Slovenian alueen historiaa


        Yleiskatsaus Slovenian historiaan

        Slovenian alueen historiaa kronologisesti

    YLEISKATSAUS SLOVENIAN HISTORIAAN

    Historian kuluessa Slovenian alueella on ollut selvästi jonkinlainen risteysaseman luonne, sillä se on yhdistänyt Keski-Euroopan Välimereen ja Balkanin niemimaahan sekä Italian Pannonian alankoon. Yli puolet alueesta on vuoristoa, osaksi karstimaata. Hedelmällistä viljelysmaata on vain vähän, minkä vuoksi alueen väestö on joutunut sivilisaation alkuajoista asti hankkimaan elantonsa paljolti muusta kuin maataloudesta. 
        Alueelle on muodostunut vain harvoja itsenäisiä poliittisiä yksiköitä, joilla on ollut keskuksensa siellä ja jotka ovat pystyneet säilymään, sillä voimakkaammat naapurit ovat aina yrittäneet anastaa tämän strategisesti tärkeän alueen itselleen vahvistaakseen omaa geostrategista asemaansa. Slovenian alue onkin säännöllisesti kuulunut jonkin voimakkaan eurooppalaisen kulttuurin valtapiiriin. Niinpä kelttiläinen Noricumin valtio, jonka keskus oli alueella, joutui toisen vuosisadan lopulla eKr. Rooman vaikutuspiiriin, jossa se pysyi aina Rooman valtakunnan tuhoutumiseen ja kansainvaellusten alkuun saakka. 
        500-luvun lopulla nykyisten Slovenian valtion ja Itävallan Kärntenin, Itä-Tirolin ja Steiermarkin alueille, Italian itärajalle ja Istriaan sekä Länsi-Unkariin alkoi siirtyä slaavilaista väestöä, joka on pystynyt Slovenian alueella säilyttämään etnisen asemansa meidän päiviimme saakka. Se on toinen tämän alueen historiallisen kehityksen perusedellytyksistä. Slaavit muodostivat 600-luvun alussa nykyisen Itävallan Kärntenin alueelle Karantanian heimovaltion ja toisen luultavasti samanlaisen, Karniolana tunnetun muodostelman, Karavankkien eteläpuolelle Savajoen seudulle. Puolentoistasataa vuotta jatkuneen itsenäisyyden jälkeen, 700-luvun lopulla, nämä kaksi slaavilaista valtiomuodostelma liitettiin frankkien (ja myöhemmin Pyhään saksalais-roomalaiseen) valtakuntaan ja siten länsieurooppalaisen kulttuurin piiriin, josta ne omaksuivat kristinuskon ja feodaalijärjestelmän. Tämä on kolmas määräävä tekijä alueen myöhemmässä kehityksessä. 
        Myös 1500-luvun talonpoikaiskapinat ja uskonpuhdistus ohjasivat kehityksen suuntaa. Varsinkin uskonnollisen ja kirkollisen kulttuuritoiminnan merkitys Slovenian kansakunnan muotoutumisessa oli huomattava. 1700-luvun lopulla alkanut Slovenian kansallinen herääminen taas oli paljolti valistuksen ajan sivistystoiminnan ansiota. 
        Slovenian alue oli 1300-luvulta aina vuoteen 1918 saakka Habsburgien perintömaakunnan asemassa, mutta silloinkin valtakunnan keskus oli ulkopuolella, Wienissä. Vasta 1400-luvun alkupuoliskolla Slovenian keskiosiin syntyi uudestaan jonkinlainen itsenäinen valtio, Celjen ruhtinaskunta, joka oli Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan suoranainen jäsen ja noudatti rohkeaa ja itsenäistä ulkopolitiikkaa pitäen muun muassa yllä tiiviitä yhteyksiä Keski-Eurooppaan ja Balkanille. Celjen dynastian sammuessa sen perintö siirtyi jälleen Habsburgeille. Varhaiskeskiajan ja 1900-luvun alun välisenä aikana sloveenit menettivät huomattavan osan heille keskiajan alussa, Karantanian valtion aikoina, kuuluneesta alkuperäisestä etnisestä alueesta, koska he kuuluivat uusissa valtiomuodostelmissa niiden vähälukuisimpien kansallisuuksien joukkoon. 
        Moderni kansallistietoisuus kehittyi sloveenien keskuudessa 1800-luvun puolivälissä, jolloin laadittiin kansallispoliittinen ohjelma kaikkien sloveenien asuttamien alueiden yhdistämiseksi Yhdistyneeksi Sloveniaksi, joka nauttisi kansallista ja poliittista autonomiaa Habsburgien monarkian yhteydessä. Tätä ohjelmaa kannatti 1800-luvun lopulla suurin osa Slovenian kansasta, joka tässä vaiheessa muodosti jo kehittyneen, yhtenäisen kansakunnan. 
        Koska sloveenien vaatimukset eivät toteutuneet Habsburgien monarkiassa, he päättivät ensimmäisen maailmansodan jälkeen erota Itävalta-Unkarin keisarikunnasta, sillä he toivoivat saavuttavansa tavoitteensa paremmin yhtenäisessä Jugoslavian valtiossa serbien ja kroaattien rinnalla. Tämä siirtyminen valtiosta toiseen, mikä samalla merkitsi siirtymistä länsieurooppalaisen kulttuurin piiristä balkanilaiseen, oli imperialististen olosuhteiden paineissa aivan luonnollinen askel. Samalla sloveenit kuitenkin hajotettiin kohtalokkaalla tavalla poliittisesti enemmän kuin kertaakaan ennen historiansa aikana. Siitä huolimatta sloveenit onnistuivat Jugoslavian yhteydessä lujittamaan kansallista asemaansa niin hyvin, että Yhdistynyt Slovenia oli toisen maailmansodan onnistuneen fasisminvastaisen taistelun tuloksena toteutunut melkein täydellisesti ja sloveenit olivat kypsyneet tietoisuuteen täysin itsenäisen Slovenian valtion välttämättömyydestä. 
        Uudessa 1900-luvun lopun tilanteessa Slovenia päätti jättää Jugoslavian ja jatkaa kehitystään luonnollisessa kulttuuriympäristössään Länsi-Euroopan yhteydessä ja etsiä paikkaansa Euroopan unionista. 
           Janko Prunk: Kratka zgodovina Slovenije. Zalo¾ba Grad, Ljubljana 1998.
     
