojen lausunnot kuohuttavat sloveeneja
Slovenian tiedotusvälineet syyskuussa. Samaan aikaan kun "kolmen viisaan ryhmä" päätti suosittaa Itävallan vapauttamista pakotteista, jotka EU määräsi äärioikeiston noustua alkuvuodesta maan hallitukseen, Sloveniassa on arvosteltu voimakkaasti itävaltalaispoliitikkoja. Syynä ovat Kärntenin maakuntajohtajan ja äärioikeistolaisen Vapauspuolueen edustajan Jörg Haiderin toistuvat (viimeksi Zagrebissa muutama päivä sitten) vaatimukset ns. Avnojn sopimusten kumoamisesta ehtona Slovenian pääsylle EU:hun (Avnojn sopimuksissa päätettiin toisen maailmansodan jälkeen Jugoslaviassa asuneiden saksalaisten ja natsien kanssa yhteistyössä olleiden omaisuuden takavarikoimisesta). Nyt myös jotkut muut Itävallan puolueiden ja jopa hallituksen edustajat ovat esittäneet samanlaisia lausuntoja. Slovenian presidentti Milan Kuèan kiirehti jo kirjoittamaan liittopresidentti Klestilille kysyäkseen, onko vaatimuksissa kyse Itävallan virallisesta kannasta. Itävallasta vastattiin, ettei ole. Siitä huolimatta Avnoj on yhä Slovenian pääuutisaihe, ja Slovenian oikeusoppineet ovat lähes päivittäin jossain ohjelmassa vakuuttaneet, että Slovenia on yksi Jugoslavian seuraajavaltioista ja että Avnojn sopimukset muodostavat maan kansainvälisoikeudellisen perustan - yrittivätpä itävaltalaiset väittää mitä tahansa!
    Slovenian tiedotusvälineissä on arvosteltu voimakkaasti myös maan omaa hallitusta, joka ei ole niiden mielestä torjunut riittävän selvästi itävaltalaisten puheita. Esimerkiksi television Omizje-ohjelmassa syyskuun alussa jotkut muistuttivat ironisesti, että vuonna 1945 Jugoslavia (ja Slovenia sen osana) oli toisen maailmansodan voittajien puolella päättämässä sotakorvauksista (joihin Avnojn sopimukset liittyvät) eikä mikään "kollaboraattorivaltio", jonka seuraajia Itävallan reformisteilla olisi nyt oikeus vaatia tilille "ihmisoikeusloukkauksista". "Aletaanko seuraavaksi ehdottaa Nürnbergin oikeudenkäynnin tuomioiden kumoamista?", he kysyivät. "Ellei Slovenia osoita olevansa itsenäinen valtio, meistä tehdään Itävallan protektoraatti!" puuskahti eräs keskustelijoista.
    Myös Saksan sudeettijärjestöjen T¹ekin tasavaltaa arvostelevat lausunnot ja yleensäkin Euroopan äärioikeiston liikehdinta näyttävät huolestuttavan sloveeneja. Niiden taustalla nähdään äärioikeiston halu estää EU:ta ottamasta uusia jäsenmaita entisten sosialistimaiden joukosta.
    (Haiderin aiemmista lausunnoista ks. 18.8.2000  ja 11.10.1999.) [13.9.2000]
 

"Slovenia valmistautunut järjestelmällisesti EU:hun"
Helsingin Sanomat 26.8.2000. EU:n jäsenehdokkaat kertovat Vieraskynä-palstalla maansa valmistautumisesta EU-jäsenyyteen. Slovenian osuuden ovat kirjoittaneet Ljubljanan yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Marjan Svetlièiè ja Slovenian jäsenyysneuvottelujen pääneuvottelija Janez Potoènik.
    Jutussa todetaan, että slovenialaisista kannatti EU-jäsenyyttä maaliskuussa 1999 53 % ja huhtikuussa 2000 peräti 64 %. Kirjoittajat toteavat, että jäsenyydellä on Slovenialla hyvin vahva taloudellinen mutta myös symbolinen merkitys. Myönteisimmät odotukset kohdistuvat turvallisuuteen, demokratiaan ja hyvinvointiin, mutta myös infrastruktuurin, tieteen kehityksen ja kilpailukyvyn uskotaan parantuvan. Muihin ehdokkaisiin verrattuna slovenialaisten yritysten tuottavuus on jo nyt varsin korkea: suunnilleen puolet EU:n yritysten tuottavuudesta ja kaksi kertaa niin suuri kuin unkarilaisten tai t¹ekkiyritysten tuottavuus. Myös monet jäsenyyden taloudelliset edut ovat jo toteutuneet Sloveniassa sen ja EU:n kahdenkeskisten sopimusten ansiosta.
    Toisaalta EU-maiden vienti uhkaa tehottomia slovenialaisia yrityksiä. Vaikeinta slovenialaisen kadunmiehen on ymmärtää, että jäsenyyden hintana on maan kiinteistömarkkinoiden avaaminen ulkomaalaisille ja että ulkomainen suora investointi ei ole ulkomaisen vallankäytön väline. Eniten jäsenyyttä pelkäävät Sloveniassa - kuten muuallakin - maanviljelijät ja ne, jotka pelkäävät poliittisen tai muun aseman menettämistä. Jotkut ovat huolissaan myös kulttuurin ja kielen puolesta.
    Slovenian hallituksen haasteena on saada maa mahdollisimman nopeasti EU:hun, ja hallitus on nopeuttanut lainsäädännön mukauttamista EU-lakeihin.
    PricewaterhouseCoopersin (Economist 18.12.1999) valmiusmittarin mukaan Slovenia sopii hakijamaista parhaiten EU:n jäseneksi. Seuraavina ovat T¹ekki, Puola ja Kypros.  [26.8.2000]
 

Slovenialainen Martin Strel pääsee uinnillaan Guinnesin ennätysten kirjaan
Morel 24.8.2000. Martin Strel lopetti tänä aamuna uintimaratooninsa Romanian Constanþassa. Hän ui 65 päivässä Tonavaa pitkin Lounais-Saksan Donaueschingenistä Mustaanmereen. Romaniassa häntä oli vastaanottamassa maahan viralliselle vierailulle saapunut Slovenian ulkoministeri Lojze Peterle. Slovenian ulkoministeriö tuki Strelin maratonia kampanjalla, jonka motto oli "Uintia rauhan, ystävyyden ja puhtaan veden puolesta".
    Strel pääsee 3004 kilometrin pituisella uinnillaan Guinnesin ennätysten kirjaan. Perille päästyään hän kertoi olevansa onnellinen mutta kärsineensä viimeisillä kilometreillä helteestä ja liian lämpimästä vedestä. [26.8.2000]
 

