Suomi ja Slovenia 2003


Vuonna 2002
Vuonna 2001
Vuonna 2000
 

Sloveniassa järjestettiin kilpailu uusista valtiollisista tunnuksista - ja voitto tuli Suomeen!
Suomessa pitkään asunut slovenialainen Du¹an Jovanoviè voitti lokakuussa 2003 ensimmäisen palkinnon Slovenian parlamentin julistamassa kilpailussa, jossa haettiin maalle uusia kansallisia symboleja - lippua, vaakunaa, tunnusta.
     Du¹an Jovanoviè on syntynyt Ljubljanassa, asunut ja työskennellyt Suomessa parikymmentä vuotta, opiskellut Venetsian taideakatemiassa, ja on ammatiltaan graafinen suunnittelija. Suomessa hän on työskennellyt kansainvälisessä mainostoimistossa ennen oman suunnittelutoimiston perustamista 1993.
     Jovanovièin muutamat työt ovat varmasti monille tuttuja, vaikka harva ehkä on tiennyt niiden tekijän. Kaikkihan muistamme vielä postin oranssin ja valkoisen postitorven. Hän on ollut suunnittelemassa myös liikenneministeriön, Kuopion yliopiston, kirkon riemuvuoden 2000 ja Finlandia-talon visuaalista ilmettä. Samoin Suomen keskustan puoluetunnus on hänen käsialaansa. Slovenia-seuran toiminnassa Du¹an Jovanoviè on ollut mukana perustamisesta eli vuodesta 1999 asti - senkin tunnus on hänen suunnittelemansa.
     Yksi hänelle itselleen läheisistä töistä on Kide, Helsingin kulttuurikaupunkiprojekti vuonna 2000 yhteistyössä arkkitehtien Peter Butterin ja Kari Leppäsen kanssa. Kide on yhdeksänosainen lasinen valo-ääniteos. Kiteet kiersivät Helsingin lähettiläinä Euroopan yhdeksässä kulttuurikaupungissa loppuvuodesta 1999 palatakseen sitten Helsinkiin Senaatintorille. Nyt ne on pysyvästi sijoitettu Ruoholahden High Tech Centerin aallonmurtajalle ja ovat osa Helsingin kaupunginmuseon kokoelmia. Kide sai 2000 ympäristötaiteen palkinnon.
     Slovenian tunnuskilpailun tavoitteena oli löytää symbolit, jotka kuvaavat nuorta valtiota mahdollisimman laajalti hyväksyttävällä tavalla ja erottuvat muiden maiden tunnuksista. Jovanoviè pitää voittoa hyvin tärkeänä: "Valtiollisten tunnusten suunnittelukilpailu voi sattua kohdalle vain kerran elämässä tai harvemmin. Valtiollisten tunnusten status tunnuskentässä on omaa luokkaansa, eikä tätä kilpailuvoittoa voi verrata mihinkään muuhun kilpailuun. Tunnusten suunnittelu on aina haastava ja vaativa tehtävä, jossa sisällöstä oleellisin on kiteytettävä pieneen tilaan niukoilla keinoilla."
    Slovenian nykyisiä tunnuksia on arvosteltu, koska trikolorin väitetään muistuttavan liikaa Slovakian ja eräiden muiden maiden lippua, ja Triglav-vaakunaa jotkut pitävät "partiomerkkinä". Silti monet myös vastustavat niiden korvaamista uusilla. Du¹an Jovanoviè: "Itse toivon luonnollisesti, että tunnukset vaihdetaan. Olen suhtautunut vakavasti annettuun suunnittelutehtävään, jonka yksi argumentti oli löytää Slovenialle tunnusmaailma, joka ei sekoitu muiden eurooppalaisten valtioiden tunnuksiin ja on visuaaliselta kieleltään tätä päivää."
     Päätöksen valtiollisten tunnusten vaihtamisesta tai nykyisten säilyttämisestä tekee Slovenian parlamentti.
 

Slovenian nykyinen vaakunalippu
Kilpailun voittanut ehdotus

Sivuja: 
— Karstium Oy: sp. visuals@karstium.fi, kotisivu http://www.karstium.fi/
— Kide Tuomiokirkon portailla: http://photoweb.lodestone.org/photo/1113/fi
— Kide Euroopan kaupungeissa: http://www.butter-architect.com/mainkide.html
— Tunnuskilpailu: http://www.grafia.fi/uutisarkisto/uutiset/uutinen_061.php
— Slovenian symbolien kehityksestä: http://www.un.int/slovenia/insignia.html


Helle toi kirjailijavieraita Sloveniasta...
Sloveniassa koettiin kesällä kaikkien aikojen helle-ennätys: 60 päivää yli +30C. Lienee silti sattumaa, että Suomessa vieraili taiteilijoita Sloveniasta ja muualta entisestä Jugoslaviasta (Kroatiasta Predrag Matvejeviè, Makedoniasta Ana Pejt¹inova) enemmän kuin aikoihin. Toinen selitys voi olla, että meillä yksinkertaisesta tunnetaan enemmän mielenkiintoa aluetta kohtaan.
     Runoilija Ale¹ Debeljak osallistui 12.-18.6. FILIn konferenssiin Helsingissä sekä sen jälkeen Lahden kirjailijakokoukseen. Torstaina 12.6. hän esiintyi kustannusyhdistys Nihil Interitin runoklubin Metelin vieraana ravintola Juttutuvassa Helsingin Hakaniemessä. Seuraavana päivänä hän luki runojaan Esplanadin puistossa. Tilaisuuden juonsivat johtaja Iris Schwank (FILI) ja kirjailija Pentti Holappa. Lahden kirjailijakokouksessa oli tänä vuonna myös toinen slovenialainen runoilija, Ale¹ ©teger.
      Slovenian kansainvälisesti tunnetuin runoilija Toma¾ ©alamun puolestaan esiintyi Helsingin festivaalilla Elävien Runoilijoiden Illassa 25.8.2003. Mukana olivat myös Catharina Gripenberg, Lassi Nummi, Vigdís Grímsdóttir (Islanti), Tomi Kontio ja Kathleen Jamie ja juontajana toimi Eppu Nuotio. Musiikista vastasi Ilmiliekki Quartet. Tilaisuus oli Nuoren Voiman Liiton ja Elävien Runoilijoiden Klubin yhteistyötä.
   ©alamunista ilmestyi samana päivänä iso haastattelu Helsingin Sanomissa. Vierailun aikana Tuli & Savu -runolehti kutsui kirjailijan toimitusneuvostoonsa hankkiakseen uutta kansainvälistä ilmettä varsinkin nettisivuihinsa, joille on tulossa juttuja myös englanniksi. ©alamunin runoja ilmestyi tänä vuonna suomeksi Tulen & Savun lisäksi myös Nuoressa Voimassa.



...mutta kävi suomalaisiakin Sloveniassa
Nimittäin kirjailijat Jyrki Kiiskinen Medanan Runo- ja viinifestivaalilla elokuussa sekä Eira Stenberg Vilenican kirjailijakokouksessa syyskuussa. Maailman nykymusiikkijärjestön ISCM:n festivaalillesyys-lokakuun vaihteessa osallistui säveltäjä Uljas Pulkkis.


Laibach-yhtye elokuussa Suomessa
Muu ry. järjesti 29.-31.8. "mikrovaltioseminaarin" AMORPH!03, johon osallistui tunnettu slovenialainen taiteilijaseura NSK eli Neue Slowenische Kunst. 1980-luvulla perustettu monitaiteellinen avantgardistinen yhdistys pitää itseään "valtiona". Tapahtuman yhteydessä oli legendaarisen Laibach-kulttiyhtyeen konsertti Tavastia-klubilla.



Poliitikkojakin kävi
Slovenian Eurooppa-ministeri Janez Potoènik luennoi perjantaina 25.4. Helsingissä aiheesta "Slovenia - new member of the European Union - after the conclusion of the accession negotiations". Keväällä Suomessa nähtiin myös maatalousministeri Franc But. Syyskuussa täällä vieraili pääministeri Anton Rop.


®arko Petanin aforismeja radiossa
Seppo Puttosen toimittamassa Päivän mietelauseessa Radio Yle 1:ssä luettiin huhtikuussa, heinäkuussa ja marraskuussa kuusi kertaa ®arko Petanin (s. 1929) mietelmiä. Petan on näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja, mutta tunnetaan parhaiten juuri aforismeistaan, joita hän itse sanoo kirjoittaneensa yli 7000. Yleisradio on vuonna 1976 esittänyt hänen kirjoittamansa lastenkuunnelman.


