Para ja Anna lähettivät meille uuden pelinsä, jossa tasolta toiselle pääsee vasta kun valheenpaljastin toteaa pelaajan riittävän kyllästyneeksi ja lopettamista vakavissaan harkitsevaksi. Hahmojen ulkoasu muistutti meitä kahtatoista, mikä sai aikaan jokseenkin aavemaisen tunnelman. Henkilö- ja strategiavalikoissa toistuivat samat nimet: Caligula, Messalina, Heliogabalus, Borgia, Casanova, Katariina Suuri, Elizabeth Bathori, Hellfire Club, markiisi de Sade, Viiltäjä-Jack, Berija, John Wayne Gacy, John Holmes, Sarah Young, Deep Blue, MacGyver, von Neumann, Borel, ESS, Lasker, Engels, Jomini, Clausewitz, Miamoto Musashi, Hagakure, Macchiavelli, Caesar, Thukydides, Han Fei Zin, Sun Tzu, Job, Motse. Kukaan meistä ei vielä ollut päässyt tasoa viisitoista pitemmälle. Siellä piti päättää ryhtyykö Idi Aminiksi, kuningatar Elisabetiksi, Bill Gatesiksi, Howard Hughesiksi vai Madonnaksi ja pyrkiä sitten syömään aikalaispaavinsa ja jäädä vielä henkiinkin. Enää ei auttanut vaikka kuinka muistelimme alkeita, keksinnön ja käyttöönoton välisellä viiveellä keinottelua, Moron ja Bolognan aseman väliin jääviä mahdollisuuksia tai Pablo Escobarin kaupallisorganisatorista neroutta, joka teki kokaiinista vajaassa vuosikymmenessä kaikki eteensä sattuneet rakenteet murskaavan epidemian, keskimääräistä todennäköisemmän tulevaisuuden pienoismallin.

Täydennys               Säännöt