Viitenä yönä viikossa muuntauduin puisia kärryjä työntäväksi spurguksi, joka aivan ajan hengen mukaisesti etsi toimeentuloa parempien ihmisten jätteistä joustavasti ja nirsoilematta. Sain enimmäkseen olla rauhassa ja niinpä melkein jokainen keikka oli onnistunut lukuun ottamatta sitä kertaa jolloin jouduin antamaan eliittimurkkulauman hakata ja melkein polttaa itseni, koska aseen vetäminen esiin olisi voinut vaarantaa koko hankkeen. Polttamisen sijasta ne tyytyivät onneksi vain kusemaan päälleni jotain kumpujen kätköstä marssilaulua hoilottaen, myöhemmin ne kyllä sitten saivat täsmälleen mitä pyysivät. Aamupäivät nukuin omissa oloissani, mutta muun ajan seurasin melkein lumoutuneena kuinka Ben ja Janita ehdollistivat koiriaan yhdistämään niille kantamistani vaatteista ja muusta sopivasta materiaalista löytämänsä ihmisen hajun raatelunhaluiseen aggressiivisuuteensa. Kokeilimme menetelmää muutamaan pikkujulkkikseen ja se toimi yli odotusten. Koiratkin jäivät henkiin, koska poliisi halusi ne käyttöönsä. Meidänkin koiratarhamme tarkastettiin rutiininomaisesti poissa ollessani eikä mitään löytynyt, koska valitut yksilöt pysyivät hiljaa muovisessa labyrintissaan.

 Täydennys                Säännöt