Slovenian kirjallisuutta nyt Turun yliopistossa
Slovenia-seuran pystyttämä näyttely "Vanhaa ja uutta slovenialaista kirjallisuutta" avattiin Turun yliopiston kirjastossa 12.3. ja oli esillä syyskuuhun saakka. Näytteillä oli uusien teosten, julisteiden, kirjallisuuslehtien ja käännöskirjallisuuden lisäksi aineistoa slavisti Jooseppi Julius Mikkolan kokoelmasta, jota säilytetään TYK:ssa. Mikkolan puoliso oli kirjailija Maila Talvio, ja yhdessä pariskunta käänsi ensimmäisen Suomessa ilmestyneen slovenialaisen kirjan, Ivan Cankarin romaanin Martin Katshur (julk. 1906, ilmestyi suomeksi WSOY:n kustantamana 1907). Vitriinissä oli mm. Slovenian 1900-luvun alun merkittävimmän runoilijan Oton ®upanèièin teos Èez polje, jossa on kirjailijan Wienissä 1906 päiväämä omistus Mikkolalle.
     Näyttelyyn liittynyt seminaari "Slovenia - Keski-Eurooppa Balkanin varjossa" pidettiin TY:n poliittisen historian laitoksella maanantaina 7. huhtikuuta. Ohjelman aloitti dosentti Vesa Saarikoski, joka kertoi "Slovenian ja muiden EU-hakijamaiden eurooppalaisista konteksteista". Hänen jälkeensä puhui toimittaja Yrjö Lautela "Sloveniasta palana Keski-Eurooppaa" ja lopuksi Kari Klemelä kertoi "Slovenian kirjallisuudesta ja sen suomentamisesta". Seminaarin puheenjohtajana toimi professori Jorma Kalela. Tilaisuudessa oli lähes kolmekymmentä kuulijaa, yhtä paljon kuin viime syksynä Helsingissä.


Uutta suomalaista kirjallisuutta Sloveniassa
Arto Paasilinnalta on ilmestynyt sloveeniksi neljäs romaani Jelka Ovaskan kääntämänä - Ulvova mylläri eli Tuleèi mlinar. Aiemmin ovat ilmestyneet Hirtettyjen kettujen metsä (1985), Vapahtaja Surunen (1989) ja Jäniksen vuosi (2000).
     Samoin Jelka Ovaskan kääntämää Reko Lundánin näytelmää Aina joku eksyy (Vedno se kdo izgubi) on esitetty koko huhtikuun Ljubljanan kaupunginteatterissa. Sen on ohjannut Zvone ©edlbauer ja rooleissa ovat Uro¹ Smolej, Mojca Funkl, Ljerka Belak, Tanja Dimitrievska, Jo¾ef Ropo¹a, Milan ©tefe, Karin Komljanec ja Dejan Pevèeviæ.


Slovenian suurlähetystö Helsinkiin
Slovenian valtio on avannut suurlähetystön Helsingissä osoitteessa Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki. Osoitetiedot ja aukioloajat ks. Slovenia-seuran sivu.


Slovenia matkailumessuilla
Slovenia oli ensi kerran esillä Helsingissä tammikuussa pidetyillä kansainvälisillä matkailumessuilla. Turistien määrä Sloveniassa onkin parin viime vuoden aikana voimakkaasti kasvanut. Suomessakin markoja Sloveniaan järjestää tai myy tävä vuonna jo kymmenkunta matkatoimistoa - viime vuonna vasta pari.



 

2002


Miha Knificin valokuvia Vaasassa
Slovenialaisen Miha Knificin valokuvia on esillä 2.10.-1.11. Vaasan Platformin uusissa tiloissa (Hovioikeudenpuistikko 3). Knific dokumentoi tavallisella taskukameralla elämää ja arkisia tilanteita. Olennaista on tarkkailijan suhde kuvattaviinsa - hän on jollakin tavalla läsnä kaikissa kuvissa.
     Näyttely on avoinna to-pe 12-18 ja la-su 12-16. 
     Lisätietoja puh. 06 - 3129 883 tai internetistä Platformin sivulta. [2.10.2002]


Slovenian ulkoministeri Dimitrij Rupel vieraili Suomessa 24.-25. syyskuuta
"Slovenia pelkää joutuvansa heti EU:n nettomaksajaksi" - tämä oli ulkoministerin sanoma hänen esitelmöidessään Ulkopoliittisessa instituutissa 25.9. Slovenia on joutunut omalaatuiseen tilanteeseen: se on rikas verrattuna moniin muihin EU:n hakijamaihin mutta köyhä verrattuna EU:n nykyisiin jäsenmaihin. Maa pelkää joutuvansa pulittamaan jo ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan 2004 yhteiseen kassaan 129 miljoonaa euroa enemmän kuin se sieltä saisi. Rupelin mukaan Slovenia on täyttänyt kaikki muut EU:n vaatimukset lukuun ottamatta maataloutta, joka pitäisi ratkaista lokakuussa. 
     Marraskuussa 2002 Slovenia hyväksyttäneen Naton jäseneksi. Valtio nostaa puolustusbudjettiaan (joka on nyt 1,6 % BKT:sta) ja luopuu asevelvollisarmeijasta. Ensi keväänä Slovenia aikoo järjestää yhteisen kansanäänestyksen EU:hun ja Natoon liittymisestä.
    Ulkoministeri Rupel selvitti myös Slovenian ja Kroatian rajakiistoja ja Kr¹kon ydinvoimalaa koskevia ongelmia, joista maat ovat keskustelleet vuosien ajan. [2.10.2002]


Slovenia esittäytyi Helsingin yliopiston kirjastossa
Syyskuussa 2002 Slovenia-seura järjesti  yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjaston kanssa Slovenian kirjallisuudesta ja kulttuurista kertovan näyttelyn. Pääpaino oli Slovenian esittelyssä uutena ja samalla vanhana keskieurooppalaisena valtiona, jonka juuret ovat jo 600-luvun Karantaniassa. Esillä oli 1500-luvun puolivälissä julkaistun Katekismuksen näköispainos, Englannin Kuninkaallisen tiedeakatemian jäsenen Janez Vajkard Valvasorin klassinen historiatutkimus Krainin herttuakunnan maine, kansalliskirjailija France Pre¹erenin runokirja sekä Fran Levstikin 1858 julkaiseman Martin Krpanin, itsenäisyyttään ja oikeuksiaan puolustavasta talonpojasta kertovan tarinan upeasti kuvitettu laitos, samoin kuin slovenialaista nykykirjallisuutta, slovenialaisen kirjallisuuden suomennoksia sekä sloveeniksi käännettyä suomalaista kirjallisuutta.
     Näytteillä oli myös kansanperinnettä: gudalo-soitin (saviruukku, jonka päälle on pingotettu nahka ja jota soitetaan liikuttamalla nahan läpi työnnettyä puupuikkoa kostutetuin sormin) sekä kauniisti koristettu mehiläispöntön etulauta - molemmat tyypillisiä slovenialaisia taide- ja käyttöesineitä.
    Syyskuun 12. päivänä Agricola-salissa järjestetyssä tilaisuudessa kertoi toimittaja Yrjö Lautela Sloveniasta keskieurooppalaisena valtiona ja suomentaja Kari Klemelä maan kirjallisuudesta ja sen kääntämisestä. Paikalla olivat myös Slovenian Ruotsin-suurlähettiläs Darja Bavda¾ Kuret, Slovenian Suomessa oleva asiainhoitaja Alain-Brian Bergant sekä yllätysvieraana Slovenian parlamentin jäsen ja sen entinen puheenjohtaja Janez Podobnik. [2.10.2002]


