Uutisia Sloveniasta 1999

 
 

Kulttuuria
Uutisia
Suomi ja Slovenia

KULTTUURIUUTISIA

Arkkitehti Jo¾e Pleènikistä verkkosivut
31.12.1999 24ur.com. Slovenian tunnetuimpiin kuuluvasta arkkitehdista Jo¾e Pleènikistä (1872-1957) valmistetaan vuonna 2000 laajat Internet-sivut. Hankkeesta saa tietoja (sloveeniksi) täältä
    Viime vuosina Pleènik on löydetty uudestaan paitsi Sloveniassa myös muualla maailmassa ja hänen tuotantoaan on esitelty useissa näyttelyissä ja kirjajulkaisuissa eri maissa. Hän lieneekin tällä hetkellä yksi kansainvälisesti tunnetuimmista slovenialaisista, eräänlainen postmodernismin profeetta.
    Pleènik syntyi Ljubljanassa ja opiskeli Grazin taidekoulussa ja myöhemmin arkkitehti Otto Wagnerin opissa Wienissä. Vuosina 1911-1921 hän asui Prahassa, jossa hän toimi opettajana ja avusti myöhemmin Prahan Hradèanyn linnan entistämisessä.
    Vuonna 1921 Pleènik palasi työskentelemään Ljubljanaan. Hän oli tyyliltään eklektikko ja toi Ljubljanan barokkiseen ja secessionistiseen katukuvaan elementtejä antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuurista, Bysantista, islamilaisesta maailmasta, muinaisesta Egyptistä sekä kansantaiteesta. Hänen töitään ovat mm. Yliopiston kirjasto, keskustassa Ljubljanican rannalla oleva pylväikkö kauppahalleineen sekä Bogojinan kirkko Prekmurjessa ja Ribnican kirkko Dolenjskassa.
    Pleènik suunnitteli uudelleen myös Ljubljanicajoen rantoja (Tromostovje-silta), kokonaisia katuja (Zoisova ulica) ja Tivoli-puiston. Hän oli hyvin uskonnollinen ja sisusti myös lukuisia kirkkoja, mm. ©kofja Lokassa. [4.1.2000]
 

Pre¹eren-palkinnon saajat valittu
29.12.1999 Veèer. Slovenian kansallisrunoilijan France Pre¹erenin (1800-1849, vas. kuvassa 1000 tolarin setelissä) mukaan nimensä saanut, merkittävin Sloveniassa myönnettävä taiteenalan palkinto jaetaan jälleen runoilijan kuolinpäivänä 8. helmikuuta. Vuonna 2000 Pre¹eren-palkinnon saa kaksi taiteilijaa, kirjailija Svetlana Makaroviè (oikeanp. kuvassa) runokokoelmastaan sekä kuvataiteilija Marko Ivan Rupnik paavin yksityisen kappelin (Redemptoris Mater) mosaiikkien valmistamisesta.
    Lisäksi seuraavat saavat Pre¹eren-säätiön tunnustuspalkinnon: kuvanveistäjä Mirsad Begiè, säveltäjä Jani Golob, viulutaiteilija Miran Kolbl, kirjailija Vinko Möderndorfer, näyttelijätär Sa¹a Pavèek sekä ohjaaja Vito Taufer.
    Runoilija France Pre¹erenin syntymästä tulee 3.12.2000 kuluneeksi 200 vuotta. Ensi vuosi on siksi suuri juhlavuosi Sloveniassa. Tulossa on mm. laajat Pre¹ereniä ja hänen tuotantoaan esittelevät sivut Internetiin. 
     Svetlana Makarovièista lisää täällä. [30.12.99]
 

Evald Flisar jatkaa Slovenian kirjailijaliiton johdossa
14. ja 18.12.1999 Dnevnik. Kirjailija Evald Flisar valittiin toiseksi kaudeksi Slovenian kirjailijaliiton johtoon kuukausia jatkuneen mutkikkaan ja kiivaankin keskustelun jälkeen. Annetuista 175 äänestä hän sai taakseen 132 (kirjailijaliitossa on yli 300 jäsentä, joten vaaliin osallistui noin puolet kaikista).
    Samalla  liitolle valittiiin uusi 9-jäseninen johtokunta, johon tulivat Ale¹ Berger, Andrej Brvar, Miroslav Ko¹uta, Veno Taufer, Andrej Blatnik, Milan Vincetiè, Jo¾e Hudeèek, Tone Pavèek ja Rudi ©eligo.
    Vieraillessaan viime syksynä Suomessa Evald Flisar kertoi aikovansa jättää johtotehtävät voidakseen keskittyä kirjoittamiseen. Tarjolla liiton uudeksi johtajaksi olikin toistakymmentä kirjailijaa, mutta loppujen lopuksi Flisarin oli taivuttava jatkamaan. 
    Takaisin Flisarin esittelyyn. [30.12.99]
 

Jenko-palkinto Niko Grafenauerille
30.11.1999 RTV1 Slovenija. Vielä yksi kirjallisuuspalkinto mahtuu Slovenian kirjavuoteen, Kranjissa eläneen runoilijan Simon Jenkon (1835-1869) kunniaksi myönnettävä 500000 tolarin (n. 15000 mk) suuruinen runopalkinto. Sen ojensi eilen Kranjin Pre¹eren-teatterissa tämänvuotiselle voittajalle Niko Grafenauerille Slovenian kirjailijaliiton puheenjohtaja Evald Flisar kokoelmasta Odtisi (suomeksi esim. Jälkiä t. Painalluksia). Juhlapuheen piti viimevuotinen voittaja Dane Zajc.
    Niko Grafenauer on Ljubljanassa 1940 syntynyt runoilija, esseisti, toimittaja ja kääntäjä, joka seurasi runoudessaan aluksi modernismin perinteitä mutta siirtyi sitten hermeettisen, symbolistisen perinteen kannattajaksi. Hän on kääntänyt sloveeniksi saksalaisen kielialueen kirjallisuutta (Enzensberger, Benn, Hölderlin, Rilke). [30.11.99]
 

Slovenian nuorisoteatteri SMG esiintyy Nizzassa 11.12.1999
29.11.1999 24ur.com. Slovenian nuorisoteatterin (Slovensko mladinsko gledali¹èe, SMG) esittämä Matja¾ Bergerin näytelmä Nikoli me ne vidi¹ tam, kjer te jaz vidim (Et koskaan näe minua siellä missä minä näen sinut) päättää Euroopan teatterikonventin ETC:n 5. festivaalin Nizzassa 12. joulukuuta. [30.11.99]
 

