Norja-FAQ

Norja-FAQ on vuosien varrella kerätty kokoelma erilaista sirpaletietoa Norjaan lähinnä lomamatkalle matkustavalle. Painopiste on kesäaikaisessa autoilussa, mutta muitakaan kulkutapoja ei ole tyystin unohdettu. Perusidea on vastata matkaa suunnittelevien kysymyksiin ja nostaa esiin käytännön asioita. Vaikka FAQ sisältääkin matkakohde-ehdotuksia, se ei edes yritä olla täysiverisen matkaoppaan korvike.

FAQissa esitetyt hinnat ovat suuntaa-antavia, eivätkä ne ole kaikki kuluvalta vuodelta. Hintatason muutokset Norjassakin ovat vähäisiä ja siten muutamassakaan vuodessa FAQissa esitetyt hintaluokat eivät vanhene käytännössä miksikään: 58 kruunua on suunnilleen 8 euroa aivan samoin kuin 54 kruunuakin on suunnilleen 8 euroa. On hyvä huomata, että varsinkin polttoaineiden, päivittäistavaroiden ja majoituksen hinnoissa on suuria vaihteluja Norjan eri osien välillä. Yhdellä paikkakunnalla havaittu hintataso ei välttämättä ole lainkaan sovellettavissa johonkin toiseen paikkakuntaan.

Viimeisin versio: huhtikuu 2011: Lautta- ja tiemaksutietojen päivitys. Hintatietojen päivitystä yleisemminkin.  Polkupyöriltä kiellettyjen tunnelien päivitystä.

Kuvagalleria

Lofootit_15A19

Lofoottien vuoristoa


Huom: Norja-FAQin osana olevat kartat ovat hyvin karkeasti yleistettyjä karttoja, joiden pääasiallinen tarkoitus on osoittaa FAQissa viitattujen kohteiden sijainti. Karttojen mittakaava on epämääräinen ja karttoja ei ole tarkoitettu käytettäväksi tarkkaan suunnistamiseen.

Sisällysluettelo

1 Puhelinnumeroita
2 Aukioloaikoja
3 Pinnanmuodostus eri osissa Norjaa
4 Tiet
4.1 Tieluokitus
4.2 Viitoitus
4.3 Liikennemerkit ja -säännöt
4.4 Teiden laatu
4.5 Vuoristossa ajaminen
4.6 Tunnelit
4.7
Lautat
4.8 Pikalautat
4.9 Asuntovaunut
4.10 Tiemaksut
4.11 Polkupyöriltä kielletyt tunnelit
4.12 Etäisyyksiä
4.14 Ajaminen talvella
4.15 Tiepalvelu
5 Miten Norjaan pääsee
5.1 Tärkeimmät tie- ja lauttayhteydet Norjaan
5.2 Rajamuodollisuudet
5.3 Päätieluettelo
6 Julkinen liikenne
6.1 Juna
6.2 Bussi
6.3 Lentoliikenne
6.4 Hurtigruten
7 Majoitus
7.1 Hotelli
7.2 Retkeilymaja
7.3 Leirintäalue
7.4 Maasto
8 Nähtävyyksiä
8.1 Suuret vuonot
8.2 Kaupunkeja
8.3 Muita mielenkiintoisia paikkoja
8.4 Vuononrantoja, järviä ja laaksoja
8.5 Tuntureiden ylityksiä ja serpentiiniteitä
8.6 Jäätikötä
8.7 Sauvakirkot
8.8 Keskiyön aurinko
9 Ruoka
10 Hinnat
11 Materiaali
12 Sanastoa
13 Yleistietoa Norjasta

Kartta 6 kB
Norjan kartta


1 Puhelinnumeroita

110 Palokunta
112 Poliisi
113 Ambulanssi

180 Numerotiedustelu, pohjoismaat
181 Numerotiedustelu, muut maat

Maakoodi Norjaan soitettaessa 47. Norjassa ei ole suuntanumeroita, joten mitään ei jätetä pois. Norjasta soitettaessa ulkomaille 00+maakoodi+numero.

2 Aukioloaikoja

Kaupat yleensä 9-16/17, torstaisin 9-18/20, lauantaisin 9-13/15, ostoskeskuksissa pitempään. Ruokakaupat ovat usein auki arkisin 20:een, jotkut jopa 23:een, ja pienemmillä paikkakunnilla myös muutaman tunnin sunnuntaisin.

Postien aukioloaika vaihtelee, yleensä 8-16 tai 8.30-17, lauantaisin 8-13.

Pankit arkisin 8.15-15.00. Isommilla paikkakunnilla postit vaihtavat valuuttaa.

Vinmonopolet ma-ke 10-17, to 10-18, pe 9-17, la 9-13. Ettei olisi liian helppoa.

3 Pinnanmuodostus eri osissa Norjaa

Suomalaisten parhaiten tuntema Ruija (Finnmark) on vanhaa vuoristoa ja vuoret eivät ole kovin korkeita ja ne ovat varsin pyöreämuotoisia. Vuoret ovat jyrkimpiä rannikoilla. Sisämaassa on laajoja tunturiylänköjä (vidda). Finnmarkviddan poikki kulkevat tiet E6 (Alta-Lakselv), 98 (Lakselv-Tana), 92 (Karasjok-Lakselv) ja 93 (Enontekiö-Kautokeino-Alta). 890 (Tana-Berlevåg) kulkee laajan Varanginniemen ylängön läpi.

Finnmarksvidda_14B07

Finnmarksvidda


Norjan "kapea" osa (Troms ja Nordland) on vuoristoista koko leveydeltään. Lofoottien ja Vesterålenin saaristot ovat melko terävämuotoisia, samoin rannikko Bodön tienoilla.

Vuono-Norja ulottuu suunnilleen Stavangerista Trondheimiin. Vuorenseinämät vuonojen rannoilla ovat usein lähes pystysuorat ja nousevat kilometrin korkeuteen. Maisemat ovat erittäin jylhiä. Automatkailu on usein hidasta, koska lauttamatkat katkovat teitä, eikä teiden laatukaan aina kannusta kaahaamaan. Norjan korkeimmat vuoret ovat Vuono-Norjan alueella. Myös Vuono-Norjassa on laakeita tunturiylänköjä, esimerkiksi Euroopan suurimmaksi ylänkötasangoksi mainittu Hardangervidda, 12.000 km2.

Korkein vuoristo on Jotunheimen Sognevuonon koillispuolella. Norjalaiset eivät ole päässeet yksimielisyyteen, onko Galdhøpiggen vai Glittertinden korkein vuori. Ensiksimainitun korkeus on 2.469 metriä. Glittertinden on kolme metriä korkeampi, mutta sen huipulla on jäätikkö. Ilman tätä jäätikköä se on parikymmentä metriä Galdhøpiggeniä matalampi. Ei pidäkään häkeltyä, jos lähdekirjallisuudessa on asiasta ristiriitaista tietoa.

Jotunheim1

Jotunheimen


Jääkauden jää on painanut vuonojen pohjaa niin, että vuonot ovat usein ulkomerta syvempiä.

Nordfjord

Nordfjord


Vuono-Norjan ja Ruotsin välinen alue on matalammin kumpuilevaa metsä- ja maatalousmaastoa. Vuoristoa on vähemmän, kuitenkin Rondanen vuoriston korkeimmat huiput ovat parikilometrisiä.

Telemark Etelä-Norjassa on metsämaastoa; rannikolla on paljon kaupunkeja.

Puuraja kulkee etelässä noin 1000 metrin korkeudessa, napapiirillä noin 300 metrissä ja aivan pohjoisosa on täysin puutonta.

4 Tiet

4.1 Luokitus ja numerointi

Vuoden 2010 alus teiden luokitusta muutettiin, mutta muutos ei juuri näy tien käyttäjille. Päätiet ovat valtakunnallisia tietä tai lääninteitä. Eurooppatieverkko on kokonaisuudessaan osa valtakunnallista tieverkkoa:

Päätiet numeroiltaan 2-98 vastaavat suomalaisia valta- ja kantateitä. Kolminumeroiset tiet ovat yleensä hyväkuntoisia pääteitä ja vastaavat suomalaisia seututeitä. Numeroimattomatkin maantiet voivat olla varsin hyviä. 

Eurooppatiet merkitään tutuilla valkovihreillä kilvillä.

Valtateiden numerokilvet ovat joko mustavalkoisia tai valkovihreitä. Valkovihreä numerokilpi tarkoittaa, että kyseessä on valtakunnallinen päätie (riksväg). Mustavalkoisin numerokilvin merkityt tiet ovat läänien vastuuulla (fylkesveg). Tie saattaa kuulua runkotieverkkoon vain osin, jolloin tien varressa näkyy sama numero sekä mustavalkoisin että valkovihrein kilvin.

Norjassa tiet ovat verraten hitaita ja etäisyydet ovat pitkiä. Etenemisvauhti kannattaakin suunnitella varsin verkkaiseksi.

Kirkenes

Kirkenesiin on pitkä matka



4.2 Viitoitus

Norjalaisen viitoituksen keskeinen idea on, että tieto lisää tuskaa. Tienviittoja on usein harvassa ja etäisyystiedot ovat vielä harvinaisempia; poikkeuksiakin toki on. Viitoituskohde on yleensä jokin tärkeä kaupunki tms. Viitoituskohde voi olla myös lauttasatama.

Huomaa: Norjassa on käytössä kaksi kirjakieltä. Tämän takia myös paikannimet saattavat esiintyä kartalla jonkin verran eri muodossa kuin maastossa. Tämä saattaa aiheuttaa joskus hämminkiä.

4.3 Liikennemerkit ja liikennesäännöt

Liikennemerkit noudattavat kansainvälistä käytäntöä, eikä niiden tulkinnassa ole ongelmia. Suomesta ja Ruotsista poiketen rajoitus- ja varoitusmerkit ovat valkopohjaiset. Tienviitat ovat mustakeltaiset paitsi moottori- ja moottoriliikenneteillä valkosiniset.

Taajamamerkki on harvinainen ja nopeusrajoitus ilmaistaankin aina liikennemerkillä. Muuttuva rajoitus merkitään yleensä tien molemmille puolille ja rajoituksesta muistuttava tien oikeaan reunaan. "Nopeusrajoitus päättyy" -merkki tarkoittaa 80 km/h:n yleisrajoitusta. Vain joillakin harvoilla teillä on nopeusrajoituksena 90 km/h. Erityinen poikkeus on Oslosta lounaaseen sijaitseva E18-tien uusi moottoritieosuus, jossa on 100 km/h:n nopeusrajoitus.

Tienmutkasta norjalainen ei hevin varoita, koska lähes kaikki tiet ovat jatkuvilla mutkilla. Siksi jokainen mutkamerkki kannattaa ottaa tosissaan, samoin kuin siihen mahdollisesti lisätty nopeussuositus.

Ajovalojen käyttö on pakollista päivisinkin. Turvavyöpakko koskee kaikkia matkustajia. Promilleraja on 0,2.

Liikennesäännöt ovat tavanomaiset.

Nopeusrajoituksiin kannattaa kiinnittää huomiota, koska niitä valvotaan kirjaimellisesti. Pienikin ylitys saattaa johtaa sakon kirjoittamiseen. Vuodesta 2005 on noudatettu seuraavaa sakkotaulukkoa.

Rajoitus
Ylitys
Alle 60 km/h 70 km/h tai yli
-5 600 600
6-10 1600 1600
11-15 2900 2600
16-20 4200 3600
21-25 6500 4900
26-30
6500
31-35
7800

Eräiden muiden liikennerikoksien rahaseuraamuksia:

Seuraavat liikennemerkit ja lisäkilvet saattavat kaivata selitystä:

Lm-530-1.gif (2189 bytes) Liittymäramppien yhtymäkohdissa tai kaistojen yhtyessä muusta syystä saattaa olla käytössä vetoketjuperiaatteeseen velvoittava käytäntö, eli kaistat ovat tasa-arvoiset. Ruuhkassa ajetaan siis siten, että yhtyviltä kaistoilta tullaan liikennevirtaan vuorotellen.
Lm-531-1.gif (2774 bytes) Tiehen liittyy oikealta tuleva ramppi.
Lm-531-2.gif (2513 bytes) Merkki sijoitetaan rampille varoittamaan liittymisestä vasemmalta lähestyvään päätien liikennevirtaan.
Lisakaista.gif (2313 bytes) Kaksi yksikaistaista liikennevirtaa yhtyy kaksikaistaiseksi liikennevirraksi.
Lm-720-1.gif (2940 bytes) Yleensä nelikaistaisilla teillä käytetty liittymän ennakkovaroitus. Liikennemerkissä ei ole viitoituskohteen nimeä, vaan erkanevan tien numero.

Valtakunnallisen matkailutien tunnus
Lm-376-1.gif (4695 bytes) Pysäköintipaikka-alue. Sana "sone" siis ei liity sukulaisuussuhteisiin, vaan merkitsee aluetta. Mikäli merkissä on teksti "mot avgift", pysäköintipaikat ovat maksullisia merkissä ilmoitettuihin aikoihin.
Lm-376-2.gif (3578 bytes) Pysäköintikieltoalue. Merkitys sama kuin Suomessa.
Nopeusrajoitusalue.gif (4134 bytes) Nopeusrajoitusalue. Merkitys sama kuin Suomessa.
Tunneli.gif (3258 bytes) Etäisyydestä kertovien lisäkilpien merkintä on samanlainen kuin Ruotsissa eli poikkeaa suomalaisesta käytännöstä. 500 metrin vaikutusalue merkitään lisäkilvellä "0-500 m". Jos se alkaa vasta 200:n metrin päässä, merkintä on "200-700 m".
Maki.gif (4551 bytes) Jyrkkä alamäki, jyrkkyys 10 %, merkkiä seuraavan 2 kilometrin matkalla.
Kivia.gif (2299 bytes) Suomessa joskus kallioleikkauksien kohdalla käytetty merkki, mutta Norjassa varsin yleinen. Sijoitetaan vuorenrinteen vieressä kulkevalle tielle, jos maanvyörymäriski on olemassa. Rinteiltä putoilee silloin tällöin kiviä. Pimeällä ja erityisesti mutkaisella tiellä kannattaa ajaa varovasti, koska kiveen törmääminen ei yleensä tee hyvää kulkuneuvolle.

Vaarallisen sivutuulen riski. Käytetään esimerkiksi korkeilla silloilla.
Lammas.gif (2303 bytes)

Lehma.gif (2134 bytes)

Porojen ja hirvien lisäksi saatetaan omilla liikennemerkeillään varoittaa tiellä kulkevista lampaista ja lehmistä. Nämäkin merkit on syytä ottaa tosissaan.

Maksullinen tie
Tiemaksujen keruupaikka 1,5 kilometrin päässä. Usein liikennemerkkissä näkyy myös tieto siitä, mitä minkäkinlaisen ajoneuvon maksu on.