Slovenian EU-tiedotustilaisuus Helsingissä
Slovenian EU-neuvottelija tohtori Janez Potoènik vieraili 15. maaliskuuta Suomessa kertomassa maansa neuvottelutilanteesta. Slovenian oloja ja asemaa Euroopassa selvitti Yleisradion TV-uutisten ulkomaantoimittaja, Slovenia-seuran varapuheenjohtaja Yrjö Lautela. Tilaisuuden järjestivät Euroopan komission Suomen edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto yhteistyössä Slovenian tasavallan suurlähetystön kanssa. 
     Euroopan unionin laajentuminen on parhaillaan käynnissä, ja unioni käy jäsenyysneuvotteluja kahdentoista maan kanssa, jotka ovat Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, T¹ekin tasavalta, Unkari ja Viro. Lisäksi ehdokasmaana on Turkki. Eurooppa-neuvosto vahvisti Laekenin julistuksessa unionin tavoitteeksi, että jo vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleissa olisi mukana uusia jäsenmaita.
     Potoènikin vierailua kommentoitiin Suomen tiedotusvälineissä varsin myönteisesti, eikä ihme, sillä Slovenia on hakijamaiden kärjessä. Maa on sopinut jo 26:sta neuvottelujen kaikkiaan 31 pääkohdasta. Seuraavina tulevat Kypros, Liettua, T¹ekki, Viro ja Unkari 24 kohdallaan.
     Janez Potoènik uskoo, että neuvottelut saadaan päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä ja että Slovenia osallistuu EU:n parlamenttivaaleihin 2004. Slovenia jatkaa EU:n kanssa neuvotteluja maataloudesta, aluepolitiikasta ja budjettikysymyksistä. Slovenian ongelma moniin muihin hakijamaihin verrattuna on pikemmin liian hyvä taloudellinen ja poliittinen tilanne kuin jälkeenjääneisyys. Maa pelkää esimerkiksi joutuvansa pois ykköstukialueelta, koska se on aivan vaatimusten ylärajalla. Slovenian bruttokansantuote on noin 72 % EU-maiden keskitasosta (Kreikan ja Portugalin tasolla), kun taas ykkösaluetuen yläraja on 75 %. Jopa slovenialaisten viljelijöiden saama tuottajahinta on EU-tasoa korkeampi.Tämän takia Slovenia pelkää joutuvansa heti jäsenyytensä alussa EU:n nettomaksajaksi. Pelko tästä on vähentänyt EU:n suosion Sloveniassa viime vuoden 58 prosentista nykyiseen 50 prosenttiin. "Sloveniassa on korkea elintaso, minkä vuoksi sloveenit eivät kaipaa muutoksia", Potoènik toteaa. EU:n uusimman tutkimuksen mukaan peräti 85 % slovenialaisista on tyytyväisiä elämäänsä. Luku on korkein hakijamaiden vertailussa. Tämä siitä huolimatta, että Slovenian hintataso on ihmisten tuloihin verrattuna hyvin korkea.
     EU on arvostellut Sloveniaa yksityistämisen hitaudesta. Tähän slovenialaiset ovat vastanneet, etteivät he halua myydä kansallisomaisuuttaan pilkkahintaan ulkomaalaisille ja mainitsevat varoittavana esimerkkinä Unkarin.
    Sloveniassa järjestetään kansanäänestys EU-jäsenyydestä vuoden 2003 alussa.
    Lisätietoja mm.: 
    Helsingin Sanomat 16.3.2002: "Slovenia pelkää joutuvansa heti EU:n nettomaksajaksi. - Mallikas hakijamaa haluaa tasavertaista kohtelua unionissa". Ja 30.3.2002: "EU:n laajentumisneuvotteluissa kovin vääntö vielä edessä. - Slovenia edistynein neuvottelija, perää pitävät Romania ja Bulgaria" (tämän uutisen yhteydessä tilasto kaikkien hakijamaiden tilanteesta). 
    Kaleva 11.3.2002: "Slovenia kiipesi omin voimin EU:hun." - "Yksityistämisen pakko ärsyttää." [30.3.2002]


Suomalaista musiikkia Sloveniassa 
Kapellimestari ja säveltäjä Leif Segerstam on vieraillut Sloveniassa. Slovenian filharmonikot esitti 2. helmikuuta Segerstamin 53. sinfonian (säveltäjä itse soitti piano-osuuden) ja Hans Rottin sinfonian E-duuri (Rott oli Mahlerin nuorena kuollut aikalainen). 
     Osmi dan (Kahdeksas päivä) -kulttuuriohjelma oli tehnyt Segerstamista haastattalun. Muissakin tiedotusvälineissä hänen vierailuunsa ja työhönsä suhtauduttiin innostuneesti. 
     Ljubljanan Cankar-talossa 7. helmikuuta pidetyssä kulttuuriviikon pääjuhlassa Slovenian filharmonia, Slovenian kamarikuoro ja Consortium musicum -kuoro esittivät Mark Letonjan johdolla ensiesityksinä Sloveniassa Anton Lajovicin sävellyksen Gozdna samota (Metsän yksinäisyys), Arvo Pärtin teoksen Fratres sekä Einojuhani Rautavaaran teoksen On the last Frontier. [19.2.2001]


Slovenia esittäytyi matkailumessuilla 
Slovenia on viimein palaamassa suomalaisten matkanjärjestäjien ohjelmaan, kun VL-matkat järjestää maahan toukokuussa ja syyskuussa viisipäiväisen matkan. Niistä kertomassa Helsingissä pidetyillä matkailualan messuilla oli toimittaja Yrjö Lautela, joka toimii kummallakin matkalla oppaana. 
     Lisätietoja Slovenia-seuran sivulta. [30.1.2002]


Lipponen Sloveniassa
Pääministeri Paavo Lipponen vieraili tammikuun puolivälissä Sloveniassa. Keskusteluissa Slovenian pääministerin Janez Drnov¹ekin kanssa oli esillä mm. Slovenian EU-jäsenyys. [30.1.2002]


2001


Bus, Sröder ja Sirac tapaamaan Kucania?
Kuka menee tapaamaan ketä?
     Tämä juttu ei oikeastaan Slovenia-sivulle kuuluu - tai kuuluu sittenkin. Suomalais-ugrilaisten kielten professori Ulla-Maija Kulonen ja FT Martti Kahla kirjoittavat Suomen Kuvalehdessä 37/2001 s. 84 otsikolla Eurooppalaiset nimet kirjoitettava oikein tarkemerkkien eli tarkkeiden merkityksestä ja vaativat, että lehdistön pitäisi ryhtyä ottamaan huomioon muiden sivistyskielten ortografian erityispiirteet riippumatta ao. maiden maantieteellisestä sijainnista ja historiasta. Samalla tavalla kuin mekin vaadimme ulkomaisia tiedotusvälineitä - esimerkiksi urheilukilpailuissa - käyttämään pisteitä ä:n ja ö:n päällä.
     Tarkemerkkien pois jättäminen nimittäin muuttaa monen kielen sanat yhtä tunnistamattomiksi kuin otsikossa, jossa siis kysytään, ovatko Bush, Schröder ja Chirac menossa tapaamaan Milan Kuèania. [2.10.2001]


Agatha Christiekin lomaili Sloveniassa
Koti ja keittiö -lehden numerossa 10/2001 on ilmestynyt laaja, runsaasti kuvitettu juttu otsikolla Slovenian kultainen syksyy huumaa kauneudellaan. Siinä esitellään Bledin, Bohinjin ja Triglavin seudun historiaa, matkailunähtävyyksiä ja perinteitä ja annetaan matkustusohjeita, informaatiota hotelleista ja niiden yhteystiedoista, huoneiden hinnoista ja golfkentistä. Siinä myös kerrotaan, että dekkarikirjailija Agatha Christie asui vuonna 1967 kuukauden Bellevue-hotellissa Ribèev Lazissa, Bohinj-järvellä. Kuka tahansa voi yöpyä hänen käyttämässään huoneessa 30 markan lisämaksusta.
     Artikkeli on suomennettu englannista, ja sen on alkuaan kirjoittanut Fiona Cameron. Sloveenin tarkemerkkien ja niiden mukana kokonaisten kirjainten häviäminen tekstistä haittaa hieman lukemista, mutta ainakin kaikki Slovenian ystävät tietävät, että Preeren tarkoittaa runoilija Pre¹ereniä ja että  kapusiiniluostaristaan tunnettu keskiaikainen Kofja Loka on oikeasti ©kofja Loka, suomeksi Piispanniitty. [2.10.2001]


Dramaattisesta helläksi
Mezzosopraano Marjana Lipov¹ek esitti Helsingin juhlaviikkojen konsertissa Sibelius-Akatemiassa 9. syyskuuta Brahmsin lauluja, Mahlerin lauluja (Des Knaben Wunderhorn), Marijan Lipov¹ekin kansanlaulusovituksia sekä Dvoøakin Mustalaislauluja op. 55. Säestäjänä oli pianisti Anthony Spiri. Slovenia-seuran edustajat kävivät tervehtimässä sopraanoa konsertin jälkeen, koska hän ei aikataulunsa muuttumisen vuoksi ehtinyt tällä kertaa vieraaksemme. 
     Konsertista ja Lipov¹ekin taidoista kirjoitti mm. Hannu-Ilari Lampila Helsingin Sanomissa 11.9. erittäin myönteisesti otsikolla "Dramaattisesta helläksi: Marjana Lipov¹ek osaa keventää ja pehmentää taitavasti väkeviä äänivarojaan". [26.9.2001]


