KERIMÄEN KIRKKO  på svenska in english auf deutsch la iglesia

Maailman suurin puukirkko. Kuvasivu avautuu kirkkoa klikkaamalla.
Tutustu tarkemmin kirkkoherra
Toivo Loikkanen
puh.050 5406 111
Avoinna
Kirkon aukioloajat kesällä 2007 ovat seuraavat:

4.6.-30.6.       klo 10-18
(Juhannusaattona  klo 10-16)

1.-31.7. klo 10-19
1.-12.8. klo 10-18
13.8.-2.9. klo 10-16

Vihkitoimitusten aikana kirkko saattaa olla hetken suljettuna. Olkaa ystävällisiä ja ottakaa tämä huomioon varsinkin lauantaisin.

Kirkon opastus ja tapulikioski kesällä puh. 5789123

Yhteys muulloin kirkkoherranvirasto 5789111
kerimaen.seurakunta@evl.fi, faksi 015-5789128.
 

Tervetuloa Kerimäen kirkkoon.

Myös kirkon alttaritaulun aiheena on tervetulotoivotus, kun siinä kuvattu Jeesus sanoo: "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon", Matt. 11:28. Alttaritaulun on maalannut Aleksandra Såltin v. 1890.

Kerimäen iso kirkko on v. 1642 perustetun evankelis-luterilaisen seurakunnan neljäs tai viides kirkko. Aikaisemmat kirkot sijaitsivat silloisen kirkonkylän, Kerimäenkylän Kallunmäellä. Viimeinen jumalanpalvelus pidettiin vanhassa kirkossa 4.6.1848. Alttaritaulun oli maalannut puuseppä Klemettinen ja sen aiheena oli Kristuksen taivaaseen astuminen. Vanhan kirkon paikalle pystytettiin v. 1975 muistomerkki, johon on kaiverrettu Raamatun kohta Matt. 18:20 eli Jeesuksen sanat: "Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään".

Piirustukset uutta kirkkoa varten toimitti silloisen rakennushallituksen arkkitehti Anders Fredrik Granstedt, joka oli kauan Engelin lähin apulainen. Ne eivät pitäjäläisiä kuitenkaan tyydyttäneet, sillä suunnitelma oli laadittu vain 1500 henkeä varten. Pitäjän väkiluku oli yli 12 000 ja haluttiin kirkko, johon puolet asukkaista kerralla mahtuisi. Lopulta saatiin piirustukset nykyistä kirkkoa varten, jotka kirkon arkkitehti Anders Granstedt laati aikaisempia piirustuksia suurentaen v. 1844, ja rakennustyöt aloitettiin samana vuonna.  Pitäjäläiset olivat valinneet kirkon urakoitsijaksi rakennusmestari A.M. Tolpon, jonka kuoltua Theodor Tolpo valittiin viemään loppuun isänsä aloittama hanke. Kirkko valmistui 25.9.1847, ja Porvoon hiippakunnan piispa C.G. Ottelin vihki sen jumalanpalvelushuoneeksi helluntaina 11.6.1848.

Kerimäen kirkko on kristikunnan suurin puukirkko ja Suomen suurin kirkkotila, jonka pituus on 45 metriä, leveys 42 m ja korkeus kuvun kohdalla 27 m, ristin huippuun 37 m. Kirkon penkkien yhteen laskettu pituus on noin 1670 m ja istumapaikkoja löytyy yli 3000 hengelle. Seisomapaikkoineen kirkkoon mahtuu kerralla n. 5000 ihmistä. Miksi näin suuri kirkko? Selityksiä eivät ole spekulaatiot mittayksiköiden sekaantumisesta kyynärästä (60 cm) metriksi, sillä metrijärjestelmä säädettiin vasta vuosisadan lopulla. Myöskään piirustukset eivät ole vaihtuneet, sillä alkuperäiset piirustukset ovat tallella seurakunnan arkistossa. Syy löytyy 1840-luvun ja sen aikaisen kirkkoherra Fredrik Neoviuksen käsityksestä, jonka mukaan puolet seurakunnan asukkaista on mahduttava kerralla kirkkoon.

