Slovenia-seura perustettu


Helmikuussa pidettiin helsinkiläisessä ravintola Hádankassa Slovenia-seuran perustamiskokous. 
    Suomesta katsoen Slovenia on kaukana, mutta sen sijaan Tšekillä ja Slovenialla on varsin kiinteät historialliset siteet. Sloveenien asuttamia alueita kuului jo Suur-Määrin valtakunnan edeltäjään Samon valtakuntaan 600-luvulla. Myöhemmin sloveenien alue liitettiin Frankkien valtakuntaan, mutta jo keskiajalla sekä tšekit että sloveenit kuuluivat Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. Siihen kuuluneen Böömin kuningaskunnan ollessa 1200-luvun lopulla laajimmillaan kuului nykyinen Slovenia siihen Adrianmeren rannikkoa lukuun ottamatta. Myöhemmin molemmat kuuluivat Itävaltaan aina vuoteen 1918 asti. Tällöin tšekkien alue liitettiin Tšekkoslovakiaan ja sloveenien alue Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan, josta myöhemmin tuli Jugoslavia.
     1800-luvun kansallisen herätyksen aikana sloveenien ja tšekkien suhteet olivat kiinteät. Tuolta ajalta on peräisin joukko tšekkiläisiä lainasanoja sloveenissa. Kumpikin kieli kuuluu länsislaavilaisiin kieliin. Sosialismin aikana Slovenian rantalomakohteet tulivat tutuksi monelle tšekille - Jugoslaviaan pääsi matkustamaan sentään helpommin kuin länteen. Portorož  ja Poreč tulivat toki tutuiksi monelle suomalaismatkailijallekin. 
     Sosialismin romahdettua Slovenia itsenäistyi puolitoista vuotta aikaisemmin kuin Tšekki, kesäkuussa 1991. Slovenian pienessä alppitasavallassa on lähes kaksi miljoonaa asukasta ja sen pinta-ala on n. 20 000 neliökilometriä. Pitkälle teollistuneen ja suhteellisen vauraan Slovenian tuotteista Suomessa tunnetaan mm. Elan-sukset ja valkoviinit. Sekä Tšekki että Slovenia valmistautuvat liittymään Euroopan Unioniin.

   © Eero Balk Bohemia-lehti 1999.


       Slovenia-seura © 2001 Kari Klemelä