Jörg Haider vieraili Sloveniassa!
24ur.com 18.8.2000, Delo 19.8.2000. Kärntenin kiisteltu äärioikeistolainen johtaja Jörg Haider on kaikkien yllätykseksi piipahtanut Sloveniassa: hän osallistui 18.8. Bledissä järjestettyihin golfkisoihin. Kilvassa oli mukana 90 osanottajaa Sloveniasta, Itävallan Kärntenistä ja Italian Friulista ja Giuliasta. Turnaus on osa kolmen maan toiveita raja-alueiden yhteistoiminnan lisäämiseksi. Vuodesta 2001 lähtien kilpailussa on kolme ottelua, yksi jokaisessa osanottajamaassa.
    Lehdistötilaisuudessa kysyttiin, yrittääkö Haider osallistumisellaan kääntää huomion pois Kärntenin kansallisuusongelmista ja EU:n Itävalta-boikotista. Haider vastasi, ettei ole tekemässä propagandaa: "Kärnten on kaunis yhtä hyvin EU:ssa kuin sen ulkopuolella ja Sloveniakin on kaunis yhtä hyvin siinä kuin sen ulkopuolella."
    Kysyttäessä 10.10.1920 pidetyn kansanäänestyksen lähestyvästä 80-vuotisjuhlasta Haider luonnehti äänestystä ensimmäiseksi demokraattiseksi kansanäänestykseksi Euroopassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja osoitukseksi kansojen itsemääräämisoikeudesta. (Kansanäänestyksessä alueen sloveenit päättivät liittymisestä joko Itävaltaan tai Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan. Sloveenien käsitys on - mm. Slovenska kronika XX. stoletja 1: 247-249 - että ennen äänestystä Itävalta lupasi alueen sloveeneille - n. 70 % koko väestöstä - yhtäläisiä oikeuksia kuin maan muille kansalaisuuksille, ja äänestyksessä sloveenien enemmistö kannattikin liittymistä Itävaltaan, mutta pian vaalien jälkeen Itävalta otti koko alueen haltuunsa ja alkoi saksalaistaa sloveenivähemmistöä.) Haider kuitenkin korosti, että tilaisuutta aiotaan juhlia Klagenfurtissa "kaikkien kolmen maan sinfonikkojen voimin, koska kysymys oli regionalismin voitosta ajankohtana, jolloin jokainen kansakunta halusi oman valtion".
    Vaatimuksestaan Avnojn sopimusten ja Bene¹in asetusten (niissä päätettiin toisen maailmansodan jälkeen Jugoslaviassa ja T¹ekkoslovakiassa asuneiden saksalaisten karkotuksesta ja heidän omaisuutensa takavarikoimisesta) kumoamisesta ehtona Slovenian EU-jäsenyydelle Haider totesi, ettei kysymys ole yksin Itävallan vaatimuksesta vaan että myös Euroopan parlamentti on hyväksynyt ihmisoikeusten loukkauksia koskevan päätöslauselman. "Olisi vaikea kuvitella, että Euroopassa, jossa vallitsevat tietyt arvot, olisi jäljellä asetuksia, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia ja aiheuttavat diskriminointia eri kansojen kesken", korosti Haider.
    Kysymykseen, onko Kärntenin osavaltiohallitus jo solminut viralliset yhteydet Slovenian uuteen hallitukseen, Haider vastasi, ettei Kärnten ole halunnut Slovenian sotkuisten hallitusneuvottelujen takia sekaantua asiaan vaan aikoo solmia suhteet vasta lokakuisten vaalien jälkeen.
    Slovenian kansallispuolueen SNS:n puheenjohtaja Zmago Jelinèiè on arvostellut voimakkasti Haiderin vierailua ja pitänyt epäjohdonmukaisena, että Venäjan duuman edustajan Vladimir ®irinovskin vierailu Sloveniassa kiellettiin, vaikka tämä ei ole esittänyt maalle mitään aluevaatimuksia toisin kuin Haider (Jelinèiè viittaa Haiderin vaatimuksiin saksalaisilta takavarikoidun omaisuuden palauttamiseksi).  [26.8.2000]
 

Montenegrossa vangitut sloveenit vapautettiin
Morel 17.8.2000. Podgorican sotilastuomioistuin on vapauttanut Milo¹ Gli¹ovièin ja Nata¹a ®or¾in, kaksi Slovenian kansalaista, jotka Jugoslavian armeija pidätti 2. elokuuta. Heitä syytettiin laittomasta tunkeutumisesta sotilasalueelle ja sotilaskohteiden, muun muassa aallonmurtajan, valokuvaamisesta ja piirtämisestä. ®or¾ia vastaan esitetyt syytteet hylättiin kokonaan. Gli¹oviè sai kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion. Molemmat vapautettiin tutkintavankeudesta.
    Pariskunnan asianajaja luonnehti oikeudenkäyntiä ammattitaitoiseksi ja asialliseksi.
    Uutinen sloveenien pidätyksestä ylitti myös Suomen lehdistön uutiskynnyksen. [18.8.2000]

Slovenian keskipalkat
Morel 13.8.2000. Slovenian valtion tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan kansalaisten bruttokeskipalkka oli kesäkuussa 187817 tolaria (noin 5600 mk) eli 0.1 % pienempi ja nettopalkka 118040 tolaria (noin 3500 mk) eli 0.2 % pienempi kuin toukokuussa. [18.8.2000]
 

Martin Strel uinut jo Romaniaan
Morel 13.8.2000. Slovenialainen uintimaratoonari Martin Strel on ehtinyt Romanian rajalle. Huomenna Romanian pääministeri Petre Roman aikoo uida hänen kanssaan kymmenen kilometriä Tonavassa.
    Strel aloitti urakkansa 25. kesäkuuta Schwarzwaldissa Lounais-Saksassa sijaitsevasta Donaueschingenin kylästä. Uintiretken on määrä kestää 61 vuorokautta, ja Strel ui päivittäin kaksitoista tuntia, 50-55 kilometriä. Mustallemerelle ehtiessään hänestä tulee 2860 kilometrin pituisen uintiretkensä ansiosta uuden maailmanennätyksen haltija. [13.8.2000]
 

Serbit pidättivät kaksi sloveenia Montenegrossa
24ur.com 11.8.2000. Jugoslavian sotilaat ovat pidättäneet Montenegrossa kaksi Skutarijärvellä (Skadarsko jezero) lomaillutta Slovenian kansalaista. 36-vuotias mies on yhä vangittuna, mutta hänen tyttöystävänsä on vapautettu. Slovenian ulkoministeriö on vahvistanut tiedon, mutta vangitun vanhempien toivomuksesta sunnuntaina 6.8. sattuneesta tapauksesta ei ole aiemmin tiedotettu julkisuudessa. Saatuaan asiasta tiedon vanhemmat matkustivat heti Montenegroon, jossa he palkkasivat pojalleen asianajajan. Koska Slovenialla ja Jugoslavialla ei ole diplomaattisuhteita, Slovenian ulkoministeriö on ollut asiasta yhteydessä muihin länsimaihin, joilla on Jugoslaviassa diplomaattiedustusto.
    Tieto tapahtuneesta tuli julkisuuteen sattumalta viime maanantaina, kun Slovenian ulkoministeriö kehotti Montenegroon matkustavia olemaan varovaisia, välttämään liikkumista sotilaskohteiden ja valtionrajojen lähettyvillä ja pysyttelemään matkailualueilla.
    Montenegrossa on sattunut kahden viime viikon aikana useita välikohtauksia, joissa serbit ovat pidättäneet eri maiden kansalaisia syyttäen näitä milloin terroristeiksi, milloin Milo¹eviæin henkeä vaaniviksi palkkamurhaajiksi. Myös ETYJ on kehottanut työntekijöitään välttämään matkustamista Montenegroon. [13.8.2000]

