MUUTOKSIA POHJOLAN PINNANMUODOISSA
Mikael, Niko H, Teo
lisätietoja Topilta ja Marilta
Pohjolan pinnanmuodot vaihtelevat

Pohjolan ja sen eri maiden pinnanmuodot vaihtelevat suuresti. Maista vuoristoisin on Norja, pitkä ja kapea maa, jonka maisemia etelässä hallitsevat terävähuippuiset vuoret ja pohjoisessa pyöreälakiset, hieman matalammat tunturit. Norjan selkärankana toimii Skandien vuoristo, jonka korkeinta seutua on Jotunheimen, "Jättiläisten koti". Pinnanmuotojen vaihtelusta kertovat Pohjanmaan  tasaiset alangot ja Skandien vuoriston korkeimmat huiput, joista nyt mainittakoon Norjassa sijaitsevat Galdhöpiggen 2469 ja Glittertind 2452 sekä Ruotsin puolella kohoavat Kebnekaise 2117 ja Sarek 2089. Suomesta Skandien vuoristoon kuuluu vain Halti, joka kohoaa 1328 metriä merenpinnan  yläpuolelle.

Yli 1850 metrisiä huippuja Skandien ulkopuolella on vain Islannissa ja sielläkin ainoastaan kaksi kappaletta. Vuorten nimet ovat Kverkfjöll ja Öraefajökull molemmat sijaitsevat Pohjoismaiden suurimmalla jäätiköllä jonka nimi on Vatnajökull. Öraefjökull  sijaitsee jäätikön eteläkärjessä ja todella lyhyen matkan päässä  rannikosta.Jos Öraefjökull sijaitsee etelässä niin Kverkfjöll aivan jäätikön pohjoislaidalla noin 200 kilometrtiä  saaren  itärannkosta länteen.
 
Maa Vuoren nimi Vuoren korkeus (merenpinnan yläpuolelelle)
Norja Galdhöpiggen 2469 metriä
Suomi Halti 1328 metriä
Tanska Yding 173 metriä
Islanti Öraefjökull 2119 meriä
Ruotsi Kebnekaise 2114 metriä
Pohjanmaan lisäksi tasaisia paikkoja löytyy Etelä-Ruotsista. Tanska on hyvin alavaa. Islannin keskiosassa jäätiköillä on korkeita vuoria, rannikot ovat alavaa merenrantaa. Geisiret ja vesiputoukset ovat tyypillisiä Islannille. Pohjoismaiden suurin jäätikkö sijaitsee Islannissa.

Vuorijonojen syntyminen

Pohjolan pinnanmuodoissa on tapahtunut paljon aikojen kuluessa. Vanha poimuvuoristo Skandit on syntynyt ennen ensimmäisiä jääkausia mannerlaattojen törmätessä yhteen. Mannerlaatat menevät törmätessään toistensa päälle. Nämä maan kuoressa tapahtuneet liikkeet ovat työntäneet laattojen päälliset kivikerrokset poimuiksi kauan sitten.  Kun kivimassat törmäävät toisiinsa, ne alkavat nousta koko ajan. Niin vuoristo alkaa kohota korkeammalle ja korkeammalle. Niin syntyivät poimuvuoret.

Maailman mittapuun mukaisesti Skandit ovat matalia vuoria. Kuitenkin kiivetessä ilmassa voi huomata eron jo Norjan tuntureilla, joille järjesteään kiipeilymatkoja. Skandit muodostuvat enimmäkseen muuttuneista kivilajeista esim. fylliitistä sekä jossain määrin myös syväkivilajeista.
Toiset vuoret ovat paljaspintaista kalliota, toiset taas vihreiden metsien ja niittyjen peitossa. Useimmilla vuorilla on ja jäätä laellaan - näin on siksi, että ilma korkeiden vuorten huipulla on aina kylmää, joten sade tulee siellä lumena.

