Norja-FAQ

Norja-FAQ on vuosien varrella kerätty kokoelma erilaista sirpaletietoa Norjaan lähinnä lomamatkalle matkustavalle. Painopiste on kesäaikaisessa autoilussa, mutta muitakaan kulkutapoja ei ole tyystin unohdettu. Perusidea on vastata matkaa suunnittelevien kysymyksiin ja nostaa esiin käytännön asioita. Vaikka FAQ sisältääkin matkakohde-ehdotuksia, se ei edes yritä olla täysiverisen matkaoppaan korvike.

FAQissa esitetyt hinnat ovat suuntaa-antavia, eivätkä ne ole kaikki kuluvalta vuodelta. Hintatason muutokset Norjassakin ovat vähäisiä ja siten muutamassakaan vuodessa FAQissa esitetyt hintaluokat eivät vanhene käytännössä miksikään: 58 kruunua on suunnilleen 8 euroa aivan samoin kuin 54 kruunuakin on suunnilleen 8 euroa. On hyvä huomata, että varsinkin polttoaineiden, päivittäistavaroiden ja majoituksen hinnoissa on suuria vaihteluja Norjan eri osien välillä. Yhdellä paikkakunnalla havaittu hintataso ei välttämättä ole lainkaan sovellettavissa johonkin toiseen paikkakuntaan.

Viimeisin versio: huhtikuu 2011: Lautta- ja tiemaksutietojen päivitys. Hintatietojen päivitystä yleisemminkin. Polkupyöriltä kiellettyjen tunnelien päivitystä.

Kuvagalleria

Lofoottien vuoristoa

Huom: Norja-FAQin osana olevat kartat ovat hyvin karkeasti yleistettyjä karttoja, joiden pääasiallinen tarkoitus on osoittaa FAQissa viitattujen kohteiden sijainti. Karttojen mittakaava on epämääräinen ja karttoja ei ole tarkoitettu käytettäväksi tarkkaan suunnistamiseen.

Sisällysluettelo

1	Puhelinnumeroita
2	Aukioloaikoja
3	Pinnanmuodostus eri osissa Norjaa
4	Tiet
4.1	Tieluokitus
4.2	Viitoitus
4.3	Liikennemerkit ja -säännöt
4.4	Teiden laatu
4.5	Vuoristossa ajaminen
4.6	Tunnelit
4.7	Lautat
4.8	Pikalautat
4.9	Asuntovaunut
4.10	Tiemaksut
4.11	Polkupyöriltä kielletyt tunnelit
4.12	Etäisyyksiä
4.14	Ajaminen talvella
4.15	Tiepalvelu
5	Miten Norjaan pääsee
5.1	Tärkeimmät tie- ja lauttayhteydet Norjaan
5.2	Rajamuodollisuudet
5.3	Päätieluettelo
6	Julkinen liikenne
6.1	Juna
6.2	Bussi
6.3	Lentoliikenne
6.4	Hurtigruten
7	Majoitus
7.1	Hotelli
7.2	Retkeilymaja
7.3	Leirintäalue
7.4	Maasto
8	Nähtävyyksiä
8.1	Suuret vuonot
8.2	Kaupunkeja
8.3	Muita mielenkiintoisia paikkoja
8.4	Vuononrantoja, järviä ja laaksoja
8.5	Tuntureiden ylityksiä ja serpentiiniteitä
8.6	Jäätikötä
8.7	Sauvakirkot
8.8	Keskiyön aurinko
9	Ruoka
10	Hinnat
11	Materiaali
12	Sanastoa
13	Yleistietoa Norjasta

Kartta 6 kB
Norjan kartta

1 Puhelinnumeroita

110 Palokunta
112 Poliisi
113 Ambulanssi

180 Numerotiedustelu, pohjoismaat
181 Numerotiedustelu, muut maat

Maakoodi Norjaan soitettaessa 47. Norjassa ei ole suuntanumeroita, joten mitään ei jätetä pois. Norjasta soitettaessa ulkomaille 00+maakoodi+numero.

2 Aukioloaikoja

Kaupat yleensä 9-16/17, torstaisin 9-18/20, lauantaisin 9-13/15, ostoskeskuksissa pitempään. Ruokakaupat ovat usein auki arkisin 20:een, jotkut jopa 23:een, ja pienemmillä paikkakunnilla myös muutaman tunnin sunnuntaisin.

Postien aukioloaika vaihtelee, yleensä 8-16 tai 8.30-17, lauantaisin 8-13.

Pankit arkisin 8.15-15.00. Isommilla paikkakunnilla postit vaihtavat valuuttaa.

Vinmonopolet ma-ke 10-17, to 10-18, pe 9-17, la 9-13. Ettei olisi liian helppoa.

3 Pinnanmuodostus eri osissa Norjaa

Suomalaisten parhaiten tuntema Ruija (Finnmark) on vanhaa vuoristoa ja vuoret eivät ole kovin korkeita ja ne ovat varsin pyöreämuotoisia. Vuoret ovat jyrkimpiä rannikoilla. Sisämaassa on laajoja tunturiylänköjä (vidda). Finnmarkviddan poikki kulkevat tiet E6 (Alta-Lakselv), 98 (Lakselv-Tana), 92 (Karasjok-Lakselv) ja 93 (Enontekiö-Kautokeino-Alta). 890 (Tana-Berlevåg) kulkee laajan Varanginniemen ylängön läpi.