    ^

    SLOVENIAN ALUEEN HISTORIAA KRONOLOGISESTI

    Esihistoriasta slaavien saapumiseen

    • paleoliittinen aika. Ihmisten jättämiä jälkiä tavataan alueella hyvin vähän. Runsaammin neoliittiselta kaudelta, mm. paaluille rakennetut asunnot Ljubljanan suoalueella. 800-400 eKr. vanhemmalla rautakaudella, Hallstattin kulttuurin ajalla, asutus lisääntyy ja elinolot paranevat selvästi. Löydöistä kuuluisimpia Vaèen situla.
    • 400-100 eKr. La Tenen kulttuuri, asukkaat kelttejä. Tärkein kelttiläinen heimo alueella ovat norikit, jotka perustavat Alppien itäosiin ensimmäisen alkeellisen valtion, Noricumin kuningaskunnan.
    • 10 eKr. Noricum ja samalla nykyisen Slovenian alue liitetään Rooman valtakuntaan taistelutta. Ensimmäinen roomalainen kaupunki alueella on Emona, jonka paikalla nykyinen Ljubljana sijaitsee. Rakennetaan Via Gemina, Aquileiasta Hru¹ican, Emonan, Atransin (Trojanen), Celeian (Celjen) ja Poetovion (Ptujn) kautta Pannoniaan kulkenut tie.
    • 379. Kansainvaellukset ulottuvat Slovenian alueelle, ja länsigootit ryöstävät Poetovion. Kaikki barbaarikansat kulkevat alueen halki Emonasta Aquileiaan johtavaa tietä tunkeutuessaan Italiaan.
    • 394 Frigidusjoella (lähellä nykyistä Ajdov¹èinaa) käydään Rooman itäosan kristityn keisarin Theodosius I Suuren ja hänen roomalaisen pakanavastustajansa Eugeniuksen välillä kuuluisa taistelu. Länsigootit hyökkäävät Slovenian alueen kautta 400-luvun alussa Italiaan ja valloittavat Rooman. 400-luvun puolivälissä heitä seuraavat hunnit, jotka polttavat Aquileian maan tasalle, ja saman vuosisadan lopussa itägootit.
    • Vuonna 489 itägoottien kunigas Teoderik Suuri, Itä-Rooman keisarin liittolainen, voittaa Soèajoen lähellä germaanien sotilasjohtajan ja Rooman vallananastajan Odovakarin. Tämän jälkeen itägooteista tulee Italian hallitsijoita, ja he roomalaistuvat nopeasti. Puolen vuosisadan ajan he hallitsevat myös nykyisen Slovenian aluetta.
    • 500-luvun puolivälissä germaaninen langobardien heimo tulee lyhyeksi ajaksi Slovenian alueelle Pannonian alangolta. Perimätiedon mukaan langobardit lähtivät Sloveniasta pääsiäisenä 568 siirtyäkseen Italiaan, jossa he tekivät lopun sinne sillä välin vakiinnutetusta Bysantin vallasta, ja vaikka heitä oli vähän, he pystyttivät voimakkaan valtion.

