Luin lehdestä Annan pyromaanipotilaan kuolleen sytyttämässään tulipalossa, vahingossa kai. Yöpöydälläni oli avoinna saman tyypin Muistelmia poltetuista taloista, jossa hän kertoi elämästään, rikoksistaan ja kehityksestään Annan avulla vastuuttomasta murhapolttajasta sosiaalisesti vastuulliseksi kirkonpolttajaksi, jota syyllisyydentunteet eivät enää rampauttaneet. En voinut olla ihailematta Annan taitoa tehdä ihmisestä kuin ihmisestä muille turvallisella tavalla toimintakykyinen.       

Täydennys                    Säännöt