Kivikausi
BY:6B Heikki (Herge), Joni (Jonis), Mikael (Mixu), NikoK (Kode), Esteri, Sara, Erica, Crista, Nea, Jenna, Jenni ja Pinja L

Kausi
Kivikausi, 8000 - 1300 ekr.
Toimeentulo, elinkeino  Metsästys, kalastus, keräily.
Hengen elämä
Hautaus, uskovat tuonpuoleiseen, korut
Aseet ja työkalut
Vasarakirves, tasataltta, pallonuija, keihäät, kirveet ja nuolet.
Riista
Hirvet, peurat, linnut, kalat ja hylkeet. Satunnaisesti muutkin nisäkkäät.
Kauppatavarat
Vienti:
Eläinten nahat, turkit, traani. (hyljeenrasva)
Tuonti:
Sembramänty, itäinen pii, läntinen pii, sädekiviliuske, punaliuske, meripihka ja äänisen viherliuske.





Kivikautinen
turvekota.

Kivikauden kota

kuva: Terhi Pirhonen 6A 2000
Vaatteet
Eläinten nahkaa
Asuminen
Kodissa (kota). Kodat valmistettiin puusta, kaarnasta, nahoista ja turpeesta.
Perhe
Lapset olivat tasaveroisia yhteisön jäseniä ja osallistuivat töihin.

Kivikausi lasketaan alkaneeksi 8000 vuotta ennen kristusta. Ne ihmiset, jotka jääkauden jälkeen saapuivat Suomeen, olivat uskaliaita pyyntimiehiä. Ennen heitä pelkät eläimet olivat kulkeneet puuttomalla erämaalla. He ovat meille tuntemattomia, kutsumme heitä pyyntikansaksi, koska emme tunne heidän kieltään emmekä heidän tapojaan.

Pyyntikansa jätti reittien varrelle ensimmäisiä merkkejä ihmisistä. Joillekin sattui joskus onnettomuuksia, joiltakin katosi tavaroita maastoon, ja voi olla, että he uhrasivat arvokkaita tarve-esineitä jumalille riistaonnen saamiseksi. Pyyntikansan aikana, ihmiset käyttivät ensimmäisen kerran kiviä työkaluina. Pyyntikansa oli taitavaa väkeä. He eivät tunteneet vielä metalleja, mutta osasivat silti tehdä puusta, luusta ja kivestä nuijia, veitsiä, harppuunoita, nuolia ja keihäänkärkiä. Sen takia sitä aikaa sanotaan kivikaudeksi. Esineet olivat yleensä kauniita, yksityiskohtaisesti ja taidokkaasti tehtyjä.

Seuraavassa linkissä näkyy mitä tavaroita Suomessa on kivikauden aikana  vaihdettu. Kivikauden aseet ja työkalut tehtiin kivestä. Kiveä muokattiin hakkaamalla sitä terävällä kivellä. Sitten valmistettava esine pistettiin suurta litteää kiveä vasten ja hiottiin sileäksi. Apuna käytettiin vettä ja hiekkaa. Isojen eläinten metsästyksessä käytettiin keihäitä joiden päät oli hiottu kivestä. Jouset tehtiin männystä tai saarnesta jänteinä käytettiin eläinten suonia. Nuolien kärjet tehtiin piikivestä, kvartsista tai liuskeesta, mutta yleensä ne tehtiin kuitenkin luusta.

Naisten piti tehdä ja koristella ruukkuja. Ruukuissa säilytettiin ruokaa. Isot ruukut laitettiin maan sisään, jonne laitettiin kuivatut kalat ja lihat. Ruukut koristeltiin erilaisilla tavoilla esim. kampakeramiikalla, narukuvioilla tai tekemällä pieniä kuoppia.