    •  
       
      ^
       
    Karantaniasta Habsburgien dynastiaan (n. 550-1282)
    • 550-luku. Sloveenien esi-isät alkavat saapua Alppien itäosiin länsislaavien alueelta. 500-luvun lopussa kaakosta tulee oletettavasti vielä toinenkin slaavien aalto, joka seuraa Sava- ja Dravajokia niiden lähteille saakka. (Jotkut slovenialaiset tutkijat, mm. Jo¾ko ©avli, väittävät sloveenien olevan muinaisten veneettien jälkeläisiä, mutta teorialla ei ole yleistä kannatusta historioitsijoiden keskuudessa.)
    • 620. Länsislaavilaiset heimot yhdistyvät Karantanian ruhtinaskunnaksi, jonka keskus oli nykyisen Klagenfurtin lähellä Itävallan Kärntenissä.
    • N. 740 avaarien hyökkäykset Karantaniaa vastaan lisääntyvät huomattavasti. Karantania saa apua Baijerilta ja avaarit tuhotaan, mutta vastineeksi se joutuu tunnustamaan Baijerin ylivallan. 745 Karantaniasta tulee frankkien keisarikunnan osa ja väestö kääntyy virallisesti kristinuskoon.
    • 788. Baijerista ja samalla sloveenien asuinalueesta tulee frankkien Kaarle Suuren valtakunnan osa.
    • 819-823 Karniolan ja Karantanian slaavit kapinoivat frankkeja vastaan. Frankit tukahduttavat kapinan ja liittävät slaavilaiset vasalliruhtinaskunnat entistä tiiviimmiin omaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen järjestelmäänsä. Frankkien feodaalijärjestelmä leviää alueelle.
    • 869-874 ruhtinas Kocelj hallitsee frankkien valtakunnan hajottua läntisessä Pannoniassa sijainnutta itsenäistä "kuningaskuntaa". Kocelj kutsuu Suur-Määristä kaksi kreikkalaista lähetyssaarnaajaa, Kyrilloksen ja Methodioksen, levittämään kristinuskoa alueelle.
    • 800- ja 900-luku. Sloveeni yleistyy jumalanpalveluskielenä, ja sitä aletaan kirjoittaa (ns. Freisingin käsikirjoitukset).
    • 955. Germaanisaksalaisten hyökkäys Pannoniaan tunkeutuneita madjaareja vastaan (Lechfeldin taistelu Augsburgin lähellä) pakottaa nämä vetäytymään itäiseltä rajaseudulta, minkä jälkeen alueelle alkaa muodostua germaanien siirtokuntia. Samalla Tonavan eteläpuolella asuvat slaavilaiset kansat joutuvat eroon Böömissä ja Määrissä asuvista slaaveista.
    • 962 Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta perustetaan (jatkui 1806 asti). Germaanit perustavat Karantanian alueelle rajamaakuntien turvaksi rajakreivikuntia eli markkeja (Kärnten, Steiermark, Krain).
    • 1200-luvun puolivälissä kaksi merkittävintä feodaalisukua sammuu peräjälkeen, vuonna 1246 Steiermarkin Babenbergit ja vuonna 1269 Kärntenin Spanheimit. Runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa Böömin kuningas Otokar II Pøemysl anastaa itselleen kummankin dynastian omaisuuden. 1270-luvun alussa hänen valtakuntansa ulottuu Adrianmerelle saakka ja käsittää myös Itävallan alueen.
    • 1200-luvulla Kamnikin, Kranjin, Ljubljanan, Mariborin, Piranin ja Ptujn kaupungit linnoitetaan.