Kaista, jossa maksu tapahtuu etäluettavan toimikortin avulla. Älä käytä.

Kaista, jossa maksu tapahtuu palvelukassalla

Kaista, jossa maksetaan kolikoilla automaattiin

Kaista, jossa maksetaan luottokortilla automaattiin

Kaista, jossa maksetaan seteleillä automaattiin

Ota lippu

Syötä lippu automaattiin

Täysautomaattinen maksupiste, johon ei pysähdytä
Lm-524.gif (3877 bytes) Kohtaamispaikka, "møtesplass".

Kaista, jota joukkoliikenteen lisäksi saavat käyttää henkilöautot, joissa on vähintään kaksi henkilöä.

Näköalapaikka

Luonnonsuojelualue
Anleggstrafikk.gif (5693 bytes) Sivutieltä liittyy hidasta liikennettä. Vastaa suomalaisia ilmaisuja "työmaa-ajoa" ja "soranajo"
Bakketopp.gif (3181 bytes) Mäennyppylä, jossa näkyvyys huono
Fartsdempere.gif (3340 bytes) Hidastimia

Hidastimia
Gardstun.gif (3216 bytes) Tie kulkee maatalon tms piha-alueen läpi
Vegarbeidsomraade.gif (6205 bytes) Tietyömerkin sijaan usein käytetään muu vaara -merkkiä, johon on liitetty lisäkilpi "vegarbeitsområde".
Asfaltkant.gif (7356 bytes) Tien pituussuuntainen asfaltin reuna
Avstand.gif (2267 bytes) Ajoneuvojen vähimmäisetäisyys 50 metriä, esimerkiksi sillalla.
Rekkverk.gif (1976 bytes) Kaiteet puuttuvat.

Onnettomuusherkkä tienkohta

4.4 Teiden laatu

Teiden laatu vaihtelee huomattavan paljon. Siitä, että jokin tie on valtatieksi luokiteltu, ei kannata tehdä mitään sen laatuun liittyviä johtopäätöksiä. Uudemmat ja sisämaan tiet ovat usein hyväkuntoisia ja leveitä. Rannikolla ja ylhäällä vuoristossa on usein vanhempia, jotka voivat olla paikoin hyvin kapeita. Valtakunnassa on paljon valtateiksi luokiteltuja teitä, jotka leveydeltään ja profiililtaan vastaavat suomalaisia kyläteitä.Yksikaistaisella tiellä on kohtaamispaikkoja, mutta silti kannattaa varautua peruuttamaan. Hyvä idea onkin jo valmiiksi kohdistaa oikean puoleinen ulkopeili osoittamaan maahan takapyörän tienoille.

Kapeatie

Kapea vuorenrinteen tie


Sildafjord_82B40

Liikennevalo-ohjattu kapeikko


Eurooppatiet ovat yleensä leveitä ja hyväkuntoisia. Poikkeus on länsirannikkoa kulkeva  E39, jolla on vielä vanhoja ja hyvinkin kapeita osuuksia.

Norjalaiset parantavat koko ajan tieverkkonsa laatua. Vaikeat paikat ohitetaan tunneleilla. Matkailija valitettavasti vain ei tunnelista näe maisemia.

Päätiet ovat yleensä päällystettyjä.

Varsinkin tunturien ylitystiet voidaan sulkea talvikuukausiksi kokonaan. Aukipidettävätkin voidaan sulkea tilapäisesti vaikeiden sääolosuhteiden sattuessa. Talvella ajettaessa tulee autossa ehdottomasti kuljettaa lämmintä vaatekertaa ja evästä siltä varalta, että matka katkeaa tilapäisesti sääolosuhteiden takia.

Keliolosuhteet aiheuttavat ajoittain lumi- ja maavyöryjä ("ras") ja niihin varaudutaan riskipaikoissa tunneleilla ja suojaverkoilla. Vakavia onnettomuuksia silti sattuu yllättävän vähän. Vyöryistä varoittavaan liikennemerkkiin kannattaa suhtautua terveellä vakavuudella; ei siksi että pitäisi katsella ylöspäin, vaan katsoa eteenpäin ja varoa tielle mahdollisesti pudonnutta tavaraa.

Rastunnel_83A52

Vyöryiltä suojaava tunneli


Vyoryverkko_83A68

Suojaverkko vyöryjen varalta


4.5 Vuoristossa ajaminen

Liikennemerkillä usein kerrotaan vuoristotien jyrkkyys, joka ilmoitetaan prosentteina. Esimerkiksi kahdeksan prosentin ylämäki nousee kilometrin matkalla 80 metriä. Alamäen alkaessa jyrkkyyslukemaa usein täydentää englanninkielinen (!) teksti "Low Gear", joka muistuttaa käyttämään pientä vaihdetta.

Vikafjell2

Vikafjellin Myrkdaleniin laskeutuva serpentiini


Lysebotn2

Lysebotnin tien jyrkkiä yli 180 asteen mutkia


Ylämäkeen mennään sillä vaihteella, joka tuntuu hyvältä. Alaspäin ajettaessa käytetään moottorijarrua ja sitä vaihdetta, jolla vauhti pysyy sopivana eikä kiihdy. Tämä vaihde voi olla se, jolla noustiin, mutta usein saattaa olla pienempikin. Jarrupoljinta käytetään mahdollisimman vähän, jotta jarrut eivät yhtäkkiä katoa. Taannoin sattui  vakava onnettomuus: bussikuski käytti Måbødalenin serpentiinitunnelissa (tie 7) liikaa jalkajarrua ja jarrujen pettäessä bussi törmäsi tunnelin seinämään, jolloin 15 koululaista menehtyi.

Kuilun reunalla on melkein aina reunakiveä estämässä putoamista. Vanhatkin betonireunuskivet ovat terästangoilla kiinni toisissaan, eli reunus ei ole niin hutera, kuin miltä näyttää. Kaiteen vahvuuden kokeilua ei kuitenkaan kannata harjoittaa.

Serpentiiniteiden neulansilmämutkat on yleensä levennettyjä pitkiä ajoneuvoja silmälläpitäen. Sisäkurvin puoli on kuitenkin usein hyvin jyrkkä. Pientä nopeutta ja vaihdetta, joskus jopa ykköstä, suositellaan. Pysy oikealla, älä tee lehmänkäännöstä vasemman kaistan kautta, vaikka kuinka mieli tekisi. Kapealla vuoristotiellä ei ole syytä pysähtyä kohtaamispaikalle valokuvien ottamista varten, vaan käyttää tätä varten rakennettuja levennyksiä.

Vanhat serpentiinimutkat ovat usein hyvin kapeita ja näkemäesteitäkin on. Reunakivet eivät useinkaan herätä luottamusta, jos niitä edes on.

Uudempien pääteiden serpentiiniosuudet ovat yleensä leveitä ja loivia ja jokseenkin vaivattomia.

Vuoristossa horisontin puute ja vinot maiseman linjat aiheuttavat tottumattomalle arviointivirheitä. Jyrkkäkin nousu voi näyttää tasaiselta, jopa lievältä alamäeltä. Toisaalta hyvin lievä alamäki voi vaikuttaa reilulta pudotukselta. Tilanteeseen voi totutella katselemassa tien vierellä usein olevan puron tai joen putoamissuuntaa ja -nopeutta. Vesi nimittäin ei Norjassakaan virtaa ylämäkeen.

Vuori_26B39

Tavanomainen vuoristotienäkymä


Paikalliset pitävät lampaita vuorilla. Lampaat taas käyttävät teitä lekotteluun ja kävelemiseen. Kannattaa varoa.

Lunta saattaa vuoristossa olla metrikaupalla vielä heinäkuussa. Tie voi olla aurattu monimetrisen kinoksen läpi. Päivän ainana kinos saattaa murtua ja lunta pudota tielle. Mutkiin ei kannata ajaa tukka putkella, koska mutkan takana voi tielle pudonneena olla muutama kuutiometri lunta.

Aurland_39A98

Kesänäkymiä vuoristotiellä


4.6 Tunnelit

Varsinkin vuono-Norjassa on paljon tunneleita. Koko maassa niitä on kaikkiaan yli 500 kappaletta. Useimmat niistä ovat valaistuja ja hyväkuntoisia. Tunnelissa on kuitenkin aina hämärää, eli aurinkolasien käyttöä kannattaa vältellä. Varsinkin tunnelin alkupäässä voi olla näkemisvaikeuksia ennen, kuin silmä on tottunut hämäryyteen. Tunnelin päässä on usein mutka, jotta tunnelin suu ei häikäise tunnelissa ajavaa.

Tunneleissa on ohituskielto. Poikkeuksia ovat monet merenalaiset tunnelit, joiden jyrkässä ylämäessä on ohituskaista.

Pitkissä tunneleissa on 500-1000 metrin välein hätäpuhelimia ja levennyksiä.

Vähänkin pitemmissä tunneleissa on useinmiten koneellinen ilmanvaihto. Ilma ei kuitenkaan ole ulkoilman veroista, eli auton puhaltimet kannattaa vääntää pienemmälle. Kaikkiin tunneleihin ei ole kyetty rakentamaan kunnollista ilmanvaihtoa. Tällaisia ovat etenkin merenalaiset tunnelit. Näissä tunneleissa on syytä pitää kaikki mahdolliset reiät kiinni.

Jotkut tunnelit ovat hyvin pitkiä. 5-10 km:n mittaisia on hyvinkin monta. Pisin on E16-tiellä Aurlandin ja Lærdalin välille valmistunut 24,5 km:n tunneli. Pitkät tunnelit voivat olla ahdistavia kokemuksia ahtaan paikan kammosta kärsiville henkilöille.

Tunnelit, joissa on huono ilmanvaihto, ovat pyöräilijöitä kielletty heidän oman terveytensä vuoksi. Usein on olemassa korvaava reitti vanhaa tietä pitkin tai lautalla, mutta tämä ei ole varmaa. Kohdassa 4.11 on luettelo polkupyöriltä kielletyistä tunneleista. 

Kapeatunneli

Kapea tunneli



Tunneleiden vapaa korkeus vaihtelee yleensä 4,0-4,5 m.

Norjalaisen tunnelinrakentamisen maine on jokin verran kärsinyt eräistä viimeaikaisista tapahtumista: Muutamia tunneleita on jouduttu sulkemaan vahvistustöiden ajaksi. Lisäksi vanhempia pitkiä tunneleita joudutaan parantamaan palonaraksi osoittautuneen vesieritysaineen takia.

30 pisintä tunnelia:

Nimi
Pituus km
Tie
Huomautuksia
Lærdalstunnelen
24,5
E16

Folgefonntunnelen
11,7
551
Tiemaksu
Gudvangatunnelen
11,4
E16

Korgfjelltunnelen
8,7
E6

Steigentunnelen
8,1
835

Bømlafjordtunnelen
8,9
E39
Tiemaksu, merenalainen, syvyys 262 m
Eiksundtunnelen
7,8
653
Merenalainen. Maailman syvin, 287 m
Svartisentunnelen
7,6
17

Høyangertunnelen
7,5
55

Vallaviktunnelen
7,5
7

Åkrafjordtunnelen
7,4
E134
Tiemaksu
Oslofjordtunnelen
7,3
23
Tiemaksu, merenalainen, syvyys 134 m
Nordkapptunnelen
6,9
E69
Tiemaksu, merenalainen, syvyys 150 m
Fludaltunnelen
6,8
5
Tiemaksu
Fodnestunnelen
6,6
5

Innfjordtunnelen
6,6
E136

Sørdalstunnelen
6,4
E10

Fjærlandtunnelen
6,4
5

Naustdaltunnelen
6,0
5
Tiemaksu
Øksendaltunnelen
6,0
62

Byfjordtunnelen
5,9
E39
Tiemaksu, merenalainen, syvyys 223 m
Tosentunnelen
5,9
76

Haukelitunnelen
5,7
E134

Hitratunnelen
5,6
714
Tiemaksu, merenalainen, syvyys 264 m
Frøyatunnelen
5,3
714
Tiemaksu, merenalainen, syvyys 164 m
Heggrurtunnelen
5,3


Freifjordtunnelen
5,1
70
Tiemaksu, merenalainen, syvyys 130 m
Flenjatunnelen
5,1
E16

Eikefettunnelen
4,9
E39


Pitkät tunnelit eteläisessä vuono-Norjassa


Pitkät tunnelit Sognin-Kristiansundin alueella


Hitran saariston pitkät tunnelit


Nordlandin pitkät tunnelit


Lofoottien ympäristön pitkät tunnelit


Nordkappin tunneli

4.7 Lautat

Norjalaiset maantielautat eivät yleensä ole losseja, vaan laivan näköisiä merikelpoisia aluksia. Useimmissa lautoissa on autokansien lisäksi salonki ja monissa kahvio. 

Vuonolaiva

Maantielautta


Kaikki lautat ovat maksullisia. Maksu yleensä on verrannollinen matkan pituuteen. (Muutamalla reitillä, esimerkiksi Mannhiller-Fodnes, tie 5, peritään lauttamaksun yhteydessä myös tiemaksu. Tällöin lyhytkin lauttaväli voi tuntua kalliilta.) Auton veloitukseen sisältyy kuljettajan matkalippu. Lisäksi kukin matkustaja tarvitsee lipun. Lapset 4-16 pääsevät puoleen hintaan. Yli 6 metrin pituisesta ajoneuvosta tai ajoneuvoyhdistelmästä menee yli kaksinkertainen maksu, jo kahdeksanmetrisestä noin kolminkertainen. Moottoripyörän kuljetusmaksu on noin 50-60% auton maksusta. Muutamalla turistilauttayhteyvälillä ajetaan vain kesäisin ja korotetuilla hinnoilla.

Kaikki lautat kulkevat aikataulun mukaisesti. Vuoroväli vaihtelee huomattavasti. Öisin ei ajeta kuin tärkeimmillä valtatiereiteillä. Liikenne alkaa arkisin noin klo 5-7 välillä ja päättyy yleensä klo 22-24. Lauantaisin liikenne alkaa tyypillisesti tuntia myöhemmin ja sunnuntaisin kahta tuntia.

