Home Lootus-kirjat Artikkelit D-vitamiinin annostus Elävä vesi EFT kivunhallintaan Kirja-ale Kirjahinnasto Kolesteroli Kvanttiajan vesi Mullistava itsehoito Sydäntaudit Uudet kirjat Yhteystiedot

 

Päivitetty 24.03.2004

TSAKRAT ja ihmisen energiakentät (Karagulla–Kunz), nid. 208 sivua, E 20,00 (rahtivapaasti)

EsipuheJohdanto 

Takakansi
Tämä kiehtova kirja merkitsee aivan uutta näkemystä lääketieteessä. Sen aineisto perustuu lääkäreiden tekemiin diagnooseihin, joita verrattiin selvänäköisen parantajan havaintoihin. Näiden "sokkona" suoritettujen tutkimusten välinen korrelaatio on erittäin korkea. Jokainen johtopäätös perustuu kokeelliseen aineistoon potilaista, joilla sairaus näkyi energiakenttien ja niitä vastaavien voimakeskusten eli tsakrojen poikkeavuuksina.

Ennen yhteistyötään tohtori Safica Karagullan kanssa selvänäkijä Dora van Gelder Kunz oli ottanut vastaan potilaita näiden lääkäreiden pyynnöstä. Hän näkee ihmisruumiin kolminkertaisena järjestelmänä, joka muodostuu

- eetteri- eli vitaalikentästä
- astraali- eli tunnekentästä ja
- mentaalikentästä.

Näiden ja universaalien kenttien energiat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Terveyden avain on näiden kenttien välisessä energiatasapainossa, joka johtaa meidät eheytymiseen ja kokonaisvaltaiseen terveyteen. Tasapainon häiriintyminen – epäsointu – heikentää vähitellen vastustuskykyämme olemuksemme hienoilla tasoilla ja johtaa lopulta sairastumiseen.

Esipuhe
Dora van Gelder Kunz

Yhteistyöni tohtori Shafica Karagullan kanssa alkoi New Yorkissa pian sen jälkeen kun olimme tavanneet 1950-luvulla. Suurin osa yhdessä tekemistämme selvänäkötutkimuksista tapahtui seuraavan vuosikymmenen aikana, vaikka työmme aina välillä keskeytyi hänen muutettua Kaliforniaan 1960-luvulla. Tohtori Karagulla oli ensi sijassa kiinnostunut tsakroihin liittyvien sairauksien tutkimisesta, siksi useimmat tapauksemme olivatkin tältä alalta.

Niiden runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana yhteistyömme jälkeen kiinnostukseni on painottunut parantamiseen ja olen pyrkinyt auttamaan kivuista kärsiviä vaikeasti sairaita ihmisiä. Tämä työni painopisteen muuttuminen on tapahtunut vähitellen, vaikka sitä nopeutti "parantava kosketus" -niminen parannusmenetelmä, jonka Dolores Krieger ja minä aloitimme ja jota on opetettu tuhansille sairaanhoitajille.

Minulla on sittemmin ollut satoja monista sairauksista kärsiviä potilaita. Näin ollen olen oppinut paljon lisää sairauden kulusta tohtori Karagullan kanssa tekemiemme tutkimusten jälkeen. Itse asiassa emme koskaan tutkineet yhdessä parantamiseen liittyvää puolta.

Tapasin tohtori Viola Petitt Nealin, joka oli Shafica Karagullan opettaja ja lähin ystävä, mutta Neal ei koskaan osallistunut New Yorkissa tekemäämme työhön. Myöhemmin opin tuntemaan Nealin paljon paremmin ja arvostamaan hänen syvää antaumustaan henkisille periaatteille. Tällöin hän ja Karagulla asuivat yhdessä Kaliforniassa. Neal oli erittäin kiinnostunut kirjahankkeesta ja hänen osuuttaan on perusideoiden esittely kolmessa ensimmäisessä luvssa.

Käynneilläni Kaliforniassa tohtori Karagulla puhui minulle mahdollisuudesta järjestää tutkimusaineistomme ja julkaista se kirjan muodossa. Ennen kuolemaansa tohtori Neal osallistui moniin näihin keskusteluihin. Kolmistaan sovimme, että saisin tilaisuuden käydä läpi käsikirjoituksen ja tehdä tarpeellisiksi katsomani muutokset. Tohtori Karagulla ilmoitti minulle aina edistymisestään ja keskustelimme siitä puhelimessa vain viikkoa ennen hänen äkillistä ja odottamatonta kuolemaansa, joka oli meille kaikille suuri järkytys.