©tefan Galièin grafiikkaa Ljubljanassa
29.11.1999 24ur.com. Ljubljanan kaupungin taidemuseossa (Mestna galerija) on 17. joulukuuta saakka esillä prekmurjelaisen ©tefan Galièin (1944-1997) töitä. Galiè tunnetaan varsinkin puupiirroksistaan, h´ja hän voitti elinaikanaan useita palkintoja Sloveniassa ja ulkomailla.Näyttelyn yhteydessä on myös ilmestynyt Galièin elämäkerta. [30.11.99]
 

Ljubljanan 15. kirjamessut päättyivät
29.11.1999, 26.11.1999 24ur.com. Ljubljanan Cankar-talossa (Cankarjev dom) järjestettiin marraskuun 24.-28. päivinä 15. kirjamessut. Mukana oli 70 slovenialaista ja ulkomaista kustantamoa. Viiden päivän aikana messuihin kävi tutustumassa yhteensä 13000 kirjallisuuden ystävää, muutama tuhat enemmän kuin edellisellä kerralla. Messuilla esiteltiin kirjauutuuksia ja järjestettiin kirjailijatapaamisia, kirjallisuusiltoja, lukumatineoita, pyöreänpöydänkeskusteluja ja lapsille satutunteja.
    Messujen slovenialaisia uutuuskirjoja olivat runoilija Barbara Pi¹kurin esikoiskokoelma Srce kralja (Kuninkaan sydän), Olga Pau¹iè Junakin nuortenkirja sekä Jo¾e Felcin uusi romaani.
    Lisätietoja (sloveeniksi) kirjamessuista, mm. uutuuskirjaluettelo täällä. [30.11.99]
 

Piranesi-arkkitehtipalkinto
28.11.1999 24ur.com. Kymmenjäseninen kansainvälinen tuomaristo myönsi Portoro¾issa järjestettyjen arkkitehtuurin päivien Piranesi-palkinnon arkkitehdeille Sadar & Vuga, jotka ovat suunnitelleet Ljubljanassa sijaitsevan Slovenian kauppakamarin rakennuksen. Muita palkittuja olivat zagrebilaiset Helena ja Hrvoj Njiriæ Mariborissa sijaitsevasta Baumax-kauppakeskuksestaan, itävaltalaiset Gabriela ja Peter Riepl Linzissä sijaitsevasta O.K. -nimisestä nykytaiteen keskuksesta sekä slovenialainen Maru¹a Zorec Ljubljanan Pyhän Fransiskuksen kappelista. [30.11.99]
 

Ljubljanassa alkoi 15. homo- ja lesboelokuvan festivaali
28.11.1999 24ur.com. Seuraavien seitsemän illan aikana esitetään elokuvia Lukas Moodyssonilta (Fucking Åmal, Ruotsi/Tanska 1998), Bruce LaBrucelta (Skin Flick, Saksa 1999), Deepa Mehtalta (Fire, Kanada 1996), Kutlug Atamanilta (Lola und Bilidikid, Saksa 1998), Wiktor Grodeckilta (Body without soul, T¹ekki 1996), Spephane Giustilta (Pourquoi pas moi?, Ranska 1999), John Mayburylta (Love is the Devil, Iso-Britannia 1998), Richard Kwietniowskilta (Love and Death on Long Island, Iso-Britannia 1997), Bill Condonilta (Gods and Monsters, USA 1998) ja Cheryl Dunyelta (The Watermelon Woman, USA 1996) sekä Wong Kar-Wailta (Cheun Gwong Tsa Sit, Hongkong 1997).
    Elokuvien tarkemmat esittelyt tässä osoitteessa. [30.11.99]
 

Slovenialaisrunoilijat kiertävät tällä kertaa Yhdysvaltoja
15.11.1999 24ur.com. Kolme slovenialaista runoilijaa, Suomessakin lokakuussa vierailleet Toma¾ ©alamun ja Ale¹ Debeljak sekä heidän lisäkseen Ale¹ ©teger ovat osallistuneet Chicagossa Northwestern Universityn järjestämään runofestivaaliin "Kolme kansaa, kolme sukupolvea". Osanottajien joukossa oli venäläisten, puolalaisten ja slovenialaisten lisäksi yhdysvaltalaisia runoilijoita, kuten Pulitzer-palkitut Mark Strand ja Charles Simic.
    Debeljak on lisäksi tehnyt henkilökohtaisen kiertueen Yhdysvalloissa, koska hänen runokokoelmansa Mesto in otrok (Kaupunki ja lapsi) ilmestyi siellä marraskuun alussa englanniksi. Teoksen ovat kääntäneet Christopher Merrill ja Ale¹ Debeljak yhdessä, ja sen on kustantanut newyorkilainen White Pine Press. Debeljak on esiintynyt mm. Harvardin yliopistossa. [16.11.99]
 

Ljubljanan 10. kansainvälinen elokuvafestivaali LIFF käynnissä
15.11.1999 Veèer Maribor. Erityistä kiinnostusta on herättänyt ranskalais-kirgistanilainen yhteistyö Kymmenes veli (Be¹kempir, The Adopted Son), jonka toinen ohjaaja ja käsikirjoittaja on vuonna 1957 syntynyt Aktan Abdikalikov. Teos on hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa ja kertoo Be¹kempir-nimisestä nuorukaisesta, jonka maailma romahtaa hänen saadessaan tietää, että isä ja äiti eivät olekaan hänen biologisia vanhempiaan.
    Festivaalilla on esitetty myös saksalaisen Tomas Arslanin elokuva Diileri (Dealer,1998). Se kertoo Berliinissä asuvasta nuoresta turkkilaisesta, joka sotkeutuu huumekauppaan.
    Skotlannista on mukana Peter Mullanin Orvot (Orphans, 1997). Mullan on aiemmin esiintynyt näyttelijänä mm. elokuvassa Trainspotting. [16.11.99]
 

Göteborgin sinfoniaorkesteri esiintyi Ljubljanassa
11.11.1999 24ur.com. Ruotsin vanhin sinfoniaorkesteri, 1905 perustettu Göteborgin sinfoniaorkesteri, esiintyi 10. marraskuuta Ljubljanan suuressa kulttuurikeskuksessa Cankar-talossa Neeme Järven johdolla. Konsertin solistina esiintyi ranskalainen pianotaiteilija Helene Grimaud, ja ohjelmassa oli Robert Schumannin, Arvo Pärtin ja Carl Nielsenin musiikkia.
    Samassa "kultaisessa tilaussarjassa" (zlati abonmaj) esiintyvät joulukuussa Vladimir Fedosejevin johtama Moskovan radion sinfoniaorkesteri, tammikuussa 2000 Leopold Hagerin johtama Englantilainen kamariorkesteri solistinaan mezzosopraano Angelika Kirschleger, helmikuussa Jesus Lopez Cobosin johtama Lausannen kamariorkesteri solistinaan pianotaiteilija Dezsö Ranki, huhtikuussa Wolfgang Sawalischin johtamat Wienin sinfonikot solistinaan mezzosopraano Marjana Lipov¹ek ja kesäkuussa Ivan Fischerin johtama Budapestin festivaaliorkesteri solistinaan viulisti Aleksander Markov. [16.11.99]
 