Rapautuminen ja eroosio

Myöhemmin vuoristoa ovat kuluttaneet esim. useat jääkaudet. Huiput ovat kuluneet jääkauden ansiosta.
Rapautuminen on ilmiö, joka syövyttää maaperää. Eroosio on samanlainen ilmiö. Rapautumisen ja eroosion aiheuttajat ovat muokanneet vuoristoa. Rapautumista ja eroosiota aiheuttavat vesi, tuli, ilma, tuuli, lämpö, pakkanen ja lämmonvihtelu. Rapautuminen määritellään kivilajien murenemiseksi säiden vaikutuksesta. Eroosio määritellään juoksevan veden, altojen, liikkuvan jään, tuulen ja säiden aiheuttamaksi maan pinnankulumiseksi. Ne ovat yhdessä muokannneet Pohjolan pinnnanmuodot sellaisiksi kun ne ovat nykyään. Kaiken kaikkiaan olosuhteet ovat täällä eläville ihmiselle kuitenkin suotuisat.

Vulkaaninen toiminta

Vulkaaninen toiminta voi muuttaa maiseman täydellisesti ja tuhota sen magmalla. Vulkaanista toimintaa on Islannissa. Siitä kerrotaan Islannin suurlähetystön sivustolla tarkemmin http://www.islanti.fi/luonto/tulivuoret.htm.

Maapallon rakenne

Maapallossa on kolme eri rakennetta kuori, vaippa ja ydin. Jos halutaan tietää, mitä maapallon sydämessä on, on tutkittava maanjäristyksiä ja niiden värähtelyjä. Järistysaaltojen tutkimus on paljastanut maapallon rakenteesta kolme pääelementtiä: kuoren, vaipan ja ytimen. Kuori on se ohut kerros, joka peittää maata kuin iho. Kuori muodostuu erinlaisista kiviaineesta. Ja Vaippa on kuoren ja ytimen välissä. Vaippa on todella kuuma, mutta naan metallinen keskipiste eli ydin on vielä kuumempi. Vaippa ja ydin muodostuu sulaneesta metallista ja magmasta. Vaippa on noin 3000km paksu ja se koostuu hyvin kuumasta kiviaineksesta, joka velloo siirappimaisena ympäriinsä.  ydin on vieiä kuumempi.

Pohjolan kuori on kovaa, koska se on ollut samassa paikassa niin kauan eikä se ole liikkunut yhtään siitä paikasta mihin paikkaan se on mennyt tai joutunut. Islannissa on tuliperäisyyttä, koska siinä kohdassa missä mannerlaatat siinä kohdassa on Islanti.

TIETOLÄHTEET:

Kirjat
Luonnontutkija 3-4, Koulun ympäristöoppi 4, Karttakirja
Opit-oppimisympäristön tehtävät ja PikkuJättiläinen

Linkit
Maaperä Finfood
Mannerlaatat  http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/mannerla.htm
Suomen pinnanmuodot, Maantieteen laitos http://www.helsinki.fi/ml/maant/kuvat/suomi.html
Lauri Koivulan sivusto http://koti.mbnet.fi/~koivula/pinnanmuodot.html
Pinnanmuodot eri osissa Norjaa  http://www.kolumbus.fi/matti.gronroos/norjafaq.html#Pinnanmuod
Norjan pinnanmuodot http://users.utu.fi/cmspet/norja51.htm
Norjan pinnanmuodot ja kallioperäkartta http://users.utu.fi/cmspet/norja5.htm
Hiking Hordaland-sivusto, Norja  http://impact.ii.uib.no/arnt/Peaks/halti.html
Tulivuoret  http://www.islanti.fi/luonto/tulivuoret.htm
Tulivuoret  http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/tuliv.htm
Maanjäristykset  http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/maanjar.htm
Rapautuminen  http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/rapaut.htm
Massaliikunnot  http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/massal.htm
Virtaava vesi  http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/virta.htm
Tuulen kulutustyö  http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/tuulik.htm
Jäätikön kulutus  http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/ice.htm
Maannostuminen  http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/maannos.htm

Ihmisen toiminta  http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/itoim.htm