Lauttasatamissa on hyvä katsoa etukäteen kartasta vastapään sataman nimi, koska se esiintyy viitoituksessa. Tämä on tärkeää etenkin silloin, kun satamasta lähtee useaan suuntaan lauttoja. Odotuskaistat on numeroitu ja ne täytetään numerojärjestyksessä. Rahastus tapahtuu joskus jonotettaessa, joskus lauttaan ajettaessa, joskus vasta autokannella ja joskus rahastaja kiertelee vasta lautalla oltaessa. Säilytä kuitti. Lauttaan ajetaan henkilökunnan opastuksella. Ulosajo ei tapahdu välttämättä sisääntulojärjestyksessä, vaan taas henkilökunnan ohjauksella sen mukaan, miten autokannelle autot on saatu ahdetuksi. Siihen kannattaa varautua, että viereen tulee auto niin lähelle, että ulospääsy on vaikeaa. Siksi ulos kannattaa mennä mahdollisimman pian lauttaan ajon jälkeen. Autoon ei turvallisuussyistä saa jäädä istumaan, jos viereen tulee toinen niin lähelle, että ulospääsy on vaikeaa

Lauttasatama

Tavanomainen lauttasatama (Fiskebøl Lofooteilla). Kuvan ottamisen aikaan kyseessä oli tie E10 ja lautta kulkee Melbuun. Kaistoja on kolme kappaletta ja ne täytetään numerojärjestyksessä.

Lauttasatama.

Aukanin lauttasatama, josta lähtee lauttoja kolmeen eri suuntaan. Kuvan autot odottavat Vinsternesin lauttaa. Vasemmanpuoleisin kaista on varattu reittilinja-autoille.

Lyngseidetin lauttasatama

Tilankäytöllisistä syistä joudutaan joskus tavanomaista luovempiin järjestelyihin. Tien 91 satamissa on käytössä ylläolevan kaltainen järjestely, jossa kaistat täytetään edestäpäin. Autot 1 ja 2 ensimmäiseen riviin, 3 ja 4 toiseen jne. vasemmanpuoleisin kaista on reittilinja-autoja varten.

Jos lauttareitillä on välisatamia, sellaiseen jäävä yleensä joutuu peruuttamaan lauttaan tai lautasta.

Jos samalla tienpätkällä on useita lauttoja, näiden aikataulut on synkronoitu toisiinsa siten, että lautalta toiselle ehtii turvallisella ajonopeudella. (Lauttayhtiö ei kuitenkaan ota vastuuta myöhästymisistä.) Kaahaaminen on turhaa, vaikka sitä paikalliset joskus harrastavatkin.

Useissa lauttasatamissa on kioski tai kahvio.

Bergenin ja Kirkenesin välillä kulkee laivareitti (Hurtigruten). Lähdöt päivittäin, rajoitettu autokapasiteetti. Välisatamia on kolmisenkymmentä. Hurtigrutea kutsutaan epävirallisesti Norjan valtatie 1:ksi.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu päätieverkolla olevat lauttavälit, ylityksen kesto, vuorojen määrä kesällä ja hinta (auto+kuljettaja/aikuinen matkustaja). Hinnat ovat vuoden 2008 hinnat Norjan kruunuina. Lauttojen hintatiedoissa voi esiintyä virheitä, koska järjestelmä on jossain määrin sekava ja tiedot on saatavilla hajanaisesti.


Kesto Vuoroja Hinta
Tie Lauttaväli Reitti (min) /vrk auto/hlö Huom
E6 Bognes-Skarberget Fauske-Narvik 25 15 89/33
E10/80 Bodø-Moskenes Bodø-Lofootit 200 1-2 586/163 A
E10 Fiskebøl-Melbu Narvik-Lofootit 25 11 95/34
E39 Mortavika-Arsvågen Stavanger- 22 38 147/41 24h
Haugesund
E39 Halhjem-Sandvikvåg Haugesund-Bergen 40 18-28 197/53 24h X6

E39/48 Halhjem-Våge Bergen-Tysnes 30 11 119/40
E39 Lavik-Oppedal Bergen-Vadheim- 20 34 147/41 24h X7
Førde
E39 Anda-Lota Førde-Ålesund 10 29 61/25
E39 Volda-Folkestad Førde-Ålesund 13 27 67/27 24h X7 B
E39 Festøya-Solavågen Førde-Ålesund 20 38 73/28 24h X67

E39 Vestnes-Molde Ålesund-Molde 35 24 113/39 24h X7
E39 Halsa-Kanestraum Kristiansund- 20 21 79/30 24h X7
Trondheim
5 Mannheller-Fodnes Oslo-Sogndal 15 40 67/27 24h
7+13 Bruravik-Brimnes Hardanger-Bergen 10 25-28 83/30 24h X67 C
7/550 Kvanndal-Utne Odda-Voss 20 18-21 79/30

13 Lauvvik-Oanes Stavanger-Røldal 10 35 61/25 24h
13/E39 Stavanger-Tau Stavanger-Røldal 30/40 21 129/43 24h D
13 Hjelmeland-Nesvik Stavanger-Røldal 12 21 61/25
13/46 Sand-Ropeid Stavanger-Sauda 10 29 61/25
13/550 Utne-Kinsarvik Odda-Bergen 25 6-9 95/34 C

7/13 Kvanndal-Kinsarvik Odda-Bergen 45 6-9 119/40
13/55 Hella-Vangsnes Sogndal-Bergen 15 23 73/28
13/55 Dragsvik-Vangsnes Bergen-Voss-Førde 30 23 85/31
13/55 Hella-Dragsvik Sogndal-Vadheim 10 25 55/24
17 Holm-Vennesund Namsos-Bodø 20 15 79/30

17 Horn-Anddalsvåg Namsos-Bodø 20 10 73/28
17 Forvik-Tjøtta Namsos-Bodø 55-70 7 135/45
17 Levang-Nesna Namsos-Bodø 25 15-17 89/33
17 Kilboghamn-Jektvik Namsos-Bodø 70 6 153/49
17 Ågskaret-Forøy Namsos-Bodø 10 7-13 61/25

19 Horten-Moss Oslofjorden 30 20-25 101/36 E
47 Mekjarvik-Kvitsøy- Stavanger- 70 4-5 187/58
Skudeneshavn Haugesund
47 Mekjarvik-Kvitsøy Stavanger- 30 8 113/39
Haugesund
47 Mekjarvik- Stavanger- 45 4-5 141/46
Skudeneshavn Haugesund
48 Skånevik-Utåker Åkrafjorden-Bergen 20 13-15 79/30

48 Løfallstrand- Åkrafjorden-Bergen 25 11-13 89/33
Gjermundshavn
49 Hodnanes-Jektevik Leirvik- 10 22-25 61/25
Norheimsund
57 Leirvåg-Sløvåg Bergen-Dale-Førde 30 16 79/30
57 Rysjedalsvika- Bergen-Dale-Førde 25 5-8 85/31 F
Rutledal
60 Ørsneset-Magerholm Stryn-Ålesund 15 48-54 67/27 24h

60/650 Stranda-Liabygda Stranda-Geiranger 15 27 61/25
61 Årvik-Koparnes Måløy-Ålesund 15 32 61/25
61 Hareid-Sulasundet Måløy-Ålesund 25 35 89/33 24h
63 Eidsdal-Linge Geiranger- 10 25 61/25
Åndalsnes
60/63 Geiranger-Hellesylt Geirangerfjorden 65 4-8 290/140 G

63 Geiranger-Valldal Geirangerfjorden 135 2 400/215 H
64 Sølsnes-Åfarnes Molde-Åndalsnes 15 32 67/27
81 Skutvik-Svolvær Fauske-Lofootit 120 3-7 295/86
82/86 Andenes-Gryllefjord Vesterålen-Senja 100 2-3 405/160 I
83 Flesnes-Revsnes Sortland-Harstad 20 15 79/30

85 Bognes-Lødingen Fauske-Harstad 60 12 181/56
91 Breivikeidet-Svensby Tromsø-Alta 20 9-16 85/31
91 Lyngseidet-Olderdalen Tromsø-Alta 40 6-8 119/40
848 Stangsnes-Sørrolnes Harstad-Finnsnes 50 5-7 125/42
862 Botnhamn-Brennsholme Senja-Tromsö 45 4-7 175/70 J

289 Svelvik-Verket Drøbak-Sande 5 28 49/22
550 Jondal-Tørvikbygd Bergen-Odda 20 14-16 79/30
570 Masfjordnes-Duesund Bergen-Dale-Førde 10 16-21 49/22
609 Dale-Eikenes Dalsfjorden 25 6-9 79/30
614 Isane-Stårheim Florø-Måløy 15 17-20 67/27

655 Sæbø-Lekneset Ørsta-Hellesylt 15 15 67/27
659/668 Brattvåg-Dryna Brattvåg-Molde 20 8-13 79/30
668 Solholmen- Brattvåg-Molde 15 27 61/25
Mordalsvågen
670 Kvanne-Rykkjem Åndalsnes- 10 32 61/25
Trondheim
680 Seivika-Tømmervåg Kristiansund- 25 12-17 95/34
Trondheim

715 Flakk-Rørvik Trondheimvuono 20 21 118/0
808 Hemnesberget-Leirvik Mo I Rana- 25 9-12 85/31
Sandnessjøen
827 Drag-Kjøpsvik Fauske-Kjøpsvik- 45 6 125/42 K
Narvik


Huomautukset:

4.8 Pikalautat

Vuono-Norjassa liikennöi maantielauttojen lisäksi pikalaivoja (hurtigbåt). Nämä ovat rakenteeltaan samankaltaisia katamaraaneja, joita liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä. Pikalautat eivät kuljeta autoja.

4.9 Asuntovaunut

Asuntovaunun suurin sallittu leveys on 2,55 m ja yhdistelmän maksimipituus on 18,75 m. Jos vaunu on yli 2,30 m leveä ja yli 50 cm leveämpi kuin vetoauto, on vetoauton sivupeilien etupuoli merkittävä valkoisella heijastinnauhalla. Asuntoauton maksimileveys on 2,55 m ja maksimipituus 12,00 m. Jarrutonta yli 300 kg:n painoista vaunua vedettäessä kattonopeus on 60 km/h.

Kaikkein kiemuraisimmille vuoristoteille ja kapeimmille vuononrantateille ei kannata lähteä asuntovaunun kanssa leikittelemään. Päätieverkolla on enintään 12,40 metrin mittaisella on yhdistelmällä ajo sallittu kaikkialla. Silti on hyvä muistaa, että tieverkolla on kapeita ja mutkaisia osuuksia, joilla ajoa suositellaan vain, jos osaa vaunullaan myös näppärästi peruutella ja muutenkin operoida sitä juohevasti.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu pääteiden reitit, joilla on yhdistelmien pituusrajoitus 12,40 metriä tai 15,00 metriä. Ne sijaitsevat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta Vuono-Norjassa. Pääteiden ulkopuolella voi sitten eteen tulla aivan minkälaisia yllätyksiä tahansa. Pituusrajoitus indikoi vaikeaa tieosuutta ja lyhyempienkin yhdistelmien vetäjien ja asuntoautoilijoiden on hyvä vakavasti punnita ajoneuvojensa käsittelytaitoa ennen tällaisille reiteille kääntymistä. Takaisinkääntymismahdollisuutta ei välttämättä ole. Suluissa on mainittu, jos pituusrajoitus on 15,00 metriä; muuten se on 12,40 metriä.

E16 (Sivuhaara) Stalheimklieva
13 Sandnes-Høle
60/63 Lauttayhteys Hellesylt-Geiranger
63 Langvatn-Geiranger (15,00)
63 Geiranger-Trollstigen-Åndalsnes
252 Tyinkryssen-Eidsbugarden (15,00)
258 Grotli-Videseter (Gamle Strynefjellveg)
311 Åsgårdstrand
411 Laget-Bergendal (15,00)
456 Holskogen-Stausland (15,00)
461 Konsmo-Kvås
465 Kjørrefjord-Liknes (15,00)
501 Rekeland-Heskestad (15,00)
503 Vikeså-Byrkjedal (15,00)
511 Kopervik-Skudeneshavn (15,00)
513 Solheim-Skjoldastraumen (15,00)
550 Utne-Jondal
555/580 Lauttayhteys Hjellestad-Klokkarvik
563 Hanevik-Åsebø
564 Vikebø-Rossland
569 Straume-Eidsland
572 Granvik-Ulvik
613 Nos-Tvinnereim
655 Tryggestad-Ørsta (Norangsdalen)
659 Lauttayhteys Skjeltene-Løvsøya (15,00)
661 Vatne-Tomra

 
Seuraavia tieosuuksia on eri lähteissä kuvattu kapeiksi tai muuten asuntovaunuilla mahdollisesti hankaliksi:

 13 Nesflaten-Røldal (Ryfylkevegen)
 13 Vinje-Vangsnes (Vikafjell)
13 Dragsvik-Eldalen-Moskogen (Gaularfjell)
15 Maurstad-Måløy
44 Flekkefjord-Hauge
50 Aurland-Geiteryggen
55 Sogndal-Sognefjellhytta (Sognefjell)
57 Sløvåg-Rutledal
57 Rysjedalsvika-Leirvik-Dale-Osen
76 Brønnøysund-Tosbotn
413 Mykdal-Åmli
455 Laudal-Sveindal
506 Røynåsen-Ålgård
513 Solheim-Tysvær
520 Sauda-Røldal
565 Eikanger-Manger
607 Leirvik-Eikeskogen
610 Osen-Sande-Eldalen
611 Naustdal-Bru
614 Norddal-Svelgen
615 Storebru-Hyen
616 Oldeide-Kalvåg
620 Åheim-Vestkapp
651 Straumshamn-Austefjord-Volda
650 Sjøholt-Liabygda
888 Kalak-Hopseidet (Nordkinnhalvøya)
889 Snefjord-Havøysund

4.10 Tiemaksut

Yleisillä teillä tiemaksuja kerätään usein, kun uusi matkaa nopeuttava kallis tieosuus tai silta on valmistunut. Eräissä paikoissa maksu kerätään sekä uudella että vanhalla tiellä, jotta vanha tie ei ruuhkautuisi maksupaikkoja kiertävien norjalaislaihialaisten takia. Tiemaksun kerääminen on aina poliittinen päätös ja ennen kaikkea maksun suuruus on debatin kohteena. Pääperiaate on, että maksuja kerätään 20-30 vuoden ajan pääomakulujen kattamiseksi; hoitokulut katetaan valtion budjettivaroin. Tiemaksuissa ei ole samanlaista yhtenäisyyttä kuin lauttamaksuissa: Joskus peritään matkustajilta maksuja, joskus ei. Tavanomainen tiemaksu on luokkaa NOK 50 + matkustajat. Vaihtelua on sekä ylös- että alaspäin. Kalliilla tunneliteillä maksu voi olla yllättävänkin korkea. Trendi tuntuu olevan, että jokainen vähänkin merkittävä uusi tiehanke rahoitetaan ainakin osin tiemaksuin. (Poikkeuksiakin on: Aurlandin 24 km:n mittaisen tunnelin tiemaksusta olisi vakiokaavaa noudattaen tullut niin kallis, että tunnelia tuskin olisi käyttänyt kukaan. Siksi siitä päätettiin tehdä maksuton.)