Suomalaisten Pu¹kin-innostus huomattu Sloveniassakin
11.11.1999 24ur.com. Harva Suomea koskeva asia ylittää uutiskynnyksen Sloveniassa, vaikka Suomi mainitaankin siellä selvästi useammin kuin Slovenia meillä. Suomalaisten valtaisa kiinnostus suuren itäisen naapurinsa Venäjän kirjallisuutta ja varsinkin sen runoilijaneroa Pu¹kinia kohtaan on nyt kuitenkin herättänyt ansaittua huomiota. Internet-lehdessä kerrotaan, että Helsingin yliopistossa on avattu näyttely Pu¹kinin 200-vuotispäivän kunniaksi ja että ympäri Suomea, yhtä hyvin pienillä kuin suurilla paikkakunnilla, juhlitaan Pu¹kinia yli 300 tilaisuudessa.
    Toki Pu¹kinia ei ole unohdettu Sloveniassakaan, sillä ainakin Ljubljanan NUK-kirjastossa (Kansallis- ja yliopistokirjastossa) on esillä Pu¹kin-näyttely. [16.11.99]
 

Ljubljanassa avattiin Slovenian suurin kirjakauppa
15.10.1999 Delo. Valentina Plahuta Simèiè. Jotkut älyköt Sloveniassa ovat valittaneet, ettei maassa ole yhtään isoa, kunnollista kirjakauppaa. Viime vuosina tilanne on kuitenkin onneksi parantunut - siitä ovat esimerkkeinä kustannusyhtiö ValeNovakin avaama kirjakauppa Knjigarna Novak Wolfovalla Ljubljanassa ja Libris Koperissa. Nyt myös ljubljanalainen Konzorcij Slovenska cestalla on lähes tuplannut tilansa 480:stä 900 neliömetriin ja lisännyt saatavilla olevien nimikkeiden määrän 35000:sta 65000:een. Slovenian oloissa kirjakauppaa voi jo pitää jättiläisenä (Lontoossa sijaitseva maailman suurin kirjakauppa muuten on pinta-alaltaan 5600 neliötä).
    Delon kulttuuritoimittaja toivoo, että Konzorcijn esimerkki lisäisi kilpailua ja että se puolestaan pakottaisi muutkin kirjakaupat parantamaan palvelujaan ja lisäämään valikoimiaan. Hänen mielestään tarvitaan välttämättä myös erikoistuneita kirjakauppoja ja lisää antikvariaatteja. Sellaisia ei Sloveniassa todellakaan ole, sillä antikvariaatteja on Ljubljanassakin vain kaksi, toinen niistä auki vain muutaman tunnin kahtena päivänä viikossa.
    Kirjakauppojen ohella myös kirjastoissa olisi hänen mielestään parantamisen varaa, sillä kirjastoja on koko Sloveniassa vain 60.
 

Peppi Pitkätossu -festivaali päättyi Velenjessä
24.9.1999 24ur.com. Velenjessä järjestettiin viikon kestänyt lastenfestivaali, jolle oli annettu nimi Peppi Pitkätossun mukaan, vaikka sen tapahtumat - elokuvia, tanssia, teatteria, leikkiä, askartelua, leipomista ym. - liittyivät vain väljästi tähän ruotsalaiseen rasavilliin. Mukana oli lapsia kaikkialta Sloveniasta ja vierailijoina ryhmä sarajevolaislapsia.
 

Leonardo da Vincin näyttely tulossa Ljubljanaan
24.9.1999 24ur.com. Ljubljanan Kansallismuseoon (Narodni muzej) on tulossa laaja Leonardo da Vincin (1452-1519) töiden näyttely. Esillä on  3.11.1999 – 5.3.2000 välisenä aikana noin 250 erilaista esinettä, jotka kertovat renessanssineron monipuolisuudesta taiteilijana, keksijänä ja tutkijana.
 

Slovenialaisia kirjailijoita Prahassa
23.9.1999 24ur.com. Kirjailijat Ale¹ Debeljak ja Lela B. Njatin lukivat 21. syyskuuta prahalaisessa Viola-kahvilassa omia tekstejään, Njatin satuaan Jättiläisen sydän (Velikanovo srce) ja Debeljak runokokoelmaansa Kaupunki ja lapsi (Mesto in otrok). Kummankin tuotantoa on julkaistu t¹ekiksi, Debeljakilta peräti kuusi teosta.
 

Ro¾anc-palkinto jaettiin
22.9.1999 Veèer. Slovenian lukuisien kirjallisuuspalkintojen joukossa oli 18. syyskuuta vuorossa edellisen vuoden parhaasta esseekokoelmasta myönnettävä Ro¾anc-palkinto, jonka sai Milan Dekleva teoksestaan Gnezda in katedrale. Palkinto jaettiin ensi kerran vuonna 1993 kirjailija Marjan Ro¾ancin (1930-1990) kunniaksi. Loppusuoralle selviytyivät myös Andrej Inkretin Melanholièna razmerja, Brane Senegaènikin V iskanju izgubljene mere ja Ale¹ Debeljakin Atlantski most sekä Alojz Ihanin Platon pri zobozdravniku; Ihan oli Deklevan ohella ehdolla jo viime vuonna.
 

Vilenican kirjailijakokous järjestettiin 8.-12. syyskuuta 14. kerran. Ks. lisää Vilenica-sivulta.
 

Runon ja viinin päivät Medanissa
27.8.1999 Ljubljanske novice. Medanissa, Gori¹ka Brdassa Slovenian länsiosassa, järjestettiin elokuun lopussa jo neljännen kerran Runouden ja viinin päivät (Dnevi poezije in vina), joille oli kokoontunut nuoria runoilijoita eri puolilta maailmaa. Lisää tietoja festivaalista runonäytteineen löytyy Internet-osoitteesta www.poetryandwine.org.
 