Muutamia viikkoja hänen kohtalokkaan onnettomuutensa jälkeen sain haltuuni aineiston, johon kirjan oli määrä perustua, hänen perheensä suostuttua siihen, että saisin aineiston täysin julkaisuoikeuksin. Olin odottanut käsikirjoituksen olevan lähes valmis, mutta hämmästyksekseni havaitsin, että monet kappaleet olivat pelkkiä muistiinpanoja. Totesin, että paljon lisätyötä tarvittaisiin, ennen kuin aineisto olisi julkaisuvalmis. Siksi pyysin ystävääni Emily Sellonia, joka on ammattitoimittaja, ottamaan tehtävän. Totesimme, että tohtori Karagullan ja tohtori Nealin tekemä käsikirjoitus vaati perusteellisen muokkauksen, josta minä otan vastuun. Kirjan nimikin on muutettu, vaikka siitä sovittiin jo ennen Karagullan kuolemaa.

Näistä seikoista johtuen on ymmärrettävää, että tämä kirja sisältää useita näkökantoja ja lisäyksiä. Yhtenäisyyden saavuttamiseksi rouva Sellon on yhdistänyt ja muotoillut ne lopulliseen asuun.

Shafica Karagulla oli rakastettava ihminen ja harvinainen persoonallisuus, jossa lääkärin ja tiedemiehen ammattitaito yhdistyi täysin avoimeen mieleen. Lisäksi hänellä oli suuri kiinnostus tutkimattomiin alueisiin. Pitkän ystävyytemme aikana hänen innostuksensa tutkimuksemme avaamia mahdollisuuksia kohtaan ei koskaan lopahtanut. Tätä kirjaa ei olisi voitu toteuttaa ilman hänen jatkuvaa ja idearikasta kiinnostustaan. Ponnistuksemme sen luettavaksi ja ymmärrettäväksi tekemiseksi on kunnianosoitus hänelle.

Johdanto 
Shafica Karagulla

Yksi ikuinen kuiskaus, päivä ja yö toistivat näin:
Jotain on kätkössä. Mene ja etsi se.
Etsi vuorten takaa,
Jotain on kätkössä vuorten takana,
kätkössä odottamassa sinua. Mene!

Rudyard Kipling, The Explorer

Yli 50 vuotta sitten opettajani, ystäväni, kollegani ja tutkimuskumppanini Viola Petitt Neal kirjoitti yllä olevan runon kirjaan, johon hän lukioaikana keräsi nimikirjoituksia. Runon ilmaisut ovat kaikuneet mielessäni yhä uudestaan. Mutta mitä oli kätkettynä, joka minun olisi löydettävä?

Lääkärinä ihmismielen toiminta, ihmisen tietoisuus lukemattomine ilmenemismuotoineen kiinnosti minua. Neuropsykiatrina tutkin sen epänormaaleja piirteitä harha-aistimusten ja harhakuvien muodossa sekä sairauksia, jotka aiheuttivat infektioita, rappeumaa tai syöpää.

Tohtori Wilder Penfieldin suorittamat tutkimukset aivojen sähkökäsittelystä tajuissaan olevilla epilepsiapotilailla antoi minulle uudenlaista ymmärrystä. Tämä kaikki oli alkuna tutkimukselle, joka kohdistui ihmismielelle mahdolliseen korkeampaan havaitsemiseen. Joidenkin viiden aistin muurin murtaneiden yksilöiden löytyminen antoi minulle seuraavan haasteen. Se pakotti minut "etsimään vuorten takaa."

Kuinka tällaiset korkeamman havainnon kyvyt voitaisiin todentaa niillä, jotka väittivät omaavansa niitä? Etsintä "kätketyn" paljastamiseksi johti minut rouva Kunzin ja muiden lahjakkaiden ihmisten luo, jotka ovat auttaneet minua ymmärtämään ihmisen mysteeriä. Tutkimus, johon tämä kirja perustuu, sai alkunsa yrityksestä osoittaa, että korkeamman havainnoinnin avulla saadulla tiedolla on merkityksellinen ja todennettavissa oleva perusta. Myöhemmin aloin vähitellen saada tietoa fyysisiä ja psyykkisiä häiriöitä aiheuttavien sairauksien todellisista syistä ja menetelmistä, joilla kipua voidaan lievittää ja palauttaa terveys.

