Kesällä 2003 Suomessa vierailevat kirjailijat


    Slovenialainen kirjailija Ale¹ Debeljak (s. 1961 Ljubljanassa) on runoilija, esseisti, Syracuse Universityssä väitellyt filosofian tohtori sekä Ljubljanan yliopiston kulttuurintutkimuksen laitoksen apulaisprofessori ja sen yhteydessä toimivan uskonnon ja kulttuurintutkimuksen keskuksen johtaja. 
         Debeljakia pidetään yhtenä Keski-Euroopan tärkeimmistä nykyrunoilijoista. Hän on julkaissut kuusi runokokoelmaa, joista on suomennettu 1996 ilmestynyt Mesto in otrok  (Kaupunki ja lapsi, Nihil Interit 2002, suom. Kari Klemelä). Lisäksi häneltä on ilmestynyt kahdeksan kulttuurikriittistä teosta, joista tuoreimpia ovat Reluctant Modernity (1998) sekä Lanski sneg (Menneen talven lumia, 2002). Viimeksi mainittu sisältää Slovenian siirtymävaiheen kulttuuria käsitteleviä kirjoituksia. Sloveeniksi 1994 julkaistu laaja essee Somrak idolov on käännetty 12 kielelle ja ilmestynyt suomeksi Parnassossa 4/1998 nimellä Epäjumalien tuho - muistoja kadotetusta Jugoslaviasta.
         Ale¹ Debeljak toimii lukuisien kustantamojen, kansainvälisten kirjallisuusjulkaisujen ja aikakauslehtien avustajana ja toimittajana. Hän on toimittanut useita nykyslovenialaisen kirjallisuuden antologioita englanniksi (1997 The Imagination of Terra Incognita: Slovenian writing 1945-95) sekä kääntänyt sloveeniksi mm. John Ashberyn runoja.
         Debeljakille on myönnetty Miriam Lindbergin runouden rauhanpalkinto Israelissa, Pre¹eren-säätiön palkinto Sloveniassa sekä palkinto kokoelmasta Mesto in otrok Japanissa vuonna 2000. 
         Debeljak on vieraillut Turun kirjamessuilla 1999 ja osallistunut Euroopan foorumiin Helsingissä syksyllä 2000. Vuonna 2003 hänet on kutsuttu FILIn kongressiin sekä Lahden kirjailijakokoukseen. 
     


    *  * *


     


    Predrag Matvejeviæ (s. 1932) syntyi Mostarissa kroatialaisen äidin ja Odessan-venäläisen isän perheeseen. Hän opiskeli romaanista ja klassista filologiaa Sarajevossa ja Zagrebissa ja väitteli Sorbonnessa tohtoriksi yleisestä kirjallisuustieteestä. Hän on opettanut ranskalaista kirjallisuutta Zagrebin yliopistossa ja työskennellyt vierailevana lehtorina Sorbonnessa, l'Université catholiquessa Louvainissa sekä College de Francessa. Nykyisin hän luennoi Rooman La Sapienza -yliopistossa slaavilaista kirjallisuutta. 
         Matvejeviæin tunnetuin teos Mediteranski brevijar ilmestyi 1987 kroatiaksi ja vuonna 1992 täydennettynä ranskankielisenä laitoksena nimellä Bréviaire méditerranéen. Se valittiin 1993 Ranskassa vuoden parhaaksi ulkomaiseksi kirjaksi ja keräsi myöhemminkin useita palkintoja. Teos on käännetty 20 kielelle ja on ilmestynyt huhtikuussa 2003 sjuomeksi nimellä Välimeren breviaario (Loki-Kirjat, suom. Kari Klemelä). 
         Teos tutkii, mikä on saanut eurooppalaisen ja islamilaisen kulttuurin kukoistamaan juuri Välimeren seudulla. Italialainen germanisti Glaudio Magris valottaa esipuheessaan kirjan luonnetta seuraavasti: "Matvejeviæin teos on viehättävä yhdistelmä portolaania eli merenkulun käsikirjaa, sanakirjaa ja ehdottoman uskollisesti tosiasioissa pitäytyvää romaanimaista esseetä. (...) Matvejeviæ upottaa kulttuurin ja historian suoraan esineisiin, kiviin, ryppyihin ihmisten kasvoilla, viinin ja oliiviöljyn makuun, aaltojen väriin. (....) Potamologina, jokitutkijana, joka on Tonavassa vuodattanut paljon kaipuuta merta ja varsinkin Adrianmerta kohtaan, tunnustan veljellisesti olevani kateellinen talassologi Matvejeviæille." 
         Matvejeviæ kirjoittaa sekä kroatiaksi että ranskaksi. Jugoslaviassa hän julkaisi useita stalinismia ja nationalismia arvostelevia teoksia ja puolusti vainottuja toisinajattelijoita. Ranskassa hän on julkaissut mm. teokset Pour une poétique de l'événement (1979), Epistolaire de l'Autre Europe (1993, käännetty kroatiasta), Entre asile et exil (1995, käännetty kroatiasta ja venäjästä), Le Monde ex (1996, kirjoitettu ranskaksi, käsittelee sosialistisen järjestelmän romahdusta) sekä Iles-Méditerranée (2000, kirj. ranskaksi). Hänen uusin teoksensa käsittelee Venetsian kulttuurihistoriaa ja ilmestyi 2002. Se on jo nyt käännetty usealle kielelle.
     Matvejeviæ lähti Kroatiasta 1991 vastalauseeksi veljessodalle ja etnisille puhdistuksille. Tämän jälkeen hän on elänyt pääasiassa Pariisissa ja Roomassa. Kumpaankin kaupunkiin hän on perustanut Sarajevo-yhdistyksen. Nykyään hän on Italian kansalainen. Matvejeviæin teoksia on jälleen alettu julkaistu Kroatiassa, ja hän vierailee entisessä kotimaassaan säännöllisesti.
         Predrag Matvejeviæ osallistuu Helsingissä kesäkuussa pidettävään FILIn konferenssiin.
     