Oslon, Bergenin, Trondheimin, Stavangerin, Kristiansandin, Namsosin ja Tønsbergin rajoilla peritään keskustaan päin ajettaessa tiemaksu. Tiemaksualue ("bomring") on sen verran laaja, että maksettavaa usein kertyy, vaikka matka ei olisikaan aivan keskustaan.

Tromsøn massiiviset tunnelijärjestelyt rahoitetaan luovalla keruumenetelmällä: Tromsøssä myytävän bensiinin hinnassa on 65 äyriä tähän tarkoitukseen korvamerkittyä lisäveroa. Tromsøn keskustan ulkopuolella lähettyvillä ei ole huoltoasemia, joilta saisi halvempaa bensiiniä.

Maksullinen tie ilmoitetaan etukäteen kyltillä "Bomveg/Toll Road". Huomaa: Sana "vegbom" taas ei tarkoita tietullia, vaan puomia, jolla tie suljetaan vaikeiden sääolosuhteiden vallitessa.

Vilkkailla teillä tiemaksupisteessä saattaa olla useita kaistoja, jotka on merkitty seuraavasti:

Automaattisia asemia on muun muassa Bergenissa ja Tønsbergissä. Niiden kohdalla ei pysähdytä. Järjestelmä kuvaa auton rekisterikilven ja lähettää laskun postitse. (Siitä, lähetetäänkö lasku myös ulkomaalaisille autoilijoille, ei tunnu löytyvän tietoa.) Vaihtoehtoisesti maksun voi käydä hoitamassa paikallisilla huoltoasemilla lähettyvillä olevien ohjeiden mukaisesti.


Gjesdalenin (tie 45) automaattinen tiemaksuasema

Joissakin paikoissa maksupisteessä ei ole miehitystä, vaan maksu pitää suorittaa käteisenä automaattiin. Automaatti ei välttämättä anna vaihtorahaa. Kannattaa pitää mukana jonkinmoista kolikkovarastoa tällaisten tapausten varalta.

Seuraavassa taulukossa on tietoa pääteiden tiemaksuista vuonna 2011. Tiemaksu peritään yleensä molempiin suuntiin kuljettaessa; saariin vievillä silloilla kuitenkin yleensä vain jompaankumpaan suuntaan. Taulukossa on ilmoitettu henkilöauton hinta ja aikuisen matkustajan hinta. Tiedot vaihtelevat muutaman kruunun verran eri lähteissä, eli taulukon luvut ovat suuntaa antavia. Eräillä tieosuuksilla on tiemaksun lisäksi maksullinen lauttayhteys.

Tie Osuus Reitti Auto Matkustaja Huom
  Oslon kaupunkitulli   26 - Keskustan suuntaan ajettaessa
E18 ja katuverkko Oslon ulompi läntinen kaupunkitulli   13 - Keskustan suuntaan ajettaessa
  Tønsbergin kaupunkitulli   15  - Keskustan suuntaan ajettaessa
  Kristiansandin kaupunkitulli   21 - Keskustan suuntaan ajettaessa
  Stavangerin kaupunkitulli   20
- Keskustan suuntaan ajettaessa
  Haugesundin kaupunkitulli   12 -  
  Bergenin kaupunkitullit
15 - Keskustan suuntaan ajettaessa
  Namsosin kaupunkitulli   18 - Keskustan suuntaan ajettaessa arkipäivisin 6-18

Trondheimin kaupunkitulli

5+10/20
-
Riippuu kellonajasta
E6 Trondheimin itäpuoleinen moottoriliikennetie Trondheim-Stjørdal 45 - Maksu kerätään kahdessa kohdassa (30+15)
E6 Svinesund (Ruotsin raja) Oslo-Göteborg 20 - Myös vanhalla tiellä 118
E6 Raukerød Oslo-Göteborg 20 - Myös rinnakkaisella paikallistiellä
E6 Gardermoen-Dal Oslo-Hamar 13 -
E6 Skaberud-Kolomoen Oslo-Hamar 16 -
E16
Bolstad (Voss)
Oslo-Bergen
40
-

E18 Fossum/Brennmoen Oslo-Tukholma 25 - Myös vanhalla tiellä 128
E18 Langåker-Bommestad Oslo-Kristiansand 10 -
E18 Sande Oslo-Kristiansand 30 - Myös vanhalla tiellä 313
E18 Østerholtheia (Gjerstad) Oslo-Kristiansand 30 -  
E18 Inntjore (Grimstad) Oslo-Kristiansand 30 -  
E39 Kvinesheia Kristiansand-Stavanger 25
 -  
E39 Trekantsambandet Haugesund-Bergen 85 - Trekantsambandet E39 Sveio-Føyno-Stord, tie 542 Bømlo-Føyno, maksu kaikkiin suuntiin ajettaessa Føynon saarella.
E39/70 Kristiansund Ålesund-Trondheim 70 25
Tiemaksupiste on E39:n ja tien 70 Y-risteyksessä Bergsøyan saarella. Maksu peritään kaikkii suuntiin kuljettaessa.
E39 Øysand Ålesund-Trondheim 20
-  
E39 Tramnshamn Ålesund-Trondheim 40 -  
E69 Nordkappin tunneli Olderdalen-Nordkapp 145 47
 
E134 Åkrafjorden Haukeli-Haugesund 40 -  
2 Kløfta-Nybakk Oslo-Kongsvinger 20 -  
4 Raufoss-Gjøvik Oslo-Gjøvik 15 - Myös rinnakkaisella paikallistiellä
7
Kjepse
Bergen-Hardanger
40
-

9 Hækni, Setesdal Kristiansand-Haukeli 30 -  
13
Svelgane (Voss)
Voss-Hardanger
40
-

17
Tverrlandet
Bodø-Saltstraumen
20


19
Horten
Horten-Moss
33
-

23 Oslovuonon tunneli Vassum-Drammen 60 -  
35 Hadelandsvegen Lunner-Gardermoen 30 -  
43 Farsund Lyngdal-Farsund 25 -  
45
Gjesdal
Stavanger-Sirdal
48 -

55 Fatla-tunneli Sogndal-Leikanger 28 -

64 Atlantintien tunneli Kristiansund-Molde 87 -

255 Gausdalsvegen Segalstad-Vinstra 18 -
306 Horten Horten 33 -
519 Finnøyn tunneli Finnøy 200 -
544 Halsnøyn tunneli Halsnøy 100 -  
551 Folgefonnin tunneli Otta 65 -
 
566 Osterøybrua Bergen-Osterøy 62 -  
653 Eiksundin tunneli Volda-Hareid 76 -  
661 Straumsbrua Ålesund-Molde 30 - Maksuton kiertotie 13 km
680 Imarsund Kristiansund-Aure 105
-  
  Sykkylvsbrua Sykkylven 33 -
 

Lähiaikoina maksujen perintä alkaa muutamalla tieosuudella:
Yllälueteltujen yleisten teiden lisäksi maassa on suuri joukko maksullisia yksityisteitä. Tien omistajat voivat periä tien käytöstä maksun kulujen kattamiseksi. Useat tällaiset tiet kulkevat tunturireiden yli ja ne ovat maisemiensa takia erinomaisia matkailukohteita. Koska tiet voivat olla varsin pitkiä ja sijaita hankalassa maastossa, tiemaksut voivat olla varsin korkeita. Esimerkiksi koko Peer Gynt -tien ajaminen maksaa NOK 120 (kaksi maksullista osuutta, NOK 60 kumpikin). Maksujen perinnässä kukkivat erilaiset vaihtoehdot: Joissakin paikoissa on miehitetty rahastuskoppi, joissakin maksuautomaatti, joissakin laatikko, johon laitetaan maksu kuoreen käteisenä, joissakin otetaan mukaan pankkisiirtolomake jne. Tienpitäjillä on oikeus periä sakkomaksua, jos tarkastuksessa todetaan, että tiemaksua ei ole maksettu.



Jotunheimvegenin maksupiste

4.11 Polkupyöräilijöiltä kielletyt tunnelit


Lähtökohtaisesti kaikki maantietunnelit ovat polkupyöräilijän kannalta turvallisuusriski. Tunnelit ovat  kapeita ja kosteutensa takia usein myös varsin pimeitä. Takavalo tai -heijastin on aihetta pitää hyvässä kunnossa. Pieni osa tunneleista on kokonaan kielletty polkupyöräilijöiltä. Osa tällaisista tunneleista kietää kallionkärjen tai muuten on oikaisu, jolloin vanha tieosuus on jätetty kiertotieksi. Varsinkin sellaisilla tunneliteillä, jotka on tehty seudulle, jossa ennen ei ole ollut tietä lainkaan, tunnelien ohi ei ole reittiä. Tällöin reitti pitää suunnitella kokonaan jotain muuta kautta. Muidenkin kuin suoranaisesti kiellettyjen tunnelien välttely on viisasta.

Seuraavassa on lueteltu eräitä pääteiden tunneliosuuksia, joilla on vähintään yksi polkupyöriltä kielletty tunneli. Moottori- ja moottoriliikenneteitä listalla ei ole, koska niiden käyttö pyöräilyyn on muutenkin kiellettyä.
Tie   Tieosuus                       Kiertotie
108   Hvaler Ei kiertotietä
110 Fredrikstad Muun katuverkon kautta
23 Oslon eteläinen kehä, itäosa Muun tieverkon kautta
150 Oslon uloin kaupunkikehä Muun katuverkon kautta
19 Horten sisääntulo Muun katuverkon kautta
4 Li Vanhaa tietä
120 Lillestrøm Muun katuverkon kautta
2 Kongsvinger Muun katuverkon kautta
354 Porsgrunn Muun katuverkon kautta
356 Ulefoss 5 km pohjoiseen Vanhaa tietä
38 Kragerø sisääntulo Vanhaa tietä tai eteläinen sisääntulo Kalstadveien
410 Arendal keskustatunnelit Muun katuverkon kautta
457 Flekkerøytunnelen Ei kiertotietä
E39 Flekkefjord Vanhaa tietä
E39 Moi Vanhaa tietä
502 Egersund Muun katuverkon kautta
35 Lunner-Gardermoen Lunner-Grautbrudalen
E134 Åkrafjorden (Haugesund-Røldal) Ei kiertotietä
E134 Røldalin ympäristön tunnelit Vanhoja teitä
E39 Stavanger-Rennesøy Tie 47, lautta Mekjarvik-Skudeneshavn
E39 Trekantsambandet (Leirvik) Bømlon saaren kautta tie 541 (lautta Buavåg-Langevåg)
E39 Masfjordin pohjukka Vanhaa tietä, noin 10 km
E39 Masfjordin eteläpuoli Paikallistietä. Huom: Ei pääsyä Bergenin suuntaan kielletyn
Eikefet-tunnelin takia
E39 Eikefettunnelen Matre-Duesund (tie 57)
7 Vallaviktunnelen Tie 572 Ulvik
7 Måbødalen Vanhaa tietä
13 Odda-Kinsarvik Tie 550 Odda-Utne
E16 Dale-Indre Arna (Voss-Bergen) Kielletyt osuudet ohitettavissa, mutta reitillä on useita
pitkiä tunneleita, joille ei kiertotietä. Harkitse junaa.
E16 Aurland, Flåm E16:lla pitkät tunnelit kummallakin puolen kyliä
Flåmiin pääsee junalla ja laivalla. Aurlandiin tie 50
(myös tunneleita) tai vanha ylitystie Laerdalista
E16 Borgund Vanhaa tietä
5 Lærdal-Sogndal Kesäyhteys lautalla Lærdal-Kaupanger
5 Sogndal-Fjærland-Skei Ei kiertotietä
5 Førde-Florø (Naustdalstunnel) Vanhaa tietä tai tie 611
55 Høyanger Ei kiertotietä
55 Hella-Sogndal Vanhaa tietä
E39 Vadheim Vanhaa tietä
5 Naustdal Ei kiertotietä
609 Førde Kvernberget Ei kiertotietä
658 Ålesundin saaret Ei kiertotietä
15 Hjelle Kylän kautta
15 Videseter-Langevatnet (Tie 63) Vanhaa Strynefjellintietä (Tie 258)
64 Molde, vuonon alitus, Skålaveg Ei kiertotietä. Vuonon ympäri noin 60 km
64 Atlantintie-Kristiansund Ei kiertotietä
70 Kristiansundin tunneli Ei kiertotietä
E39 Orkanger-Trondheim Vanhaa tietä
17 Svartistunnelen Lautta Ørnes-Vassdalsvik
E6 Fauske-Narvik, Kobbskardet Vanhaa tietä Leirfjordin pohjoisrantaa
E6 Narvik Muun katuverkon kautta
848 Hamnvik-Sørvik Ei kiertotietä
E8,862 Tromsøn kaupunkitunnelit Silta, muu katuverkko
E6 Skibotn-Alta Lautta Lyngseidet-Olderdalen

4.12 Etäisyyksiä

Norjan etäisyydet ovat huomattavat. Teiden vuoristoisuus tekee etenemisen usein varsin hitaaksi. Osa eteläisen ja pohjoisen Norjan välisestä liikenteestä kulkeekin sekä kilometrejä että aikaa säästääkseen osin Ruotsin ja Suomen tieverkossa. Välimatkataulukko


Bergen
Bodø 1372 Bodø
Kirkenes 2259* 1203* Kirkenes
Mo i Rana 1136 237 1260* Mo i Rana
Narvik 1563 311 895* 427 Narvik
Nordkapp 2293* 1055 531* 1171 747 Nordkapp
Oslo 496 1206 1901* 969 1396 1966* Oslo
Stavanger 207 1541 2436* 1304 1731 2501* 535 Stavanger
Svinesund 562 1315 2043* 1078 1505 2108* 113 527 Svinesund
Tornio 1613* 646* 647* 615* 544* 783* 1259* 1793* 1397* Tornio
Trondheim 662 713 1599* 476 903 1634* 496 830 604 954* Trondheim
Tromsø 1810 559 807* 675 251 546 1644 1978 1752 620* 1151 Tromsø
Tukholma 1021* 1172* 1670* 997* 1416* 1735* 526 984 506* 1025* 788* 1591* Tukholma
Å i Lofoten 1479 107 1220* 343 365 1043 1313 1647 1420 869* 819 547 1295* Å i Lofoten
Ålesund 432 1010 1896* 773 1200 1931* 564 639 671 1251* 300 1449 1002* 1117

Tähdellä merkityt kilometrilukemat on laskettu osin Norjan ulkopuolella kulkevia teitä pitkin. Osalla reiteistä on lauttayhteyksiä.

4.13 Lehmiä, Lampaita ja Feristejä

Varsinkin vuoristoalueilla on tapana päästää lehmät ja lampaat vapaaksi maastoon. Tästä seuraa se, että kyseisiä elikoita tapaa aika usein maantiellä. Niitä kannattaa varoa. Liikennemerkein osoitetut lammas- ja lehmävaroitukset kannattaa ottaa todesta.