Selvänäkijöiltä opimme, että ihmisessä on kolmentyyppisiä energiakenttiä – eetteri- eli vitaalikenttä, astraali- eli tunnekenttä ja mentaalikenttä – jotka kaikki ympäröivät ja läpäisevät fyysisen kehon jokaisen solun. Näiden kolmen kentän välistä vuorovaikutusta voidaan verrata muusikon nimittämään pääsointuun, joka muodostuu kolmesta taajuudesta. Nämä puolestaan yhdistettyinä neljään muuhun säveleen muodostavat seitsentaajuisen oktaavin. Sanotan, että jokainen ihminen lähettää ainutlaatuista sävelkuviota, joka on hänen yksilöllisen energiakenttänsä yhteistulos. Sitä nimitetään joskus persoonallisuussäveleksi. Täydellinen sävel on osoitus terveydestä, kun taas dissonanssi energiakentissä on merkki sairaudesta. Tätä kaikkea käsitellään seuraavissa luvuissa.

Tämä kirja tutkii lääketieteen valossa ihmisen hienompia puolia ja niiden energioita osoittaen näiden monimutkaisen ja läheisen vuorovaikutuksen.

Jokaisella niillä kolmella henkilöllä, jotka osallistuivat tämän kirjan aineiston valmistamiseen on oma erikoisalansa. Tohtori Neal vastaa ihmisen rakenteen esityksestä, joka perustuu teosofisiin ja esoteerisiin käsityksiin. Rouva Kunz vastaa selvänäköhavainnoista. Itse vastaan esitetyn aineiston valikoinnista ja järjestämisestä sekä lääketieteellisistä tulkinnoista.

Tohtori Viola Petitt Neal opiskeli fysiikkaa, kemiaa ja psykologiaa yliopistossa ja sai filosofian tohtorin arvon Lontoon yliopistosta. Hänen tutkimuksensa käsitteli Lähi-Idän uskontoja. Myöhemmin hän – sekä yksityisesti että Kalifornian yliopistossa – opetti yli 30 vuoden ajan ainetta, jonka otsikkona laajasti ottaen on "ikuinen filosofia." Hän teki yhteistyötä kanssani kirjoittaessani Breakthrough to Creativity -kirjaa, vaikka hänen nimeänsä ei olekaan kirjan kannessa. Vuonna 1978 hän julkaisi runokirjan Fragments of Experience: A Spiritual Journey ja Through the Curtain (Neal and Karagulla 1983), josta ilmenee, että hän tunsi todellisuuden ja tietoisuuden tilojen2 ulottuvuudet.

Dora van Gelder Kunzilla oli poikkeukselliset synnynnäiset selvänäkijän kyvyt. Hänen äidillään ja isoäidillään oli samanlaiset lahjat. Lapsena hänen paranormaalit kykynsä kehittyivät kosketuksissa brittiläiseen selvänäkijään Charles W. Leadbeateriin, joka kirjoitti muun muassa tunnetut tutkielmat The Chakras ja Man Visible and Invisible (ilmestyneet suomeksi: Tsakrat ja Ihminen näkyiväisenä ja näkymättömänä). Dora van Gelder Kunzin kyky havaita ja tutkia keijuja, enkeleitä ja muita luonnonhenkiä yksityiskohtaisesti on tuottanut kaksi teosta: erikoistutkimuksen enkelikunnista nimeltä The Christmas of the Angels, ja The Real World of Fairies, joka antaa viehättävän ja epäsovinnaisen kuvan luonnonhengistä, jotka ovat kuuluneet jokaiseen kulttuuriperinteeseen.

Rouva Kunz oli "Diana"-niminen selvänäköisiä kykyjä omaava henkilö "DVG" kirjassani Breakthrough to Creativity. Hänellä on lahja havaita niin eetteri- eli vitaalikenttiä ja niiden pääenergiakeskuksia (tsakroja) kuin astraali- (tunne) ja mentaalikenttiäkin sekä näiden vastaavia keskuksia. Hänen kärsivällinen pyrkimyksensä huolelliseen ja yksityiskohtaiseen havainnointiin, harjaantuneeseen tulkintaan ja vastaavuuteen sairaskertomuksissa ovat kehittäneet tämän luonnollisen kyvyn erittäin tarkaksi. Hän on työskennellyt muiden lääkärien kanssa diagnosoimalla vaikeita tai tulkinnanvaraisia sairaustapauksia. Viime vuosina hän on erikoistunut parantamismenetelmään, joka tunnetaan nimellä "parantava kosketus". Hän kehitti tämän menetelmän kollegansa tohtori Dolores Kriegerin kanssa.