Runo- ja viinifestivaali
Länsislovenialaisessa Medanassa, Gori¹ka Brdan kuuluisalla viinialueella, järjestettiin elokuussa jälleen Runo- ja viinifestivaali, johon osallistui ensi kerran myös suomalainen runoilija - kirjailija Anni Sumari. [20.7.2001]


Kirjailija Evald Flisar Mukkulassa 
Slovenian kirjailijaliiton puheenjohtaja Evald Flisar osallistui Lahden kirjailijakokoukseen 17.-21. kesäkuuta. Maanantain avajaispaneelissa hän esitti oman alustuksensa aiheesta "Kirjallisuus tyhmyyttä vastaan".
   Tiistaina Flisar oli Lahden Seurahuoneella romaaninsa Tietäjän oppipoika suomennoksen julkistamistilaisuudessa, jonka oli järjestänyt Basam Books -kustantamo. Kirja ilmestyi vain muutama päivä ennen Mukkulan kokousta. Lehtijuttujen (Turun Sanomat ja Aamulehti 21.6., Kulttuurivihkot) lisäksi Flisaria haastateltiin Radio Suomen aamuohjelmaan (Pirkko Toivio 21.6) ja Radio Capitoliin.
   Suomesta Flisar palasi muutamaksi päiväksi Sloveniaan jatkaakseen sitten Kaakkois-Aasiaan (Malesiassa hänelle järjesti lukutilaisuuden Mukkulassa mukana ollut kirjailija Chuah Guat Eng) ja sieltä viisihenkisen slovenialaisen kirjailijaryhmän kanssa kolmen viikon kiertueelle Australiaan. [20.7.2001]


Ny Tidin laaja Slovenia-numero 
Ruotsinkielinen Ny Tid -lehti teki toukokuun lopussa lukijamatkan Sloveniaan ja Italian Triesteen. Matkan vaikutelmia on koottu 19. kesäkuuta ilmestyneeseen kaksoisnumeroon 25-26. Sisällöstä tarkemmin bibliografiassa, johon on lisätty muutakin uutta Sloveniaan liittyvää aineistoa. 
   Matkalla ollut porvoolainen suomentaja Hannimari Heino on kirjoittanut omista kokemuksistaan jutun Sloveniasta Porvooseen. [20.7.2001]


Ljubezen je v zraku - Love is in the air 
Jyväskylässä, Suomen käsityön museossa, oli 17.1-1.4. avoinna näyttely "Love is in the air - Rakkautta ilmassa. Rakkauden tunnustuksena annetut lahjat perinteisessä slovenialaisessa kulttuurissa." [24.5.2001]


Dubbausta Sloveniassa?
Tiedotusvälineissä törmää yhä uutisiin, jotka ovat kuin tuulahduksia menneestä maailmasta. HS:n kulttuurisivuilla on 20.2.2001 Euroopan maiden televisioissa esitettävien elokuvien ja sarjojen dubbausta käsittelevän jutun liitteenä kartta, johon on merkitty poliittinen Itä-Eurooppa sellaisena kuin se oli ennen sosialismin romahdusta. Sana Itä-Eurooppa herättää kaikki vanhat ennakkoluulot monia aiemmin "sosialismin harmaaseen vyöhykkeeseen" luettuja maita kohtaan, vaikka ne maantieteellisesti ja historiallisesti ovat kuuluneet vuosisatoja Keski-Eurooppaan ja kulkevat nyt omia teitään. Maantieteellinen Itä-Eurooppa on jotain vallan muuta.
    Kartassa on myös virheitä. Yhden tulkin dubbauksen maihin - maihin, joissa yksi lukija esittää kaikkien näyttelijöiden vuorosanat - on merkitty kaikki entisen Jugoslavian maat. Jugoslaviassa oli kuitenkin tapana tekstittää ohjelmat, ja näin tehdään myös kaikissa sen seuraajavaltioissa. Tulkoon tämä tiedoksi tässä, koska lehti ei ole asiaa pyynnöstäni huolimatta oikaissut. [20.2.2001, 21.3.2001]


Ale¹ Debeljakin artikkeli ruotsiksi
Ny tidin numerossa 6 (6.2.2001) s. 8-11 on runoilija Ale¹ Debeljakin laaja essee eurooppalaisesta identiteetistä "Att skapa en europeisk identitet. Gemensamma drömmar och stora berättelser."
    Samassa lehdessä kirjoittaa Peter Lodenius Sloveniasta, taiteilijaryhmä Neue Slowenische Kunstista ja Laibach-yhtyeest, ja sivulla 9 on kutsu lukijamatkalle Sloveniaan toukokuun lopussa. Oppaana - kukapa muu kuin Ale¹ Debeljak.
    Sivuilla 12-13 on lisäksi suomentaja Eero Balkin kaksi kirjoitusta sorbeista: "Ett marsvin som kontaktperson. Språkbad på sorbiska" sekä "Barnträdgård skriver historia". Kannattaa tutustua tähänkin pieneen slaavilaiseen kansaan. [14.2.2001]


Slovenialaista kansanperinnettä Jyväskylässä
Jyväskylässä, Suomen käsityön museossa, avattiin 17.1. näyttely "Love is in the air - Rakkautta ilmassa. Rakkauden tunnustuksena annetut lahjat perinteisessä slovenialaisessa kulttuurissa". Esineet on lainannut Ljubljanan Kansatieteen museo, ja näyttelyn on suunnitellut Bojana Rogelj ©kafar.
    Näyttelyn avasivat Slovenian Tukholman-suurlähettiläs Dragoljuba Benèina, Suomen Kansallismuseon johtaja Seija Heinänen ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, ja sen esitteli Ljubljanan Kansatieteen museon johtaja Inja Smerdel. Pianisti Leena Pyylampi soitti rakkausaiheisia sävellyksiä.
    Näyttely on järjestetty Suomen ja Slovenian kulttuuriyhteistyöohjelman pohjalta ja on yleisön nähtävissä huhtikuun 1. päivään saakka.
    Slovenian lehdistössä näyttelystä on kertonut ainakin 24ur.com 17.1. ja Delon Kultura-liite 2.2.2001. [21.1.2001]


Geomantiikkaa ja Maan energiaparannusta Sloveniasta
Slovenia esittäytyy Suomessa äkkiseltään yllättävässä ympäristössä - paitsi ehkä niille, jotka tietävät ennestään, mistä geomantiikassa ja energiaparannuksessa on kysymys. Eeston Books -niminen kustantamo on julkaissut suomeksi slovenialaisen kuvanveistäjän Marko Pogaènikin teoksen Sydämen evankeliumi - kirja tiedostavaksi ihmiseksi kasvamisesta.
    Kirjan on saksasta suomentanut Ritva Helander, ja se ilmestyi vuonna 2000. Sivuja on yli 300.
    Pogaènikilta on ilmestynyt seitsemän kirjaa saksaksi; tämä on niistä viimeinen. Kirjan esittelyssä kerrotaan, että hän on myös "pitänyt seminaareja maisemien ja voimapaikkojen parantamiseksi ympäri Eurooppaa. Hän neuvoo myös kuntia ja virastoja maisemansuunnitteluun liittyvissä asioissa eri puolilla maailmaa." [18.1.2001]


Slovenialaistaide esittäytyi Voipaalassa
Valkeakosken Voipaalassa oli loka-marraskuussa esillä slovenialaisen nykytaiteen näyttely, jossa oli 38 työtä 17 taiteilijalta. Aamulehti luonnehtii jutussaan 7.10.2000 sitä suurimmaksi Suomessa koskaan nähdyksi slovenialaisen taiteen näyttelyksi. [18.1.2001]


2000


Kirjallisuusjuna Sloveniassa
Suomalainen runoilija Markus Jääskeläinen osallistuu syyskuun puolivälissä Slovenian oman kirjallisuusjunan matkaan Unkarin rajalta Murska Sobotasta Adrianmeren rannikolle Koperiin. Vuonna 1969 syntynyt Jääskeläinen on julkaissut puolisen tusinaa runoteosta ja käännöskokoelmaa, kustantajina Nihil Interit ja Otava.
    Tiedossani ei ole, että yksikään suomalainen kirjailija olisi aiemmin osallistunut Sloveniassa järjestettyihin kirjallisuustapahtumiin (jos on, pyydän ilmoittamaan). Toivottavasti ensi vuonna saadaan vihdoin joku suomalainen kirjailija myös Vilenicaan, jossa järjestetään joka syksy yksi Keski-Euroopan huomattavimmista kirjailijatapaamisista. [13.9.2000]