    •  
       
      ^
       
    Habsburgien dynastiasta Napoleonin aikaan (1282-1809)
    • 1282 sloveenien alue liitetään Habsburgien perintömaihin (se eroaa niistä vasta 1918).
    • 1400-luvun alussa Habsburgit saavat sloveenialueilla itselleen poliittisen kilpailijan, ®ovnekit, jotka keisari Ludvig IV Baijerilainen on vuonna 1341 korottanut kreivilliseen säätyyn nimellä Celjen kreivit. Heidän vaakunassaan on kolme kultaista, kuusisakaraista tähteä sinisellä pohjalla. Tunnus on nykyäänkin Slovenian vaakunassa.
    • 1423 Habsburgit joutuvat luopumaan feodaalivallastaan Celjen kreivien alueella, ja näistä tulee suoraan Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan kreivejä. Vuonna 1436 keisari Sigismund korottaa Celjen kreivit ruhtinaiden joukkoon ja heidän Celjen ja Ortenburgin suvuille kuuluneet omistuksensa ruhtinaskunniksi, jotka ovat suoraan keisarille alistettuja läänityksiä. Unkarin aatelin edustajat murhauttavat viimeisen Celjen kreivin Ulrich II:n Belgradissa 1456. Habsburgit ottavat uudelleen haltuunsa suvun omistukset. (Kreivien kallot ovat yhä nähtävissä Celjen museossa.)
    • N. 1450-1550 humanismin aika.
    • 1461 Ljubljanaan perustetaan katolinen hiippakunta.
    • 1469-1483 Slovenian alueella käydään yhteenottoja turkkilaisten kanssa.
    • 1478-1573 välillä suuria talonpoikaiskapinoita (laajin 1515). Samalla ajanjakso on Turkkia vastaan puolustautumisen aikaa.
    • 1520-luvulla alkaa protestanttinen uskonpuhdistus.
    • 1550. Ensimmäiset sloveeninkieliset kirjat, Primo¾ Trubarin (1508-1586) aapinen ja katekismus, ilmestyvät.
    • 1584. Jurij Dalmatinin sloveeninkielinen Raamattu ja Adam Bohorièin latinankielinen sloveenin kielioppi Arcticae horulae ilmestyivät.
    • 1580-luvulla alkaa vastauskonpuhdistus.
    • 1598 arkkiherttua Ferdinand kieltää protestanttiset jumalanpalvelukset ja koulutuksen. Protestanttipappeja karkotetaan, kirjoja poltetaan. Vastauskonpuhdistus selviytyy voittajaksi Itävallan maakunnissa. Koittaa 150 vuotta kestänyt katolisen restauraation ja poliittisen itsevaltiuden aika. Poliittisesti ja kulttuurisesti ajanjakso merkitsee sloveeneille pysähtymisen tai jopa taantumisen kautta uskonpuhdistukseen verrattuna.
    • 1500-luvun lopun ja 1600-luvun lopun välinen jakso barokin aikaa Sloveniassa.
    • 1689 Nürnbergissä ilmestyy Janez Vajkard Valvasorin (1641-1693) neliosainen, 3500 sivua ja 535 karttaa ja kuparikaiverrusta käsittävä luonnontieteellinen, kansatieteellinen ja historiallinen suurtutkimus Die Ehre des Herzogthums Crain.
    • 1693-1725 Academia Operosorum Labacensium Ljubljanassa.
    • 1701-1769 Academia Philharmonicorum Ljubljanassa.
    • 1740-1780 hallinnut keisarinna Maria Teresia uudistaa valtionhallintoa, rakennuttaa teitä, poistaa tullit keisarikunnan provinssien väliltä ja perustaa alkeiskouluja. Hänen poikansa Joosef II (hallitsi 1780-1790) menee vielä pitemmälle kumoamalla 1782 maaorjuuden, perustamalla maatalousseuroja, kehittämällä manufaktuuriteollisuutta ym. Talous ja kulttuuri alkavat kehittyä myös Slovenian alueella.
    • 1754 ensimmäinen väestönlaskenta (750000 asukasta).
    • N. 1760-1820 valistuksen aikaa.
    • 1788-1791 Anton Toma¾ Linhartin Versuch einer Geschichte von Krain und den übrigen Ländern der  südlichen Slaven Oesterreichs I-II, ensimmäinen varsinainen historiantutkimus Slovenian alueesta.
    • 1797 ensimmäinen sloveeninkielinen sanomalehti, Valentin Vodnikin perustama Lublanske Novice.
    • 1804 Itävallan keisarikunta perustetaan.
    • 1808. Jernej Kopitar julkaisee saksankielisen Krainissa, Kärntenissä ja Steiermarkissa puhutun sloveenin kielen kieliopin. Käyttöön tulee nimitys "sloveenit" (slovenci) entisten vindien, krainilaisten ja karantanialaisten tilalle.

    •  
       
      ^
       
    Napoleonin Illyrian maakunnat (1809-1814)
      1809-1813 Napoleon pitää hallussaan osia Habsburgien sloveeni- ja kroaattilueista, joille annetaan nimi "Illyrian maakunnat". Ne käsittävät osia Kärntenistä, Krainin, Gorican (Görzin), Istrian ja Triesten, ja niiden pääkaupunki on Ljubljana. Lyhyeksi jäänyt kausi merkitsee suuria uudistuksia: sloveenista tulee kouluopetuksen kieli, kansalaisille taataan yhdenvertaisuus lain edessä. Ajanjakso edistää kansallista heräämistä. 
        