Vuosina 1975–1987 rouva Kunz oli Amerikan Teosofisen seuran presidentti ja Seuran lehden, American Theosophist, päätoimittaja. Luovuttuaan tästä virasta hän on uhrannut suurimman osan aikaansa parannustyölleen. Koska hänellä on kyky havaita sekä sairauden syyt että parannusprosessin vaikutukset, hän tuo arvokkaan ulottuvuuden ymmärrykseemme terveyden ja sairauden mekanismista.

Itse olen lääkäri ja erikoistunut neuropsykiatriaan. Edinburghin yliopistossa Sir David K. Hendersonin johdolla suorittamani psykiatrian harjoittelun jälkeinen tutkimukseni edellytti laajaa mielisairaspotilaiden sairauskertomusten läpikäyntiä. Näillä potilailla oli eri tyyppisiä harha-aistimuksia kuten ääniä, näkyjä ja epänormaaleja aistimuksia. Joissakin tapauksissa ne liittyivät selvästi aivovaurioihin kuten mielisairailla yleiseen halvaantumiseen, Alzheimerin tautiin tai myrkytystiloihin kuten bromimyrkytykseen.

Tähän aikaan kiinnostuin tohtori Wilder Penfieldin työstä Montrealin neurologian laitoksessa. Hänen kirjansa The Cerebral Cortex of Man (Ihmisen aivokuori) kuvasi harha-aistimusten ja muiden epänormaalien kokemusten aiheuttamista epilepsiapotilailla aivoleikkauksen aikana näiden ollessa täydessä valvetilassa. Koska hänen aivokuoren eri toimintoja koskeva kartoittamistyönsä kiinnosti minua, matkustin Kanadaan. Näin sain tilaisuuden työskennellä tohtori Penfieldin kanssa yli kolme ja puoli vuotta. Osa tuolloin tekemistäni tutkimuksista julkaistiin vuonna 1955 British Medical Journalin artikkelissa nimellä Psychical Phenomena in Temporal Lobe Epilepsy and the Psychoses (Yliaistilliset ilmiöt ohimolohkon epilepsiassa ja psykoosissa) (Karagulla ja Robertson). Siinä me osoitimme harha-aistimuskokemusten ja yliaistillisten ilmiöiden välisen yhtäläisyyden ohimolohkon epilepsiassa ja skitsofreniassa.

Pian tämän jälkeen minut kutsuttiin Yhdysvaltoihin jatkamaan skitsofrenian tutkimuksiani ja minut nimetettiin psykiatrian apulaisprofessoriksi New Yorkin yliopistoon. Koska edelleen pyrin selvittämään erilaisia mielisairaiden harha-aistimuksia, innostuin lukemaan ihmismielestä ja sen mahdollisuuksista joitakin epäsovinnaisia kirjoja, jotka minun neuropsykiatrian koulutukseeni eivät olleet kuuluneet.

Ennen kuin uskaltauduin tälle uudelle alueelle olin siis kahdentoista vuoden ajan tutkinut ihmisen sekä tervettä että sairasta psyykeä neuropsykiatrian koulutukseni ollessa tavanomaista akateemista ja tieteellistä lajia. Kiinnostukseni kohdistui kuitenkin siihen lääketieteen osaan, joka oli vähemmän virallista. Kaikki lukemani viittasi valtavasti monimutkaisempaan ihmiskäsitykseen, joka ylittää fyysisten aivojen ja aistien rajoitukset ja antaa haasteen konservatiivisille lääketieteen käsitteille.

Näin ollen aloin itsenäisen tutkimuksen. Osa tuolloin paranormaalin alueella tekemistäni tutkimuksista julkaistiin vuonna 1967 kirjassa Breakthrough to Creativity, jossa esiteltiin dokumentoituja todisteita aistihavaintomme korkeammista tasoista. Havaitsin, että oli tarve paljastaa ja analysoida näitä korkeampia havaitsemisen ulottuvuuksia hallitsevia mekanismeja. Kuinka ne syntyvät ja toimivat? Maailmankaikkeudessa ei ole mitään "yliluonnollista". Ne ilmiöt, jotka meistä näyttävät yliluonnollisilta, johtuvat tietämättömyydestämme niitä hallitsevista laeista.