Runoilija Josip Osti sai Veronika-palkinnon
24.8.1999 Dnevnik, Veèer. Slovenian kirjailijaliitto ja Celjessä toimiva yritys Fit media myöntävät vuosittain Veronika-palkinnon parhaasta runokokoelmasta, joka on julkaistu edellisen vuoden kesäkuun ja kuluvan vuoden kesäkuun välisenä aikana. Palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran. Vuonna 1997 palkittiin Iztok Osojnik kokoelmastaan Razglednice za Darjo ja vuonna 1998 Ale¹ ©teger teoksestaan Ka¹mir.
   Tänä vuonna parhaaksi runokokoelmaksi valittiin bosnialais-slovenialaisen Josip Ostin kirja Kra¹ki Narcis (Karstin Narkissos). Palkinto luovutettiin hänelle Celjessä 23.8. Muut ehdokkaat olivat Dane Zajc, Niko Grafenauer, Tone Pavèek ja Bina ©tampe Mavè.
    Josip Osti on syntynyt vuonna 1945 Sarajevossa, mutta hän on asunut jo vuosia Ljubljanassa. Kra¹ki Narcis on Ostin kolmastoista runoteos ja  ensimmäinen, jonka hän on kirjoittanut sloveeniksi. Siksi Osti sanookin kirjoittaneensa "toisen esikoisteoksensa" ja kuvaa sen syntyä näin: "Vielä vähän aikaa sitten olisin pitänyt mahdottomana ajatusta, että kirjoittaisin ainoatakaan riviä jollakin muulla kuin äidinkielelläni. Sitten vain kävi niin, että kirjoitin sloveeniksi kokonaisen runokirjan, vieläpä hyvin lyhyessä ajassa, niin kuin muutkin kokoelmani ovat syntyneet."
    Kra¹ki Narcisin keskeisiä teemoja ovat sodan aiheuttama maailman luhistuminen sekä miehen ja naisen eroottinen suhde. Runoissaan Osti käy myös dialogia Karstin ehkä tunnetuimman runoilijan, hyvin nuorena kuolleen Sreèko Kosovelin (1904-1926) kanssa ja kuvaa Karstin maisemien "melankolista kauneutta".
    Ale¹ Debeljakin Josip Ostille omistama runo löytyy valikoimasta, joka on suomennettu kokoelmasta Mesto in otrok.
 

9. kresnik-palkinto kirjailija Drago Janèarille
26.6.1999 Veèer. Slovenian suurin päivälehti Delo jakaa vuosittain palkinnon edellisen vuoden parhaalle romaanille. Kun palkintoa alettiin jakaa yhdeksän vuotta sitten, idean isä Vlado ®abot nimesi sen juhannuksen (sloveeniksi kres) ja valon ja auringon juhlan kunniaksi nimellä kresnik. Näin sen katsotaan tuovan symbolisesti valoa myös kirjallisuuden alueelle.
    Tänä vuonna ehdolla olivat Nina Kokeljin romaani Milovanje, Brina ©vigelj Meratin Con brio, Evald Flisarin Potovanje predaleè, Drago Janèarin Zvenenje v glavi sekä Alojz Rebulan Cesta s cipreso in zvezdo.
    Drago Janèar (s. 1948) kuuluu Slovenian tunnetuimpiin ja käännetyimpiin kirjailijoihin, joka on aiemmin palkittu mm. Arnsbergissä novelleistaan. Janèar on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka osallistui 1980-luvulla Slovenian itsenäisyysliikkeeseen mm. Nova revija -lehden toimittajana. Viimeksi kuluneen vuoden aikana hän on ollut mukana toteuttamassa Kuun pimeä puoli -nimistä totalitarismin vaiheita Sloveniassa vuosina 1945-1990 tutkailevaa näyttelyä sekä samaa aihetta käsitteleviä televisio-ohjelmia.
    Mladinska knjiga -kustantamon 1998 julkaisema romaani Zvenenje v glavi kertoo vankilakapinasta ja miehestä, joka kapinan aloitti. Samalla teos on väkivallan analyysi. Kirjan hankalasti kääntyvän nimen voisi suomentaa vaikkapa Päässä soi. Keber-niminen päähenkilö joutuu raivon valtaan kuullessaan esimerkiksi lusikan raapivan metallilautasen pohjaa. Erään tällaisen raivokohtauksen vallassa hän heittää television päin vankilan ikkunaa sen jälkeen, kun vartijat ovat keskeyttäneet jalkapallon loppuottelun katsomisen. Näin käynnistyy väkivaltaiseksi muodostunut kapina. Romaani on jo käännetty useille kielille, ja myös sen elokuvaamista suunnitellaan. [29.6.1999]
 

Kirjailija Fulvio Tomizza kuollut
22.5.1999 Veèer. Kirjailija Fulvio Tomizza kuoli 21.5.1999 vaikeaan sairauteen Triestessä. Hän syntyi vuonna 1935 Materadassa Istriassa mutta päätti Italian ja Jugoslavian rajan siirtyessä toisen maailmansodan jälkeen monien muiden italialaisten tavoin jättää kotiseutunsa. Näitä asioita, lähdön vaikeutta mutta myös kotiinsa jääneiden ongelmia, Tomizza tarkastelee romaaneissaan Materada (1960), La citta di Miriam (1972) ja La miglior vita (1977).
    Tomizzalle oli myönnetty Viareggio- ja Strega-palkinto, ja hän oli neljästi ehdolla Campiello-palkinnon saajaksi.
    Useimmat Tomizzan teoksista on käännetty myös sloveeniksi, ja hän käsittelee slovenialaisteemaa esimerkiksi teoksissaan Gli sposi di Via Rossetti (kertomus Stanko Vukin ja hänen vaimonsa Danica Toma¾ièin traagisesta kohtalosta) ja Franziska (sen päähenkilö on sloveenityttö). [29.6.1999]
 

®upanèiè-palkinnot jaettu 
11.6.1999 Delo. Runoilija, näytelmäkirjailija Oton ®upanèièin (23.1.1878-11.6.1949) mukaan nimetyn palkinnon saivat tänä vuonna, jolloin hänen kuolemastaan tuli täyteen 50 vuotta, seuraavat taiteilijat.
    Näyttelijätär, laulajatar Jerica Mrzel useista televisiokonserteista.
    Näyttelijä Dare Valiè Vladimirin osasta Matja¾ ®upanèièin samannimisessä näytelmässä.
    Puhallinkvintetti Slowind taiteellisesta työstään viimeisen vuoden aikana sekä julkaisemastaan Salierin ja Mozartin musiikkia sisältävästä CD-levystä. Kvintettiin kuuluvat Matej Sarc, Ale¹ Kacjan, Jurij Jenko, Metod Tomac ja Paolo Calligaris, ja se on pitänyt kuuden vuoden aikana yli 120 konserttia. Kvintetti on yksi Slovenian tunnetuimmista ja on esiintynyt viime aikoina mm. Musica Danubiana -festivaalissa, Firenzessä ja Yhdysvalloissa.
    Lisäksi palkinnon sai Kansainvälisen grafiikka- ja taidekeskuksen johtaja tohtori Zoran Kr¾i¹nik 52 vuotta jatkuneesta työstä. Hän toimi sodan jälkeen aina vuoteen 1986 Ljubljanan Moderna galerijan johtotehtävissä, mistä hän siirtyi nykyiseen työpaikkaansa. [13.6.1999]
 