      Ranskalaisajan muiston 120-vuotisjuhlan kunniaksi Ljubljanan keskustaan Trg francoske revolucijelle pystytettiin Jo¾e Pleènikin suunnittelema korkea Illyria-pylväs, jota koristaa Lojze Dolinarin tekemä Napoleonin kasvokuva. - Suomessa vuonna 1999 myynnissä olleen slovenialaisen Merlot-typpisen punaviinin nimi Provinces Illyriennes viittasi samaan ajanjaksoon.
     
       
      ^
       
    Absolutismin ajasta Itävalta-Unkarin hajoamiseen (1814-1918)
    • 1814 Itävalta ottaa Slovenian alueen uudelleen rautaiseen otteeseensa. Clemens von Metternich palauttaa feodaalijärjestelmän ja yrittää tehdä lopun kaikista kansallismielisistä pyrkimyksistä. Siitä huolimatta vuodet 1814-48, absolutismin aika ja Sloveniassa samalla kansallisromantiikan aika, merkitsevät Sloveniassa voimakasta aktiivisuuden kautta kulttuurin ja kirjallisuuden alalla. Merkittävin tämän ajan kirjailija on France Pre¹eren (1800-1849). Illyrialainen liike.
    • 1848. Loput talonpoikien feodaalivelvoitteista kumottaan. Sloveenit vaativat sloveeninkielisten alueiden (Slovenian) yhdistämistä Itävallan autonomisena osana, sloveenin kieltä kouluihin ja virastoihin ja alueellisen yliopiston perustamista, mutta vaatimukset torjutaan.
    • 1848-1916 Frans Joosef I keisarina.
    • 1849. Ensimmäinen rautatie Wienin ja Laibachin (Ljubljanan) välille rakennetaan; sitä jatketaan Triesteen 1857. 1800-luvun loppu on voimakasta teollisen kehityksen aikaa, mutta samalla talonpoikien asema heikkenee. Vuosien 1850-1910 välillä yli 300000 sloveenia lähtee siirtolaisiksi.
    • 1850-1900 realismin aika Sloveniassa.
    • 1864 perustetaan kirjallisuusseura Slovenska Matica.
    • 1866 Veneton sloveenit Italian yhteyteen.
    • 1867 Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia perustetaan. Alueita Slovenian itäosista liitetään Unkariin.
    • 1872 Slovenian kirjailijaliitto perustetaan.
    • 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku impressionismin aikaa.
    • 1890-luvulla perustetaan Slovenian kansanpuolue (klerikaalit) ja Kansallinen edistyspuolue (liberaalit).
    • 1896-1910 liberaali Ivan Hribar Ljubljanan pormestarina.
    • 1911-1921 liberaali Ivan Tavèar Ljubljanan pormestarina.
    • Huhtikuussa 1913 Ivan Cankarin Slovenci in Jugoslovani, jossa pohditaan eteläslaavilaisten kansojen yhdistymistä.
    • 1910-1930 ekspressionismi taiteessa.
    • 28.6.1914 Frans Ferdinand murhataan Sarajevossa. Ensimmäinen maailmansota 1914-1918.
    • 1917 heinäkuussa kroaatit ja sloveenit vaativat Serbian hallituksen ja eteläslaavilaisen komitean neuvottelussa Korfussa liittovaltion muodostamista, mutta Serbia pyrkii perustamaan itse johtamansa keskitetyn valtion. (Tilanne toistui lähes samanlaisena vuoden 1991 tuloksettomissa neuvotteluissa.)
    • 1918 alussa Zagrebissa perustettu sloveenien, kroaattien ja serbien kansallisneuvosto päättää irrottautua Itävalta-Unkarista. Sloveenit ja kroaatit vaativat yhä serbien vastustuksesta huolimatta tasavaltaista hallitusmuotoa ja liittovaltiota.