Slovenia ja Kroatia aloittavat taas neuvottelut Kr¹kon ydinvoimalasta
28.07.2000 24ur.com. Slovenian uusi talousministeri Jo¾e Zago¾en tapasi tänään Kroatian varapääministerin Goran Graniæin Podèetrtekissä Itä-Sloveniassa ja neuvotteli hänen kanssaan epävirallisesti Kr¹kon ydinvoimalan tulevaisuudesta. Ministerit totesivat keskustelun jälkeen, että ongelma on mahdollista ratkaista nopeasti ja että  sopimus asiasta voidaan saavuttaa jo elokuun alkupuolella.
    Aloitteen tapaamiseen kerrotaan tulleen Kroatialta, ja ministeri Zago¾enin väitetään ehdottaneen viikko sitten "neuvotteljen aloittamista uudelleen uusista lähtökohdista".
    Slovenia ja Kroatia ovat vuosia riidelleet Slovenian puolella sijaitsevan Kr¹kon ydinvoimalan käytöstä ja sen kulujen jakamisesta. Kroatian edellinen presidentti Franjo Tuðman veti tiukkaa linjaa tässä ja muissa maiden välisiä suhteita hiertävissä ongelmissa (Piraninlahti, Ljubljanska banka ym.), mutta hänen kuolemansa jälkeen maiden suhteet ovat alkaneet nopeasti parantua. [29.7.2000]
EU:n komissaari Sloveniassa
18.-19.7. Delo, 19.7.2000 Morel. Euroopan unionin laajentumisesta vastaava komissaari Günther Verheugen päätti tänään slovenialaisten jo hartaasti odottaman ensimmäisen virallisen, kaksipäiväisen vierailunsa Sloveniassa tapaamiseen pääministeri Andrej Bajukin, parlamentin puhemiehen Janez Podobnikin ja ulkoministeri Lojze Peterlen kanssa. Lisäksi hän puhui parlamentissa ja vastasi kansanedustajien kysymyksiin; tilaisuus televisioitiin suorana lähetyksenä. Eilen Verheugen tapasi presidentti Milan Kuèanin.
    Pääministeri Bajuk vakuutti, että Slovenia pyrkii toteuttamaan unionin vaatimat uudistukset sovitun aikataulun mukaisesti, niin että kaikki valmistelut saadaan tehdyksi 31.12.2002 mennessä. Näillä näkymin Sloveniasta voisi siis tulla EU:n jäsen vuosina 2003-2005 - ellei EU jostain syystä ala hidastaa prosessia.
     Korkea vieras täytti isäntämaan odotukset ilmoittamalla, että EU on tyytyväinen Slovenian uudistusten vauhtiin ja että maa on koko ajan ollut ehdokkaiden kärkijoukossa. "Slovenialla on ollut koko ajan parhaat lähtöasemat, enkä epäile, ettei se olisi jatkossakin ensimmäisten EU:hun liittyvien ehdokkaiden joukossa. Se tietenkin edellyttää, että rakenteelliset uudistukset ja mukauttaminen jatkuvat nykyisellä tavalla ja että poliittinen konsensus säilyy. Komissaarin mielestä Slovenian pitää edelleen jatkaa yksityistämistä, talouden säännöstelyn purkamista ja liberalisointia sekä julkisen hallinnon ja oikeuslaitoksen modernisointia ja uudistamista. Slovenian keväinen hallituskriisi ei ole hänestä millään tavalla vaikuttanut EU-neuvotteluihin. Kriisin vuoksi hän kuitenkin siirsi vierailuaan kahdesti. [29.7.2000]
 

Presidentit tapasivat Dubrovnikissa
9.-12.7.2000 24ur.com. Slovenian presidentti Milan Kuèan, T¹ekin presidentti Vaclav Havel ja Kroatian presidentti Stipe Mesiæ osallistuivat Dubrovnikin 51. kesäfestivaalien avajaisiin viimeksi mainitun kutsusta. Heinäkuun 12. päivänä Dubrovnikiin saapui myös Montenegron presidentti Milo Ðukanoviæ.
    Valtionpäämiesten keskustelujen tärkein aihe oli Balkanin alueen vakaus ja Euroopan valtioiden mahdollisuudet tukea sen demokraattista kehitystä. Mesiæ totesi, ettei Kroatia aio sekaantua Jugoslavian asioihin eikä Serbian ja Montenegron suhteisiin, vaikka se tukee Montenegron demokraattista kehitystä. Mesiæ sanoi myös, että aseellisen hyökkäyksen uhka Montenegroon on olemassa ja että kansainvälisen yhteisön on estettävä se. "Kansainvälisen yhteisön on tehtävä selväksi Milo¹eviæille, että kaikki sotilaalliset seikkailut johtavat tiukkoihin sanktioihin."
    Havelin, Kuèanin ja Mesiæin ohjelmassa oli lisäksi tutustuminen miinanraivaukseen Bosanskassa. [29.7.2000]
 

Tanskalais- ja islantilaisministerit Sloveniassa
16.5.2000 24ur.com. Islannin pääministeri David Oddson saapui tänään nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Sloveniaan. Hänen isäntänään toimii vt. pääministeri Janez Drnov¹ek. Torstaina ministeri tapaa presidentti Milan Kuèanin ja parlamentin puhemiehen Janez Podobnikin. Keskiviikkona ja torstaina Oddson vierailee Piranissa ja perjantaina Bledin linnassa.
    Islanti tunnusti Slovenian itsenäisyyden 19. joulukuuta 1991. Slovenialaisten lehtien mukaan Islanti tukee maan Nato-jäsenyyttä.
    15.5.2000 24ur.com. Myös Tanskan ulkoministeri Niels Helveg Petersen ja talousministeri Mogens Lykketoft ovat vierailulla Sloveniassa. Tanskalaiset ovat puolestaan ilmoittaneet, ettei Slovenian nykyinen hallituskriisi vaikuta maan pyrkimyksiin päästä EU:n ja Naton jäseneksi. [17.5.2000]
 

Saako Slovenia vihdoin uuden hallituksen?
14.5.2000 24ur.com. Jo useita viikkoja jatkuneiden neuvottelujen jälkeen Slovenian uuden hallituksen muodostajaksi nimitetty Andrei Bajuk on vihdoin esittänyt ministerilistansa. Hänen ehdokkaansa ovat: puolustusministeri Janez Jan¹a, sisäministeri Peter Jambrek, ulkoministeri Lojze Peterle, opetusministeri Lovro ©turm, työ-, perhe- ja sosiaaliministeri Miha Brejc, oikeusministeri Barbara Brezigar, taloudellisten suhteiden ja kehityksen ministeri Marjan Senjur, maatalous- ja talousministeri Ciril Smrkolj, terveysministeri Andrej Bruèan, kulttuuriministeri Rudi ©eligo, matkailu- ja pienteollisuusministeri Janko Razgor¹ek, tiede- ja teknologiaministeri Lojze Marinèek, ympäristöministeri Andrej Umek ja liikenneministeri Anton Bergauer. Salkuton ministeri Tone Jerov¹ek saisi lainsäädännöllisiä tehtäviä. Osa kandidaateista säilyttää entisen tehtävänsä.
    Keskustelu ehdotuksesta jatkuu, eikä ministerilistan hyväksymisestä ole vielä tietoa. Pääministeriehdokas Andrej Bajukia on arvosteltu siitä, että hän on asunut kaksikymmentä vuotta Yhdysvalloissa, ja joidenkin mielestä "ulkomaalainen" ei ole sopiva tehtävään. Arvostelijoita on puolestaan syytetty aiheettoman muukalaispelon lietsomisesta. [17.5.2000]
 