Sovre-käännöspalkinto ©tefan Vevarille
3.6.1999 24 ur.com. Slovenialaiselle kääntäjälle ©tefan Vevarille on myönnetty Anton Sovren palkinto vuoden 1998 parhaasta käännöksestä, Johann Wolfgang von Goethen kehitysromaanista Wilhelm Meisterin oppivuodet. Palkinnon myöntää Slovenian kääntäjäliitto Dru¹tvo slovenskih knji¾evnih prevajalcev yhdessä kustantajien ja kulttuuriministeriön kanssa.
    Anton Sovre, jonka mukaan palkinto on saanut nimensä, oli 1885-1963 elänyt slovenialainen kääntäjä ja klassisen filologian tuntija. Hän työskenteli vuosina 1946-56 kreikan kielen ja kirjallisuuden professorina Ljubljanan yliopistossa. Sovre käänsi sloveeniksi useiden kreikkalaisten ja roomalaisten klassikkojen lisäksi englantilaista ja saksalaista kirjallisuutta.
    Edellisen palkinnon vuoden 1997 parhaasta sloveeninnoksesta sai Jelka Ovaska Novak Kalevalan käännöksestään. Hän osallistuu kesäkuussa Suomessa pidettävään Kalevala-symposiumiin. [6.6.1999]
 

Bledissä 20.-21. toukokuuta Pen-klubin 32. kansainvälinen kirjailijakokous
21.-22.5.1999 Delo. Pen-klubi on jo usean vuoden ajan pitänyt kevätkokouksensa Slovenian kauniissa Bledissä. Tämänvuotista kokousta leimasi voimakkaasti Kosovon tilanne, jota on pidetty pahimpana kriisinä sitten toisen maailmansodan. Siitä huolimatta kokouksen pääaiheena oli kirjallisuuden asema globalisoitumisprosessissa.
    Kokouksen avasi Slovenian Penin puheenjohtaja Marko Kravos, ja Unescon puolesta käytti puheenvuoron Fernando Ains. Alustuksen esittivät runoilija Klitos Ioannides Kyproksesta sekä slovenialainen runoilija Veno Taufer serbialaisen Miodrag Pavloviæin puolesta, koska tämä ei ollut voinut saapua. Muita esiintyjiä olivat prosaisti, runoilija Iztok Osojnik sekä bosnialaissyntyinen runoilija Josip Osti Sloveniasta, kriitikko Manuel Frias Martins Portugalista, runoilija Eftim Kletnikov Makedoniasta, slovenialaisen kirjallisuuden kääntäjä Richard Jackson Yhdysvalloista, kirjailija Boris Pahor Triestestä Italiasta, serbialaissyntyinen Stojan Vujièiæ Unkarista, Natalia Ivanova Venäjältä sekä Besnik Mustafaj Albaniasta.
    Mukana oli yhteensä sata osanottajaa noin 25 maasta. Paikalle kutsutuista kolmesta serbialaisesta kirjailijasta onnistui ainakin yksi pääsemään vaikeuksista huolimatta paikalle. Kolmesta montenegrolaisesta kaksi käännytettiin rajalta, ja vain yksi saapui kokoukseen. Albaniasta oli kaksi kirjailijaa, mutta kosovalaisilla ei ollut lainkaan edustajaa.
    Pen päätti kokouksessaan perustaa erityisen Balkan-rahaston auttamaan sodasta kärsineitä tai kotimaansa jättämään joutuneita Balkanin valtioiden kirjailijoita. [6.6.1999]


UUTISIA

Olympiavoittaja Leon ©tukelj kuollut
8.11.1999 Teletekst. Maailman vanhin elossa ollut olympiavoittaja, Novo Mestossa Sloveniassa 12.11.1898 syntynyt voimistelija Leon ©tukelj kuoli tänään Mariborissa. ©tukelj oli itse soittanut yöllä Mariborin sairaalaan, jonne hänet oli heti kiidätetty, mutta hän oli menehtynyt siellä sydänkohtaukseen kello kaksi aamuyöstä paikallista aikaa.
    Leon ©tukeljin 100-vuotispäivää juhlittiin viime vuonna näyttävästi Sloveniassa, ja hänen syntymäpäivilleen osallistui mm. KOK:n puheenjohtaja Juan Antonio Samaranch. Slovenian posti julkaisi hänen kunniakseen kolmen postimerkin pienoisarkin. Pienikokoinen ©tukelj oli korkeasta iästään huolimatta viimeiseen saakka pirteä ja hyväkuntoinen mies, Slovenian Arvo Ylppö.
    Leon ©tukelj osallistui Pariisin (1924), Amsterdamin (1928) ja Berliinin (1936) olympialaisiin, joista hän toi mukanaan kaikkiaan kuusi mitalia. Lisäksi hän voitti monissa kansainvälisissä kilpailuissa.
    Olympiavoittaja haudataan syntymäpäivänään 12. marraskuuta Mariborissa Dobravan hautausmaalle. [8.11.1999]
 

Tuðman vaatii yhä Piraninlahtea Kroatialle
18.10.1999 Teletekst. Kroatian presidentti Franjo Tuðman vastasi lehdistötilaisuudessa hänelle esitettyyn Sloveniaa koskevaan kysymykseen ja totesi, että Kroatia pitää edelleen Piraninlahtea itselleen kuuluvana mutta että se voi sallia slovenialaisille vapaan liikkumisoikeuden alueella. Myös Kr¹kon ydinvoimalaa Tuðman piti yhä ongelmana maiden suhteissa, mutta sen sijaan Ljubljanska bankan asioiden hän uskoi selviävän ulkomaisen välittäjän avulla. (Slovenia ja Kroatia ovat vuosia kiistelleet samoista kysymyksistä, mutta rajanveto muutaman Istriassa maiden välisellä rajalla sijaitsevan tilan kesken on sen sijaan saatu ratkaistuksi.) [18.10.99]
 