Kirjan julkaiseminen sai monia paranormaaleja tiloja kokeneita lääkäreitä ja tiedemiehiä kirjoittamaan kirjeitä. Se johti minut jatkotutkimuksiin lahjakkaiden henkilöiden kuten rouva Kunzin kanssa. Tutkimusten tuloksena aloin ainakin osittain ymmärtää näiden kykyjen mekanismia

Tämä ja muut tutkimukset osoittavat selvästi, että fyysisiä tapahtumia ympäröivien sähkö- ja magneettikenttien lisäksi on muunlaisia energioita ja taajuuksia, joita ei toistaiseksi voida havaita laitteilla. Tästä syystä lahjakas ihminen on toistaiseksi ainut tarjolla oleva "instrumentti" tutkimuksiin, joissa selvänäköhavainto yhdistetään lääketieteelliseen diagnoosiin. Rouva Kunzilta edellytin mahdollisimman yksityiskohtaisia havaintoja.

Yhteistyössämme minun tehtäväni oli toimia tutkijana, ja rouva Kunz toimi havainnoitsijana. Aluksi hänelle esitettiin tavallisia, terveitä henkilöitä, jotta voisin tietää, mitä hän havaitsi. Vuoden kuluttua pystyin laatimaan pääpiirteittäin eri ominaisuudet, joita tulisi etsiä tutkittaessa terveyden tai sairauden tilaa. Siitä lähtien noudatimme näitä suuntaviivoja johdonmukaisesti jokaisessa tapauksessa.

Tutkimme ensin eetteri- eli vitaaliruumiin yleisominaisuuksia, sen suhdetta energiapyörteisiin eli tsakroihin, näiden vaikutuksia sisäeritysrauhasiin, ja siihen, mikä niiden suhde oli muihin keskuksiin. Myöhemmin havainnoimme jossain määrin tunne- ja mentaalikenttiä sekä vastaavia energiapyörteitä. Näistä alueista tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia.

Erään New Yorkin arvostetuimmman lääkärikeskuksen sisäerityssairauksien avopotilaspoliklinikka oli lääketieteellisen aineistomme pääasiallinen lähde. Siellä rouva Kunz ei koskaan keskustellut kenenkään potilaan kanssa. Hän ainoastaan tarkkaili heitä muutaman metrin päästä istuessaan poliklinikan odotushuoneen perällä.

On mainittava, että rouva Kunz oli tottunut näkemään fyysisesti terveitä tai tunteiltaan häiriintyneitä ihmisiä. Täällä hän ensimmäistä kertaa tarkkaili systemaattisesti vakavasti sairaiden ihmisten eetterikenttiä ja tsakroja. Joiltakin oli poistettu ruumiinosia tai rauhasia. Havaitsimme, että päätsakroissa havaitut epänormaaliudet aiheuttivat taipumuksen sairastumiseen ja että alue, missä se tapahtuisi, voitaisiin ennustaa jopa vuosia ennen fyysisten oireiden ilmenemistä.

Tutkimustemme edetessä opimme, että jokin, joka näytti saaneen alkunsa esimerkiksi eetteritasolta, saattoi johtua syvemmältä kuten tunne- tai mentaalitasolta. Kilpirauhasen poikkeavuudet ja kasvaimet saattoivat näyttää johtuvan eetteritason kurkkukeskuksesta. Tarkempi havainnointi paikallisti kuitenkin syyn olevan tunnetasolla aivan kuten fyysisten sairauksien syyt näyttävän saavan alkunsa eetteritasolta.

Esitämme sairauskertomuksia tämän seikan havainnollistamiseksi ja todistaaksemme teoriamme, että ihminen on monimutkainen verkosto toisiinsa liittyviä prosesseja. Ne saavat energiansa kolmesta tai useammasta universaalista kentästä, jotka kaikki näyttelevät tärkeää osaa terveydessä ja sairaudessa.

Tämän kirjan I, II ja III osan päätarkoitus on esittää selvänäkötutkimuksen historiallista taustaa sekä pääpiirteet ihmisen rakenteesta esoteerisen perinteen mukaan. IV osassa esitetään tutkimuksia niistä ihmisen persoonallisuuden puolista, joissa selvänäköisen havainnoinnin avulla terveys nähdään tasapainon ja sairaus epätasapainon tilana. Näitä havaintoja verrataan tuloksiin, jotka saadaan potilaasta lääketieteellisessä tutkimuksessa. V osa tarkastelee tietoisuuden merkitystä terveyden ja sairauden tekijänä sekä persoonallisuuden muutoksessa ja kehityksessä. Lopuksi siinä esitetään myös käsitys siitä, mihin tällaiset tutkimukset saattavat johtaa tulevaisuudessa.

Sähköposti lootuskirja@kolumbus.fi

Sivun alkuun

Lootus-kirjat -sivulle

Hinnasto