Kerimäki oli tuolloin suuri pitäjä, joka käsitti myös nykyisen Punkaharjun, Savonrannan ja Enonkosken. Kirkon koosta päätettäessä ajateltiin myös juhlapyhien ja markkinoiden viettoa. Suuret väenkokoukset rytmittivät ihmisten elämäntapaa, ja esimerkiksi Mikkelin markkinat kokosivat tuhatmäärin väkeä vuosittain. Osallistuminen "kirkonmenoihin" oli luonnollinen osa markkinamenoja ja pidettiin tavoitteena, että väki mahtuisi kerralla kirkkoon.

Rakennusmestarina työtä johti vihtiläinen kirkonrakentaja Axel Magnus Tolpo, jonka äkillisen kuoleman jälkeen työtä jatkoi hänen poikansa Theodor Tolpo. Seurakuntalaisille oli määrätty työvelvollisuus verolukujen mukaan. Hirret saatiin veroina taloista. Jokainen terve 15–60-vuotias mies oli velvollinen osallistumaan vuorollaan kirkon rakennustöihin. Yhtä miestä vastasi kaksi naista. Kirvesmiehet, sepät ja muurarit seurakunta palkkasi itse. Kaikki rakennusmateriaalina käytetty puutavara kuljetettiin eri puolilta pitäjää ja kiviä mm Puruveden saarista. Rakennusvaiheen aikana tienvarret olivat kahden km:n matkalla täynnä hirsi- ja lautakasoja. Hirret veistettiin paikan päällä ja suuri osa laudoista sahattiin käsisahoilla; varsinaisten sahojenkin apua käytettiin. Järeimmistä 17-metrisistä tukeista veistettyjen parrujen vahvuuden tuli olla 14 x 7 tuumaa. Paksuus vastaa reilusti kolmeatoista kakkosnelosta. Maasepät takoivat naulat, joita tarvittiin Granstedtin kustannusarvion mukaan 294 000 kappaletta. Seurakunnan lukkarin A.J. Bergholmin velvollisuus oli joka aamu ja ilta pitää rakentajille rukoushetki. Lähelle kirkkoa kaivettiin rakentajien käyttöön kaivo. On ollut tapa, että piispa seurakuntaan saavuttuaan virvoittaa itseään tämän kaivon kirkkaalla ja raikkaalla vedellä.

Mitä historiankirjat eivät kerro, on hien määrä, joka vuoti mahtavia hirsiä yläilmoihin hilattaessa. Kirkko valmistui kolmessa vuodessa.

Mutta minkä takia Kerimäen kirkko rakennettiin puusta? Vastaus löytyy rahasta. Seurakunnan kantokyky ei riittänyt kivikirkon rakentamiseen.

Arkkitehtonisesti kirkko oli aikaansa edellä (Pekka Martio): ”Granstedtin suunnittelema yksinkertaisen nerokas ristirakenne – Korssverks-Construktion - oli lähes 80 vuotta aikaansa edellä. Ristirakenteella tarkoitetaan lähinnä aluskehikon, hirsiseinien, välikaton ja sitä kannattelevien ja sidehirsien vahvistamien pilareiden keskenään muodostamaa rakennetta.” ”Kirkon pohjakaava edustaa sekä kaksoisristikirkon että keskeis- ja pitkäkirkon yhteistä synteesiä, jossa edelliseen oli sovitettu jälkimmäisen erityispiirteitä.”

Kirkko on aikansa kirvesmiestaidon näyte - suuri kuutio - penkkeineen, pylväineen, lehtereineen, sideparruineen, pyörökaarineen, kupuineen, kattolyhtyineen. Ikkunat ja kupolin aukot antavat runsaasti valoa, mistä seuraa avara tilavaikutelma. Perustuksen tukevuus on riittänyt; routa ei ole kirkkoa liikutellut puoleentoista vuosisataan. Perimätiedon mukaan kirkkoa kutsuttiin Aabrahamin kirkoksi.