Lampaita lepäilemässä Gausta-vuoren rinteillä

Joskus lampaat ovat hyvin kiinnostuneita ihmisten tekemisistä. Keskellä uteliasta lammaslaumaa voi olo joskus olla hieman ontto, kun yhdet lampaat näykkivät housunlahkeita, toiset takinhelmaa ja loput keräävät ympärillä herkkupaloja.


Tämä olisi halunnut tulla autoon sisälle.

Lampaiden eksyminen vieraille laitumille estetään tietysti aidoilla. Koska aitaa ei voida vetää tien poikki tuosta noin vain, norjalaiset ovat kehittäneet järjestelyn, josta käytetään nimitystä "ferist". Se on tien poikki vedetty sillan tapainen, josta lampaat eivät pääse yli rakojen takia. Ferist ilmoitetaan yleensä muu vaara -liikennemerkillä ja lisäkilvellä "Ferist". Epätasainen ferist voi täräyttää joskus aika tavalla ajoneuvoa, eli hidastaminen on yleensä paikallaan.

Yleistymässä on sähkökäyttöinen sähköpaimenen kaltainen ferist. Sellainen ei ole kovin epätasainen. Jalkamiestä kehotetaan - norjaksi - ohittamaan tällainen ferist viereisen portin kautta.


Tavallista mallia oleva ferist.

Lampaiden lisäksi tiellä saattaa kävellä myös lehmiä; tämä tosin on harvinaisempaa.


4.14 Tiet talvella

Suuri osa pääteistä pyritään pitämään avoinna ympäri vuoden. Katkoksia kuitenkin sattuu olosuhteiden niin pakottaessa. Tunturinylitysteiden alussa on yleensä informaatiotaulu, jossa tilanne kerrotaan. Joskus matkaa jatketaan kolonna-ajona, "brøyting", jolloin tielaitoksen auto vetää letkan vaikean kohdan ohi ja toinen on letkan viimeisenä katsomassa, että kukaan ei jää matkalle. Talvella on autoon syytä varata lämpimiä vaatteita ja eväitä vaikeiden keliolosuhteiden varalta.

Tiet saatetaan myös kokonaan sulkea talviajaksi. (Osa suljetaan yli kuuden kuukauden ajaksi, jolloin tie oikeastaan avataan kesäajaksi.) Keleistä riippuu, koska tiet avataan. Esimerkiksi Trollstigen runsaslumisen talven 1996-1997 jälkeen avattiin vasta kesäkuun puolessa välissä.

Keskikesällä ei yleensä ole ongelmia lumen kanssa, ainakaan pääteillä.

Seuraavassa on arvioiden pohjaksi muutamien tavallisesti talvisuljettujen matkailuteiden sulku- ja avauspäivät eräänä talvena (vuosittaiset vaihtelut suuria):

Tie Nimi

Reitti

Suljettu

Avattu
13 Gaularfjell Dragsvik-Førde

17.12.

11.5.

13 Vikafjell Vangsnes-Voss

24.1.

25.3.

27 Venabygdfjellet Ringebu-Folldal

5.1.

1.4.

51 Valdresflya Fagernes-Gol

24.11.

11.5.

55 Sognefjellet Sogndal-Lom

2.12.

6.5.

63 Geiranger Grotli-Geiranger-Eidsdal

3.12.

18.5.

63 Trollstigen Valldal-Åndalsnes

12.10.

20.5.

E69 Nordkapp Honningsvåg-Nordkapp

7.10.

1.5.

98 Ifjordsfjellet Lakselv-Ifjord-Tana Bru

3.11.

11.5.

252 Tyin Tyin-Eidsbugarden

18.10.

17.6.

520
Ropeid-Røldal

3.12.

3.6.

886
Kirkenes-Grense Jakobselv

11.3.

28.4.

Norjan tielaitos on esittänyt Suurkäräjille, että tiet 7 (Hardangervidda) ja 50 (Hol-Aurland) suljettaisiin jatkossa talveksi Aurlandin tunnelin (E16 Aurland-Lærdal) valmistuttua. Tätä päätöstä ei ainakaan toistaiseksi ole vielä tehty.

Nastarengaskielto on voimassa pääsiäisen jälkeisen maanantain ja 31.10 välisenä aikana, paitsi Pohjois-Norjassa (Tromsin ja Ruijan läänit) 1.5.-15.10.

4.15 Tiepalvelu

Autoliittoa vastaava organisaatio on NAF (Norges Automobil Forbund). Puhelin +47-22341400, fax +47-22331373. Hätäkeskus ympäri vuorokauden +47-22341400.

Tielaitoksen tietopalvelu vastaa numerossa 0175, ulkomailta soitettaessa +47-22654040. Palvelee 24 tuntia päivässä vuoden ympäri.

5 Miten Norjaan pääsee

5.1 Tärkeimmät tiet ja lauttayhteydet Norjaan

Osa lautoista kulkee vain kesällä.

5.2 Rajamuodollisuudet

Vähäiset. Ruotsin ja Suomen vastaisilla rajoilla yhteiset tulliasemat. Norja on liittynyt Schengen-sopimukseen. Norja ei  kuitenkaan ole EU-maa, eli muista kohtalaisen tiukat alkoholin vientimääräykset. 

Norja on rabies-vapaa valtio, eli eläimiä ei sinne saa viedä Suomesta ilman kohtalaista byrokratiaa.

5.3 Päätieluettelo

Numero Reitti Pituus Valtakunnallinen osuus Lauttoja Tiemaksupisteitä Huom
2 Kløfta-Kongsvinger-Magnor(Ruotsi) 104 Koko tie   1 61  Magnor-Karlstad  114 km
3 Kolomoen(Hamar)-Elverun-Tynset-Ulsberg(E6) 297 Koko tie      
4 Oslo-Gjøvik-Mjøsbrua(E6) 142 Koko tie   1  
5 Lærdal-Sogndal-Florø 195 Koko tie 1
 
E6 Svinesund(Ruotsi)-Oslo-Trondheim-Narvik-Alta-Kirkenes 2637 Koko tie 1 5 Lisäksi Oslon kaupunkitulli. E6 Svinesund-Göteborg 200 km, Svinesund-Malmö 475 km
7 Hønefoss-Gol-Geilo-Hardanger-Trengereid(E16,Bergen) 380 Hønefoss-Gol 1  1  Hardangerviddan ylitys. Serpentiinilaskeutuminen tunnelissa Hardangeriin
E8 Kilpisjärvi(Suomi)-Skibotn-Tromsø 156 Koko tie     21/E8 Kilpisjärvi-Tornio 460 km
9 Kristiansand(E18)-Haukeligrend 236 Koko tie   1  
E10 Bjørnfjell(Ruotsi)-Å(Lofootit) 375 Koko tie     E10 Riksgränsen-Luulaja 485 km
12 Mo i Rana-Utskarpen(Rv17) 35        
E12 Umbukta(Ruotsi)-Mo i Rana 40 Koko tie     E12 Umbukta-Uumaja 440 km
13 Stavanger(E134)-Røldal(E134)-Odda-Hardanger-Voss(E16)-Sogn-Førde 510 Stavanger-Vangsnes 5  1 Maisematie
E14 Storlien(Ruotsi)-Stjørdal(E6) 67 Koko tie     E14 Storlien-Sundsvall 345 km
15 Otta-Stryn-Måløy 287 Koko tie     Strynefjellin ylitystie
E16 Oslo-Lærdal-Bergen 515 Koko tie     Maailman pisin autotunneli 24,5 km
17 Steinkjer-Namsos-Brønnøysund-Sandnessjøen-Bodø 671   6 1 Helgelandin rannikkotie
E18 Ørje(Ruotsi)-Oslo-Kristiansand 420 Koko tie   5 Lisäksi Oslon ja Kristiansandin kaupunkitullit. E18 Ørje-Tukholma 440 km
19 Tønsberg(E18)-Horten-Moss(E6) 20 Koko tie 1  1  
20 Kongsvinger-Elverum 95 Koko tie      
21 Halden(E6)-Ørje-Skotterud 160 Svinesund-Halden      
22 Holtet(Ruotsi)-Halden-Lillestrøm(E6) 155  Koko tie      
23 Ås(E6)-Lier(E18) 37 Koko tie   1 Oslovuonon alittava kehätie
24 Skarnes-Stange(E6) 66      
25 Hamar(E6)-Elverum-Støa(Ruotsi) 125  Koko tie      1 Støa-Borlänge 240 km
26 Tolga-Trysil-Långflon(Ruotsi) 203       62 Långflon-Karlstad 245 km
27 Ringebu(E6)-Folldal 83    
 
28 Sumodal-Os 61        
29 Hjerkinn(E6)-Alvdal 70        
30 Koppang-Røros-Støren(E6) 260        
31 Røros-Vauldalen(Ruotsi) 46       84 Vauldalen-Hudiksvall 340 km
32 Skien-Holmestrand(E18) 65        
33 Dokka-Gjøvik-Eidsvoll(E6) 144        
34 Jaren-Fluberg 55        
35 Tønsberg(E18)-Hokksund(E134)-Hønefoss(E16)-Roa-Jessheim(E16) 195 Hokksund-Jessheim   1 Oslon "pohjoinen kehätie"
36 Porsgrunn(E18)-Skien-Seljord(E134) 96 Koko tie      
37 Kongsberg(E134)-Rjukan-Åmot(E134) 163       Vaihtoehtoreitti E134:lle
38 Kragerø(E18)-Dalen-Åmot(E134) 163        
E39 Kristiansand-Stavanger-Bergen-Molde-Trondheim 1064 Koko tie 7 5 Lisäksi Stavangerin ja Bergenin kaupunkitullit
40 Larvik(E18)-Kongsberg(E134)-Geilo 256        
41 Kristiansand(E18)-Brunkeberg(E134) 170  Koko tie      
42 Arendal(E18)-Evje-Krossmoen(E39)-Egersund 238  Krossmoen-Egersund     Sisämaan vaihtoehtoreitti E18/E39:lle
43 Lista-Farsund-Lyngdal(E39)-Skeide 76     1  
44 Stavanger(E39)-Sandnes(E39)-Egersund-Flekkefjord(E39) 148       Vaihtoehtoreitti E39:lle
45 Algård-Nomeland 124     1 Tie katkeaa. Nomeland-Rotemo upea Suleskardin ylitys, avoinna kesällä
Rotemo-Dalen-Høydalsmo 72        
46 Sand-Ropeid-Knapphus(E134) 50   1    
47 Randaberg(E39)-Skudeneshavn-Haugesund(E134)-Bjelland(E39) 62  Haugesund-Nygård 1    
48 Tysse-Håland 120   2    
49 Jektevik(E134)-Norheimsund 110   1    
50 Hol-Aurland(E16) 96        Pitkä tunturinylitys, serpentiinilaskeutuminen Aurlandiin
51 Gol-Fagernes(E16)-Randen 175        
52 Gol-Borlaug(E16) 78 Koko tie     Vaihtoehtoreitti E16:lle.
53 Fodnes-Årdal-Tyinkrysset(E16) 73       Serpentiinilaskeutuminen Øvre Årdaliin idästä
55 Lom-Jotunheimen-Songdal-Vadheim(E39) 255  Songdal-Hella 1   Sognefjelletin ylitystie. Korkeimmalla käyvä päätie
57 Knarvik(E39)-Rutledal-Dale-Førde(E39) 153   2    
60 Byrkjelo(E39)-Stryn-Hellesylt-Stranda-Ålesund(E39) 183   1
 Jyrkkää ja korkeaa vuononreunaa Hellesylt-Stranda
61 Måløy-Ålesund 115   2    
62 Sunndalsøra-Molde(E39) 74        
63 Strynefjlellet-Geiranger-Trollstigen-Åndalsnes(E136) 104   2   Geirangerin tie, Kotkantie ja Trollstigen. Tunnetuin serpentiinitie.
64 Åndalsnes(E136)-Molde(E39)-Kristiansund 130   1 1 Atlantintie. 
65 Orkanger(E39)-Surnadal-Betna(E39) 115        
E69 Olderfjord(E6)-Nordkapp 128 Koko tie   1 Nordkappin "pyhiinvaellusreitti"
70 Oppdal(E6)-Kristiansund 180 Koko tie   1  
72 Verdalsøra(E6)-Melen(Ruotsi) 53        
73 Trofors(E6)-Kruvatn(Ruotsi) 68  Koko tie      
74 Formofoss(E6)-Gäddede(Ruotsi) 107        
E75 Utsjoki(Suomi)-Tana-Vadsø-Vardø 206 Koko tie      
76 Brenna(E6)-Brønnøysund 97        
77 Storjord(E16)-Junkerdal(Ruotsi) 24  Koko tie     95 Junkerdal-Skellefteå 365 km
78 Mosjøen(E6)-Leiråsen 44        
80 Fauske(E6)-Bodø 63 Koko tie      
81 Ulvsvåg(E6)-Skutvik-Svolvær 36   1   Lofoottien lauttayhteys
82 Melbu-Sortland-Andenes 146       Vesterålin tie, lauttayhteys Lofooteille
83 Tjeldsund(E10)-Harstad-Langvassbukt 71  Tjeldsund-Harstad 1    
84 Fossbakken(E6)-Sørreisa 91        
85 Bognes(E6)-Lødingen(E10)-Sortland 73  Koko tie 1   Vanha Lofoottientie
86 Andselva(E6)-Finnsnes-Senja-Gryllefjord 110        
87 Elverum(E6)-Tamokdalen-Øvergård(E6) 77        
91 Olderdalen(E6)-Tromsø(E8) 46   2   Vaihtoehtoreitti E6/E8:lle Tromsø-Alta
92 Kautokeino-Karasjok(E6)-Karigasniemi(Suomi) 146 Koko tie      
93 Alta(E6)-Kautokeino-Kivilompolo(Suomi) 172 Koko tie      
94 Skaidi(E6)-Hammerfest 57  Koko tie  
 
98 Lakselv(E6)-Ifjord-Tana(E6) 211        
E105 Kirkenes(E6)-Storskog(Venäjä) 10 Koko tie      
E134 Drammen(E6)-Kongsberg-Haukeli-Haugesund 413 Koko tie   1 Haukelin ylitystie
E136 Dombås(E6)-Åndalsnes-Ålesund(E39) 225 Koko tie      

6 Julkinen liikenne

Juna-, bussi-, lento-, lautta- ja laivaliikenne täydentävät toisiaan. Kaupan on erilaisia yhdistelmälippuja, joita kannattaa kysellä matkatoimistoista.

Norjan "Turistia", kirjaa "Rutebok for Norge", noin 900 sivua, voi halutessaan tiedustella osoitteesta Norsk Reiseinformasjon AS, Tollbugt 32, N-0157 Oslo, puh +47-22 33 01 92, fax +47-22 41 60 04. Hinta 2006: NOK 217. Saatavilla kirjakaupoista ja hyvin varustelluista kioskeista. Osa kirjan tietosisällöstä tarjolla sivun http://www.ruteinfo.no kautta.