Kivikauden ihmiset pyrkivät asumaan järven rannoilla. He liikkuivat sen mukaan miten riistaa oli saatavilla. Kivikauden ihmiset asuivat kodissa. Kun syksy tuli ja metsästä loppui syötäväksi kelpaavat asiat, purettiin kota ja vaihdettiin sen paikka jonnekin, missä oli hyvät kala- ja metsästyspaikat. Kun kevät tuli ja ruokaa taas löytyi, palasi ihmiset taas entiselle paikalle. Kun miehet olivat metsästämässä, tekivät naiset ja lapset töitä leirissä, jotkut vanhuksetkin auttoivat. Kaikki työt tehtiin ulkona, koska kodassa vain nukuttiin. Metsästä kerättiin sieniä, marjoja, vesi- ja hasselpähkinöitä ja juuria, joita pystyi syödä. Nuotiolla paistettiin kalaa ja lihaa, joita miehet olivat tuoneet.
Kivikaudella syötiin paljon kalaa ja hylkeitä. Hylje oli tärkeä osa kivikauden ihmisten ruokavaliota. He tunsivat saaliseläinten tavat, ja tiesivät millä verkolla kannattaa pyydystää esimerkiksi kaloja ja lintuja. Ohra oli ensimmäinen vilja. Sitä viljeltiin paljon. Kivikautisilla ihmisillä saattoi olla sellaista tietoa ja viisautta, joka nykyihmisiltä puuttuu kokonaan. Ajan kivikautiset ihimiset tiesivät auringosta. He osasivat suunistaa auringon ja tähtien avulla.

Miesten töitä olivat metsästys ja kalastus. Metsästämiseen käytettiin luisia harppuunoita ja kivikärkisiä keihäitä.
Myös luukärkiset nuolet kuuluivat kivikauden ihmisten aseistukseen. Kivikauden miehet metsästivät hirviä, peuroja ja lintuja. He lähtivät jo aikaisin aamulla metsästämään keihäät ja jouset mukanaan. Keihäillä ja jousilla pystyi tappamaan isoja eläimiä kuten hirviä ja karhuja. Metsästäjät myös virittivät ansoja ja loukkuja eläimille. Pyyntiretkillä saattoi mennä koko päivä tai useampi. Suurta herkkua oli majavan liha, mutta hylkeen liha oli kuitenkin yleisin metsästys saalis. Aktiivisessa metsästyksessä käytettiin keihäitä ja jousia. Saalista jahdattiin kunnes se oli tapettu. Passiivisessa metsästyksessä eläimille asetettiin loukkuja ja ansoja. Kalastuksessa käytettiin katiskoja ja verkkoja. Veneinä käytettiin ruuhia.

kivikauden_kyla
Kuva kivikautisesta kylästä Tekijät: Sara ja Esteri
 
Kivikauden pyyntivälineitä
                      
esine
materiaali
käyttötarkoitus
keihäs
kivi, luu, mänty
suurten eläinten metsästys
pallonuija
kivi ja puu
eläimen tappaminen
harpuuna
luu ja puu
hylkeiden metsästys
verkko
tuohi, kaarna
hylkeitten ja kalojen pyynti
ongenkoukku
luu tai kivi
kalastaminen
onki
eläiten suolet, puu, tuohi
kalastus
nuoli
kivi, luu, kvartsi, liuske ja piikivi
metsästys
merta
pajun oksat
kalastus
katiska
puun oksat, suolet (naru)
kalan pyynti
launi
puu, luu
täkykalapiikki, kalastus
vannekives
kaarna, tuohi, kivi
verkonpaino, kalastus

Kivikaudella käytetyistä vaateista ei ole varmaa tietoja, mutta pienet ihmisten muotoiset saviteokset kertovat sen verran, että Kivikaudella käytettiin vaatteita, jotka olivat tehty nahasta ja ommeltu luuneulalla. Nahkavaatteet saattoivat olla samanlaisia kun Alpeilta löytyneellä "jäämiehellä".

Kivikauden ihmiset tunsivat tulen, ja se saattoi olla yksi syy heidän selviytymiseensä. Tuli valaisi kodan, ja sitä käytettiin myös ruuan lämmittämiseen.
Tosi monia tavaroita saatiin kauppiailta jotka kiertelivät ympäri kyliä. Työkalujen aine oli Pii. Sitä ei ole Suomessa. Piitä  tuotiin Venäjältä. Suomesta on löytynyt lusikoita ja reen jalaksia, jotka on valmistettu Sembramännystä. Sembramänty kasvaa 1600 kilomertrin päässä Uralin vuoristosta. Aluksi lusikoita käytettiin juomiseen eikä syömiseen. Kivikauden lusikoita on säilynyt suossa tähän päivään saakka.