    •  
       
      ^
       
    Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta ja Jugoslavia (1918-1941)
    • 1.12.1918 prinssihallitsija Alexander Karadjordjeviæ julistaa Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan, johon myös Montenegro liittyy. Zagrebissa mellakoidaan päätöstä vastaan, ja myös Sloveniassa siihen suhtaudutaan vastahakoisesti. Italian uhan vuoksi päätökseen alistutaan, vaikka serbien pelätään vaativan liitossa johtoasemaa. Ensimmäiseksi kuninkaaksi tulee Pietari I (vuoteen 1921). Puoli miljoonaa sloveenia jää maan rajojen ulkopuolelle Italialle, Itävallalle ja Unkarille luovutetuille alueille.
    • 1919 Ljubljanan yliopisto perustetaan.
    • 1919 Jugoslavian kommunistinen puolue perustetaan. Kielletään 1920.
    • 12.11.1920 Rapallon sopimus.
    • 28.6.1921 Pyhän Vituksen päivän (Vidovdan) perustuslaki.
    • 1924 Fiumen (nyk. Rijeka) kaupunkivaltio liitetään Italiaan. Puoli miljoonaa sloveenia ja kroaattia jää Italian puolelle ja joutuu Mussolinin fasistihallituksen häikäilemättömän italialaistamispolitiikan kohteeksi.
    • 1926 Slovenian Pen-keskus perustetaan.
    • 28.6.1928, Serbian kansallispäivänä (Vidovdan), parlamentti hyväksyy serbien ajaman perustuslain, joka takaa kuninkaalle laajat valtaoikeudet. Armeija alkoi valvoa kovin ottein muslimi- ja kroaattialueita, ja ryöstäminen ja väkivalta on niillä päivittäistä. Sloveniassa, jota ei ole koskaan pidetty Suur-Serbian osana, sotilasviranomaiset käyttäytyvät pidättyvämmin. Armeijassa kroaatti- ja sloveeniupseerien olot ovat hankalat. Tuloveroa maksetaan vain Vojvodinassa, Kroatiassa ja Sloveniassa. Serbeistä tuloveroa maksavat ainoastaan varsinaisen Serbian ulkopuolella asuvat.
    • 6.1.1929 kuningas Aleksanteri kaappaa vallan ja perustaa sotilasdiktatuurin, jonka tehtävä on sulauttaa eteläslaavilaiset kansat yhteen serbien johdolla. Kuningaskunta ottaa nimen Jugoslavia. Kroatialainen Ante Paveliæ perustaa usta¹a-terroristijärjestön, joka pyrkii muodostamaan itsenäisen Kroatian keinolla millä hyvänsä.
    • 1934. Ilmeisesti makedonialainen terroristi murhaa kuningas Aleksanterin ja Ranskan ulkoministerin Louis Barthoun Marseillessa. Väkijoukko lynkkaa murhaajan. Aleksanterin seuraajaksi nousee alaikäinen Petar eli Pietari II (1923-70), mutta käytännössä valtaa pitää sijaishallitsija Paul.
    • 1937 Titosta tulee Jugoslavian kommunistisen puolueen johtaja. Slovenian kommunistinen puolue perustetaan.
    • 1938 Slovenian tiede- ja taideakatemia perustetaan.
    • 1939 Edvard Kardeljin julkaisu Slovenian kansallisuuskysymyksen kehityksestä.

    • 1930-luvun lopulla, ulkopuolisen uhan pelossa, kroaatit ja serbit tekevät sovinnon Jugoslavian itsenäisyyden säilyttämiseksi.
    • 1940. Hitler alkaa painostaa Jugoslaviaa. Pääministeri Cvetkoviæ allekirjoittaa 25.3.1941 Wienissä sopimuksen Jugoslavian liittymisestä Saksan, Italian ja Japanin kolmiliittoon. 27.3.1941 sopimusta vastustaneet serbiupseerit kaappaavat ilmavoimien kenraalien Du¹an Simoviæin ja Borivoje Mirkoviæin johdolla vallan. Prinssi Paul karkotetaan maasta ja Pietari julistetaan täysi-ikäiseksi, mutta jo huhtikuussa 1941 Pietari joutuu lähtemään maanpakoon.

    •  
       
      ^
       
    Toinen maailmansota (1941-1945)
    • 6.4.1941 sota alkaa. Saksalaiset ja italialaiset joukot marssivat Jugoslaviaan, joka antautuu lähes taistelutta. Reuna-alueet jaetaan akselivalloille ja niiden liittolaisille. Kroatia ja Montenegro julistetaan itsenäisiksi, ja loppuosa maasta asetetaan sotilashallintoon. Muodollisesti itsenäisen Kroatian (jossa ollaan jopa tyytyväisiä saksalaisten saapumiseen, koska sen uskotaan merkitsevän serbien herruuden loppumista) johdossa on usta¹a-liikkeen johtaja Ante Paveliæ. Sodan aikana usta¹at murhaavat Kroatian alueella olleissa keskitysleireissä 80000-120000 serbiä, juutalaista ja muuta vihollisena pidettyä. Kuningas Pietari muodostaa Lontoossa pakolaishallituksen. Jugoslaviassa vastarintaa organisoivat serbien monarkistiset t¹etnikit ja kommunistipartisaanit, jotka samalla taistelevat keskenään. T¹etnikit ovat yhteistyössä eri vaiheissa kaikkien osapuolten, myös usta¹ajoukkojen kanssa. Vähitellen Ison-Britannian ja Neuvostoliiton tukemat, Josip Broz Titon johtamat kommunistipartisaanit saavat valvontaansa suuren osan maata. Tärkeä tekijä Titon voitossa oli hänen kansallisuuspolitiikkansa ja siihen liittynyt lupaus liittovaltiosta sekä tunnus "veljeys ja tasa-arvoisuus".
    • 26.4.1941 sloveenit perustavat PIF:n, jonka nimeksi tulee myöhemmin Vapautusrintama.
    • Keväällä 1942 Slovenian partisaanit alkavat ottaa valvontaansa vapautettuja ja miehittämättömiä alueita.
    • 26.-27.11.1942 perustetaan AVNOJ, Jugoslavian kansallisen vapautuksen fasisminvastainen neuvosto.
    • 29.-30.11.1943 AVNOJ perustaa väliaikaisen hallituksen.
    • Marraskuussa 1944 Èrnomeljissa perustetaan Slovenian kansallisen vapautuksen neuvosto.
    • 7.3.1945 Jugoslavian väliaikainen hallitus.
    • 5.5.1945 Slovenian kansallinen hallitus nimetään Ajdov¹èinassa.

