Qim veti kaupunginkirjaston tiloissa kerran viikossa kokoontuvaa opintopiiriä, jonka tavoitteena oli edesauttaa jäsentensä kykyä toimia kaoottisissa ja nopeasti yhä huonommiksi muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa erityisesti lisäämällä heidän haluaan ns. moraaliseen joustoon. Kun vasta-alkajille oli kerrottu mitä iskulause "kyllä kuvitteellinenkin tyydytys riittää" merkitsi, he yleensä hyväksyivät vetäjän ehdotuksen ja alkoivat siltä istumalta kirjoittaa raakoja ja verenmakuisia uhkauskirjeitä työnantajajärjestöjen ja elinkeinoelämän valtuuskuntien johtomiehille. Pidemmälle ehtineille Qim järjesti erityisiä toimintapäiviä, jolloin turvattomat saivat oikein kunnolla levittää turvattomuutta. Snellman&Schweinhund sai tehdä hartiavoimin työtä Qimin ostettua käytettyjä väripistooleita toiminnanmuutosta suunnittelevalta sotaleikkiyrittäjältä. Osa opintopiiriläisistä pidätettiin, tosin vastarintaa tekemättä, eliittikoulun pihalta, jossa he olivat ampuneet väripanoksilla tunnettujen yritysjohtajien ja oikeistopoliitikkojen lapsia ja lapsenlapsia.   Väitteet, joiden mukaan Snellman&Schweinhund salaa rahoitti tempauksia, joihin osallistuneita puolusti myöhemmin oikeudessa, kumottiin jälleen kerran. Se oli tosin työläämpää kuin koskaan aikaisemmin, mutta ei vielä niin työlästä kuin silloin kun tarkoin valikoiduille ja hyvin suojatuille lapsille näytettiin valikoituja kuvia heidän lähisukulaistensa Goan ja Pattayan matkoilta.

Täydennys        Säännöt