6.1 Juna

Maasto-olosuhteiden takia Norjan rataverkko on varsin harva ja Oslo-keskeinen. Pääradat ulottuvat Oslosta Bodøhön, Bergeniin ja Stavangeriin. Bodøn pohjoispuolella ei ole rataa lukuunottamatta Narvikin rataa, joka on yhteydessä vain Ruotsin rataverkon kautta.

Tunnetuin matkailureitti on Bergenin rata, joka kulkee Hardangerviddan poikki. Radassa on toista sataa tunnelia ja sen korkein kohta on 1237 m. Raumabanan (Dombås-Åndalsnes) kulkee ahtaassa laaksossa väliin serpentiiniäkin kulkien.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu keskeisimmät radat sekä päästä päähän kulkevien junavuorojen päivittäinen lukumäärä sekä ajoaika. Vain osan matkasta kulkevia junia ei ole listattu. Päivän tilanne on syytä tarkistaa NSB:n virallisista aikatauluista.

Reitti

Vuoroja

Ajoaika

Huomautuksia
Oslo-Bergen

4

6:40-8:00

Yhteys Flåmin radalle Myrdalissa
Oslo-Stavanger

3

7:40-8:40


Oslo-Drammen-Tønsberg-Skien

15

2:50-3:00


Oslo-Gjøvik

9

1:50-2:05


Oslo-Dombås-Trondheim

4

6:45-8:00


Oslo-Røros-Trondheim

2

8:30-10:00

Vaihdolliset yhteydet
Oslo-Lillehammer

9-11

2:15-2:50


Dombås-Åndalsnes

3

1:30


Trondheim-Bodø

2

9:15-10:50

Yhteys Pohjois-Norjan busseihin Fauskessa
Oslo-Göteborg

2

3:55-4:15


Oslo-Tukholma

2

4:45

Trondheim-Östersund-Tukholma

3

11:00-13:00 Vaihdolliset yhteydet
Narvik-Kiruna-Boden-Tukholma

2

20:05-21:05

Yksi suora, yksi vaihdollinen yhteys

Koska rataverkko Narvikin rataa lukuunottamatta päättyy Bodøhön, Fauskesta on yhteys busseihin. Esimerkiksi yhteys Oslo-Trondheim-Fauske-Alta-Nordkapp kestää lähtöajasta riippuen 46-53 tuntia. Toinen yöpyminen tapahtuu junassa ja toinen Tromsøssä tai Narvikissa.

Hintaesimerkkejä (2011):

Flåmin radalla on turistihinnat, koska se on enemmän matkailunähtävyys kuin osa rataverkkoa. Menopaluu Flåm-Myrdal-Flåm NOK 500 (2011).

Hinnat listahinnoin 2. luokassa aikuiselta. 4-15-vuotiaat saavat 50 % alennuksen. Osaan lähtöistä saatavilla lisäksi ehdoiltaan rajoitetumpia Minipris-lippuja selvästi alempaan hintaan.

ScanRail Passilla voi matkustaa 21 päivää pohjoismaissa Islantia lukuunottamatta. Aikuisten 2. lk:n lipun hinta on 374 euroa (2007). Alennusta alle 26- ja yli 60-vuotiaille. ScanRail FlexiPass oikeuttaa matkustamaan vapaavalintaisina viitenä päivä 15 päivän aikana. Hinta 230 euroa (2007). Norja kuuluu Interrailin One Country Pass -hintaluokkaan 1.

6.2 Bussi

Bussiverkosto on varsin laaja ja kattaa kutakuinkin kaikki päätiet. Ajoajat riippuvat käytettävän tien laadusta. Muutama esimerkki:

Reitti

Matka

Ajoaika

Oslo-Kristiansand

325

5:35

Oslo-Aurland-Bergen

540

8:35

Bergen-Ålesund

415

9:30

Oslo-Jotunheim-Sogndal

485

9:45

Oslo-Lærdal-Sogndal

310

7:05

Trondheim-Bodø 720
13:20
Narvik-Svolvær-Leknes

270

7:00

Bodø-Narvik

310

6:50

Narvik-Tromsø

260

4:30

Alta-Kirkenes

570

10:45

Matkalippujen hinnat vuonna 2011 ovat suuruusluokkaa NOK 1,30-1,50 kilometriltä. 4-15-vuotiaat matkustavat puoleen hintaan.

6.3 Lentoliikenne

Tärkeimmät lentokentät ovat Oslossa, Bergenissä, Kristiansandissa, Stavangerissa ja Trondheimissa. Liikenne on varsin Oslo-keskeistä; ulkomaanliikennettä muualta kuin Oslosta on vain vähän. Pienempiä lentokenttiä on yli 40; näistä suuri osa on rannikolla ja saarissa. Syöttöliikennettä harjoittavat pienemmät yhtiöt.

Norjan sisäiset lennot ovat savuttomia.

6.4 Hurtigruten

Hurtigruten-laivareitillä on 1800-luvulta alkavat perinteet. Nykyisin reitti kulkee Bergenin ja Kirkenesin välillä. Matka päästä päähän kestää vajaat kuusi vuorokautta. Välipysäkkejä on yli 30 kappaletta. Laivoja reitillä on 11 kpl. Vanhimmat laivoista, "Nordstjernen" (1956) ja "Lofoten" (1964) ovat perinteisiä laivoja ja niissä on noin 150 hyttiä eivätkä ne kuljeta autoja. Uusimmat laivat m/s Midnatsol ja m/s Trollfjorden ovat vuosilta 2002 ja 2003 ja niissä on noin 650 hyttipaikkaa ja 45 autopaikkaa. Muut laivat ovat 1980- ja 1990-luvun kalustoa ja niissä on 300-450 hyttipaikkaa ja 35-45 autopaikkaa.

Hurtigruta

Hurtigruten-laiva


Kesäikataulu suunnassa etelä-pohjoinen on pääosiltaan seuraava:

 Bergen         22.00 1. päivä
Ålesund 08.45 2. päivä
Geiranger 13.30
Ålesund 18.45
Kristiansund 01.45
Trondheim 08.15 3. päivä
12.00
Brønnøysund 01.00 4. päivä
Bodø 12.30
15.00
Svolvær 21.00
22.00
Tromsø 14.30 5. päivä
18.30
Hammerfest 05.15 6. päivä
06.45
Honningsvåg 11.45
15.15
Vardø 03.45 7. päivä
04.00
Kirkenes 09.45

Kesällä toisen päivän ohjelmassa on päiväristeily Ålesund-Geiranger-Ålesund.

Risteilyhinta välillä Bergen-Kirkenes on kesällä 2011 alkaen noin NOK 15.000 ja edestakainen 11 vuorokauden risteily maksaa halvimmassa hyttiluokassa noin NOK 24.000. Hyttiluokan nosto voi nostaa hinnan moninkertaiseksi. Talvisaikaan hinnat ovat alhaisemmat.

Kansipaikka ilman hyttiä välillä Bergen-Kirkenes maksaa keskikesällä NOK 4800 euroa. Hyttimatkojen hinta määräytyy suurelta osin matkavuorokausien mukaan; hyttiluokasta riippuen keskikesällä NOK 1250-3300 per vuorokausi.

Matkatoimistoilla on tarjolla pakettimatkoja myös Suomesta, esimerkiksi lennot Helsinki-Ivalo ja Bergen-Helsinki, bussikuljetus Ivalo-Kirkenes ja yhdensuuntainen risteily Kirkenes-Bergen.

7 Majoitus

7.1 Hotelli

Kallista. Kahden hengen huone keskitason hotellissa maksaa helposti vähintään NOK 1300-1500. Hintahaitari huomattavan leveä. Kesäisin on paljon erikoistarjouksia.

7.2 Retkeilymajat

Retkeilymajaverkko ei ole kovin tiheä; Norjassa on noin 80 retkeilymajaa. Useimmissa on perhehuoneita. Hinnat luokkaa NOK 250-350 per nenä ilman liinavaatteita (2011); lapset ja perheet hinnoitellaan listahinnoista poikkeavasti. Hintoihin sisältyy usein aamiainen. Ennakkovarausta suositellaan 1.10-30.4. välisenä aikana.

7.3 Leirintäalueet

Leirintäalueverkko on tiheä ja useimmilla alueilla on mökkejä (hytte) ja tilaa matkailuvaunuille. Luokitusjärjestelmä on 5-jakoinen. Alueiden taso vaihtelee huomattavasti. Luokitus perustuu siihen, mitä ominaisuuksia alueella on. Ominaisuuksien laatu ei välttämättä näy luokituksessa. Esimerkiksi usean tähden alueen suihkut voivat olla varsin rupisessa kunnossa. Alueella ja alueen mökeillä voi olla eri määrä tähtiä.

Telttailu rupeaa Norjassakin olemaan marginaali-ilmiö. Leirintäalueella ei aina ole kunnollisia telttapaikkoja, ainakaan vaakasuoria. Tämä kannattaa kranttujen ottaa huomioon.

Skutvik

Telttailua


Leirintämökki on usein 4 hengelle sovelias, varustettu kerrossängyillä, pöydällä, tuoleilla, keittolevyllä, valaistuksella, lämmityksellä ja useinmiten jääkaapilla. Tällaisen mökin hinta on luokkaa NOK 400-500/yö. Paremmin varustellut, isot ja turistirysissä sijaitsevat ovat kalliimpia.

Suihkut maksavat useinmiten erikseen. Suihkuautomaatti toimii yleensä 5 tai 10 kruunun kolikolla. Yhdellä viisikruunuisella saa tyypillisesti 3-4 minuutin nautinnon. Ajan päätyttyä vedentulo lakkaa kokonaan, tai ainakin lämpimän veden. Osa suihkuautomaateista ei ota vastaan kuin yhden kolikon kerrallaan. Luokitus ei määrittele, montako suihkua alueella tulee olla. Siksi niitä on usein yksi per sukupuoli.

Eteläisellä Skagerrakin rannikolla hintataso on selvästi muuta maata korkeampi ja edullisen majoituksen löytäminen sesonkiaikaan voi olla vaikeata.

Mökkitarjontaa on reilusti myös muualla kuin leirintäalueilla.

7.4 Maasto

Norjassa on jokamiehen oikeus. Käytännön tulkinta on, että noin 150 metriä lähemmäksi asutusta ei telttaansa saa pystyttää. Avotulen sytyttäminen ei Norjassakaan kuulu jokamiehen oikeuksiin; se on avotunturia lukuunottamatta kiellettyä kesäkuukausina 15.5-15.9.

Levähdysalueilla ei saa leiriytyä, ei asuntoautollakaan.

Maaston muodot saattavat hankaloittaa leiriytymispaikan löytymistä.

Huomaa, että erityisesti tunturiylängöillä Norjassa on runsaasti säännösteltyjä järviä, jossa ylä- ja alaveden korkeusero voi olla kymmeniä metrejä. Älä telttaile kovin lähellä tällaisen rantaa. Vedenpintaa saatetaan nostaa yöksi. Voimalaitoksen ottoputken suulla voi olla kunnon imu. Varo niitä; ne on varoituskilvin merkitty.

8 Nähtävyyksiä

8.1 Suuret vuonot

Lounaista ja läntistä Norjan rannikkoa rikkovat ja dominoivat ennen kaikkea seuraavat seitsemän suurta vuonoa ja niiden lukuisat haaravuonot:


Länsirannikon suuret vuonot

Pienempiä vuonoja on tietysti lisäksi epälukuinen määrä. Isot vuonot vaikuttavat sekä maantieteeseen että liikenteeseen. Esimerkiksi Sognevuonon pituus suulta kaukaisimpien haaravuonojen päihin on yli 200 kilometriä. Teiden rakentaminen Vuono-Norjassa on haaste, koska vuoret usein putoavat vuonojen rantaan lähes pystysuorin seinämin. Lisäksi vuonojen ylitys usein joudutaan hoitamaan lautoilla, koska vuonojen syvyys (jopa toista kilometriä) usein estää siltojen ja tunneleiden rakentamisen.

8.2 Kaupunkeja

Oslo

Oslo2

Oslon ydinkeskustaa


Frognerpark_26B03

Frognerpark



Frognerpark_26B12

Frognerparkin suihkulähde


Oslo1

Oslo Holmenkollenilta


Ra

Thor Heyerdahlin Ra-kaislavene Kon-Tiki-museossa



OsloMerenkulkumuseo_20080630-133514-7619

Merenkulkumuseo


Fredrikstad

Halden

Fredriksten

Fredrikstenin linnoitus


Stavanger

Stavanger

Stavangerin vanhaakaupunkia


Bergen 

Bergen_20060625-110105-7461

Bergen vuorilta




Bergen_20060625-110150-7467

Vuorten väliin levittäytyvää Bergeniä



Bergenkalatori_17B48

Katkarapujen myyntipöytä Bergenin kalatorilla


Bergenhus

Bergenhus


Bergenbrygga

Bryggen


Floyen_20060625-114944-7510

Fløybanen


BergenMerenkulkumuseo_20060624-144223-7395

Merenkulkumuseo


Ålesund

Aalesund

Ålesund


Lillehammer

Lillehammer_20060620-211522-6722_1

Lillehammerin puukeskustaa


Lillehammer_20060620-214043-6725

Lillehammerin katuja


Vegmuseum_20060621-120044-6735

Tiemuseo




Fjellsprengningsmuseet_20060621-125222-6765

Tunnelinkaivuumuseo




Gudbrandsdalen_20060620-220641-6728

Gudbrandsdalen Lillehammerin kohdalla



Kristiansund

Trondheim

Nidaros

Nidaros-katedraali


Narvik

Ofoten

Ofoten


Tromsø (Tromssa)

Jaamerenkatedraali

Jäämeren katedraali


Alta (Alattio)

Alta

Altan kalliopiirrosalue


Hammerfest

8.3 Muita mielenkiintoisia paikkoja

Seuraavassa joitakin valittuja paloja norjalaisista nähtävyyksistä. Sulkeissa on esitetty tie, jonka varrella tai läheisyydessä nähtävyys on sekä taajamien ulkopuolella olevien osalta etäisyys taajamasta tietä pitkin.