Kangasalan Urkutehtaan valmistamat 20 äänikertaiset urut asennettiin kirkkoon v. 1894. Kirkossa on v. 1882 hankittu kristallikruunu ja v. 1911 Josef Stenbäckin suunnittelemat viisi kynttiläkruunua. Kirkkoa ei voi lämmittää, joskin sinne asennettiin v. 1915 kahdeksan kamiinaa, joita viimeksi lämmitettiin 1940-luvun lopulla. Vaikutelma oli sama kuin istuisi kylmässä talvisäässä hehkuvan rakovalkean äärellä. Jäljellä on vielä neljä kamiinaa.

Iso kirkko on kesäkirkko ja siksi lämpimän vuodenajan kirkko, jumalanpalvelusten, vihkitoimitusten, juhlien, konserttien ja turismin paikka. Jouluaamuna seurakunta kokoontuu kylmään, mutta lämmintunnelmaiseen, satojen kynttilöiden valaisemaan kirkkoon. Kesän aikana kirkkoon käy tutustumassa n. 50 000 matkailijaa eri puolilta maailmaa. Viimeksi kirkko on ollut täysi - n. 5000 henkeä - elokuussa 1972, jolloin toteutettiin Martti Talvelan ja Okko Kamun johtaman radion sinfoniaorkesterin suuri hyväntekeväisyyskonsertti kirkon kunnostamiseksi. Juuri Martti Talvelalta on peräisin ilmaisu Kerimäen kirkon akustiikasta: "Kirkko on kuin suuri soiva sello".

Kellotapuli rakennettiin samaan aikaan kuin kirkkokin. Kellotornin korkeus maasta on 42 metriä. Siinä on kaksi kirkonkelloa, pieni vuodelta 1684 ja suuri vuodelta 1884.

Kirkkoa on korjattu vuosina 1972–1975, jolloin kirkko maalattiin sekä ulkoa että sisältä. Viimeksi kirkko ja kellotapuli maalattiin ulkopuolelta 1988–1989. Maalaus tehtiin käsin ja maalia kului noin 4000 litraa. V. 1985 asennettiin kirkkoon automaattinen paloturvallisuus- ja sammutusjärjestelmä. Kirkon kaikissa tiloissa ovat palo- ja murtohälyttimet. Vakuutukset ovat ajan tasalla. Kesäkuun 14. päivänä 1998 vietettiin Kerimäen kirkon 150-vuotisjuhlaa.

Kirkon todellinen kaunistus on jumalanpalvelukseen, sanan ja sakramentin osallisuuteen kokoontuva seurakunta, joka on tervetullut myös muihin kirkossa järjestettäviin tilaisuuksiin. Jokainen kirkossakävijä voi tehdä löytöretken siihen pyhään mysteeriin, joka kätkeytyy kirkon arkkitehtuuriin, sisustukseen, puutöihin, akustiikkaan, kokoon. Tämä mysteeri puhuu Jumalan läsnäolosta myös omana aikanamme.
 
 

Ison kirkon jatkeeksi rakennettiin v. 1932 pieni kirkko talvikirkoksi sakaristoa suurentamalla. Samalle paikalle valmistui v. 1953 kokonaan uusi "Talvikirkko" kylmän vuodenajan jumalanpalvelushuoneeksi. Nykyisen asunsa tämä kirkko sai vuoden 1997 peruskorjauksessa.

Kerimäen seurakunnan tunnuslause on Kerimäen vanhasta sinetistä otettu Raamatun lause Matteuksen evankeliumin mukaan, Matt. 11:28. Se saa kuvallisen ilmaisunsa kirkon alttaritaulussa.

Ison kirkon kunnossapito on pienelle seurakunnalle vaativa ja kallis tehtävä. Toivomme, että jokainen kävijä osallistuu lahjoituksellaan tämän kansallisaarteemme ylläpitoon.
 
 

Tietolähteet:

Arvo Pohjannoro 1948, Huone hongista rakettu

Lauri Pohjannoro 1978, Kerimäen kirkon vaiheilta, Savonlinna

Pekka Martio 1983, Kerimäen kirkko, sen muoto ja rakenne, pro gradu, Jyväskylän yliopisto

Asko Mielonen 1993, Vanhan Kerimäen historia osa I
 

KERIMÄEN KIRKON KELLOT

ISO KELLO

Kerimäen seurakunta 1884.

