Kuulin korvalappustereoitteni läpi äänen jonka suotta luulin muistavani loppuikäni kun hissi pysähtyi kerrosten väliin ja ruumispussi lipesi otteestamme ja repesi rysähtäessään päin veräjää. Myös porraskäytävän valot sammuivat ja kuulimme kuinka alhaalla painettiin turhaan hissiä ja alettiin sitten kiroillen laahustaa ylöspäin.
– Mähän sanoin että käveltäisiin alas rappuja. Tästä me ei selvitä.
– Jos sä olet epävarma niin kysy ohjeita.
Se ojensi kohteliaasti kännykkänsä ja yritti puhuessani asetella vainajaa istuma-asentoon.
– No mitä se sanoi?
– Puoli kaupunkia on kuulemma pimeänä. Käski pysyä rauhallisena. Se soittaa takaisin.
– Tuskin soittaa. Sitä paitsi rapussa me oltais törmätty tohon mekastajaan
– Joka olis varmaan tunnistanut meidät pimeässä
– Etsä koskaan pysty nauramaan itselles. Kuinka usein sä olet ollut tällaisessa tilanteessa?
– Sun kanssa vähän liian usein.

Täydennys                  Säännöt