Vuonna 2006 Suomessa vierailevat kirjailijat

     
      

    SLOVENIALAISIA KIRJAILIJOITA RUNOKUUN VIERAINA 2006 

     
    Barbara Korun on syntynyt Ljubljanassa vuonna 1963. Hän on opiskellut kotikaupungissaan ja valmistunut oppiaineinaan sloveenin kieli sekä vertaileva kirjallisuustiede. Hän asuu ja opettaa Ljubljanassa, julkaisee runoja ja kirjoittaa toisinaan myös kirjallisuudesta. Korunin kokoelma Ostrina miline (Viiltävä hellyys) julkaistiin vuonna 1999, ja se toi hänelle palkinnon parhaasta esikoiskirjasta. Hänen runojaan on julkaistu lukuisissa antologioissa kolmellatoista eri kielellä. 2003 ilmestyi proosarunokirja Zapiski iz podmizja (Kirjoituksia pöydän alta) sekä runokokoelma Chasms / Razpoke, jonka julkaisi Poetry Miscellany Publications, UT- Chattanooga USA.  

    Vuonna 2004 ilmestyi Ljubljanassa hänen tuore runokirjansa Razpoke (Halkeamia). Korun valittiin myös esittämään sloveeninkielistä runoutta festivaalilla, joka pidettiin Corkissa, Euroopan unionin vuoden 2005 kulttuuripääkaupungissa. Kyseistä tilaisuutta varten hänen runonsa käännettiin ja julkaistiin nimellä Songs of Earth and Light 
      



    Maja Novak on syntynyt 23. huhtikuuta 1960 Jesenicessä. Häs asui 15-vuotiaaksi saakka Nova Goricassa, minkä jälkeen hän muutti Ljubljanaan. Vuonna 1986 hän valmistui Ljubljanan yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta, mutta etsittyään turhaan kaksi vuotta töitä kyseiseltä alalta alkoi työskennellä kääntäjänä ja kirjailijana. 1990 hän toimi vuoden ajan sihteerinä ja kääntäjänä rakennustyömaalla Mafraqissa, Jordaniassa, ja hän on myöhemmin työskennellyt toimittajana sanomalehti Slovenecissa. Vuonna 1995 hänestä tuli kulttuurialan ammattilainen ja kirjailija, ja hän on tähän mennessä julkaissut kymmenen kirjaa ja kääntänyt nelisenkymmentä englannista, italiasta, ranskasta ja serbiasta. Maja Novak on ollut ehdokkaana useiden arvostettujen kirjallisuuspalkintojen saajaksi. Hänen romaaninsa Izza kongresa ali umor v teritorialnih vodah ilmestyi vuonna 1999 suomeksi nimellä Murha aluevesillä. 

      
    Teokset: 

    1. Izza kongresa ali umor v teritorialnih vodah (salapoliisiromaani, 1993) 
    2. Zarqa (salapoliisiromaani, 1994) 
    3. Cimre (Kämppikset, salapoliisiromaani, 1995) 
    4. Kufajn, Kufina in Kamela Bombla (lastenkirja, 1995) 
    5. Zverjad (Villieläimiä, novellikokoelma, 1996) 
    6. Karfanaum ali As Killed (Karfanaum tai As killed, salapoliisiromaani 1998) 
    7. Vile na vsakdanjo rabo (Keijuja jokapäiväiseen käyttöön, lastenkirja, 1998) 
    8. Male ¾ivali iz velikih mest (Pieniä eläimiä suurissa kaupungeissa, lastenkirja, 1999) 
    9. Maèja kuga (Kissarutto, romaani, 2000)  
    10. Ura zoologije (Eläintieteen tunti, lastenrunoja, Mladika 2003) 
      



      
    Ljubljanassa vuonna 1951 syntynyt Iztok Osojnik on runoilija, proosakirjailija, esseisti, kääntäjä, taiteilija, matkaopas ja vuorikiipeilijäkin, ja nämä lukuisat ammatit ovat vieneet häntä ympäri maailmaa. Tämä luova vaikuttaja on yksi leikillisen sous-realisme -liikkeen perustajista ja vielä tänä päivänäkin omia polkujaan etenevä itsenäinen ajattelija. Hän valmistui Ljubljanan yliopistosta 1977 pääaineenaan vertaileva kirjallisuustiede ja jatkoi opintojaan Osaka Gaidai Universityssä vuosina 1980-1982. Osojnik on myös toiminut Vilenican kansainvälisen kirjallisuustapahtuman johtajana. Tähän mennessä hän on julkaissut kahdeksantoista runokirjaa ja neljä romaania (vielä useampi romaani odottaa julkaisemista pöytälaatikossa) sekä CD-levyjä. Osojnik on kirjoittanut esseitä kirjallisuutta, antropologiaa ja filosofiaa käsittelevistä aiheista. 