Viron ulkoministeri Ilves Sloveniassa
18.10.1999 Teletekst. Viron ulkoministeri Toomas Hendrik Ilves päätti kolmipäiväisen vierailunsa Sloveniassa. Ilves kertoi, että Viro haluaisi lisätä yhteistyötä Slovenian kanssa varsinkin turismin alalla sekä tuoda maahan slovenialaisia viinejä. Lisäksi ulkoministeri totesi, että Viro pitää Sloveniaa Etelä-Euroopan maista parhaana ehdokkaana EU:n uudeksi jäseneksi, Pohjois-Euroopan maista taas Viro on hänen mielestään ykkönen. Hän kannatti myös Slovenian tarjousta isännöidä EU:n uusien jäsenehdokkaiden ykkösryhmässä neuvottelevien maiden epävirallista ulkoministerikokousta. [18.10.99]
 

Jörg Haiderin vaalivoitto huolestuttaa sloveeneja
Uusnatsihenkisten puolueiden suosion kasvu ja entistä äänekkäämpi esiintyminen herättää kasvavaa huolta Slovenian lisäksi Italiassa ja Itävallassa asuvien sloveenivähemmistöjen keskuudessa. Vaikka Jörg Haider leimataan tiedotusvälineissä yleensä ulkomaalaisvihamieliseksi, hänen hyökkäystensä kohteeksi joutuvat yhtä hyvin myös kansalliset vähemmistöt.

8.10.1999 RTV-SLO1. Gianfranco Finin johtama uusfasistinen puolue järjesti Italian Triestessä 8. lokakuuta mielenosoituksen vastustaakseen Italian parlamentin suunnittelemia muutoksia vähemmistöjen asemaa koskeviin lakeihin. Finin mielestä Italian sloveeneilla on jo kaikki, mitä he tarvitsevat eikä heille pidä myöntää lisää oikeuksia.

11.10.1999 Dnevnik. Itävallan juuri pidetyissä vaaleissa peräti 27 % äänistä saaneen Jörg Haiderin puheet huolestuttavat sloveeneja sekä Sloveniassa että Kärntenissä. Kärntenissä on juuri vietetty 10.10.1920 pidetyn kansanäänestyksen vuosipäivää. Kansanäänestyksessä alueen sloveenit päättivät liittymisestä joko Itävaltaan tai Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan. Sloveenien käsitys vaaleista on (mm. Slovenska kronika XX. stoletja 1: 247-249), että ennen äänestystä Itävalta lupasi alueen sloveeneille (n. 70 % koko väestöstä) yhtäläisiä oikeuksia kuin maan muille kansalaisuuksille, ja äänestyksessä sloveenien enemmistö kannattikin liittymistä Itävaltaan, mutta pian vaalien jälkeen Itävalta otti koko alueen haltuunsa ja alkoi saksalaistaa sloveenivähemmistöä.
    Kansanäänestyksen 79-vuotispäivänä Kärntenin osavaltiojohtaja, vaalivoittaja Jörg Haider totesi äänestyksen  merkinneen "slovenialaisen nationalismin loppua" Kärntenissä. Haider nimitti sloveeneja "vihollisiksi", jotka olivat hänen mukaansa muodostaneet uhan Kärntenille ennen kansanäänestystä ja uudelleen toisen maailmansodan jälkeen. Hän kannatti hyviä naapuruussuhteita Itävallan eteläisen naapurin Slovenian kanssa, mutta ei suinkaan ehdoitta. Haider väitti, että Slovenian saksalaiset elävät oikeudettomassa asemassa ja että Slovenian tulee, mikäli se haluaa päästä EU:n jäseneksi, täyttää Kärntenin sopimuksen ehdot, ts. tunnustaa saksalaisen vähemmistönsä asema, kumota Avnojn kokousten päätökset ja sulkea Kr¹kon ydinvoimala. [16.10.1999]
 

Kenelle lipizzalaishevoset kuuluvat?
25.9.1999 RTV-SLO1/Dnevnik, 24ur.com. Italia, Itävalta ja Slovenia ovat jo pitkään kiistelleet Lipicassa, Triesten lähellä kasvatettavista kuuluisista lipizzalaishevosista. Ongelmana on heppojen "kotipaikkaoikeus": EU:n avustukset ja yksinoikeus käyttää "lipizzalaishevosen" nimeä kuuluu valtiolle, jolla on todistettavasti oikeus hevosiin - miten tämä oikeus määritellään, onkin toinen juttu. Nyt hevoset laiduntavat Slovenian vehreillä nurmilla, mutta alun alkaen tämä 1580 perustettu Lipican (italiaksi Lippiza) hevostarha on kuulunut Itävallalle ja tämän vuosisadan alkupuoliskolla Italialle.
    Sloveniassa hevosten oikeutta olla slovenialaisia on puolustanut voimakkaasti kirjailija, kriitikko Boris A. Novakin johtama Lipizzalaisten ystävien yhdistys.
    Slovenia on jättänyt Maailman kauppajärjestölle WTO:lle vetoomuksen, jossa se vaatii yksinoikeutta lipizzalaisten nimeen. Jos vaatimus hyväksytään, Wienin Espanjalainen ratsastuskoulu ei saa sen jälkeen enää järjestää näytöksiä eikä käyttää lipizzalaisten nimeä mainoksissaan, t-paidoissa, laseissa ja muissakaan matkailutuotteissa. Itävaltalaisten kerrotaan kuitenkin jo valmistelevan vastaiskua...
 

150-vuotiasta rautatietä juhlittiin
25.9.1999 RTV-SLO1/Dnevnik, 24.9.1999 24ur.com. Tällä viikolla tuli kuluneeksi 150 vuotta Wienin ja Laibachin (Ljubljanan) välisen rautatien avaamisesta. Juhlan kunniaksi Ljubljanan asemalle puksuttivat Celjen suunnasta vanha höyryjuna ja sen seuraksi Slovenian rautateiden nykyaikaisin Pendolino.
    Rautatieyhteyden avaamisella Wienistä Slovenian kautta Adrianmeren rannikolle Triesteen oli aikanaan valtaisa taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys.
 

Paavi julisti Anton Martin Slom¹ekin autuaaksi
19.9.1999 RTV-SLO1, Morel. Slovenian viime aikojen suurin mediatapahtuma koettiin sunnuntaina 19. syyskuuta, kun paavi Johannes Paavali II käväisi Mariborissa julistamassa piispa Anton Martin Slom¹ekin Slovenian ensimmäiseksi autuaaksi (tämä edeltää pyhimykseksi julistamista). Italian televisio välitti tilaisuuden juhlamessuineen kaikkialle maailmaan.
    Edellinen vähintään yhtä suuri tapahtuma oli Bill Clintonin vierailu Sloveniassa kesäkuun lopussa.
 