     * * *


     


    Ale¹ ©teger (s. 1973 Ptuj, Itä-Slovenia) on Slovenian nuoren runoilijapolven merkittävimpiä edustajia. Hän on julkaissut kolme runokokoelmaa, joista ensimmäinen, ©ahovnice ur (Tuntien ¹akkilaudat), ilmestyi vuonna 1995 ja palkittiin seuraavan vuonna Ljubljanan kirjamessuilla. Ka¹mir (Kashmir) ilmestyi 1997 ja palkittiin 1998 Veronika-palkinnolla. Kumpikin palkinto annetaan kahden edellisen vuoden parhaalle esikoiskokoelmalle. ©tegerin uusin kokoelma Protuberance (Protuberansseja) ilmestyi 2002. Hän kirjoittaa myös lauluja, ja lisäksi häneltä on vuonna 1999 ilmestynyt matkakuvaus Perusta nimeltä Vèasih je januar sredi poletja (Joskus on tammikuu keskellä kesää). ©teger on matkustanut paljon Keski- ja Etelä-Amerikassa, Intiassa ja Jemenissä. Hänen runojaan on julkaistu englanniksi valikoimissa Solitude (1996) sekä Protuberances (2002) ja käännetty myös saksaksi, italiaksi, serbiaksi, puolaksi. 
         Ale¹ ©teger on opiskellut Ljubljanan yliopistossa yleistä kirjallisuustiedettä ja saksaa. Vuodesta 1996 hän on johtanut Medanassa, "Slovenian Toscanassa", järjestettävää kansainvälistä Runouden ja viinin päivät -festivaalia. Nykyisin hän työskentelee kirjailijantyönsä ohella ©tudentska zalo¾ba -kustantamossa ja toimittaa Beletrina-sarjaa. 
         ©teger saapuu Lahden kirjailijakokoukseen kesäkuussa 2003.
     


    * * *


     


    Makedonialainen runoilija Ana Pejt¹inova (s. 1973 Skopjessa) on opiskellut kirjallisuutta ja filosofiaa Makedoniassa ja T¹ekissä. Hänen tohtorinväitöskirjansa vuodelta 2002 käsitteli alitajunnan elementtejä William Blaken tuotannossa. Hän on julkaissut neljä runokokoelmaa, joista viimeisin on Nea. Hänen runojaan on käännetty mm. englanniksi, ranskaksi, serbiaksi, bulgariaksi, puolaksi ja valkovenäjäksi. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjallisuusesseistiikkaa ja -kritiikkiä lukuisiin eri julkaisuihin ja päivälehtiin, englannintanut makedonialaista nykyrunoutta ja kääntänyt makedoniaksi William Blakea. Hän on Makedonian kirjailijaliiton ja Makedonian PEN-klubin jäsen ja työskentelee Makedonian kulttuuriministeriössä. 
         Pejt¹inova on tulossa Lahden kirjailijakokoukseen.
     


    *  * *

    Zagrebissa 1941 syntynyt Toma¾ ©alamun on Slovenian kansainvälisesti tunnetuin runoilija ja lyriikan suurin uudistaja. Häneltä on ilmestynyt kolmisenkymmäntä runokokoelmaa ja lähes yhtä monta käännösvalikoimaa. Anselm Hollo sanoo runoteoksessaan Corvus (2001, s. 137): "Tomaz Salamun on kuolleen Jugoslavian ja nykyään yhä onneksi elävän Slovenian tärkein elävä runoilija."
         ©alamun julkaisi esikoisrunonsa 1963 Perspektive-aikakauslehdessä. Vastaanotto oli tyly. Hän joutui vankilaan, tosin vain muutamaksi päiväksi, ja lehti lakkautettiin. Tämä oli vasta alkua. 1966 omakustanteena ilmestynyt kokoelma Poker (Pokeri) aiheutti Slovenian sodanjälkeisen ajan suurimman kulttuuriskandaalin. ©alamunia syytettiin humanististen arvojen lokaamisesta, hänen runojaan pidettiin merkityksettömien sanojen kasautumina ja väitettiin, että kokoelmaa sävyttää vakaumus maailman ja elämän mielettömyydestä. Pokerin jälkeen ©alamunista oli kuitenkin tullut ilmiö, joka mullisti sloveeninkielisen runouden. 
         Monen slovenialaisen kirjailijan tavoin myös ©alamun on viettänyt vuosia ulkomailla. Hän on ohjannut luovan kirjoittamisen kursseja Yhdysvalloissa ja asunut Meksikossa. 90-luvun lopulla hän työskenteli Slovenian konsulina New Yorkissa. Hänen puolisonsa Metka Kra¹ovec on tunnettu taidemaalari.
         Toma¾ ©alamunilta ilmestyy mahdollisesti vuonna 2005 käännösvalikoima, jonka suomentavat ja toimittavat Kari Klemelä ja Anni Sumari. 
         ©alamunia odotetaan Helsinkiin 25. elokuuta.

    Kari Klemelän kotisivulle


Jugoslavian alueen kirjallisuus  © 2002 Kari Klemelä