Henkimaailman asiat olivat kivikauden ihmisille tärkeitä. He uskoivat tuonpuoleiseen ja laittoivat hautaan vainajalle kuuluneita esineitä kuten egyptiläiset. Yhdestä haudasta on löytynyt 125 meripihkakorua. Jos lapsi kuoli, hänet haudattiin samalla tavalla kuin aikuiset ja he olivat tasaveroisia yhteisön jäseniä. Kivikaudella kuollut perheen jäsen haluttiin pitää lähellä eläviä omaisia. Kuollut haudattiin talon pihoille.Vainajan hautaan pistettiin kuolleen henkilön tärkeitä tavaroita (Keihään ja nuolia kärkiä taikka koruja!).
Kivikautiset ihmiset uskoivat korujen tuottavan hyvää onnea ja karkottavan pahat henget pois. Koruja tehtiin meripihkasta ja liuskerenkaista, esimerkiksi.
Kalliomaalaukset
Kalliomaalauksia esiintyy
Pääosin Saimaassa ja Kymenlaaksossa. Myös muualla.
Kalliomaalausten aiheet
Hirvenkuvia, veneitä, ihmisiä, sarvipäisiä ihmisiä, kämmenen kuvia, eläimiä, ja geometrisiä muotoja.
Astuvansalmen löydöt
Lukuisia kalliomaalauksia, 1 Nuolenkärki kivikaudelta, 1 Nuolenkärki pronssikaudelta ja 4 meripihkaesinettä(ihmisten ja eläinten päitä).
Maalaustekniikka
Maalina käytettiin punamultaa, johon on lisätty eläimenrasvaa ja verta.

Useimmat Suomen kivikauden kalliomaalauksista löytyvät Saimaan vesistön varrelta korkeista ja jyrkistä rantakallion seinämistä. Monet kuvaavat tikku-ukkoja ja hieman huolellisemmin piirrettyjä eläimiä (joista monet ovat hirviä tai poroja) joita ihmisten kuvat metsästävät tai jahtaavat. Myös veneiden kuvia on löydetty. Joidenkin teorioden mukaan kuvilla on toivottu metsästysonnea ja kalliomaalauksien luona on uhrattu metsästyksen jumalille. Tietyt kivikauden elementit ovat siirtyneet myös  Kalevalaan. Esimerkiksi Väinämöisen venettä kutsutaan
"Siniseksi hirveksi" Astuvansalmella on eniten Kalliomaalauksia suomessa.

Vuonna '93 Astuvansalmella vieraili kaksi Suomalais-Ugrilaista samaania. He sanoivat meripihkapäiden olevan jumalpatsaiden päitä. Ne oli hylätty mereen niitten taikavoiman ehdyttyä.  Meripihkasta tehdyt ihmis/eläinhahmot ovat todella harvinaisia.Astuvan salmen kalliota pidetään jumalien paikkana, koska se näyttää aivan ihmiskasvoilta. Tässä on eräs kuva, jonka on tulkittu esittävän maailman syntyä. Kivikauden ihmiset siis miettivät tälläisiakin asioita.Tässä on kuva kalliomaalauksista Heinäveden Vieruvuorelta.

Tietolähteet: Internet
Laajasalon ala-asteen 6a                                    
Kivikautinen kylä http://www.kolumbus.fi/mabohu/kivet/kyla.htm                                     
Kivikauden ihminen luonnossa http://www.kolumbus.fi/mabohu/kivet/luonnossa.htm               
Kivikausi-mindmap  http://www.kolumbus.fi/mabohu/kivet/mapihminen.jpg

Elävä kivikausi http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/index.html
kuvat: vaihtotavarat, meripihkapäät, ihmiskasvot, kuva maailman synnystä

Museovirasto:kivikausi http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus/kalliom6.gif
kuva: kalliomaalaukset
Kivikautisen kylän panoraama http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m3/3_2_2.htm

Tietolähteet: kirjat
Aikamatka
Terra tavastorum hämäläisten maa