Kuka voitti Jugoslavian sodan?
13.6.1999 RTV-SLO1/Dnevnik. Slovenian television uutisten viikoittaisessa puhelinhaastattelussa saatiin 600 haastatellulta vastaukseksi seuraavaa (vastaajista 43,3 % oli miehiä ja 56,7 % naisia):
    1. Kuka mielestänne voitti Jugoslaviassa käydyn sodan? V: Nato 48,0 %, Jugoslavia 2,0 %, Milo¹eviæ  2,0 %, Kosovon albaanit 2,8 %, ei kukaan 37,2 %, en tiedä 8,0%.
    2. Pitäisikö Milo¹eviæin luopua vallasta? V: Kyllä 76,3 %, ei 19,5 %, en tiedä 4,2 %.
    3. Menettääkö Jugoslavia Kosovon? V: Kyllä 45,1 %, ei 37,7 %, en tiedä 17,2 %.
    4. Tuleeko Balkanille nyt rauha? V: Kyllä 31,7 %, ei 61,3 %, en tiedä 7,0 %.
    5. Itsenäistyykö Montenegro? V: Kyllä 58,2 %, ei 26,7 %, en tiedä 15,1 %.
    6. Kuinka paljon Slovenia on mielestänne auttanut Balkanin kriisin ratkaisemisessa? V: Liian vähän 23,3 %, riittävästi 56,3 %, liian paljon 11,4 %, en tiedä 9,0 %.
    7. Pitäisikö Slovenian osallistua Jugoslavian jälleenrakentamiseen? V: Kyllä 36,2 %, ei 56,8 %, en tiedä 7,0 %. [13.6.1999]


SUOMI JA SLOVENIA

Slovenian pääministerin Janez Drnov¹ekin ensimmäinen virallinen vierailu Viroon ja Suomeen
21.-22.5.1999 Morel; 22.5.1999 Delo. Slovenian pääministeri Janez Drnov¹ek teki ensimmäisen virallisen vierailunsa 21.5. Viroon ja 22.5. Suomeen. Tallinnassa hän tapasi pääministeri Mart Laarin, presidentti Lennart Meren ja parlamentin puheenjohtajan Toomas Savin. Keskustelujen aiheina olivat kummankin maan pyrkimykset liittyä euroatlanttisiin järjestöihin sekä maiden välisen yhteistyön lujittaminen.
    Suomessa pääministeri Drnov¹ek tapasi presidentti Ahtisaaren, jonka kanssa hän keskusteli varsinkin Kosovon tilanteesta tämän välittäjäntehtävän vuoksi. Pääministeri Lipponen totesi Drnov¹ekin tavatessaan, että Viro ja Slovenia ovat edistyneet parhaiten kohti EU:n jäsenyyttä. Pääministeri Drnov¹ek puolestaan totesi arvostavansa Suomen näkemystä ja piti Suomen kokemuksia liittymisestä EU:hun kiinnostavina.[6.6.1999]
 
 

Rautatie Slovenian ja Unkarin välille
2.5.1999 Morel; 20.5.1999 RTV-SLO1 "Slovenski utrinki". Slovenia ja Unkari ovat tällä hetkellä Euroopan ainoat maat, joiden välillä ei ole rautatieyhteyttä, sillä entinen rata jäi pois käytöstä vuonna 1968. Huhtikuun 30. päivänä kuitenkin muurattiin maiden rajalla Hodo¹issa peruskivi uudelle radalle, jonka on määrä valmistua vuoden 2000 loppupuolella.
    Radan pituudeksi tulee 43,5 kilometriä, josta on Slovenian puolella 24,5 kilometriä ja Unkarin puolella 19 kilometriä. Sloveniassa rata yhdistää Murska Sobotan pohjoispuolella olevan Puconcin ja Unkarin raja-aseman Hodo¹in. Alkuvaiheessa on tarkoitus rakentaa yksiraiteinen, sähköistämätön rata sekä henkilö- että tavaraliikenteen käyttöön. Rakennuskustannukset ovat 11 miljardia tolaria (n. 350 miljoonaa markkaa).
    Uudella radalla liikennöisi laskelmien mukaan 26 junaa päivässä, ja se avaisi Unkarista uuden yhteyden Koperin sataman kautta Adrianmerelle. [6.6.1999]
 

8.-9. lokakuuta 1999. Seitsemän slovenialaista kirjailijaa vieraili Helsingissä ja Turussa. Lisätietoja täältä.
 

21.-22.8.1999. "Stripburger vie slovenialaista sarjakuvaa maailmalle"

Slovenialainen Stripburger-sarjakuvaryhmä vieraili Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Ryhmään kuuluvat Jakob Klemenèiè, Igor Prassel, Katerina Miroviè ja Matej Koèjan, ja se on alusta asti pyrkinyt kansainvälisyyteen ja julkaissut tärkeimmät työnsä englanniksi. Yksi ryhmän suurimmista projekteista oli vuonna 1997 julkaistu Stripburek-antologia, joka kattaa alueen Albaniasta Ukrainaan. 2000 kappaleen painos on jo myyty loppuun - puolet myytiin Slovenian ulkopuolella. 160-sivuinen opus on herättänyt huomiota etenkin Yhdysvalloissa.
    Ensi vuonna Stripburger-ryhmä aikoo julkaista Suomi-numeron.
    Helsingin festivaalille ryhmä toi uunituoreen 200-sivuisen antologian, XXX-Stripburgerin. Siihen on kerätty kirjava kansainvälinen valikoima eroottisia sarjakuvia. Yhdysvaltain markkinoita varten tuhmaa Stripburgeria jouduttiin sensuroimaan peräti 56 sivua, mutta Sloveniassa se ei kohdannut ongelmia, päinvastoin antologia on ensimmäinen, jota Slovenian klttuuriministeriö on tukenut. "Halusimme myös rikkoa tabuja, vaikkei Slovenian henkinen ilmapiiri olekaan ahdasmielinen. Emme halunneet tehdä pelkästään tyypillistä miesten seksifantasiaa. Kolmannes albumin taiteilijoista onkin naisia. Sloveniassa ei ole juuri naispuolisia sarjakuvataiteilijoita, mikä on sääli", Igor Prassel kertoo Heikki Römpötin kirjoittamassa ja Helsingin Sanomien 21.8.1999 julkaisemassa artikkelissa, johon liittyy myös kuva ryhmään kuuluvista taiteilijoista.