Ale¹ Debeljak osallistui Helsingin foorumiin
Runoilija, kulttuurintutkija Ale¹ Debeljak oli mukana viime viikolla Helsingissä järjestetyssä "Whose Europe? Kenen Eurooppa?" -konferenssissa, johon osallistui eurooppalaisia älykköjä 35 maasta. Debeljakin varsin painokkaita puheenvuoroja kuultiin muun muassa Lasipalatsin Nykyaika-näyttämöllä ja Vanhalla ylioppilastalossa pidetyssä päätöstilaisuudessa. Lasipalatsin tilaisuudessa perjantaina 8. syyskuuta Debeljak tunnustautui "esimodernistisen" taiteilijakäsityksen kannattajaksi, joka uskoo taiteilijankutsumuksen voimaan ja siihen, että myös pienten maiden kirjallisuus voi nousta yleismaailmalliseksi, jos kirjailijalla on tarpeeksi painokasta sanottavaa.
     Lasipalatsin tilaisuuksien nauhoitukset löytyvät osoitteesta http://www.cafe9.net. Lisätietoja foorumista.
    (PS. Lasipalatsin tilaisuuden päätyttyä kuulin yleisön joukosta kommentin: "Se slovakki oli aika hallitseva keskustelussa." Helsingin Sanomissa 12.9.2000 taas haastateltiin Debeljakia, montenegrolaista Bojka Djukanoviæia ja serbialaista Zarana Papiæia otsikolla "Balkanilaiset älyköt pelkäävät uusia verilöylyjä." Vielä on nähtävästi tehtävä paljon työtä, että Slovenia osataan sijoittaa oikeaan paikkaan Euroopan kartalla...) [13.9.2000]


Sloveniasta, Triestestä ja Jugoslaviasta ruotsiksi
Suomalaislehdistä aktiivisimmin Slovenian ja sen naapuruston tapahtumia ja varsinkin kulttuuria näyttää seuraavan suomenruotsalaisen vasemmiston Ny tid, jonka numerosta 33 (18.8.2000) löytyy jälleen tuhdisti luettavaa otsikolla "Slovenien - överraskningarnas land".
    Sivu 3 on omistettu Triestelle otsikolla "En litterär huvudstad", ja sen aiheena on Angelo Aran ja Claudio Magrisin kirja Triest - Eine literarische Hauptstadt in Mitteleuropa. Triesten lisäksi jutussa kerrotaan lyhyesti Ljubljanasta, jossa tanskalaisen Informationin toimittaja Henrik Brun on vieraillut. Jutun lopussa etsitään halukkaita  matkalle Sloveniaan ja Triesteen ensi keväänä (ilmoittautua voi numeroon 09-6941758).
    Sivuilta 10-11 löytyy runoilija Ale¹ Debeljakin lähes puolitoistasivuinen artikkeli "Författarens farväl till politiken". Siinä Debeljak kertoo vaikutelmista, joita hän koki Sloveniassa vuonna 1992 palatessaan kotimaahansa viiden Yhdysvalloissa vietetyn vuoden jälkeen. Toimittaja Esa Aallas puolestaan esittelee runsaan puolen sivun jutussa kirjailija Drago Janèarin otsikolla  "Drago Janèar - Sloveniens samvete", joka perustuu radion keväiseen Eurooppalaisia puheenvuoroja -ohjelmaan.
    Numerossa on runsaasti muitakin Jugoslaviaan liittyviä juttuja, mm. Jan Strangin kirjoitus Slobodan Milo¹eviæista ja Serbiasta otsikolla "Motstånd är ett sinnestillstånd".
    Samalla sivulla 12 Peter Lodenius arvioi yhdysvaltalaisen runoilijan ja mm. slovenialaisen kirjallisuuden kääntäjän Christopher Merrillin kirjan Only the Nails Remain. Scenes from the Balkan Wars (Rowman & Littlefield, 1999). Kirjan otsikon sanat "vain naulat jäävät jäljelle" ovat Slovenian kansainvälisesti tunnetuimman runoilijan Toma¾ ©alamunin runosta ja luonnehtivat kirjaa hyvin, sillä Merrill etsii Jugoslavian seuraajavaltioiden todellisuuden avaimia mieluusti kirjallisuuden kautta. Lodeniuksen mielestä parhaiten onnistuneita ovat Slovenian ja Bosnian kuvaukset. Balkanin konflikteihin liittyvässä runsaassa kirjatarjonnassa Merrillin kirja on hänestä kiinnostavin - ja riittää hyvin, ellei joku jostain syystä haluaa tai jaksa lukea mitään muuta! [26.8.2000]


Maja Novakin haastattelu Suomen radiossa
Ylen ykkösen ohjelmassa Kirjojen jatulintarha esitettiin 24. ja 25.8. kirjailija Maja Novakin haastattelu, joka on tehty lokakuussa 1999 hänen vieraillessaan Suomessa dekkarinsa Murha aluevesillä ilmestymisen aikoihin. Haastattelussa Maja kertoi olevansa tällä hetkellä Slovenian ainoa dekkarikirjailija ja että suomennettu teos oli ensimmäinen Sloveniassa ilmestynyt rikoskirja sitten vuoden 1939. Lisää kirjailijasta ja kirjasta täällä. [26.8.2000]


Arto Paasilinnaa haastateltiin Delossa
Delo, Knji¾evni listi 17.8.2000. Suomalaisen kirjallisuuden sloveenintaja Jelka Ovaska haastattelee kirjailija Arto Paasilinnaa Slovenian suurimman päivälehden Delon viikottaisessa kirjallisuusliitteessä otsikolla "Kirjoittamisen arvo ja merkitys ovat aivan muussa kuin ansaitsemisessa".
    Jutussa todetaan, että Paasilinna on yksi Suomen pidetyimmistä kirjailijoista ja hänen teoksiaan on käännetty noin kahdellekymmenelle kielelle. Sloveeniksi ovat ilmestyneet Ovaskan käännöksinä Hirtettyjen kettujen metsä, Vapahtaja Surunen sekä Jäniksen vuosi. Viimeksi mainittuun slovenialaiset ovat saaneet tutustua tänä vuonna.
    Haastattelussa Paasilinna kertoo, miten hän ehtii kirjoittaa uuden kirjan joka vuosi, mistä hän saa aiheensa ja miten kypsyttelee niitä ja mistä hänen huumorinsa on lähtöisin. Kysymykseen, pystyykö kirjailija Suomessa elämään pelkällä kirjoittamisella, Paasilinna vastaa ettei Suomi ole mikään poikkeus ja etteivät ainakaan vasta-alkajat ja pienten painosten kirjailijat pysty elämään. Itse hän elää pelkällä kirjoittamisella, mutta päästäkseen tähän asemaan hän on joutunut tekemään paljon työtä. [18.8.2000]


Jyri Pulkkinen Slovenian tanssifestivaaleilla
Delo, kultura 14.8.2000. Suomalainen tanssija Jyri Pulkkinen osallistui kesäkuussa Ljubljanassa pidettyyn Exodos-tanssifestivaaliin. Delo toteaa, että laadukas suomalainen tanssitaide on tähän saakka ollut tuntematonta Sloveniassa. Mojca Kumerdejn tekemässä kuusipalstaisessa haastattelussa Pulkkinen kertoo tanssitaiteen kehityksestä Suomessa, tanssijoiden koulutuksesta, baletin ja nykytanssin suhteesta sekä tanssin asemasta ja rahoituksesta Suomessa. [26.8.2000]


Suomen kirjastolaitos malliesimerkkinä Delossa
Delo, Knji¾evni listi, s. 16, 10.8.2000. Toimittaja Martina ©ircelj on huolestunut tiedoista, joiden mukaan uuslukutaidottomuus leviää maailmalla ja myös Sloveniassa, jonka kulttuuri- ja kouluviranomaisia hän arvostelee välinpitämättömästä suhtautumisesta ongelmaan. Hän vetoaa Skandinavian maiden korkeaan lukutaitoprosenttiin ja ottaa esimerkiksi Suomen kirjastojärjestelmän jutussaan "Uhattu kansakunta", jonka alaotsikko on "Suomen opetukset".
    Toimittaja kertoo, että Suomessa lainataan vuodessa 18 kirjaa asukasta kohti ja että jokaiselle kansalaiselle on taattu laissa oikeus päästä tiedon lähteille, ja tämän perusteella kaikki maamme kirjastot ovat avoimia jokaiselle kansalaiselle. Sitten hän luettelee tietoja Suomen kirjastojen lukumäärästä, korkeakoulu- ja kirjastolaitoksen kehityksestä 1900-luvulla, kirjastoalalla työskentelevien koulutuksesta ja Lapin muuta maata hankalammasta asemasta.
    Kirjoitus perustuu valitettavasti 1980-luvun tilanteeseen ja vuoden 1988 lukuihin, jotka on saatu Suomen kirjastoseuran julkaisusta Knowledge and Life-experiences. Finland seen through Libraries and Information services. Sen Suomen kirjastolaitoksen asema ja taloudellinen tila ovat heikentyneet huomattavasti.


