Kaikilla meillä kahdellatoista oli hyvin erilainen tausta, ulkopuolelta katsoen suurin yhdistävä tekijä saattoi löytyä siitä, että jokainen meistä oli joko toiminut aktiivisesti tai ainakin ollut enemmän kuin passiivinen jäsen jossain niissä lukuisissa mikropoliittisissa liikkeissä, joilla ei ollut sijaa valtakunnanpolitiikassa ja joita omahyväisen piilopuoluepoliittisuuden läpitunkema virallinen ja kaupallinen julkisuuskoneisto tai -verkosto itsepintaisen turhauttavasti kieltäytyi tunnustamasta ja tunnistamasta muuta kuin aikansa eläneiden etupiirijakojen jatkeena saati esittelemästä asiantuntevasti ilman ennakkoluuloista vähättelyä. Toki joskus oli hauska huomata dinosaurustenkin haistelevan huolestuneena ilmastonmuutosta, asenneilmapiiriä, joka meille oli osa arkista elettyä elämää. Meklari ja terapeutti nimesivät meidät ja itsensä kiinnostustemme luonteen mukaan antiksi, kvasiksi, metaksi, paraksi, postiksi, protoksi, pseudoksi, quimiksi, retroksi, semiksi, teraksi ja transiksi. Ne olivat poliittisia painotuksiamme, salaisuuksiamme ja tunnuksiamme tietoverkoissa, henkilökohtaista olivat juuremme naisliikkeessä, punkkareissa, asunnonvaltaajissa, ulkoparlamentaarisissa vihreissä, vasemmistolaisissa autonomeissa, kehitysapuhankkeissa, seksuaalisessa tasavertaisuudessa, eläintensuojelijoissa, radikaaliterapiaryhmissä, ihmis- ja kansalaisoikeusliikkeissä, rasismin vastaisissa kampanjoissa ja vapaaehtoisessa sosiaalityössä. Identiteettimme olivat alkujaankin kaksin- ja kolminkertaisia, nestemäisiä, kiinteitä ja kaasumaisia, leikimme ja liikuimme niitä vapaasti vaihtaen ja toisiinsa ympäten alati laajenevan tuntuisissa toimintaympäristöissä, joissa perinteiden painolastia ei tarvinnut kunnioittaa eikä ottaa kannettavakseen kuin hetkellisesti niin halutessaan osana karnevaalia. Tämän vuoksi, ensi järkytyksen mentyä ohi, 90-luvun laman myötä esiin nousseet dementoituneen fundamentalistiset arvot, asenteet ja toimintatavat muodostivat zombimaisessa anakronistisuudessaan meidän psykosomatiikallemme täydellisen kemiallisen hyvän vihollisen, jonka lopulliseen hävittämiseen oli yltäkylläisen vahvat objektiiviset, subjektiiviset, emotionaaliset, eettiset, esteettiset, poliittiset, tieteelliset, sosiaaliset, sivistykselliset, taloudelliset ja älylliset perusteet. Tavallaan olimme siis kovin tyytyväisiä.                                 

Täydennys                Säännöt