Naton pääsihteeri Sloveniassa
11.5.2000 24ur.com. Naton pääsihteeri George Robertson on tehnyt virallisen vierailun Sloveniaan. Maassa hiljattain vierailleen yhdysvaltalaisen Nato-edustajan Bruce Jacksonin tavoin Robertson vakuutti presidentti Kuèanille Slovenian voivan luottaa siihen, että maalla on hyvät mahdollisuudet päästä Naton jäseneksi heti kun puolustusjärjestö on valmis laajentumaan.
    Slovenian uuden hallituksen muodostajaksi valittu Andrej Bajuk totesi Robertsonille, että Slovenia toivoo pääsevänsä Naton täysivaltaiseksi jäseneksi mahdollisimman pian, koska maan turvallisuus voidaan taata ainoastaan kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän puitteissa. [17.5.2000]
 

Puolueettomuus - kyllä! Nato - ei!
10.5.2000 24ur.com. Slovenian puolueettomuutta kannattava Neutro-yhdistys toivotti Ljubljanassa vierailevan Nato-pääsihteerin George Robertsonin tervetulleeksi alppimaahan järjestämällä mielenosoituksen Slovenian puolueettomuuden puolesta ja Nato-jäsenyyttä vastaan. Osanottajat marssivat julisteineen ja lentolehtisineen keskustan puistosta vanhaan kaupunkiin. Tässä muutama iskulause hieman epätavallisesta perinteisempiin: "NATO Noèemo Analne Terapije za Ovce'' (Emme halua anaaliterapiaa lampaille), "Slovenija je nevtralna" (Slovenia on puolueeton), "Hoèemo referendum" (Haluamme kansanäänestyksen), "NATO go home."
    Nato-vastaisuus ei ole Sloveniassa kovinkaan näkyvää, ja tässäkin mielenosoituksessa oli mukana vain muutama kymmenen aktiivista puolustusliiton vastustajaa. [17.5.2000]
 

Pentagonin edustaja Sloveniassa
11.5.2000 24ur.com. Slovenia on antanut viime aikoina monin tavoin merkkejä halustaan liittyä Naton ja EU:n jäseneksi. Kutsuihin on vastattu: myös kenraalimajuri Joseph Garrett Pentagonista on käynyt Slovenian armeijan yleisesikuntapäällikön Iztok Podbregarin kutsusta tutustumassa Slovenian puolustusjärjestelmään. Keskusteluissa ovat olleet esillä varsinkin Slovenian armeijan ja puolustuksen sopeuttaminen Naton jäsenyysehtoinaan esittämiin vaatimuksiin. [17.5.2000]
 

Vähemmistöuutisia: Triesten sloveenit aikovat osoittaa mieltä...
29.04.2000 24ur.com. Triesten Piazza Sant' Antoniolla järjestetään lauantaina 6. toukokuuta tukimielenosoitus Italian sloveenivähemmistön ns. suojalain puolesta. Lain käsittely on usean vuoden valmistelusta huolimatta yhä kesken Italian parlamentissa eikä sloveeneilla ole vieläkään virallista vähemmistöasemaa.
    Tristen kaupungin johto tukee mielenilmausta ja aikoo osallistua siihen. Sloveenijärjestöt ovat hiljattain myös ehdottaneet kaupungille neuvotteluja sloveenien aseman laajempaa käsittelyä varten.
    Italiassa asuu kaikkiaan 80 000-100 000 sloveenia, joista noin 40 000 Triestessä ja sen ympäristössä. Triesten kaupungin asukkaista 4 % on sloveeneja. [1.5.2000]
 

...Itävallassa selvitetään kielivähemmistöt...
29.04.2000 24ur.com. Itävallassa järjestetään keväällä 2001 ensi kerran kysely, jossa selvitetään kaikkien kuuden virallistetun vähemmistökielen puhujien määrä. Kielet ovat sloveeni, Burgenlandin kroaatti, romani, t¹ekki, slovakki ja unkari ja kriteerinä se, että puhujat käyttävät kieltä saksan ohella päivittäin. Näiden lisäksi selvitetään myös kroaatin (luetaan eri kieleksi kuin vanhastaan Burgenlandissa asuvien, turkkilaissotia paenneiden kroatialaista syntyperää olevien - gradi¹æanski Hrvati - puhuma kieli), serbian ja turkin kielen asema. Nämä kielet on kyselylomakkeeseen merkitty valmiiksi; muut  "kakkoskielet" voi jokainen merkitä itse.
    Vuonna 1991 tehdyssä vastaavassa kyselyssä romania ja slovakkia ei ollut luettu vähemmistökieliin. Kyseisenä vuonna kroaatti oli Itävallan puhutuin vähemmistökieli (29 596 kansalaista). Unkaria puhui 19 638, sloveenia 19 289 ja t¹ekkiä 9 822 kansalaista. [1.5.2000]
 

...ja Kroatian perustuslakiin kansallisia vähemmistöjä koskevia muutoksia
28.04.2000 24ur.com, 29.4.2000 Veèernji list (Zagreb). Kroatian parlamentti hyväksyi tänään ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esittämät perustuslain muutokset, jotka koskevat ihmisoikeuksia ja kansalaisoikeuksia sekä etnisten ja kansallisten ryhmien ja vähemmistöjen asemaa.
    Esityksessä mainitaan myös virallisesti tunnustetut vähemmistökansallisuudet, joita ovat sloveenit, albaanit, bosnjakit ja romanit. Sloveeneilla on ollut vastaava asema jo aiemmin. [1.5.2000]
 

Sloveniasta ei tullut Naton jäsentä maan tuntemattomuuden takia?
26.4.2000 Ljubljanske novice. Eilen Sloveniaan kaksipäiväiselle vierailulle saapunut yhdysvaltalainen Nato-edustaja Bruce Jackson totesi maan parlamentin puolustusvaliokunnalle, ettei Sloveniaa hyväksytty Naton jäseneksi ensimmäisellä laajentumiskierroksella osittain sen takia, että "maa tunnettiin puutteellisesti ja koska Yhdysvaltain politiikassa suhtaudutaan melko skeptisesti Balkaniin". Jackson totesi, että virhettä ei haluta toistaa ja Slovenian odotetaan voivan liittyä Natoon seuraavalla laajentumiskierroksella vuonna 2002.
    Slovenian parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Rudolf Petan korosti Jacksonille, että Slovenia toivoo pääsevänsä Naton täysivaltaiseksi jäseneksi seuraavalla kierroksella. Hän lisäsi, että Slovenia pyrkii intensiivisesti täyttämään Naton vaatimukset ja kriteerit ja haluaa olla aktiivisesti mukana Balkanin tilanteen rauhoittamisessa. Petan esitteli Jacksonille slovenialaissotilaiden aikaansaannoksia rauhankumppanuusohjelman puitteissa ja yhteistyössä SFORin ja KFORin rauhanturvajoukkojen kanssa.
    Bruce Jackson tapasi Petanin lisäksi Slovenian puolustusministeriön edustajia, yleisesikunnan päällikön Alojz Jehartin, valtiosihteeri Bogdan Koprivnikarin, presidentti Milan Kuèanin ja vt. ulkoministeri Dimitrij Rupelin. Rupelille Jackson korosti, että Slovenia täyttää Nato-jäsenyyden ehdot jo nyt. [1.5.2000]
 