Lindesnes_82A57

Lindesnes



Lindesnes_82A58

Lindesnes


Lista_82A86

Lista


VerdensEnde_81B90

Verdens ende



Vippefyr_81B84

Vipumajakka


Risor_82A41

Risør


Blaafarveverket

Blaafarveverket


Ulefoss_82A17

Ulefoss tie 36 Skienistä luoteeseen



Vrangfoss_82A32

Vrangfoss tie 359 5 km Ulefossista länteen



Orje_20080630-103902-7574

Ørjen sulku


Gloppedalsura

Gloppedalsura



Gloppedal_82A89

Gloppedalsura


Laatefossen

Låtefossen


Steindalsfossen_82B50

Steindalsfossen



Langedrag_20080701-131046-7735

Langedrag


Salhus_20060625-132217-7564

Salhus


Nordhordlandsbrua_20060624-104200-7296

Nordhordlandsbrua


Kraakenes

Kråkenes


Kannestein

Kannestein


Vestkapp

Vestkapp



Vestkapp2

Vestkapp


Runde

Runde


Roros_20080703-125039-8088

Røros



Roros_20080703-125108-8089

Rørosin pääkadulta


Atlantintie1

Atlantintie



Atlantintie2

Atlantintie


Bergsoy

Bergsøysundetin ponttonisilta


Aurland_20060623-150131-7277

Aurlandin kansallismaisema



Flambanen_20060623-125929-7201

Flåmbanen



Flambanen_20060623-124644-7169

Flåmbanen



Flambanen_20060623-125142-7189

Flåmbanen



Kystveg1

Merestä nouseva saari



Kystveg2

Vuonon pohjukka ja jäätikkö



Kystveg3

Svartis-tunnelin suu



Kystveg4

Saari ja vino vuorenhuippu



Kystveg5

Merestä nousee teräväkärkinen vuorenhuippu



Kystveg6

Lumista vuoristoa


Torghatten_60B84

Näkymä Torghattenin reiän läpi merelle


Saltstraumen_60A91

Pyörteitä Saltstraumenissa



Saltstraum2

Veden uurtamia Saltstraumenin rantakallioita



Saltstraum3

Saltstraum ja auringonlasku



Lofootit_14B90

Lofootit



Aa

Å i Lofoten



Borg

Borg i Lofoten



Lofotr

Lofoottien viikinkikeskus



Raftsund

Raftsundet



Rost

Røstin saariryhmä



Uttakleivi

Uttakleivi



Tjeldsund

Tjeldsundin silta


Andenes

Andenesin majalla


Kautokeino

Kautokeino


Nordkapp

Nordkapp


Slettnes

Slettnessin majakka Gamvikissä



Kjollefjord

Vuononäkymä Kjøllefjordista


Vardontunneli

Tie sukeltaa Vardøn tunneliin


Hamningberg_93B01

Hamningberg



Hamningberg_93A91

Hamningbergin tieltä



Hamningberg_93B17

Hamningbergin tieltä



Hamningberg_93A99

Hamningbergin tieltä



Grensejakobselv_93A42

Grense Jakobselv



Rajapyykit_93A47

Norjan ja Venäjän raja



Kuvauskielto_93A38

Grense Jakobselv














8.4 Vuononrantoja, järviä ja laaksoja

Seuraavassa on lueteltu muutamia reittejä, jotka ovat erityisesti miellyttäneet omaa silmääni.

Folgefonn

Folgefonn


Suldal_82B21

Suldalsvatn



Suldal_82B17

Suldalsvatnetin tunneleita


Halhjem_20060625-151121-7580

Vuonomaisemaa Bergenin ja Haugesundin välillä



Kvitsoy_20060625-193221-7649

Kvitsøyn majakka



Byfjord_20060625-200336-7658

Lähestytään Stavangeria



Bandak_20060626-163751-7778

Bandak


Kapeatie

Tie 569


Balestrand_82B93

Balestrand


Austefjord_83A38

Austefjord


Norangsdal_83A64

Norangsdalen



Oye_83A55

Hotel Union, Øye


Havoysund_20050712-093617-0962

Havøysundin tie



Havoysund_20050712-092943-0958

Havøysundin tie



Havoysund-20050712-111114-0990

Havøysund



Varangerfjord_93B27

Varanginvuono



Varangerfjord_93A68

Maininkeja Varanginvuonolla



Nesseby_93A59

Nesseby



Tanabru_93B32

Tana Bru, Tenojoen silta



8.5 Tuntureiden ylityksiä ja serpentiiniteitä

Tunturinylitystiet kulkevat yleensä aution ja maisemiltaan upean ylängön poikki. Vuono-Norjassa niihin usein liittyy laskeutuminen serpentiinitietä alas.

Sirdal

Kesäautoilua Suleskarin tiellä



Suleskar_20060626-130950-7699

Suleskarin maisemia



Suleskar_20060626-134718-7751

Suleskarin maisemia



Lysebotn1

Lysebotnin serpentiinitie


Haukeli

Haukeli



Dyrskar

Dyrskar


Roldal

Røldal


Seljestad_82B36

Seljestad


Voringsfoss

Vøringsfoss



Hardangervidda

Hardangervidda


Peergynt_20060621-153915-6795

Peer Gynt -tie



Peergynt_20060621-163655-6800

Peer Gynt -tie



Jotunheimvegen_20060621-182547-6851

Jotunheimvegen



Jotunheimvegen_20060621-173556-6826

Jotunheimvegen


Rjukan

Rjukan


Gausta

Gausta


Veggli

Veggli


Jotunheim3

Jotunheim



Valdresflya_20060621-184122-6868

Valdresflya


Dovre_83A86

Dovrefjell


HotelliDalen

Dalen


Vassbygdi

Vassbygdi



HolAurland_20080701-194631-7856

Vassbygdin serpentiinin valo-ohjaus



HolAurland_20080701-184706-7843

Strandavatnet



Vats_20080701-173148-7820

Ål-Hovet


Aurland_20060623-150131-7277

Aurlandvuono



Aurland_20080702-105716-7913

Aurlandsdalen



Aurland_20080702-104932-7898

Aurlandvegen



Aurland_20080702-103921-7890

Aurlandvegen


Bergsdalen

Bergsdalen


Vikafjell_82B76

Vikafjell



Vangsnes_82B88

Fritjov Rohkea


Gaularfjell

Gaularfjell


Tyin

Tyin


Turtagro_20080702-135833-7979

Tindevegen



Turtagro_20080702-140742-7981

Austanbotntindane


Jotunheim2

Sognefjelletin tien serpentiineissä



Sognefjell_20060622-173032-7092

Tie kipuaa Sognefjelletille



Sognefjell_20060622-174300-7099

Sognefjelletin tien huipulla



Jotunheim_20080702-142913-7995

Sognefjelletin vuoristoa



Juvvasshytta_20080702-163306-8059

Juvasshyttan tie



Juvvasshytta_20080702-163315-8061

Juvasshyttan tie



Galdhopiggen_20080702-161705-8049

Galdhøpiggen



Galdhopiggen_20080702-161730-8052

Leiri Galdhøpiggenllä


Langvatn_20060622-142344-7014

Strynefjellet



Kesahiihtokeskus_20060622-124044-6973

Strynin kesähiihtokeskus



Stryn1

Strynefjellet



GamleStrynefjellvegen_20060622-115502-6912

Vanhaa Strynefjelletin tietä



Strynefjellet_20060622-122529-6960

Vanhan Strynefjelletin tien maisemia



Stryn_20060622-124709-6982

Laskeutuminen Strynin laaksoon



Billingsdalen_20060622-112045-6897

Ottdalen



Pollfossen_20060622-145752-7020

Pollfossen


Raudeberg

Raudeberg


Geiranger

Geiranger



Orneveien_20060622-134323-6992

Kotkantie


Dalsnibba_20060622-134328-6994

Näköala Dalsnibbalta Geirangerin laaksoon



Dalsnibba_20060622-134708-7006

Nibbeveien



Trollstigen_83A75

Trollstigen



Trollstigen_61A49

Trollstigenin yläosaa hempeässä juhannussäässä 1997


Sunnylvsfjorden_83A72

Sunnylvsfjorden


Napapiiri

Napapiiri


Finnmarksvidda_14B07

Finnmarkvidda


Nordkynn_33A84

Nordkinhalvøyan kuumaisemaa



Varanginniemi

Varanginniemi



Berlevaag1

Berlevåg



Berlevaag2

Berlevågin laituri



8.6 Jäätiköitä

Folgefonn

Folgefonn


Briksdalsbree_83A24

Briksdalsbreen



Boyabreen_83A13

Bøyabreen



Jostedalsbree

Jølstravatnet ja Jostedalsbree


Svartisen_60B27

Svartisen Holandfjordin yli













8.7 Sauvakirkot

Keskiaikainen kirkonrakennustyyli. Parhaiten säilyneet Heddalissa (E134, Drammenista 75 km länteen, Notodden), Borgundissa (E16, Oslosta 245 km koilliseen, Lærdalista 30 km itään) ja Urnesissa (tie 55, maantietä Skjoldenista 30 km, lautta vuonon poikki Solvornista 15 km Sogndalista pohjoiseen, Unescon maailmanperintöluettelossa).

Borgund_39A81

Borgundin sauvakirkko



Eidsborg

Eidsborgin sauvakirkko



Roldalsauvakirkko

Røldalin sauvakirkko



Vik_82B81

Vikin sauvakirkko



Vik_82B84

Vikin sauvakirkko, yksityiskohta



Lom_Sauvakirkko

Lomin sauvakirkko



8.8 Keskiyön aurinko

Keskiyonaurinko

Keskiyön aurinko Hammerfestissä


9 Ruoka

9.1 Mitä norjalaisessa kaupassa myydään

Norjalainen ruokakauppa on suomalaisen kaltainen, mutta eroavaisuuksia toki on.

Norja tuottaa huomattavat määrät kalaa ja muita meren tuotteita, kuten katkarapuja. Norjalaisessa ruokakaupassa ei useinkaan ole saatavilla tuoretta kalaa tai kuorittuja katkarapuja (paitsi majoneesikastikkeessa).

Leipä on edullista. Sämpylöitä kannattaa tutkia ennen ostamista, koska eräät sämpylän näköiset leivonnaiset ovat makeita pikkupullia.

Kalapullat (fiskekaker) ovat paketissa hurjan näköisiä, mutta paistettuina erittäin maukkaita. Pakastettua kalaa on hyvinkin paljon kaupan; muutenkin norjalaisessa kaupassa painopiste on Suomea enemmän pakasteissa.

Erilaisia maukkaita turskanmätisäilykkeitä on kaupan. Tunnettuja nimikkeitä ovat Svolværpostej ja Lofotenpostej.

Lihatuotteet ovat kalliita. Paikallinen erikoisuus on fårepølse, lammasmetwursti. Siitä joko pitää tai sitten ei pidä. Norjalaisten makkaroiden rasvapitoisuus on korkea.

Lapsille voi yrittää syöttää Lapskausia, joka on eräänlainen perunavihannesjauhelihamössö. Myydään vajaan kilon säilykepurkeissa.

9.2 Kaupat

Halpakauppaketjut Rimi ja Rema1000 ovat levinneet kaikkialle Norjaan. Näissä hintataso on kohtuullinen. Ruokaa saa kauppojen lisäksi myös isoimmilta huoltoasemilta. Lauttojen kahviossa voi nauttia katkarapuleivän. Majoneesilla.

Paikallinen Alko on nimeltään Vinmonopolet. Sillä on nykyisin jopa valomainoksia. Olutta noin 4,5 prosentin alkoholipitoisuuteen asti saa ruokakaupasta.

Kaupat ovat auki suunnilleen samalla tavoin kuin Suomessa. Maaseudulla voivat olla sunnuntaisin muutaman tunnin auki.

10 Hinnat

Norjan hintataso on mykistävä.

Ruoka ja polttoaine ovat häkellyttävän hintaisia. Kalatuotteet ovat kohtuullisen hintaisia, mutta lihatuotteet ovat hyvinkin kalliita. 

Bensiinin hinta on noin 11,00-13,00 NOK/l (heinäkuu 2006). Bensiinin hinta vaihtelee Norjassakin maailmanmarkkihinnan muutosten tahtii.

Lauttoihin ja tiemaksuihin saa menemään paljon rahaa, jos kulkee rannikkoseuduilla.

11 Materiaali

11.1 Kartat

Parhaat Norjan kartat ovat Cappelenin maantiekartat. Lehdet 1-3 etelästä Trondheimin pohjoispuolelle ovat mittakaavaltaan 1:325000 ja pohjoisen lehdet 4-5 1:400000. Toinen vaihtoehto on Statens Kartverkin koko Norjan maantiekarttakirja mittakaavassa 1:300000.

Norjassa uusittiin teiden numerointi vuonna 1992 ja keväällä 1997 tehtiin lisämuutoksia eurooppateiden uusien linjauksien takia. Uusia teitä on myös rakennettu varsin vilkkaasti. Älä lähde matkalle vanhentuneen kartan varassa.

Suurten viivojen suunnitteluun on hyvä olla myös pienimittakaavaisempi kartta. 

11.2 Matkaoppaat

Hyvin paljon tietoa sisältää kirja "Autolomalla Norjassa", Nortrabooks A.S. ja Avita-Kustannus Oy. Vuoden 1993 suomenkielinen painos sisältää järkyttävän määrän kirjoitusvirheitä ja käsittämättömiä lauseita ja se rupeaa auttamattomasti vanhenemaan. Uudempaa painosta ei liene otettu. Kirjasta on saatavilla englanninkielinen painos vuodelta 2004, ISBN 8290103832, esimerkiksi Amazonin kautta.

11.3 Matkailutoimisto

Norjan valtion matkailutoimiston Helsingissä sijainnut hyvin palvellut toimisto on lakkautettu ja toiminta on siirtynyt lähinnä internetiin. Matkailutoimiston sivuilta http://www.visitnorway.com on ladattavissa ja tilattavissa esitteitä.

12 Sanastoa

Seuraavassa on lueteltu muutamia sellaisia norjankielisiä sanoja ja sanontoja, jotka poikkeavat ruotsinkielestä. Norjankieltä kirjoitetaan kahdella tavalla, riksmål eli bokmål ja landsmål eli nynorsk. Ei kannata ihmetellä, jos sanojen kirjoitusasu vaihtelee jonkin verran. Bokmålin asema on viime vuosikymmeninä vahvistunut ja kirjoitetun nynorskin levinneisyys on enää noin 10-20%. Nynorskia käytetään etenkin länsi-Norjan maaseudulla ja kielen valinta kunkin kunnan viralliseksi kieleksi on usein poliittinen päätös. Kumpikaan kielistä ei ole "se oikea", vaan kumpikin on aikansa tulkinta siitä, miten puhuttua norjaa olisi kirjoitettava. Edes valtion nimi ei ole kielissä samassa muodossa: Norge (bokmål) vs Noreg (nynorsk). Valtakunnan lainsäädäntö julkaistaan kummallakin kirjoitustavalla.

