Kolhon kylän kylähistoria

Maija-Stiina Roine, o.s. Kolho

Nykyään Vilppulan kuntaan kuuluva Kolhon kylä syntyi jo 1500-luvulla ja silloin se kuului Keuruuseen. Kylän virallinen nimikin oli Keuruun kylä. Käyttönimenä oli Kolhon kylä, joka sai alkunsa seudun suurimmasta talosta, Kolhon talosta, joka on ollut saman suvun hallussa 1500-luvulta lähtien. Kolhon talon ympärille syntyi kylä ja suurin osa taloista ja torpista oli Kolhon sukua. Aikanaan Kolhon ohi tehtiin vuosina 1879 - 1883 Tampere - Vaasa rautatie ja silloin Kolhon asemakin sai nimensä Kolhon talon mukaan. Vanhimmassa valokuvassa tosin nimi oli kirjoitettu myös venäläisin kirjaimin.

Kolhon kylä liittyy monella tavalla yleisempäänkin historiaan. Vaasan silloinen kuvernööri Aleksander Järnefelt vietti siellä kesän 1889 perheensä ja sen ajan kuuluisien taiteilijoiden kanssa. Siltä ajalta on Eero Järnefeltin maalaus Pyykkiranta, jossa taustalla näkyy Kolhon talon rakennuksia.

Juhani Aho vieraili Järnefeltien luona ja Eero Järnefelt kuvitti siellä Ahon Rautatien käyttäen malleinaan Kolhon talon väkeä. Rovastin mallina oli Kolhon talon isäntä Matti Kolho, vaikka mallia on kauan luultu Juhani Ahon isäksi, rovasti Brofeldtiksi. Asema on Kolhon asema, vaikka se saikin nimekseen kirjassa Lapinlahti. Lapinlahden asemaa ei silloin vielä ollut, kun siitä ohi ei vielä mennyt ratakaan.


Kolhossa syntyi lisäksi ajatus Päivälehden, nykyisen Helsingin Sanomien perustamisesta. Siellä olivat Erkotkin Järnefeltien vieraina.

Kolhosta oli kotoisin vaatimattomista oloista Jalmari Vehkomäki, joka muutti Amerikkaan Detroitiin, otti nimekseen James Vehko ja työskenteli autoteollisuudessa. Hän kehitti Fordille ensimmäisen metallisen autonkorin ja oli Fordien perheystävä. Suomessa hän jäi tuntemattomaksi, mutta Amerikassa hän oli tunnettu ja arvostettu mies.

Eikä tässä kaikki. Kolhosta saivat alkunsa Suomen Ilmavoimat. Vuonna 1988 paljastettiin Kolhossa kauniille paikalle kahden järven väliselle kannakselle Ilmavoimien 70-vuotis-muistomerkki.


Koska edellä mainitut asiat ovat olleet mielestäni kiinnostavia, olen tutkinut näitä asioita ja pannut ne paperille lapsilleni ja lapsenlapsilleni sekä myös kyläläisille, joita tutkimukseni alkoi kiinnostaa. Hämmästyksekseni tekstiä kertyi satoja sivuja ja vieläkin olisi lisää kerrottavaa.

Ensimmäisessä osassa, Kolhon kylän tarina, kerroin toki myös tavallisten ihmisten elämäntavasta ja kohtaloista sota-aikaan asti. Löysin mm. Museoviraston valokuva-arkistosta ja kolholaisten albumeista kirjaani runsaasti arvokkaita vanhoja valokuvia, joita kaikki ovat mielenkiinnolla katselleet.

Jatkoin kylän tutkimista ensimmäisen kirjani valmistuttua, sillä sota-aika ja sen jälkeiset tapahtumat ovat jo omassa muistissanikin. Olen itsekin tehnyt kaikki evakkomatkat. Siksi toisessa kirjassani, Kolhon kylä - muutosten aikaa, olen kertonut sota-ajasta ja sodan jälkeisestä ajasta, karjalaisten evakkomatkoista ja asettumisesta monien vaikeuksien jälkeen Kolhon kylään ja heidän sopeutumisestaan uuteen kyläyhteisöön. Samalla olen kertonut yhden kylän kautta koko Suomea koskettavaa historiaa ja yli 400.000 suomalaisen uudelleen asuttamisesta, kuinka Suomi selvisi suurista sotakorvauksista, maa-alansa menetyksistä ja kansalaistensa kohtaloista. Kukaan ei joutunut leireille, kuten Euroopassa tänäänkin tapahtuu, vaan kaikille löytyi katto pään päälle. Mukana on myös rintamamiesten, sotaleskien ja maatiloilta pois joutuneiden asuttaminen. Kirjassa on yleisiin asioihin liittyvien kuvien lisäksi Kolhoon muuttaneilta karjalaisilta saamiani valokuvia sekä heidän liikuttavia kirjoituksiaan.

puh/fax:
09-2411215
050-5273828

Osoite:
Nordenskiöldinkatu 3a A 10
00250 Helsinki