    • 9.5.1945 sota päättyy Jugoslaviassa. 
       
      ^
       
    Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta (1945-1991)
    • 29.11.1945. Jugoslaviasta muodostetaan liittovaltio bosnialaisessa Jajcessa 29.1.1943 pidetyn kokouksen periaatteiden mukaisesti. Tasavaltojen - Serbian, Kroatian, Slovenian, Bosnia-Hertsegovinan, Makedonian ja Montenegron - rajat vedetään pääpiirteittäin heti sodan jälkeen 1945. Kansallisuusristiriidat ja serbien tyytymättömys vuoden 1945 rajoihin haudataan Jugoslavian perustamisvaiheessa pinnan alle, ja ne purkautuvat avoimesti esiin vasta Titon kuoltua 1980.
    • 1946 ensimmäinen kommunistinen perustuslaki.
    • 1947 Sloveniassa hyväksytään ensimmäinen kommunistinen perustuslaki.
    • 1947-1952 ensimmäinen viisivuotissuunnitelma.
    • 1948 Ljubljanan Modernin taiteen museo perustetaan.
    • 1948 Titon ja Stalinin välirikko. Jugoslavia erotetaan Kominformista 28.6.1948.
    • 1950-80-luku. Modernismi taiteessa.
    • 26.6.1950 työläisneuvostot ja työläisten itsehallinto käyttöön Sloveniassa.
    • 1952. Kommunistipuolueesta tulee Jugoslavian kommunistien liitto (SKJ). Sloveniassa vastaavasti Slovenian kommunistien liitto.
    • 17.1.1954 Milovan Djilas erotetaan puolueviroista.
    • 1.9.1961 sitoutumattomien maiden ensimmäinen huippukokous Belgradissa.
    • 1967-72 liberalismin kausi Sloveniassa.
    • 1971 "Kroatian kevät". 1971-72 laajoja puhdistuksia liian "liberaalin" politiikan takia.
    • 1974 viimeinen perustuslaki.
    • 1975 Mariborin yliopisto perustetaan.
    • 1979 Edvard Kardelj kuolee.
    • 4.5.1980 Tito kuolee.
    • 1981 mielenosoituksia Kosovossa.
    • 1985 Jugoslavian kirjailijaliitto hajoaa.
    • 1986 Slobodan Milo¹eviæ Serbian puoluejohtajaksi. Milan Kuèan Slovenian puoluejohtajaksi. Serbian tiede- ja taideakatemian pahamaineinen muistio, jossa hahmotetaan Suur-Serbian periaatteita ensi kerran paperilla.
    • 1987 syys-lokakuun vaihteessa Milo¹eviæ nujertaa maltilliset puolueessa.
    • Nova revijan numero 57 ruotii Slovenian kansallisuuskysymystä.
    • 1988: Milo¹eviæin antibyrokraattinen vallankumous. Slovenian itsenäistymisliike alkaa voimistua.
    • 1988 heinäkuussa "neljän oikeudenkäynti" Jan¹aa, Bor¹tnaria, Zavrlia ja Tasiæia vastaan Jugoslavian armeijan tuomioistuimessa.
    • 1988 lokakuussa Vojvodinan puoluejohto eroaa.
    • 1989 tammikuussa Montenegron puoluejohto eroaa. Maaliskuussa Ante Markoviæin liittohallitus virkaan. Helmi-maaliskuussa Serbia kumoaa Kosovon autonomian. Maaliskuussa Serbian ottaa käyttöön taloudellisia pakotteita Sloveniaa vastaan.
    • 1989 toukokuun julistus, jossa vaaditaan Slovenian suvereniteettia Jugoslavian sisällä.
    • 1989 kesäkuussa Milo¹eviæ kiihottaa serbejä Kosovo Poljen taistelun ja serbien turkkilaisille kärsimän tappion 600-vuotisjuhlassa.
    • 22.1.1990 sloveenit marssivat ulos Jugoslavian kommunistien liiton 14. kongressista. Liitto hajoaa. Slovenian ensimmäiset vapaat vaalit huhtikuussa, kansanäänestys itsenäisyydestä joulukuussa. 1990 pidetään vaalit myös Kroatiassa, Makedoniassa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Montenegrossa.
    • 7.3.1990 Slovenian sosialistinen tasavalta muuttaa nimensä Slovenian tasavallaksi.
    • Toukokuussa 1990 muodostetaan Lojze Peterlen johtama uusi, ei-kommunistinen hallitus.
    • Elokuussa 1990 serbit aloittavat kapinan Kosovossa.
    • 4.10.1990 Slovenian parlamentti kumoaa 27 liittovaltion lakia.
    • 23.12.1990 kansanäänestyksessä 88.2 % äänestäneistä kannattaa Slovenian itsenäisyyttä.
    • Helmikuussa 1991 kuuden presidentin neuvottelusarja käynnistyy, mutta jää tuloksettomaksi. Serbien kapina leviää Slavoniaan. Maaliskuussa Plitvicessä ensimmäiset kuolonuhrit. Toukokuussa Borovo Selossa ammutaan 12 kroaattipoliisia, Krajina äänestää liittymisestä Serbiaan, Kroatiassa kansanäänestys itsenäisyydestä.