PIENI KELLO

---------------------------------------

Ruotsi

Kerimäki kyrka

Den stora kyrkan i Kerimäki är den fjärde eller femte kyrkan i den evangeliska-luterska församlingen, som grundades år 1642. Arkitekt A.F. Grandstedt gjorde ritningarna för den nya kyrkan. Kyrkan blev färdig den 25 september 1847 och invigningsceremonin förrättades pingstdag den 11 juni 1848. 

Kerimäki kyrka är den största träkyrkan i kristendomen och den största kyrkan i Finland. Dess längd är 45 m, bredd 42 m och höjd 27 m (37 m till korsspetsen). Bänkarnas sammanlagda längd är 1670 m med 3 000 sittplatser. Ståplatser medräknade finns det rum för ca 5 000 människor i kyrkan. 

Varför blev kyrkan så stor? Förväxlingen av måtts är inte någon förklaring, för att de ursprungliga ritningarna finns kvar i församlingens arkiv. En orsak är Fredrik Neovius, församlingens kyrkoherde på 1840-talet, som ansåg att det borde finnas rum för hälften av församlingsborna i den nya kyrkan. En annan faktor, som påverkade planeringen, var helger och marknader, som lockade människor till kyrkan. När människor kom till marknaden, var det naturligt, att de också skulle delta i gudtjänsten. Därför ansåg man att det borde finnas rum för alla i kyrkan.

Byggnadsarbetet leddes först av Axel Magnus Tolpo, som emellertid plötsligt dog i mitten av arbetet. Hans son Theodor Tolpo fortsatte hans arbete. Församlingsborna hade en arbetsplikt, som bestämdes enligt deras skattetal. Alla 15 – 60 år gamla män var skyldiga att i sin tur delta i byggandet. Kyrkan blev färdig på tre år.

 Som en byggnad är Kerimäki kyrka en mirakel av sin tid, ett exempel av timmermanskonst – en stor kub – med sina bänkar, pelare, läktare, bindningssparrar, rundbågar, kupol och lanternin. Kyrkans grundplan liknar en dubbelkors med korta armar.

 Alexandra Såltin har målat kyrkans altartavla år 1890. År 1894 fick kyrkan en orgel med 20 register, tillverkat av Kangasala Orgelfabrik. Kyrkan kan inte värmas upp. Den stora kyrkan användas bara om sommaren för gudtjänster, vigselceremonier, fester, konserter och turism. På julmorgonen samlas församlingen i den kalla kyrkan, som ändå har en varm stämning med sina hundratals tända ljus. På sommaren besöks kyrkan av cirka 50 000 turister från olika länder.

 År 1953 byggdes en små vinterkyrka som en utvidning till den stora kyrkan. Där hålls gudstjänsterna under den kalla årstiden.

 Församlingens motto är framställt i altartavlan, vars motiv är Jesu ord “Kom till mig, alla ni som är tyngda av bördor; jag skall skänka er vila.” (Matteus 11:28).

 För en liten församling är det en krävande och dyr uppgift att underhålla en stor kyrka. Därför önskar vi att var och en som besöker kyrkan ger en gåva för att hjälpa upprätthålla vårt nationalarv.

--------------------------------------

Englanti

Kerimäki church

The huge 

church of Kerimäki is possibly the fourth or fifth church of the Evangelical Lutheran congregation, which was established in 1642. The new church was designed by the architect A. F. Granstedt. The construction was completed on September 25th 1847 and the church was consecrated at Whitsun, on June 11th 1848.

 The church of Kerimäki is the world’s largest Christian wooden church and has the most spacious interior in Finland. It is 45 meters long, 42 meters wide and 27 meters high. The height of the dome is 37 meters. There are altogether 1670 metres of pews and a seating capacity for over 3000 people. Including standing room, the church can accomodate almost 5000 people.