Vaclav Havel Sloveniassa
28.4.2000 Delo. T¹ekin presidentti Vaclav Havel tapasi eilen Slovenian presidentin Milan Kuèanin Kranjin lähellä sijaitsevassa Brdossa. Presidentit keskustelivat EU:n ja Naton laajenemisesta, kummankin maan ja Kaakkois-Euroopan tilanteesta sekä EU:n suhtautumisesta Itävallan uuteen hallitukseen. Havel kertoi, että T¹ekki toivoo Naton pitävän kokouksensa vuonna 20002 Prahassa.
    Tänään presidentit matkustavat Szekesfehervariin, Unkariin, osallistuakseen Keski-Euroopan avltioiden päämiesten yhteiseen tapaamiseen. [29.4.2000]
 

Sloveniaan ennenaikaiset vaalit?
26.4.2000 24ur.com. Janez Drnov¹ekin johtama Slovenian hallitus kaatui pari viikkoa sitten, eikä maassa ole vieläkään päästy yksimielisyyteen uuden hallituksen muodostajasta tai ennenaikaisten vaalien järjestämisestä.   Pääministerin paikkaa tavoittelevan Andrej Bajukin kannatuksesta on äänestetty jo kahdesti ja mahdollisesti äänestetään vielä kolmannenkin kerran. Bajuk on tällä hetkellä ainoa pääministeriehdokas.
    Seuraavan kerran tilannetta puidaan parlamentissa perjantaina 28. huhtikuuta.
    Parlamentaarinen kriisi on koettu kiusalliseksi Slovenian EU-jäsenehdokkuuden kannalta mutta toisaalta on muistutettu, että juuri tällaisessa tilanteessa Slovenian demokratia voi osoittaa toimivuutensa. [26.4.2000]
 

Slovenia täyttää Nato-jäsenyyden ehdot
26.4.2000 Morel, 24ur.com. "Slovenia on jo edistynyt merkittävästi mahdollisen Nato-jäsenyytensä varalta ja on  johtavassa asemassa ehdokasmaiden joukossa", totesi Naton laajentumista valmistelevan komitean yhdysvaltalainen puheenjohtaja Bruce Jackson kaksipäiväisellä vierailullaan Sloveniassa.
    Nato päättää mahdollisten uusien jäsenten ottamisesta seuraavan kerran vuonna 2002.
    Sloveniasta Jackson jatkoi matkaansa Makedoniaan. [26.4.2000]
 

Liikenneonnettomuudet lisääntyneet
26.4.2000 Morel. Slovenian maanteillä on tänä vuonna kuollut vajaan neljän kuukauden aikana 82 ihmistä, viisi enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Vuonna 1999 liikenneonnettomuuksissa kuolleiden kokonaismäärä oli 334 ja vuonna 1998 307 henkeä. Suurin syy onnettomuuksiin on ylinopeus.
    Teiden kehnoa kuntoa ei voi paljon moittia, sillä Slovenian tieverkko on nykyisin huomattavasti paremmin hoidettu kuin Suomessa... [26.4.2000]
 

Matkailijat löytämässä jälleen Slovenian?
23.4.2000 24ur.com. Jos Bledissä ja Portoro¾issa pääsiäislomaansa viettäneiden turistien määrästä voi päätellä jotakin, niin vuodesta 2000 on tulossa hyvä matkailuvuosi Sloveniassa. Ainakin hotellit olivat niin täynnä, että ilman ennakkovarausta liikkeelle lähteneillä oli vaikeuksia löytää huonetta.
    Slovenian lyhyelle rannikkokaistalle lomanviettoon saapuneista suurin osa oli italialaisia, itävaltalaisia ja saksalaisia. Vappuna odotetaan vieraiden enemmistön olevan kotimaisia juhlanviettäjiä. [26.4.2000]

Kroatian uusi presidentti ensimmäisellä valtiovierailullaan
19.-20.3.2000 RTV Slo1 Teletekst. Kroatian vähän aikaa sitten valittu presidentti Stipe Mesiæ on parhaillaan ensimmäisellä valtiovierailullaan, jonka kohde on Slovenia. Eilen Mesiæ oli katsomassa Planican lentomäessä järjestettyjä kisoja, joissa itävaltalainen mäkihyppääjä teki uuden maailmanennätyksen 225 metrin hypyllään.
    Mesiæin vierailun keskeisenä aiheena ovat luonnollisesti eräät Slovenian ja Kroatian suhteita viime vuosina rasittaneet asiat, kuten Piraninlahden aluevesiraja, Kr¹kon ydinvoimala, pienet rajavälikohtaukset Prekmurjessa sekä slovenialaisten ja kroatialaisten omistukset kummassakin maassa. Sloveniassa uskotaan, että ongelmat pystytään uuden presidentin kaudella ratkaisemaan ja että maiden suhteet paranevat. [20.3.2000]

Laskiaisenviettoa Sloveniassa
Keski- ja kaakkoiseurooppalaisen perinteen mukaisesti Sloveniassa on vietetty tällä viikolla riehakkaasti laskiaista. Sloveniassa juhlintaan kuuluu naamiaisasuihin pukeutuminen, musiikki, tanssi ja kaikenlainen ilonpito. Ympäri maata on nähty jättiläisiä, peikkoja, ilveilijöitä, metsäneläimiä ja - ajan kuvana - myös kännyköiksi pukeutuneita ihmisiä. Ptujn karnevaalissa paavi ja mafia kohtasivat toisensa.
    Omaleimaisimpia Slovenian karnevaaliperinteen hahmoja ovat kurentit: pitkäkarvaisiin lammasturkkeihin ja sarvipäisiin naamioihin pukeutuneet hahmot, joita kurentien keskuspaikassa Ptujssa juoksenteli tänä vuonna  nelisensataa. Kurentien tehtävänä on tietysti talven karkottaminen. [8.3.2000]
 

Itävallan pommimies teki itsemurhan vankilassa
28.2.2000 Dnevnik. 51-vuotias itävaltalainen teknikko Franz Fuchs, joka tuomittiin viime vuonna Grazissa kirjepommien lähettämisestä, on hirttäytynyt sähköparranajokoneen johtoon vankilassa.
    Fuchs yritti itsemurhaa ensimmäisen kerran pidätyksensä yhteydessä lokakuussa 1997, jolloin hän räjäytti pommin käsissään. Hän jäi henkiin mutta menetti molemmat kätensä. Grazissa pidetyistä oikeudenkäynneistä hänet jouduttiin toistuvasti poistamaan, koska hän huusi kovaäänisesti äärioikeistolaisia ja muukalaisvihamielisiä iskulauseita. Tuomion saatuaan Fuchs sijoitettiin erikoisselliin ja hänelle valmistettiin proteesit, joilla hänen ei uskottu pystyvän vahingoittamaan itseään. Itävallan tiedotusvälineissä on kyselty, miksi hänen kuitenkin sallittiin käyttää sähköparranajokonetta.
    Franz Fuchs aloitti kirjepommi-iskunsa joulukuussa 1993, ja ennen pidätystään 1. lokakuuta 1997 hän ehti lähettää 28 pommia, jotka haavoittivat tai surmasivat yhdeksän vastaanottajaa. Oberwartissa helmikuussa 1995 räjähtänyt pommi surmasi neljä ihmistä ja heti seuraavana päivänä Stinatzissa räjähtänyt haavoitti yhtä.
    Fuchsin silmittömän vihan kohteena olivat Itävallan kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat tai heihin myönteisesti suhtautuvat henkilöt. Vastaanottajien joukossa oli myös Wienin pormestari sekä Grazin yliopistossa työskentelevä Wolfgang G., Steiermarkin sloveenivähemmistön kulttuurin tuntija ja sen oikeuksien puolustaja.  [5.3.2000.]
 