    •  
       
      ^
       
    Itsenäinen Slovenia (1991-)
    • 25.6.1991 Slovenia ja Kroatia antavat itsenäisyysjulistuksensa.
    • 27.6.1991 serbijohtoinen Jugoslavian armeija hyökkää Sloveniaan, ja 64 kuolonuhria vaatinut kymmenpäiväinen sota alkaa.
    • 6.7.1991 sota päättyy.
    • 7.7.1991 annetaan Brionin julistus, jossa Slovenia lupaa jäädyttää itsenäisyytensä kolmeksi kuukaudeksi. Heinäkuussa taistelut ja karkotukset alkavat myös Kroatiassa.
    • 8.10.1991 Slovenian itsenäisyys astuu voimaan. Uusi valuutta tolar käyttöön.
    • 25.10.1991 viimeiset Jugoslavian armeijan sotilaat poistuvat Sloveniasta.
    • 23.12.1991 uusi perustuslaki.
    • 15.1.1992  EY tunnustaa Slovenian.
    • 22.5.1992 Sloveniasta tulee YK:n jäsen.
    • 1992 marraskuussa hyväksytään yksityistämislaki.
    • 1992 joulukuussa parlamenttivaalit.
    • 1993 tammikuussa uusi, liberaalidemokraatti Janez Drnov¹ekin johtama hallitus.
    • 1994 lokakuussa Slovenia liittyy GATTiin.
    • 1994 joulukuussa kunnallisvaalit.
    • 1.12.1995 Slovenia tunnustaa Jugoslavian liittotasavallan.
    • 1.1.1996 Slovenia liittyy CEFTAan.
    • 24.3.1999 Nato alkaa pommittaa Jugoslaviaa. Huhtikuun alussa tehdyn mielipidekyselyn mukaan 73 % slovenialaisista kannattaa pommituksia.
    • 27.5.1999 YK:n alainen Haagin sotarikostuomioistuin asettaa Slobodan Milo¹eviæin ja neljä muuta korkeaa jugoslavialaista poliitikkoa syytteeseen sotarikoksista. Suur-Serbia-haaveista alkanut politiikka on johtanut 1990-luvulla Jugoslavian hajoamiseen, satojentuhansien ihmisten kuolemaan ja miljoonien pakolaisuuteen.
    • 1999. Slovenia on EU:n uusien jäsenehdokkaiden neuvottelukierroksella kärkisijoilla. Myös Nato-jäsenyydestä keskustellaan.

    •  

    Lähteet: Yrjö Lautela & Jyrki Palo: Jugoslavia - kansakunta, jota ei ollut. Edita 1991.
                Leopoldina Plut-Pregelj & Carole Rogel: Historical Dictionary of Slovenia. The Scarecrow Press, London 1996.
                Jo¾e Pirjevec: Jugoslavija 1918-1992. Lipa, Koper 1995.
                Janko Prunk: Kratka zgodovina Slovenije. Grad, Ljubljana 1998/2002. Ilm. suomeksi nimellä Slovenian historia (Kirja-Aurora 2004, suom. Kari Klemelä.)

    Lisätietoja Slovenian ja Jugoslavian historiasta suomeksi Marita Vihervuoren kattavassa teoksessa Tervetuloa helvettiin. Välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta (Otava 1999).



 Slovenia-sivut: historia © 1999 Kari Klemelä