But why such a large chuch? The explanation does not lie in a mix-up between feet and metres, since the dimensions are in accordance with the original plan which is stored in the archives of the church. Rev. Fredrik Neovius, who held office in the 1840s, was of the opinion that half of the townsfolk should be able to meet for religious worship at one time. Festival days and market days also had an influence on the scale of the church. Big gatherings were a part of the everyday life and it was only natural to meet for worship on market days. The original idea was to gather all the people for worship at one time.

 The construction of the church took place under the direction of church-builder Axel Magnus Tolpo, but after his sudden death his son Theodor Tolpo took over. The townsfolk had to take part in the building according to their income bracket. Every man aged between 15 and 60 was obliged to participate in the building. The church was completed in three years.

 The church of Kerimäki is a miracle of its own time, a masterpiece of carpentry with its pews, columns, galleries, tie-beams, arches, domes and lanterns. According to the ground plan it is a short-armed double cruciform church.

 The altarpiece was painted by Aleksandra Såltin in 1890. The organ, which has a registration of twenty stops and was constructed by the Kangasala organ factory, was mounted in 1894. The church cannot be heated and therefore it is only used in the summer for religious services, weddings, festivals and concerts. Early on Christmas morning the parishioners gather in the cold church, which is lit by hundreds of candles and thus filled with a warm atmosphere. In the summer about 50 000 people from all over the world come and visit the church of Kerimäki.

 During the cold winter time religious services are held in the small church, which was built beside the huge church in 1953.

The motto of the Kerimäki church is contained in the altarpiece, which has the words of Jesus: ”Come to me all who labor and are heavy laden, and I will give you rest.”

 The maintenance of this huge church is a demanding and expensive task for a small congregation. We would therefore be very grateful for your donation to the maintenance of our national treasure.

--------------------------------------

Saksa

DIE Kirche von Kerimäki

 Die große Kirche von Kerimäki ist angeblich die vierte oder fünfte Kirche der 1642 gegründeten evangelisch-lutherischen Gemeinde. Den Bauplan für die neue Kirche zeichnete der Architekt A. F. Granstedt. Die Bauarbeiten wurden am 25. September 1847 abgeschlossen und die Kirche wurde Pfingsten 1848, dem 11. Juni,  eingeweiht.

 Die Kirche von Kerimäki ist die größte christliche Holzkirche der Welt. Sie stellt gleichzeitig auch den größten Kirchenraum Finnlands dar: 45 Meter lang, 42 Meter breit und 27 Meter hoch. Die maximale Innenhöhe beträgt 37 Meter bis zum Firstkreuz. Insgesamt gibt es ca. 1670 Meter Kirchenbänke mit über 3000 Sitzplätzen. Notfalls können sogar 5000 Menschen in der Kirche Platz finden.

 Warum hat man die Kirche eigentlich so groß gebaut? Ein Meßfehler ist keine Erklärung, da der ursprüngliche Bauplan noch im Archiv der Gemeinde erhalten ist. In den 40er Jahren des 19. Jahrhunderts vertrat Pfarrer Fredrik Neovius die Ansicht, daß die Hälfte der Gemeindemitglieder zur gleichen Zeit die Möglichkeit haben sollte, das Wort Gottes hören zu kommen. Als man über die Größe der Kirche entschied, hatte man auch an die Feier- und Marktage gedacht. Die hohen Feste gehörten zum alltäglichen Leben der Menschen und die Beteiligung am Gottesdienst war ein natürlicher Teil der Märkte. Die ursprüngliche Idee war, daß sämtliche Marktbesucher den Gottesdienst gleichzeitig besuchen könnten.

 Der Baumeister Axel Magnus Tolpo leitete die Bauarbeiten der Kirche. Nach seinem plötzlichen Tod trat sein Sohn Theodor Tolpo an seine Stelle. Alle Gemeindemitglieder waren verpflichtet, an den Bauarbeiten teilzunehmen, jeder nach seiner Steuerklasse. Jeder Mann zwischen 15 und 60 Jahren mußte mit Hand anlegen. Nach drei Jahren stand die Kirche endlich fertig da.