Suomalaistaiteilijoita Ljubljanassa
Ljubljanassa on ollut tänä kesänä Manifesta 3 -niminen nykytaiteen biennaali, jossa on ollut mukana taiteilijoita Alankomaista, Albaniasta, Armeniasta, Belgiasta, Bosniasta ja Hertsegovinasta, Bulgariasta, Isosta-Britanniasta, Israelista, Italiasta, Itävallasta, Kreikasta, Kroatiasta, Latviasta, Makedoniasta, Norjasta, Pohjois-Irlannista, Portugalista, Puolasta, Ranskasta, Saksasta, Slovakiasta, Suomesta, Sveitsistä, Tanskasta, Venäjältä ja Virosta.
    Suomesta olivat mukana Veli Granö ja Sanna Sarva, joiden töitä oli esillä Ljubljanan Nykytaiteen museossa. [26.8.2000]


Debeljakin kolumni ilmestyi suomeksi
Runoilija, kulttuurintutkija Ale¹ Debeljakin kirjoitus Valtiolliset seremoniat - välttämättämiä mutta eivät välttämätön paha on ilmestynyt suomeksi Kanava-lehden elokuun numerossa. Essee on luettavissa myös täällä. [18.8.2000]


Kielikurssille Sloveniaan?
Ljubljanan yliopiston filosofinen tiedekunta järjesti heinäkuun alussa jo 36. kerran sloveenin kielen ja slovenialaisen kirjallisuuden ja kulttuurin seminaarin. Vaikka viimevuotinen ennätysmäinen osanotto - peräti kolme suomalaista - jäi nyt saavuttamatta, mukana oli sentään yksi suomalainen (Helsingistä). Samoin vuonna 1998 oli yksi - näiden sivujen tekijä.
    Ainakin seuraavat yliopistokaupungit maailmalla tarjoavat sloveenin opetusta: Belgrad, Bern, Bratislava, Bryssel, Budapest, Bukarest, Graz, Hampuri, Klagenfurt,  £od¿, Lontoo, Moskova, München, Napoli, Nottingham, Novi Sad, Padova, Pariisi, Perm, Praha, Regensburg, Rooma, Skopje, Sofia, Tokio, Trieste, Tübingen, Udine, Varsova, Wien, Vilna, Würzburg ja Zagreb. Lista ei ole täydellinen, sillä lehtoraatteja on laskettu olevan yhteensä nelisenkymmentä
    Ljubljanan yliopiston slaavilaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen yhteydessä toimivan Sloveenin kielen keskuksen (Center za sloven¹èino) tavoitteena on perustaa joka vuosi ainakin yksi uusi lehtoraatti johonkin ulkomaisen yliopistoon. Ensi syksystä alkaen sloveenia voi opiskella Liettuassa myös pääaineena. Uusi lehtoraatti aloittaa ehkä New Yorkin Columbia Universityssä. Myöhemmin sellainen on tulossa Madridiin. Ja opintovuonna 2001-2002 Helsingin ja Upsalan yliopisto jakavat lehtoraatin, ts. opetusta on näissä yliopistoissa vain toisella lukukaudella. Kaikki sloveenin kielestä kiinnostuneet, olkaa tarkkoina: harvinainen tilaisuus lähestyy!
    Myöhemmin sloveenia pääsee opiskelemaan myös Kiovassa, Odessassa ja Argentiinassa.
    Brysselissä sloveenin opetusta on ollut vuodesta 1998 ja opiskelijoita vuosittain 50-60. Wienissä opiskelijoita on 30-40, ja siellä kieltä voi opiskella myös pääaineena. Zagrebissa perinne on pitkä, sillä sloveenin opetus alkoi jo 1880, vaikka välillä on ollut katkoja. Kroatiassa sloveenia voi opiskella myös Pulassa, Osijekissa ja Zadarissa. Skopjessa sloveenia on opiskeltu 40 vuotta; vuosittain opiskelijoita on ollut 50-60.
    Lisätietoja sloveenin kielikursseista paikan päällä Sloveniassa saa näistä osoitteista:


Suomalaista teatteria ja dokumentteja Slovenian televisiossa
Pelkästään viimeisen puolen vuoden aikana Slovenian televisiossa on esitetty yli puolen tusinaa suomalaista ohjelmaa, mm. Fabergén kultasepistä, Edvin Laineen Tuntematon sotilas, Japani-aiheinen dokumentti, K. Petäjäniemen kaksiosainen näytelmä Oskar ja Aino Kallaksesta, dokumentti Siperiaan karkotetuista balteista, dokumentti Milo¹ Formanista ja kesäkuun lopussa Sisko Istanmäen ja Tove Idströmin mainio näytelmä Liian paksu perhoseksi. Ohjelma oli käännetty sloveeniksi englannin kautta, ja nimekseen se oli saanut Ne ravno trlica (voisi olla vaikkapa "Ei mikään humalasalko"). Lisäksi Suomea ja suomalaista kulttuuria (mm. kalakukon valmistusta) on esitelty sloveenien tekemissä ohjelmissa. [1.7.2000]


Kuoronjohtaja Erkki Pohjolaa haastateltiin Slovenian televisiossa
Slovenian television ykköskanava kertoi toukokuussa Opus-musiikkiohjelmassaan Carmina Slovenica -tyttökuoron huhtikuisesta matkasta Venezuelaan, jossa kuoro osallistui kansainvälisille America Cantat -kuorolaulujuhlille.
    Kuoro sai festivaalilla paljon huomiota osakseen ja kutsuja musiikkijuhlille ympäri maailmaa.
    Ohjelmassa haastateltiin useita kansainvälisesti arvostettuja kuoromusiikin tuntijoita, mm. Maailman kuoroliiton pääsihteeriä Jean Claude Wickensiä, joka kehui Carmina Slovenicaa luovaksi ja ohjelmistoa erinomaisesti valituksi. Ruotsalainen Christian Ljunggren puolestaan totesi Carmina Slovenican olevan yksi Euroopan johtavista kuoroista. Suorastaan maailman parhaimmistoon sen luki hongkongilainen Chan Kwoh, joka kutsui kuoron ensi vuonna Kiinaan.
     Myös espoolainen kuoronjohtaja ja musiikkipedagogi Erkki Pohjola oli mukana Venezuelassa. Hän korosti kansainvälisyyskasvatuksen ja nuorisokuorojen taiteellisen tason ja arvostuksen suurta merkitystä tällaisten festivaalien yhteydessä. Carmina Slovenican hän totesi saavuttaneen hienosti nämä tavoitteet.
    Erkki Pohjola on pitänyt kuorolle muutama vuosi sitten Sloveniassa mestarikurssin. Kuoro on esittänyt Sloveniassa Einojuhani Rautavaaran sävellyksen Marjatta. Carmina Slovenica osallistui Suomessa vuonna 1999 järjestettyyn kansainväliseen Sympaatti-kuorofestivaaliin. [1.7.2000]


