Konteksti 1

"Merikapteeni evp. Sten Lille kertoi myös, että etappipataljoonan teloitusryhmät valittiin vapaaehtoisista. Hän ei ollut itse ilmoittautunut joukkoon 21. toukokuuta, mutta kuului etappipataljoonaan ja oli Katajanokan vankilan pihalla sinä aamuna, jolloin Untola tuotiin laivalle kuljetettavaksi. Lillen mukaan Untola oli 'pieni mies, joka oli pukeutunut suureen päällystakkiin'. Salmen ja Gunnar Björlingin (1887–1961) lisäksi laivalla olleiden vartiomiesten joukossa olivat ainakin Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2.apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos). Saamani tiedonannon mukaan juuri Ståhlberg olisi tuupannut Untolan laivalta mereen. Viljo Nummisen osuudesta eivät hänen vaimonsa ja poikansa, opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen ja Uuden Suomen päätoimittaja Juha Numminen, tienneet enemmän kuin sen, että hän kuului valkokaartin 1.pataljoonaan ja oli siten yksi Tehtaankadun kansakoululta laivalle komennetuista vartijoista."
                  Leo Lindsten, Maiju Lassila - legenda jo eläessään, s.256. WSOY 1977.

Tällä keikalla teloitettiin Lassilan lisäksi 12 muuta vankia. Teloitusnäytös toteutettiin joko senaattori Hugo Rautapään tai senaattori Onni Talaksen pyynnöstä ja sen järjestelyihin osallistuivat ainakin seuraavat sitä paikan päälle seuraamaan päässeet kulttuurihenkilöt: kirjailijat Kyösti Wilkuna (yksi Lassilan kustannustoimittajista) ja Armas Toivo Tarvas sekä monien Lassilan teosten kustantaja, kirjailija, kirjallisuudentutkija ja myöhemmin Helsingin Yliopiston dosentti Eino Railo. Taustalla häärivät myös kirjailijat V.A. Koskenniemi ja Juhani Aho, edellinen Suomenlinnan vankileirin teloitustoimikunnan jäsenenä ja jälkimmäinen Untola-Lassila-Rantamalaan suuntautuneella vihamielisellä välinpitämättömyydellään, jonka humaanimmaksi siistityn version voi lukea Hajamietteitä kapinaviikoilta -kirjasta. Vuonna 1925 Suomen Armeija perusti sikalan Lassilan joukkohautapaikalle Santahaminaan.

Takaisin