 Die Kirche von Kerimäki als Gebäude ist ein Wunder der damaligen Zeit. Sie ist ein Meisterstück der Zimmerarbeit, ein großer Würfel, mit ihren Bänken, Pfählen, Emporen, Verbindungsbalken, Rundbogen, Kuppeln und Dachlaternen. Von der Form her ist sie eine Doppelkreuzkirche.

 Das Altarbild wurde 1890 von Aleksandra Såltin angefertigt. Die Orgel mit zwanzig Registern, die von der Orgelfabrik in Kangasala hergestellt ist, wurde 1894 in Betrieb genommen. Die Kirche kann nicht beheizt werden, weshalb sie lediglich als Sommerkirche dient, die für Gottesdienste, Trauungen, Feste, Konzerte und Touristen zur Verfügung steht. Am frühen Morgen des ersten Weihnachtstags versammelt sich die Gemeinde in der unbeheizten Kirche, die mit Hunderten von Kerzen beleuchtet ist und eine warme Stimmung ausstrahlt. Jährlich wird die Kirche von Kerimäki von ca. 50 000 Menschen aus überall in der Welt besucht.

 Neben der großen Kirche steht die kleine Winterkirche von 1953, wo die Gottesdienste in der kalten Winterzeit stattfinden.

Das Leitwort der Kirchengemeinde von Kerimäki ist im Altarbild abgebildet, das die Worte Jesu bezeichnet: ”Kommt zu mir alle, die ihr müde seid und beladen, und ich will euch ausruhen lassen.”

Die Unterhaltung der großen Kirche ist für die kleine Gemeinde sehr aufwendig und kostspielig. Wir würden uns sehr freuen, wenn auch Sie Ihren Beitrag zu der Unterhaltung unseres Nationalschatzes leisten würden.

---------------------------------------

Espanja

La Iglesia de Kerimäki es la más grande del mundo Cristiano construida en madera. Es obra del arquitecto A. F. Granstedt y fue edificada por la parroquia Evangélica Luterana de Kerimäki; las obras concluyeron en 1847 y la iglesia se consagró en 1848. Mide 45 metros de largo por 42 de ancho y 27 de alto, 37 incluyendo la cruz. Se trata del templo más amplio de Finlandia, con una capacidad total para 5 000 personas, 3 000 de ellas sentadas en los aproximadamente 1 670 metros de bancos. 

 El tamaño de la iglesia se debe al deseo del párroco de Kerimäki de que el templo diera cabida a la mitad de la parroquia a un tiempo. El objetivo era reunir a un grupo de feligreses lo más numeroso posible para las ceremonias del culto durante los días festivos y otras fechas señaladas. Todos los hombres entre los 15 y los 60 años de edad estaban obligados a participar en las obras de  construcción, según la contribución que pagaran a la Iglesia. El templo, terminado en tres años, tiene forma de cruz doble y es una excelente muestra de carpintería, con sus bancos, columnas, vigas, arcos, faroles, su cúpula y su tribuna. También  cuenta con un órgano de 20 registros.

 La iglesia no tiene sistema de calefacción, por lo que se utiliza solamente en verano, cuando además de los servicios religiosos se organizan celebraciones y conciertos de música sacra. Sin embargo, y pese al frío, sí se celebra la misa de Navidad en la iglesia, abarrotada de gente y alumbrada por cientos de velas. Durante el resto del invierno los servicios religiosos se desarrollan en la capilla, construída en 1953. En verano la iglesia puede visitarse, y aproximadamente 50 000 turistas de todo el mundo acuden a verla cada año.

 El retablo, obra de Aleksandra Såltin, data del año 1890 y representa las palabras de Jesús que sirven de lema a la parroquia: " Venid a mí todos los que estáis trabajados y cargados, y yo os haré descansar". (San Mateo 11:28) 

 La conservación de la iglesia, auténtico tesoro nacional, es difícil y costosa para una parroquia pequeña, por eso esperamos que los visitantes puedan apoyar nuestro trabajo con una pequeña donación. Le agradecemos su ayuda.