    Viimeisimpien julkaistujen teosten joukossa ovat proosatekstit Zgodba o Du¹anu Pirjevcu in meni (Kertomus Du¹an Pirjevecistä ja minusta, 2005), Melinda Podgorny (Melinda Podgorny, 1998), Temna snov (Pimeää ainetta, 2005), runokirjat Temni julij (Pimeä heinäkuu, 2002), Nekoè je bila Amerika (Olipa kerran Amerikka, 2003), Iz novega sveta (Uudesta maailmasta, 2003), Gospod Danes (Herra Tänään, 2004) sekä esseekokoelma Nasmeh Mone Lize (Mona Lisan hymy, 2004). Hän on kääntänyt espanjalaista, kiinalaista, englantilaista sekä kroatialaista runoutta, ja hänen omia runojaan on julkaistu kolmen viimeksi mainitun lisäksi hollanniksi, ranskaksi, italiaksi, unkariksi, hepreaksi, makedoniaksi, malaijiksi, liettuaksi, puolaksi, portugaliksi, romaniaksi ja saksaksi. Osojnik on julkaissut englanniksi kolme runokirjaa, Alluminations, And Some Things happen for the First Time (2001) sekä Mister Today (2004), samoin kuin kaksi pienkustannetta. Vuonna 2005 julkaistiin kokoelma hänen runojaan t¹ekin kielellä O tobì o¾iju 

    Sloveniassa Osojnik on saanut 1997 Jenko-, 1998 Veronika- ja 1992 ®upanèiè-palkinnon, Italiassa vuonna 2002 Friuli-runopalkinnon sekä Kroatiassa 2004 Hanibal Luciæ -palkinnon. Vuosina 2004 ja 2005 hän oli ehdolla Veronika-palkinnon, Pre¹erenin säätiön palkinnon sekä yhdysvaltalaisen Pushcart-palkinnon saajaksi.   

      



      
    Primo¾ Repar on syntynyt vuonna 1967 Ljubljanassa. Hän opiskeli filosofiaa ja historiaa Ljubljanan yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Repar on kulttuurilehti Apokalipsan päätoimittaja ja Dru¹tvo Apokalipsa -kustantamon kustannuspäällikkö. Hän on runoilija, kääntäjä ja esseisti. Hän on ainoa sloveeni, joka on kääntänyt Sören Kierkegaardia sloveeniksi suoraan alkukielestä. Lisäksi hän tutkii mainitun filosofin teoksia. 
       
    Runokokoelmia: Kri¾ in kladivo (Risti ja vasara, 1992), Onkraj sveta je krhka pajèevina (Maailman ulkopuolella on hauras hämähäkinseitti, 1994), Molitvenik (Rukouskirja, 1995); Mors barbariorum (1996), Alkimija srènega utripa (Sydämensykkeen alkemiaa, 1998); Gozdovi, ikone (Metsiä, ikoneja, 2004), Po ¾erjavici (Hiilloksella, valitut runot, 2006). Kokoelma hänen valittuja runojaan on julkaistu slovakiksi nimellä Krehké pavuèiny (2003). 

    Esseekokoelma Spisi o apokalipsi (Kirjoituksia apokalypsistä, 2000) oli ehdolla Marjan Ro¾anc -esseekokoelmapalkinnon saajaksi. 



      

    Stanislava Chrobáková Repar on 1960 Bratislavassa syntynyt slovakki-sloveenirunoilija, proosakirjailija, esseisti, kriitikko ja kääntäjä. Hän on suorittanut tutkinnon filosofiasta ja estetiikasta ja väitellyt tohtoriksi slovakialaisesta nykyrunoudesta. Hän työskenteli Slovakian kirjallisuusinstituutin tutkijana Bratislavassa ennen muuttoaan Ljubljanaan vuonna 2002.  

    Miehensä, runoilija-toimittaja Primo¾ Reparin kanssa hän perusti kansainvälisen Review within review -projektin, joka yhdisti kymmenen Keski- ja Kaakkois-Euroopan kulttuurilehteä. Tällä hetkellä hän toimittaa slovakialaista Romboid- ja slovenialaista Apokalipsa-kirjallisuuslehteä ja työskentelee Apokalipsan kustannusosastolla sekä itsenäisenä tutkijana. Reparilta on julkaistu runokirjat Zo spoloènej zimy (Jaetusta talvesta, 1994) ja Na hranici jazyka (Kielen rajalla, 1997) sekä proosakirjat Krutokradma (Julmaviekkaus, 1997) ja Anjelské utópie (Enkelimäiset utopiat, 2001), jonka sloveeninkielinen painos ilmestyi vuonna 2003. Hän on myös julkaissut esseekirjan slovakkirunoilija Míla Haugovásta vuonna 2002 sekä koonnut kaksikielisen antologian One Hundred Years of Slovak Literature / Sto let slova¹ke knji¾evnosti vuonna 2000. Tänä vuonna julkaistaan hänen uusi runoteoksensa Nahá v tàní (Alastomana orjantappurassa) sekä kirja, joka koostuu runouden kieltä käsittelevistä esseistä ja tutkielmista.  
      




    Maja Vidmar on syntynyt vuonna 1961 Nova Goricassa, Sloveniassa. Hän on opiskellut vertailevaa kirjallisuustiedettä Ljubljanassa, jossa hän parhaillaan asuu ja työskentelee freelancerina. Vidmar on julkaissut seuraavat runokokoelmat: Razdalje telesa (Ruumiin etäisyyksiä, 1984), Naèin vezave (Sitomisen tapoja, 1988), Ihta smeri (Suunnan vimma, 1989), Ob vzno¾ju (Juurella, 1998) sekä Prisotnost (Läsnäolo, 2005). Viimeksi mainittu kokoelma on palkittu Jenko-palkinnolla sekä Pre¹eren-säätiön palkinnolla. 

    Vidmar on slovenialaisen nykyrunouden keskeisiä hahmoja, ja hänen tekstejään on julkaistu useissa kirjallisuuslehdissä sekä antologioissa monilla Euroopan kielillä. Vidmarin valituista runoista koottu Liebhaftige Gedichte julkaistiin Grazissa 1999, ja se voitti Hubert-Burda-Stiftungin palkinnon. Kokoelma on ilmestynyt Kroatiassa nimellä Akt. 
     

     
Jugoslavian alueen kirjallisuus 2006 Kari Klemelä