Radio Triestessä ja Istriassa
Ylen Ykkösessä oli 11. ja 12. huhtikuuta vuorossa Esa Aallaksen toimittama ohjelma Maailmanpyörä Triestessä. Ohjelmassa kerrottiin Triesten monikansallisesta taustasta sekä lukuisista rajamuutoksista ja niiden vaikutuksista kansallisuuksien asemaan. Keskeisesti esillä oli Triesten suurimman vähemmistön, sloveenien, ongelmallinen asema ja suhde italialaisiin.
    86-vuotias kirjailija Boris Pahor kertoi sloveenien pakkoitalialaistamisesta Mussolinin aikana. Sloveeneja murhattiin ja heidän rakennuksiaan poltettiin. Toisen maailmansodan aikana Boris Pahor joutui Dachaun keskitysleiriin, jota hän kuvaa teoksessaan Nekropola (Nekropolis).
    Kuvassa kirjailijat Boris Pahor, Rudi ©eligo ja Ale¹ Debeljak Vilenican kirjailijakokouksessa 1999.
    Toisena aiheena oli Istria, jonka länsiosa kuului toisen maailmansodan jälkeen Italialle. Kun alue 1950-luvun puolivälissä luovutettiin Jugoslavialle, italialaisväestö siirtyi suurimmaksi osaksi Italiaan. Istrian kirjavasta menneisyydestä johtuu, että siellä asuu nykyisinkin useita kansallisuuksia ja vaikuttaa pieni autonomiaa vaativa liike.
    Triesteläinen historioitsija Jo¾e Pirjevec kertoi, miten Italiassa suhtaudutaan maan sotahistoriaan. Hänestä siitä ei puhuta vieläkään tarpeeksi tai historiaa suorastaan vääristellään. Tämä on yksi syy äärioikeiston suosion kasvuun ja italialaisten kielteiseen suhtautumiseen Triesten seudun sloveenien vaatimuksiin oikeuksiensa lisäämisestä.
    Ohjelma alkoi kuvauksella Triestessä 1900-luvun alussa englannin kielen opettajana työskennelleen James Joycen vaiheista kaupungissa ja päättyi kirjailija Claudio Magrisin haastatteluun hänen kantapaikassaan San Marco -kahvilassa. [15.4.2000]


Larisa Vrhuncin sävellys kirkkokonsertissa
Timo Nuoranteen johtama Radion kamarikuoro esitti 7.4. Helsingin Temppeliaukion kirkossa kirkkomusiikkia itäisestä Keski-Euroopasta. Konsertti kuultiin suorana lähetyksenä Radio Ylen Ykkösessä, ja siitä keskusteltiin sen jälkeen lähetetyssä Jälkikoirat-ohjelmassa.
    Konsertissa esitettiin myös slovenialaisen Larisa Vrhuncin sävellys Ubi est? Jyrki Linjama kertoo ohjelmalehtisessä säveltäjästä ja sävellyksestä näin: "Suomessa hiljan kustannettu, suuren sävellyskilpailun voittanut slovenialaisen Larisa Vrhuncin (s. 1967) teos Ubi est? esittelee taitavan ja varmaotteisen ammattilaisen. Läpikuultavan yksinkertaisten ja tiheän täyteläisten tekstuurien välille kutoutuu kuin huomaamatta saumattomia ylimenoja. Tekstin foneettinen rikkauskin saa huomiota, ja tilaa jää myös dramaattisille huipennuksille. Kotimaansa lisäksi Sveitsissä ja Ranskassa opiskelleen säveltäjän teoksessa erilaiset symmetriat jäsentävät ja kirkastavat pintoja ja melodialinjoja." [15.4.2000]


Sloveniaan tehdään taas matkoja
Ainakin matkatoimisto Matkavekka järjestää ensi kesänä seuramatkoja Slovenian rannikolle Portoro¾iin ja Piraniin. Kahdentoista päivän bussimatka maksaa 5670 mk. Tarkemmat tiedot matkatoimistoista.
    Myös Lomamatkojen kotisivulta löytyy tietoja Portoro¾ista.
    Suoraan Ljubljanaan lennettäessä edestakainen lentolippu maksaa lähes 3500 mk (välilasku esimerkiksi Münchenissä, Zürichissä tai Wienissä), joten omin päin matkustavan lienee edullisinta lentää Wieniin tai Venetsiaan ja jatkaa sieltä junalla Ljubljanaan (matkaan menee kuutisen tuntia). Vielä lähemmäksi pääsee lentämällä Tristeen, josta on parin tunnin junamatka Ljubljanaan. Myös Klagenfurtin ja Zagrebin kautta voi matkustaa. Kesälentoja ei ole tänä vuonna lehdissä mainostettu, mutta lentoyhtiöistä ja matkatoimistoista kannattaa kysellä tarjouksia. [15.4.2000]


Tervetuloa helvettiin
Slovenian mainitseminen tällaisen otsikon yhteydessä saattaa tuntua monista pyhäinhäväistykseltä - eihän Slovenialla ole ollut mitään tekemistä Jugoslavian kriiseissä vuoden 1991 jälkeen, vaikka se on meillä välistä onnistuttu sotkemaan niihin mukaan (seuramatkojen lopettaminen Kosovon pommitusten yhteydessä 1999) .
    Otsikko on toimittaja Marita Vihervuoren kirjoittaman Jugoslaviaa käsittelevän laajan ja perusteellisen kirjan nimi. Sen alaotsikko on "Välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta". Kirjan on julkaissut Otava 1999.
    Teos on syytä mainita myös näillä sivuilla, koska sen lisäksi että se antaa yksityiskohtaisen ja hyvin selkeän kuvan Jugoslavian sodan historiallisista syistä siihen sisältyy runsaasti tietoa myös Sloveniasta ja maan "erilaisuudesta" jo sosialistisen Jugoslavian yhteydessä.
    Vihervuori kritisoi oikeutetusti länsimaiden naiivia suhtautumista Jugoslavian hajoamiseen ja sen syihin 1990-luvun taitteessa. Poliittiset tarkoitusperät kulkivat inhimillisyyden ja ymmärryksen edellä.
    Toimittaja Yrjö Lautelan varsin myönteinen arvostelu Vihervaaran kirjasta on Kanavan numerossa 4-5/2000 otsikolla "Tärkeä teos Jugoslavian perintösodasta". [15.4.2000]


Alppihiihtäjä Kalle Palander kuntoutusmatkalla Sloveniassa
Urheilun alalla Slovenia esiintyy ehkä kaikkein useimmin suomalaisissa tiedotusvälineissä - onhan Slovenia tunnettu varsinkin alppihiihtäjistään ja mäkihyppääjistään ja maailmankuulu Planican lentomäkikin sijaitsee siellä. Itse seuraan urheilua varsin vähän, mutta seuraava juttu osui silmiin Helsingin Sanomissa 12. huhtikuuta:
    "Kalle Palander tyytyväinen Slovenian kuntoutuskuuriin. Tuntitolkulla jatkuneiden hoitojen jälkeen jalka tuntuu 'erittäin hyvältä'." Palander vietti yhdeksän päivää Slovenian rannikon pikkukaupungissa kuntouttamassa polveaan. Häntä hoiti sikäläisen alppimaajoukkueen fysioterapeutti Alen Liliè, johon Palander tutustui talvella Etelä-Korean maailmancupin yhteydessä. Sloveniaan menoa Palander perustelee sillä, että siellä hän "pystyi keskittymään pelkkään polven kuntoutukseen, eikä häiriötekijöitä ollut". [6.4.2000]


Ylen Ykkösen Maailmanpyörä kertoi Sloveniasta
Radiossa kuultiin 4. ja 5. huhtikuuta toimittaja Esa Aallaksen kiinnostava ohjelma Sloveniasta. Siinä selvitettiin, miksi maa haluaa takaisin Keski-Euroopan yhteyteen, millaiset muistot ihmisillä on Jugoslaviasta, mitkä ovat maan mahdollisuudet päästä EU:n jäseneksi, millaiset ovat suhteet naapurimaihin ja miten kansallisten vähemmistöjen asema on hoidettu. Myös Suomen ja Slovenian kirjalliset suhteet tulivat esille. Ohjelmassa haastateltiin mm. kirjailija Ale¹ Debeljakia ja kirjailija Drago Janèaria. [6.4.2000]


Slovenialainen mezzosopraano Marjana Lipov¹ek vieraili Suomessa
Nikolaus Harnoncourtin johtamat Concentus Musicus Wien -orkesteri ja Arnold Schönberg -kuoro esittivät 24. maaliskuuta Helsingin Johanneksenkirkossa Johann Sebastian Bachin Johannes-passion. Solisteina olivat Ruth Ziesak, Marjana Lipov¹ek, James Taylor, Anton Scharinger, Kurt Azesberger ja Robert Holl. [6.4.2000]