Slovenian ihmisoikeustilanne hyvä
25.2.2000. Yhdysvaltain ulkoministeriö on julkaissut vuosittaisen katsauksensa ihmisoikeustilanteesta eri maissa. Slovenia saa raportissa hyvän arvosanan eikä maassa todeta mitään suuria ongelmia. Raporttiin voi tutustua täällä. [5.3.2000.]
 

Elanin suksitehdas siirtyy kokonaan slovenialaisille?
17.2.2000 24ur.com, 16.2.2000 RTV SLO1: Tedenski izbor. Slovenialainen Slovenska razvojna dru¾ba (SRD) neuvottelee pääasiassa italialaisomistuksessa olevan Privredna banka Zagrebin kanssa katastrofaalisessa taloudellisessa tilassa olevan Elanin 77 %:n osake-enemmistön ostamisesta.
    Myös Slovenian presidentti Milan Kuèan on vedetty mukaan Elanin sotkuihin. Häntä on syytetty lahjusten ottamisesta, minkä hän itse kuitenkin kiistää jyrkästi. [17.2.2000]
 

Otto von Habsburg Itävallan entisessä provinssipääkaupungissa
17.2.2000 24ur.com. Entinen europarlamentin jäsen ja Itävalta-Unkarin vanhan hallitsijasuvun jälkeläinen Otto von Habsburg vaati tänään Ljubljanan yliopistossa pitämässä esitelmässä Euroopan unionin nopeaa laajentamista, koska hänestä se on ainoa keino kansainvälisen rauhan takaamiseksi. Slovenian liittymistä EU:hun hän piti erityisen tärkeänä. Itävallan uudessa hallituksessa hän uskoi EU:n laajentumista kannattavien olevan kaikesta huolimatta enemmistönä. Slovenialaisia hän kehotti pyrkimään yksimielisyyteen liittymisasiassa mainiten esimerkkeinä Espanjan ja Unkarin.
    Itävallan Vapauspuolueen johtajaa Jörg Haideria Otto von Habsburg ei pitänyt vaarallisena, ja hän arvosteli neljäntoista EU-maan päätöstä eristää Itävallan hallitus. Hän totesi ymmärtävänsä Slovenian huolen naapurimaansa tilanteesta, mutta hänestä tässä tilanteessa on parasta pysytellä vain rauhallisena.  [17.2.2000]
 

Bensiini kallistuu myös Sloveniassa
17.2.2000 24ur.com. Lauantaista lähtien 95-oktaaninen bensiini maksaa Sloveniassa 123,30 tolaria (n. 3,70 mk) ja 98-oktaaninen 130 tolaria (n. 3,90 mk).
    Viime vuonna bensiinin hinta nousi Sloveniassa yhteensä 12 prosenttia. [17.2.2000]
 

Kuèan vierailulle Zagrebiin
17.2.2000 24ur.com. Slovenian presidentti Milan Kuèan osallistuu perjantaina 18. helmikuuta Kroatian uuden presidentin Stipe Mesiæin virkaanastujaisjuhlallisuuksiin ja tapaa samalla Kroatian valtiojohtoa sekä Unkarin presidentin Arpad Gönczin, Itävallan presidentin Thomas Klestilin, Makedonian presidentin Boris Trajkovskin ja Montenegron presidentin Milo Djukanoviæin. Myös Serbian opposition edustajat on kutsuttu tilaisuuteen, mutta heidän saapumisestaan ei ole varmuutta.
    Mesiæin juhliin osallistuu yhteensä 57 valtion edustajia, heidän joukossaan kaksitoista valtionpäämiestä. Tilaisuus on siis huomattavasti arvovaltaisempi kuin Kroatian joulukuussa kuolleen edellisen presidentin Franjo Tuðmanin hautajaiset, joita useat valtiot boikotoivat.
    (Slovenian tv:n vitsi: "Miksi Stipe Mesiæ voitti Kroatian vaalit? No, kun hän harrasti piilomainontaa. - Miten niin? - Siellähän luki joka paikassa GSM, GSM - Glasuj Stipeta Mesiæa!" - Suomeksi: Äänestä Stipe Mesiæiä.) [17.2.2000]
 

Tarja Halonen - finska predsednica
7.2.2000 24ur.com. Ainoana Slovenian Internet-lehdistä 24ur.com ennätti lisäämään ulkomaanuutisiinsa  Reutersin välittämän tiedon Tarja Halosen valitsemisesta Suomen presidentiksi. Tänään tiistaina 8. helmikuuta Sloveniassa on Pre¹eren-päivä, kansallinen juhlapäivä, eivätkä lehdet ilmesty.
    Uutisessa todetaan lyhyesti, että Suomen ulkoministeri, sosiaalidemokraattien ehdokas Tarja Halonen on noussut maan uudeksi presidentiksi ja että hän voitti toisella kierroksella konservatiivien ehdokkaan Esko Ahon äänin 51,3 vastaan 48,7, kun 98,5 % äänistä oli laskettu. Halosesta kerrotaan lisäksi, että hän on entinen vasemmistoradikaali, 56-vuotias yksinhuoltaja ja Suomen ensimmäinen naispresidentti. Tarja Halosen kerrotaan luvanneen, että hän aikoo työskennellä tehtävässään koko kansan presidenttinä. [8.2.2000]
 