    Slovenialaisesta sarjakuvasta ja Stripburger-ryhmästä lisää http://www.ljudmila.org/stripcore/
     Slovenialaisen sarjakuvataiteilijan ja kuvittajanToma¾ Lavrièin kaksi työtä löytyy osoitteista http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/Makarovi.htmsekä http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/Lavric.htm
 

20.8.1999. Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto 1999 Jelka Ovaska Novakille

Valtion vuoden 1999 ulkomainen kääntäjäpalkinto on myönnetty slovenialaiselle kääntäjälle Jelka Ovaska Novakille tunnustuksena suomalaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekemisestä ja erityisesti Kalevalan kääntämisestä sloveenin kielelle.  Palkinnon luovutti kulttuuriministeri Suvi Lindén perjantaina 20.8., ja se on suuruudeltaan 50 000 markkaa.
    Jelka Ovaska Novak (s. 1947) on kääntänyt suomalaista kirjallisuutta monipuolisesti, lastenkirjoista ja kansansaduista aina romaaneihin ja tv-näytelmiin.  Hänen tunnetuimpia käännöksiään ovat Väinö Linnan Tuntematon sotilas, Antti Tuurin Pohjanmaa ja Daniel Katzin Kun isoisä Suomeen hiihti.  Suomen kansalliseepoksen Jelka Ovaska Novak on kääntänyt kahdesti, ensin proosamuotoisena koululaisversiona 1991 ja vuonna 1997 koko Kalevalan runomuodossa.  Lisäksi Jelka Ovaska Novak on esitellyt suomalaista kirjallisuutta slovenialaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä.
    Luovuttaessaan palkintoa kulttuuriministeri Suvi Lindén totesi puheensa lopuksi: "Tänä vuonna voimme kuitenkin iloita siitä, että kulttuurinen silta Slovenian ja Suomen välillä on olemassa. Tähän asti liike on ollut voittopuolisesti yksisuuntaista, ja samalla kun kiitämme ja onnittelemme Jelka Ovaska Novakia sen ylläpitämisestä, voinemme asettaa tavoitteeksi sen jatkumisen - kaksisuuntaisena."
    Opetusministeriö myöntää ulkomaisen kääntäjäpalkinnon vuosittain.  Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin 1974.  Viime vuonna palkinnon sai englantilainen kääntäjä Joan Tate.  Esityksen palkinnon saajasta tekee Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus.
    Jelka Ovaska Novakin haastattelu ks. Kääntäjä 10/1999 (joulukuu).
 
Finska dr¾avna nagrada prevajalki Jelki Ovaski Novak

Ljubljana, 30. avgust 1999 (STA) – Finsko dr¾avno nagrado za prevajanje in ¹irjenje finske kulture v tujini je za leto 1999 prejela slovenska prevajalka Jelka Ovaska Novak. Ovaska je doslej iz fin¹èine prevedla 12 knji¾nih del, med njimi tudi finski narodni ep Kalevala; za to zahtevno in obse¾no delo je bila prevajalka leta 1998 v Sloveniji nagrajena s Sovretovo nagrado.
Jelki Ovaski Novak je visoko finsko priznanje 20. avgusta v Helsinkih podelila ministrica za kulturo Suvi Linden.  (24ur 30.8.1999)

22.5.1999. Slovenian pääministeri Suomessa
Slovenian pääministeri Janez Drnov¹ek teki ensimmäisen virallisen vierailunsa 21.5. Viroon ja 22.5. Suomeen. Suomessa pääministeri Drnov¹ek tapasi presidentti Ahtisaaren, jonka kanssa hän keskusteli varsinkin Kosovon tilanteesta tämän välittäjäntehtävän vuoksi. Pääministeri Lipponen totesi Drnov¹ekin tavatessaan, että Viro ja Slovenia ovat edistyneet parhaiten kohti EU:n jäsenyyttä. Pääministeri Drnov¹ek puolestaan totesi arvostavansa Suomen näkemystä ja piti Suomen kokemuksia liittymisestä EU:hun kiinnostavina.
 

Toukokuu 1999. Seuramatkat Sloveniaan peruutettiin
Matkatoimisto Aurinkomatkat päätti lopettaa seuramatkat Kroatiaan ja Sloveniaan Kosovon kriisin vuoksi.
    Slovenian tiedotusvälineissä on kerrottu, että maan matkailutulot jäävät tänä vuonna matkailijoiden vähenemisen vuoksi noin 25 % arvioitua pienemmiksi. Samalla on muistutettu, että Slovenia on täysin turvallinen maa ja sijaitsee lähes 700 kilometrin päässä Kosovosta eli yhtä kaukana tai jopa kauempana kuin Rooma, Wien, Budapest, Istanbul ja Ateena.
 

26.3.1999. Ministeriöiden välinen yhteistyöpöytäkirja allekirjoitettiin
Suomi ja Slovenia allekirjoittivat 26. maaliskuuta 1999 Ljubljanassa pöytäkirjan* yhteistyöstä opetuksen, tieteen ja kulttuurin alalla. Maiden välisen yhteistyön lisäksi pyritään kehittämään yhteistä osallistumista EU:n, Euroopan neuvoston ja Unescon kaltaisten järjestöjen ohjelmiin.
    Suomen edustajana pöytäkirjan allekirjoitti osastonjohtaja Margaretha Mickwitz opetusministeriöstä, Slovenian puolelta ulkoasiainministeriön alivaltiosihteeri Tanja Orel ©turm.
    Pöytäkirjassa puhutaan mm. tutkija- ja opiskelijavaihdosta, kielikursseista, apurahoista, kummassakin maassa järjestettävistä festivaaleista, kulttuuritapahtumista ja näyttelyistä sekä kirjailijoiden ja taiteilijoiden osallistumisesta niihin samoin kuin yhteistyöstä arkisto-, kirjasto- ja museolaitoksen, elokuvan ja teatterin, joukkotiedotuksen, musiikin ja urheilun alalla. Pöytäkirjan liitteissä selvitetään kummankin osapuolen tarjoamia apurahoja mm. jatko-opiskelua ja ammatillista erikoistumista varten sekä sovitaan osapuolten vastuusta näyttelyjen järjestämisessä.

*Memorandum of Understanding on Co-operation in the Fields of Education, Science and Culture between the Ministry of education, Science and Culture of Finland and the Ministry of Foreign Affairs, the Ministry of Education and Sport, the Ministry of Science and Technoloy and the Ministry of Culture of the Republic of Slovenia. Ljubljana, 26 March 1999. 


Uutisia Sloveniasta © 2000 Kari Klemelä