Jäniksen vuosi ilmestyi sloveeniksi
Arto Paasilinnan romaani Jäniksen vuosi on juuri ilmestynyt sloveeniksi nimellä Zajèje leto. Kirjan on julkaissut Mladinska knjiga ja kääntänyt Jelka Ovaska Novak. [20.3.2000]



Slovenialaista kirjallisuutta tulossa suomeksi
Suomeksi ilmestyy 2000-2002 useita sloveenista suomennettuja kirjoja. Joukossa on romaaneja Evald Flisarilta ja todennäköisesti Drago Janèarilta, runokokoelmia Ale¹ Debeljakilta ja Toma¾ ©alamunilta, lastenkirjoja ja tietoteoksia (Janko Prunkin Slovenian historia).
    Ensimmäisenä on vuorossa Evald Flisarin Pohjois-Intiaan sijoittuva filosofinen romaani Èarovnikov vajenec, suomeksi Tietäjän oppipoika tai uudistetulta kansainväliseltä nimeltään Going away with the Wild Tiger - romaani ilmestyy nimittäin myös norjaksi, espanjaksi ja englanniksi. Suomessa kirjan julkaisee Basam Books. [20.3.2000]


Slovenia-seuran vuosikokous
Slovenia-seura kokoontui Helsingissä hotelli Helkan ravintolassa sunnuntaina 12. maaliskuuta. Mukana oli seitsemän yhdistyksen jäsentä. Kokouksessa keskusteltiin mm. mahdollisuuksista saada Slovenian kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehdin Jo¾e Pleènikin elämäntyötä esittelevä näyttely Suomeen. Näyttely kiertää parhaillaan Skotlantia.
    Seura päätti kokoontua joka kuukauden ensimmäisenä torstaina kello 18.00 hotelli Helkan ravintolassa (Pohjoinen Rautatiekatu 23).


Kirjailija Drago Janèarin haastattelu radiossa...
Toimittaja Esa Aallas haastatteli slovenialaista kirjailijaa ja tärkeää yhteiskunnallista vaikuttajaa Drago Janèaria Ylen ykkösen Eurooppalaisia puheenvuoroja -sarjassa 11.3. Ohjelman otsikkona oli "Slovenian omatunto", ja Janèar kertoi siinä mm. työstään Totalitarismi Sloveniassa 1945-1990 -näyttelyn aikaansaamiseksi. Lisätietoja Janèarista.


...ja Maja Novakista Porthaniassa
Kari Klemelä kertoi slovenialaisen kirjallisuuden suomennoksista ja Maja Novakin dekkarista Murha aluevesillä Slavistipiirin vuosikokouksessa Porthaniassa 9. maaliskuuta. Suomentaja Marja-Leena Jaakkola esitteli samassa tilaisuudessa valkovenäläisen Svetlana Aleksijevitshin kirjaa Tshernobylistä nousee rukous (Tammi 2000) otsikolla "Suomentaja kirjailijan esitaistelijana".


Korruptoituneet EU-kandidaatit? Siirretty tänne. [6.3.2000]


Ale¹ Debeljakin kolumni Ny Tidissä
Ny Tidin numerossa 7 (18.2.2000) on ilmestynyt slovenialaisen runoilijan ja kulttuurintutkijan Ale¹ Debeljakin juttu  Om ceremoniers nödvändighet, jossa hän pohtii maanmiestensä suhtautumista itsenäiseen Sloveniaan. Hän erottaa kaksi ääriryhmää. Toinen suhtautuu itsenäisyyteen ja sen tunnuksiin - lippuun, kansallisiin juhlapäiviin, seremonioihin - täysin kielteisesti, toinen taas kritiikittömän myönteisesti ja ihannoiden. Debeljak itse ei innostu sen paremmin menneisyyden haikailusta kuin äärinationalismista, ja hänestä valtion stereotyyppinen hylkääminen ja sokea ylistäminen ovat yhtä huonoja asioita: "Henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut edellisestä ryhmästä, joka haluaa itselleen kaikki oikeudet ilman vastuuta ja velvollisuuksia, mutta en myöskään jälkimmäisestä, joka olisi  velvollisuuden nimissä valmis milloin tahansa uhraamaan kansalaisoikeudet."
    Debeljak viittaakin Woody Guthrien sanoihin: "This land is my land, this land is your land, this land was made for you and me."
    Kirjoitus löytyy suomeksi täältä.
    Mainittakoon, että Ale¹ Debeljak osallistuu syyskuun alussa Helsingin yliopistossa järjestettävään European Forum -kokoukseen ja että hänen runokokoelmansa Kaupunki ja lapsi ilmestyy ensi vuonna suomeksi. [5.3.2000]


Slovenia-seuran tapaamiset
Seuran tämän vuoden ensimmäisessä tapaamisessa, joka pidettiin tiistaina 29.2. Café Engelissä, oli neljätoista osanottajaa, mukana myös Helsingissä kahden kuukauden kurssilla olevia slovenialaisia taideopiskelijoita.
    Vuosikokous päätettiin pitää aiemman suunnitelman mukaisesti sunnuntaina 12. maaliskuuta klo 16.00 hotelli Helkassa os. Pohjoinen Rautatiekatu 23, Helsinki. Käsiteltäviä asioita ovat ainakin henkilövalinnat, vuoden 1999 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen sekä toimintasuunnitelma vuodeksi 2000. [2.3.2000]


Slovenia Suomen tiedotusvälineissä neljästi runsaan viikon aikana!
Suomen Kuvalehden numerossa 5 (ilm. 4.2.2000) on laaja ja runsaasti kuvitettu juttu Sloveniasta. "Slovenian ihme" -nimisen artikkelin on kirjoittanut toimittaja Reijo Rutanen, ja kuvat on ottanut Petri Blomqvist. Artikkelissa käsitellään pääasiassa Slovenian itsenäistymistä, suhteita Jugoslaviaan ja naapureihin, vanhaa itävalta-unkarilaista kulttuuriperintöä sekä maan EU-kelpoisuutta. Jutun esittelystä:
    "Sloveniassa on jotain hämmentävää. Se olisi valmis Euroopan unionin jäseneksi jo muutaman vuoden kuluessa: maan talous on kunnossa ja demokratia vakiintunut. Itävalta-Unkarin historia näkyy yhä pääkaupungin Ljubljanan kaduilla; toisaalta entisestä Jugoslaviasta ei juuri jälkiä löydä."
     Toimittaja Yrjö Lautela kertoi 31. tammikuuta radiouutisissa ja samana iltana televisiouutisissa Kärntenin sloveenien asemasta ja suhtautumisesta Jörg Haiderin puolueen mahdolliseen osallistumiseen Itävallan uuteen hallitukseen.
Kalevalan sloveenintaja Jelka Ovaska Novak ja hänen (nykyään entinen) puolisonsa kirjailija Bogdan Novak puolestaan esiteltiin maanantaina 7. helmikuuta TV ykkösen Basaari-nimisessä ohjelmassa. Noin 15-minuuttisessa henkilökuvassa Novakit kertoivat yhteistyöstään Kalevalan monivuotisessa käännösprosessissa sekä eepoksen merkityksestä heille ja sloveeneille. Ohjelma oli kuvattu Bogdan Novakin huvilalla, joka sijaitsee  viihtyisässä paikassa ylärinteellä Kamnikissa, parikymmentä kilometriä Ljubljanasta pohjoiseen.
    Lisää harvinaista, monen kaipaamaa Slovenia-tietoutta on luvassa kevään aikana ainakin ylen ykkösessä. Lisätietoja myöhemmin, kun ohjelma-ajat varmistuvat. [7.2.2000]


Lähteekö kukaan Suomesta BREAKiin?
Ljubljanan yliopiston opiskelijajärjestö SOU järjestää Ljubljanassa 10.-18. toukokuuta 2000 neljännen kerran kansainvälisen festivaalin BREAK 21. Se on tarkoitettu itsenäisille nuorille taiteilijoille, jotka eivät vielä ole yltäneet kansainväliseen kuuluisuuteen. Festivaalille kutsutaan mukaan alle 30-vuotiaita, uransa alussa olevia taiteilijoita, jotka työskentelevät performanssin, kuvataiteiden, elokuvan, muotisuunnittelun, Internetin, musiikin ja sarjakuvan alalla ja jotka haluavat edistää yhteydenpitoa eurooppalaisten taiteilijoiden välillä järjestämällä keskusteluja, luentoja ja työpajoja.
    Ilmoittautumisaika päättyi 1. helmikuuta 2000. [7.2.2000]
 

Uutisia Sloveniasta © 2000 Kari Klemelä