"Haider ei ole unohtanut Sloveniaa"
7.2.2000 Dnevnik. "Jos joku Sloveniassa kuvittelee, että Itävallan hallitus aikoo palkita Slovenian ja lakata esittämästä ehtoja Slovenian liittymiselle Euroopan Unioniin, koska meikäläiset poliitikot ovat suhtautuneet käsittämättömän lempeästi vapauspuolueen tuloon hallitukseen, joutuu nähtävästi pettymään katkerasti", kirjoittaa Dnevnikin toimittaja Vesna Kalèiè ja esittää väitteensä tueksi muutaman esimerkin Haiderin viimeaikaisista lausunnoista, jotka koskevat vahingonkorvauksen maksamista natsi-Saksan aikana Itävallan tehtaisiin pakkotyöhön määrätyille, Euroopan unionin uusien jäsenten hyväksymisprosessin jarruttamista ja Haiderin Kärntenissä Slovenialle esittämiä vaatimuksia. "Haider ei ole mies, joka pysyy sanojensa takana", kirjoittaja luonnehtii häntä. Tämän jälkeen jutussa kerrotaan kansainvälisistä vastalauseista, joita Haiderin vapauspuolueen tulo Itävallan hallitukseen on herättänyt, ja hyökkäyksestä Itävallan Malmon-konsulaattia vastaan Ruotsissa. Juttuun liittyy kuva, jossa yksi Euroopan unionin lipun tähdistä on korvattu hakaristillä.
    Muutama päivä sitten virkaansa nimitetty Slovenian uusi ulkoministeri Dimitrij Rupelj on saanut Itävallan uudelta liittokanslerilta, entisen hallituksen ulkoministeriltä Wolfgang Schüsseliltä kirjeen, jossa tämä ilmoittaa arvostavansa Rupeljin näkemyksiä Itävallan tilanteesta ja toivoo hyvien naapuruussuhteiden maiden välillä jatkuvan. "Huomaan, että hallituksenne on päättänyt ensin tutustua Itävallan uuden hallituksen ohjelmaan ja arvioida sitä vasta sen jälkeen. Arvostan suuresti asennettanne", Schüssel kirjoittaa vakuuttaen lisäksi, että suhteet Sloveniaan ovat Itävallalle erittäin tärkeät. [8.2.2000]
    (Suomalaisissa tiedotusvälineissä näkyy yhä toistettavan väitettä, ettei Haiderista ole vaaraa Itävallan ulkomaalaisille, mutta harva toimittaja näkyy muistavan Itävallan omien kansallisten vähemmistöjen - kuten sloveenien - olemassaoloa, vaikka Haider on esittänyt näillekin uhkauksia ja vaatimuksia. Toimittaja Yrjö Lautela kuitenkin käsitteli Kärntenin sloveenien asemaa ansiokkaasti radiolle ja televisiolle 31. tammikuuta tekemässään uutisraportissa. - KK)
 

"Mitään lukuja ei ole ilmoitettu" - slovenialaiset pitävät italialaistietoja Adrianmeren radioaktiivisuudesta epäilyttävinä
11.1.2000 Dnevnik. Slovenian rannikon asukkaat ovat kauhistuneet kuultuaan triesteläisen Il Piccolo -lehden tiedoista, joiden mukaan Adrianmeren pohjukka olisi T¹ernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta peräisin olevan radioaktiivisen cesium 137:n saastuttama (ks. alempaa Dnevnik 10.1.2000).
    Samanlaisia tutkimuksia on tehty kolmessatoista Euroopan maassa sekä Marokossa ja Tunisiassa. Tulokset julkistettiin Brysselissä 17. joulukuuta viime vuonna. (En ole huomannut Suomen lehdissä mitään uutista asiasta, vaikka Suomi oli yksi T¹ernobylin ydinsaasteen "päävastaanottajista". - KK)
    Dnevnikin haastattelemat piranilaiset tutkijat (joita Il Piccolo syytti uutisen vähättelystä) sanovat, että ihmisiä on peloteltu turhaan. "Minusta ei ole oikein, että tiedotusvälineet ovat levittäneet tällaista huolestuttavaa uutista ilman että ovat itse edes tutustuneet raporttiin, joka vahvistaisi heidän kirjoittamansa. Missään ei ole lainattu mitään konkreettisia lähteitä, meillekään ei ole toimitettu mitään virallisia tietoja", sanoo Piranin meribiologisen aseman johtaja Alenka Malej, joka kertoo itsekin lukeneensa uutisen ensimmäiseksi lehdistä. "Jos meressä todella on cesiumia, ensin pitää selvittää miten paljon sitä on, sillä pienet määrät eivät ole ihmiselle vaarallisia."
    Myöskään Slovenian ympäristöministeriössä ja Jo¾ef Stefanin tutkimuslaitoksessa ei tiedetä mitään tutkimuksesta. "Jos olisi ilmoitettu jotain lukuja, voisimme vertailla", sanoo instituutin apulaisjohtaja Peter Stegnar. "Tietomme vuodelta 1996 osoittavat, ettei radioaktiivinen cesium 137 ole lisääntynyt meressä. Teimme silloin mittauksia Piraninlahdella neljässä kohdassa. Epäilen vahvasti, onko missään osoitettu pitoisuuksien kasvaneen."
    Kuvassa Adrianmeren kolmelta suunnalta ympäröimä Piranin kaupunki. [12.1.2000]
 

Sloveniasta saa jälleen viedä juustoa Triesteen = EU:hun
10.1.2000 Dnevnik. EU kielsi jokin aika sitten slovenialaisten maitotuotteiden tuonnin yhteisön maihin. Tämä aiheutti suuria ongelmia varsinkin Kobaridin alueen meijereissä ja maatiloilla. Hygieniatestien tulosten perusteella EU aikoo antaa uudelleen luvan tuonnin aloittamiseen. Kobaridin alueen juustoja viedään varsinkin Triesteen.
    Sen sijaan maitotuotteiden viennissä on edelleen ongelmia.
    Slovenian Italiaan rajoittuvalta alueelta, erityisesti Vipavasta, viedään maitotuotteita runsaasti myös Bosnia-Hertsegovinaan. [11.1.2000]
 

Adrianmeren pohjoisosassa havaittu radioaktiivisuutta
10.1.2000 Dnevnik. Piranin ja Venetsian välistä vesialuetta on tutkittu vuosina 1993-1999. Nyt 70 eri laboratoriossa analysoitujen mittaustulosten pohjalta on laadittu Brysselissä yhteenveto, joka julkaistiin triesteläisessä Il Piccolossa 9.1.2000. Sen mukaan merialueella on havaittu kohonneita cesium 137 -pitoisuuksia, jotka aiheuttavat mm. meriveden lämpenemistä. Radioaktiivisuuden arvellaan olevan peräisin T¹ernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta vuodelta 1986.
    Il Piccolon uutisessa arvellaan myös Adrianmeren pohjan alueella saastuneen. Lehden mukaan nimeltä mainitsemattomat piranilaiset asiantuntijat ovat yrittäneet vähätellä asiaa, koska eivät halua lietsoa levottomuutta.
    Mikäli Il Piccolon tiedot pitävät paikkansa, uutinen voi olla hyvin huolestuttava Adrianmeren pohjukan elinkeinojen ja matkailun kannalta. [11.1.2000]
 

Lisää huonoja uutisia - Kroatia aikoo laillistaa saatananpalvojat?
11.1.2000 Dnevnik. Dnevnik-lehti arvelee saamiensa tietojen perusteella, että kroatialaisten saatananpalvojien aie laillistaa "Lusiferin kirkkonsa" saattaa onnistua. Silloin satanisteista tulisi yksi Kroatian virallisista uskonnollisista yhteisöistä. He ovat hiljattain julkaisseet Internet-sivuillaan kuvan äskettäin kuolleesta presidentti Franjo Tuðmanista rituaaliasennossa. [11.1.2000]
 

Veèer Maribor -lehden mielipidekyselyt
 
 

- Hyväksyttekö Naton hyökkäyksen Jugoslaviaan?
- Oliko oikein, että Ljubljanan keskustaan eksynyt karhu ammuttiin? 
- Hyväksyttekö eutanasian? 
- Kannatatteko ajatusta, että peruskoulussa alettaisiin opettaa uskontoa? 
- Kumpi tekee Sloveniaa paremmin tunnetuksi maailmalla - paavin vierailu vai jalkapallo?
- Kannatatteko Slovenian liittymistä Natoon? 
- Saako Kroatia nyt paremman hallituksen?