Kielitaito

Torikauppiaan ilmoitus kielitaidostaan



Perusääntämisohjeita:

æ Ennen r-kirjainta 'ä', muuten 'ei'
ø Kuten suomen 'ö'
å Kuten suomen 'o'
øy Jossain diftongien 'oi' ja 'öi' välimaastossa
au
Jossain suomen ä- ö- ja u-kirjainten välissä. Vastaa pitkälti ruotsin ö-kirjainta ("haug" -> "hög", "aust" -> "öst")
g Ennen i- ja y-kirjainta sekä ei-diftongia kuten suomen 'j', muuten kuten 'g'
hv Kuten suomen 'v'
j, gj, hj, lj Kuten suomen 'j'
rs Yleensä kuten englannin 'shut'
k Ennen i-, y- ja j-kirjainta kuten ruotsin 'kyrka'
sj, sk Ennen y-, y- ja ø-kirjainta sekä øy-diftongia kuten englannin 'shut'

Laulavalla nuotilla puhuttua norjaa on varsin vaikeaa ymmärtää kouluruotsipohjalta. Sen sijaan norjalaiset tuntuvat varsin hyvin ymmärtävän suomalaisten koulupohjalta puhumaa ruotsia, etenkin jos puhutaan hieman epäselvästi taivutuspäätteitä nieleskellen.

Aust
itä
Bakekar
kylpyamme
Bakk
mäki
Bilutleiebyrå Autovuokraamo
Bolig
asunto (bokmål), ks bustad
Bomveg maksullinen tie
Bratt
jyrkkä
Bre jäätikkö
Brus limonaadi
Brøyting talvinen kolonna-ajo tielaitoksen auton vetämänä
Bu
mökki, pieni rakennus
Bustad
asunto (nynorsk), ks bolig
By
kaupunki
Drosje taksi
Dyr
eläin
Dårlig huono
Expressbåt pikalaiva
Eid kannas
Eik
tammi
Envegskjøring yksisuuntainen katu
Etasje
kerros (talossa)
Ferist Tiessä oleva lammasaidan jatke, jonka yli lampaat eivät pääse. Tehty rautatangoista ja pitää mukavaa ääntä yli ajettaessa.
Ferje lautta
Ferjekai
lauttasatama
Fire neljä
Fiskekaker kalapullia
Fjernsyn
televisio
Fjord vuono
Flyplass lentoasema
Fløte kerma
Forbudt kielletty
Fortau
jalkakäytävä
Foss koski, vesiputous
Fotgjengerfelt
suojatie
Fugl lintu
Fylke lääni
Gate katu
Gjelder ikke ei koske
Gjennomkjøring
forbudt
läpiajokielto
Gulrøtter porkkanoita
Halvøya
niemimaa (pinta-alaltaan laaja niemi)
Haug
Mäki, kukkula
Hei
Ylänkönummi
Heim
koti, asuinpaikka
Helleristing kalliopiirros
Hjem
koti, asuinpaikka
Honnør(billett)
Eläkeläisalennus
Hoved- pää-
Hurtigruten "Pikareitti", Bergenin ja Kirkenesin välinen päivittäinen laivayhteys
Husk muistaa. Nynorskiksi "hugs"
Hver dag päivittäin
Hvor missä
Hytte mökki, erisnimissä usein myös tunturihotelli, esimerkiksi Juvasshytta
Håndvask
käsienpesuallas
Ikke tillatt kielletty
Ingen adgang pääsy kielletty
Innkjørsel
sisään ajo
Is jää, jäätelö
Jeg forstår ikke En ymmärrä
Jernbane rautatie
Jordbær mansikka
Juv rotko
Kjær
kallis
Kjøretøy ajoneuvo
Kjøtt liha
Kjøttkaker lihapullia
Kleiv
Jyrkkä vuoristopolku
Klint (kallion) kieleke
Kylling kananpoika, broileri
Langs pitkin
Lukket suljettu
Lunsj lounas
Lyng
Kanerva
Mange monta, useita
Mark
Laaja usein metsäinen maa-alue. Esim Oslomarka: Oslon pohjoispuoleinen metsäalue
Melk maito
Mo
suo
Multe hilla, lakka
Mye paljon, "Hvor mye er klokken?" = "Paljonko kello on?"
Myk
pehmeä
Myr suo
Ni yhdeksän
Omkjøring kiertotie
Opptatt varattu, täynnä
Plass paikka
Politi poliisi
Potettgull
perunalastu
Pølse makkara
Raud
punainen (nynorsk)
Rekkverk mangler kaiteet puuttuvat
Rimelig
halpa
Rogn
mäti, tuhka
Rundkjøring
liikenneympyrä
Rundstykke sämpylä
Rutehefte aikataulu
Selskap yhtiö
Servering ruokaa tarjolla
Seter/sæter
Tuntureilla sijaitseva tila (nykyisin usein majoitusliike). Paikannimissä usein määräisessä muodossa setra/sætra
Skar
Sola, rotko
Skip laiva
Slett
Tasainen, tasanko
Snuplass kääntöpaikka
Sone vyöhyke, alue
Solbær mustaviinimarja
Spisekort ruokalista
Spisesal ravintolasali, ruokailutila
Spisevogn ravintolavaunu
Stavkirke sauvakirkko
Straum virta
Støl
Kuten "seter"
Sunn
etelä
Sykehus sairaala
Syltetøy hillo
Takk Kiitos
Taler de engelsk Puhutko englantia?
Tang
merilevä
Ti kymmenen
Tind
vuoren huippu
Tjuve kaksikymmentä
Trekk vedä
Trykk työnnä
Tu kaksi
Torskerogn turskanmäti
Tyve kaksikymmentä
Uke viikko
Unnskyld anteeksi
Vann vesi
Vass
järvi
Vatn järvi
Vegbom tien sulkeva puomi
Vei tie
Voksen aikuinen
Voll
pato, penger, valli
Vær så god Olkaa hyvä
Værelse huone
Å Ruotsinkielen att-sanan vastine ilmaisemassa verbin infinitiiviä. Hyggelig å treffe deg = Hauska tavata sinua.
Øl olut
Øy saari

Norjan nomineilla on kolme sukua: en-artikkelia käyttävät maskuliinit,  en- ja ei-artikkeleita käyttävät feminiinit sekä ett-artikkelia käyttävät neutrit. Taivutustapoja on vaihtoehtoisia, sekä muodollisempaa että epämuodollisempaa esitystapaa varten. Muodollisemmassa tyylissä feminiinejä voidaan taivuttaa kuin maskuliineja. Feminiinien yksikön ja neutrien monikon määräinen muoto päättyy usein a-kirjaimeen. Maskuliinien ja feminiinien monikon määräisen muodon pääte on "ene" ja se on myös neutrien vaihtoehtoinen muoto. Määräisiä muotoja käytetään usein paikannimissä: Kvinesheia, Liabygda, Leirvika, Saltstraumen, Kvitsøya, Høytindene. Bokmålin ja nynorskin väliset erot tuovat vielä lisää epämääräisyyttä taivutusmuotoihin.

13 Yleistietoa Norjasta

Väkiluku: n. 4,5 miljoonaa (2003)
Lapsikuolleisuus: 0,39 % (2003)
Elinikäennuste: 79,1 vuotta, miehet 76,1 vuotta, naiset 82,2 vuotta (2003)
Pinta-ala 324.220 km2, josta maata 307.860 km2
Maarajaa 2.544 km, josta Suomea vasten 729 km, Ruotsia 1.619 km ja Venäjää 196 km.
Korkein kohta: Glittertinden 2.472 m (huipulla jäätikkö), Galdhøpiggen 2.469 m (korkein, jos jäätikköhuippuja ei lasketa).
Levein kohta noin 430 km
Kapein kohta 6,3 km
Rantaviivan pituus 33.800 km
Pisin joki Glomma, noin 600 km
Pisin vuono Sognefjord, noin 180 km
Suurimmat järvet Mjøsa 366 km2, Femund 199 km2
Syvin järvi Hornindalsvatn, 514 m, Euroopan syvin järvi
Hallitusmuoto: kuningaskunta
Hallitsija: Kuningas Harald V (17.1.1991 alkaen)
Parlamentti: Suurkäräjät (Storting), 165 jäsentä, valitaan suhteellisilla vaaleilla neljän vuoden välein
Pääkaupunki: Oslo
Läänit: 19 kpl: Akershus, Aust-Agder, Buskerud, Finnmark (Ruija), Hedmark, Hordaland, Møre og Romsdal, Nordland, Nord-Trondelag, Oppland, Oslo, Rogaland, Sogn og Fjordane, Sør-Trondelag, Telemark, Troms, Vest-Agder, Vestfold, Østfold
Kansallispäivä: Toukokuun 17. (Eidsvollin perustuslain 1814 vuosipäivä)
Suurimmat kaupungit:
Oslo (480.000 asukasta, Suur-Oslo 850.000)
Bergen (213.000)
Trondheim (136.000)
Stavanger (98.000)
Kristiansand (69.000)
Fredrikstad (57.000)
Drammen (52.000)
Tromsø (50.000)
Ålesund (36.000)
Yliopistot: Oslossa (perustettu 1811), Bergenissä (1948), Trondheimissa (1925) ja Tromsøssä (1968)
Bruttokansantuote per capita: USD 33.000 (2003)
Bruttokansantuotteen jakautuma: maatalous 1,9%, teollisuus 30,8%, palvelut 67.3% (2003)
Työvoiman jakautuma: maa- ja metsätalous sekä kalastus 4%, teollisuus 22%, palvelut 74% (2003)
Rautateitä 4.178 km, josta 2.518 km sähköistettyä (2003)
Maanteitä 91.454 km, josta päällystettyä 69.505 km (2003)
Tärkeimmät satamat: Bergen, Drammen, Florø, Hammerfest, Harstad, Haugesund, Kristiansand, Larvik, Narvik, Oslo, Porsgrunn, Stavanger, Tromsø, Trondheim

Historiaa:

8000 ekr Asutusta: metsästystä, kalastusta
4000-3000 ekr Maatalouden alku
1500-500 ekr Pronssikausi
0-400 jkr Roomalaisaika, yhteyksiä eteläisiin valtioihin. Kirjoitustaito (riimukirjaimet)
400-550 Kansainvaellusten aika. Osa Norjaa autioitui
800-1050 Viikinkiaika, vähittäisen yhtenäistymisen aikaa
872 Harald Kaunotukan voitto Hafrsfjordin taistelussa, yhtenäistymisen alku
n. 800-1000 Kristinuskon leviämisen aika.
1030 Kuningas Olavi Pyhä kaatuu Stiklestadin taistelussa, nostetaan pyhimykseksi.
1152 Arkkipiispanistuin Trondheimissa
1200 Oslosta Norjan pääkaupunki Bergenin sijaan
1261 Grönlanti Norjalle
1262 Islanti Norjalle
1319-1349 Personaaliunioni Ruotsin kanssa
1350 Musta surma, puolet väestöstä menehtyi
1380-1814 Liitto Tanskan kanssa
1536 Norja lakkasi olemasta itsenäisenä kuningaskuntana
1537 Uskonpuhdistus
1624 Oslon palo, kaupunki tuhoutui täydellisesti. Kuningas Kristian IV (1586-1648) uudelleenrakensi Oslon, joka sai uudeksi nimekseen Kristiania.
1645 Jämtland ja Härjedalen menetettiin Ruotsille sodassa
1658 Bohuslän menetettiin Ruotsille sodassa
1807-1814 Napoleonin sodat. Tanska-Norja liittoutui Ranskan kanssa
1811 Yliopisto Osloon
1814 Tanska menetti Norjan Ruotsille, joka sai Norjan korvaukseksi Venäjälle menettämästään Suomesta
1814 Norjalaisten kapinointia itsenäisyyden puolesta. Eidsvollin perustuslaki 17.5.1814. Kuninkaaksi valittiin Tanskan kuninkaan veljenpoika prinssi Kristian Fredrik. Ruotsin aloittamien sotatoimien jälkeen Kristian Fredrik luopui vallasta 10.10.1814 ja Norja muodosti liiton Ruotsin kanssa.
1814-1905 Ruotsi-Norjan liitto
1821 Ruotsin joukot Oslon porteilla osoittamassa Ruotsin kuninkaan valtaa
1854 Rautatie Oslon ja Eidsvollin välille
1874-1884 Kamppailu Norjan parlamentin puolesta, parlamentarismi voitti Ruotsin kruunun
1891 Hammerfestissä otettiin ensimmäisenä eurooppalaisena kaupunkina käyttöön sähköllä toimiva katuvalaistus.
1905 Lopullinen konflikti Ruotsin kanssa. Kansanäänestys elokuussa 1905. Unionista eroamista kannatti 368.392 norjalaista ja 184 vastusti sitä.
1905 Suurkäräjät valitsi 18.11 kuninkaaksi Tanskan prinssin Carlin. Hän astui valtaistuimelle 25.11 ja otti nimekseen Haakon VII.
1914-1918 Ensimmäinen maailmansota. Norja pysyi puolueettomana. Norjalaiset menettivät kuitenkin merkittävän osan kauppalaivastostaan sukellusvenesodan ja merialueiden miinoituksen takia.
1920 Norja liittyi Kansainliiton jäseneksi.
1924 Kristianian 300-vuotisjuhlien kunniaksi päätös muuttaa kaupungin nimi takaisin Osloksi, voimaan vuoden 1925 alusta.
1940 Saksa miehitti Norjan 9.4.1940 alkaen huolimatta Norjan puolueettomuudesta.
1945 Saksan miehitys mureni keväällä 1945 ja kuningas Haakon VII palasi maanpaosta Britanniasta 7.6.1945.
1945 Yhdistyneiden Kansakuntien perustajajäsen
1948-1951 Norja sai Marshall-apua 2,5 miljardia kruunua jälleenrakentamista varten.
1949 NATOn jäsen
1954 Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska sopivat pohjoismaisesta passiunionista, joka takaa Pohjoismaiden kansalaisten passivapauden.
1957 Passiunionin voimaanastuminen ja passintarkastusten poistuminen.
1957 Hallitsijaksi kuningas Olavi V
1960 EFTAn jäsen
1960-luku Pohjanmeren öljyn hyödyntäminen alkoi
1972 Ensimmäinen kansanäänestys EEC:hen liittymiseksi. 53% vastaan, 47% puolesta
1991 Hallitsijaksi kuningas Harald V
1994 Sopimus Euroopan talousalueesta (ETA) EU:n ja viiden EFTA-maan (Norja, Suomi, Ruotsi, Islanti ja Itävalta) välillä.
1994 Toinen kansanäänestys EU:hun liittymisestä. Tälläkin kerralla enemmistö oli liittymistä vastaan.
1996 Suomi, Ruotsi ja Tanska liittyvät EU-maiden Schengen-sopimukseen 19.12.1996. Pohjoismaisen passivapauden säilyttämiseksi Islanti ja Norja allekirjoittavat Schengen-yhteistyösopimuksen.
2001 Schengen-järjestelyt astuvat voimaan 25.3.2001.