Tällaisia kyselee lukijoiltaan Mariborissa ilmestyvä, Slovenian suurimmaksi verkkolehdeksi itseään mainostava Veèer Maribor etusivullaan otsikolla Anketa. Vastaukset on esitetty taulukon muodossa. Olen nyt koonnut joukon kiinnostavimpia kysymyksiä ja vastauksia erilliseen galluptiedostoon. Kysymykset ovat maaliskuun 1999 ja tammikuun alun 2000 väliseltä ajalta, mutta vanhemmatkin saattavat vielä kiinnostaa suomalaisia.
    Joissakin vastauksissa vaikuttavat enemmän uskomukset kuin tieto, mutta niinhän on kaikissa mielipidekyselyissä. Vaikka tulokset ovat vain suuntaa antavia, ne ehkä kertovat jotakin slovenialaisten asenteista ja käsityksistä. [6.1.1999]
 

Sloveenit tyytyväisiä Kroatian vaalitulokseen
4.1.2000 Teletekst. Slovenian pääministeri Janez Drnov¹ek sanoo, että Kroatian eilisten vaalien tulos [vaalien voittajia olivat oppositiopuolueet ja häviäjä marraskuussa kuolleen presidentti Franjo Tuðmanin puolue HDZ] merkitsee uuden aikakauden alkamista Kroatiassa. Hän uskoo opposition voiton edistävän Kroatian demokratisoitumista ja avaavan maalle uusia mahdollisuuksia pyrkiä Slovenian tavoin kansainvälisten yhteisöjen jäseneksi.
    Ulkoministeriön valtiosihteeri Ernest Petriè puolestaan toteaa Kroatian vaalien merkitsevän poliittisia uudistuksia ja esittää toivomuksen, että Slovenia voisi jatkaa myös Kroatian uuden johdon kanssa vuoropuhelua maiden välisten avoimien kysymysten [Piraninlahti, Kr¹kon ydinvoimala, Ljubljanska Banka] ratkaisemiseksi ja ystävällisten suhteiden kehittämiseksi. [4.1.2000]
 

Rudolf Maisterin viimeinen soturi kuoli
3.1.1999 24ur.com. Mariborissa haudattiin maanantaina sotilaallisin kunnianosoituksin viime viikolla 100-vuotiaana kuollut Friderik Kralj, joka oli viimeinen elossa ollut kenraali Rudolf Maisterin (1874-1934) joukoissa ensimmäisen maailmansodan lopussa taistellut sotilas. Maister muodosti vuoden 1918 lopussa slovenialaisesta 26. tarkka-ampujarykmentistä 150 miehen ydinjoukon ja myöhemmin 2000-miehisen Mariborin rykmentin, jonka avulla hän onnistui marraskuun 23. päivän vastaisena yönä riisumaan aseista saksalaisen Schutzwehr-osaston, turvaamaan Slovenian pohjoisrajan ja liittämään Mariborin Sloveniaan.
    Väitetään, että Maister on ainoa sotilas, jolle on pystytetty muistomerkki (Ljubljanan rautatieasemaa vastapäätä) muuten sotilaallisuutta vieroksuvassa Sloveniassa. Taiteilijoiden monumentteja maasta sen sijaan löytyy runsaasti. Vai liekö syynä Maisterin muistomerkkiin ollut se, että hän oli myös - runoilija! [4.1.2000]
 

Slovenian kausi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä päättyi vuodenvaihteessa. [3.1.2000]
 

Delo Venäjän tilanteesta
3.1.2000 Delo. Slovenian suurimman sanomalehden Delon toimittaja Branko Soban esittää kiinnostavan ja joistakin lännen lausunnoista poikkeavan arvion Venäjän nykytilanteesta.
    "Venäjälle oli tänä vuonna tarjolla suorastaan historiallinen mahdollisuus. Vallan oli määrä siirtyä ensi kerran rauhanomaisella ja demokraattisella tavalla Jeltsinin laillisesti valittavan seuraajan käsiin. Tämä poikkeuksellinen mahdollisuus on nyt menetetty vähintään neljäksi vuodeksi.
    Heikkokuntoinen Jeltsin on nimittäin Kremlin huolellisen laskelmoinnin tuloksena päättänyt astua syrjään pääasiassa taatakseen ennenaikaisissa presidentinvaaleissa voiton Vladimir (Ras)Putinille, joksi Kremlin 'kruununprinssi' on jo ehditty ristiä. Kesäkuuhun on vaarallisen pitkä aika, joten on taottava niin kauan kuin rauta on kuuma. Entisen KGB-everstin suosio on kasvanut T¹et¹enian sodan ansiosta suorastaan räjähdysmäisesti. Niinpä hänellä ei ole käytännössä lainkaan kilpailijaa maaliskuun vaaleissa.
    Päämäärä siis pyhittää Kremlissä edelleenkin kaikki keinot. Siksi myös Jeltsinin ennenaikainen ero (joka oli Kremlin hallinnon duuman vaaleissa, eräänlaisissa presidentinvaalien kenraaliharjoituksissa, saavuttaman loistavan voiton jälkeen alkanut näyttää entistä ajankohtaisemmalta) ei todellisuudessa merkitse mitään vallankumousta. Se oli tarpeen ainoastaan 'nykypolitiikan jatkuvuuden' takia, sillä on  loogista odottaa, ettei Putin ole suinkaan aikeissa syrjäyttää ihmisiä, jotka ovat nostaneet tämän melkein tuntemattoman ja siksi oletettavasti myös lojaalin poliitikon Venäjän politiikan huipulle.
    Venäjän erittäin hauras demokratia, joka vallitsee tässä valtavassa ja vapauteen tottumattomassa maassa ensimmäistä kertaa sitten hirvittävän totalitaarisen hallinnon kukistumisen, on samalla lopullisesti reputtanut kokeessa. Tai toisin sanoen Kremlin nykyinen eliitti on päättänyt huolehtia siitä, ettei demokratiaparka edes joudu kokeeseen. Se on huono asia Venäjälle. Ja samalla koko maailmalle, joka on astunut suurin toivein ja odotuksin vuoteen 2000. Venäjällä ovat nimittäin vallassa haukat, jotka haluaisivat palauttaa tuhoutuneelle imperiumille sen entisen mahdin ja muun maailman pelonsekaisen kunnioituksen millä hinnalla hyvänsä. Venäjän 'imperiaalisten' intohimojen olemassaolosta todistaa selvästi jo toinen T¹et¹eniaa vastaan käytävä sota.
    Vallanpitäjät, jotka haluavat varmistaa 'jatkuvuutensa' ja voittonsa 'demokraattisissa' vaaleissa sodan sekä entisen suurvallan palauttamiseen liittyvien tyhjien lupausten avulla, voivat olla ennalta arvaamaton voima. Siitäkin syystä Jeltsinin 'ohjattu' ero voi olla huono enne tuleville vuosille, mikäli maailma aikoo katsella kriisejä ja sotia läpi sormiensa vieläkin enemmän kuin rauhattomalla 1900-luvulla." [3.1.2000]



Uutisia Sloveniasta © 2000 Kari Klemelä