Finnmarksvidda

Norjan "kapea" osa (Troms ja Nordland) on vuoristoista koko leveydeltään. Lofoottien ja Vesterålenin saaristot ovat melko terävämuotoisia, samoin rannikko Bodön tienoilla.

Vuono-Norja ulottuu suunnilleen Stavangerista Trondheimiin. Vuorenseinämät vuonojen rannoilla ovat usein lähes pystysuorat ja nousevat kilometrin korkeuteen. Maisemat ovat erittäin jylhiä. Automatkailu on usein hidasta, koska lauttamatkat katkovat teitä, eikä teiden laatukaan aina kannusta kaahaamaan. Norjan korkeimmat vuoret ovat Vuono-Norjan alueella. Myös Vuono-Norjassa on laakeita tunturiylänköjä, esimerkiksi Euroopan suurimmaksi ylänkötasangoksi mainittu Hardangervidda, 12.000 km².

Korkein vuoristo on Jotunheimen Sognevuonon koillispuolella. Norjalaiset eivät ole päässeet yksimielisyyteen, onko Galdhøpiggen vai Glittertinden korkein vuori. Ensiksimainitun korkeus on 2.469 metriä. Glittertinden on kolme metriä korkeampi, mutta sen huipulla on jäätikkö. Ilman tätä jäätikköä se on parikymmentä metriä Galdhøpiggeniä matalampi. Ei pidäkään häkeltyä, jos lähdekirjallisuudessa on asiasta ristiriitaista tietoa.

Jotunheimen

Jääkauden jää on painanut vuonojen pohjaa niin, että vuonot ovat usein ulkomerta syvempiä.

Nordfjord

Vuono-Norjan ja Ruotsin välinen alue on matalammin kumpuilevaa metsä- ja maatalousmaastoa. Vuoristoa on vähemmän, kuitenkin Rondanen vuoriston korkeimmat huiput ovat parikilometrisiä.

Telemark Etelä-Norjassa on metsämaastoa; rannikolla on paljon kaupunkeja.

Puuraja kulkee etelässä noin 1000 metrin korkeudessa, napapiirillä noin 300 metrissä ja aivan pohjoisosa on täysin puutonta.

4 Tiet

4.1 Luokitus ja numerointi

Vuoden 2010 alus teiden luokitusta muutettiin, mutta muutos ei juuri näy tien käyttäjille. Päätiet ovat valtakunnallisia tietä tai lääninteitä. Eurooppatieverkko on kokonaisuudessaan osa valtakunnallista tieverkkoa:

E6 (Malmö-)Svinesund-Oslo-Trondheim-Narvik-Alta-Kirkenes
E8 (Turku-Tornio-)Kilpisjärvi-Tromsø
E10 (Luulaja-)Riksgränsen-Lofootit
E12 (Helsinki-Vaasa-Uumaja-)Umbukta-Mo I Rana
E14 (Sundsvall-)Strolien-Trondheim
E16 Oslo-Bergen(-Newcastle-Belfast)
E18 (Pietari-Helsinki-Tukholma-)Ørje-Oslo-Kristiansand
E39 (Ålborg-Hirtshals-)Kristiansand-Stavanger-Bergen-Trondheim
E69 Olderdalen-Nordkapp
E75 (Ateena-Belgrad-Budapest-Bratislava-Gdansk-Helsinki-)Utsjoki-Tana Bru-Vardø
E105 Kirkenes-Storskog-(Murmansk)
E134 Oslo-Haugesund
E136 Dombås-Ålesund

Päätiet numeroiltaan 2-98 vastaavat suomalaisia valta- ja kantateitä. Kolminumeroiset tiet ovat yleensä hyväkuntoisia pääteitä ja vastaavat suomalaisia seututeitä. Numeroimattomatkin maantiet voivat olla varsin hyviä.

Eurooppatiet merkitään tutuilla valkovihreillä kilvillä.

Valtateiden numerokilvet ovat joko mustavalkoisia tai valkovihreitä. Valkovihreä numerokilpi tarkoittaa, että kyseessä on valtakunnallinen päätie (riksväg). Mustavalkoisin numerokilvin merkityt tiet ovat läänien vastuuulla (fylkesveg). Tie saattaa kuulua runkotieverkkoon vain osin, jolloin tien varressa näkyy sama numero sekä mustavalkoisin että valkovihrein kilvin.

Norjassa tiet ovat verraten hitaita ja etäisyydet ovat pitkiä. Etenemisvauhti kannattaakin suunnitella varsin verkkaiseksi.

Kirkenesiin on pitkä matka

4.2 Viitoitus

Norjalaisen viitoituksen keskeinen idea on, että tieto lisää tuskaa. Tienviittoja on usein harvassa ja etäisyystiedot ovat vielä harvinaisempia; poikkeuksiakin toki on. Viitoituskohde on yleensä jokin tärkeä kaupunki tms. Viitoituskohde voi olla myös lauttasatama.

Huomaa: Norjassa on käytössä kaksi kirjakieltä. Tämän takia myös paikannimet saattavat esiintyä kartalla jonkin verran eri muodossa kuin maastossa. Tämä saattaa aiheuttaa joskus hämminkiä.

4.3 Liikennemerkit ja liikennesäännöt

Liikennemerkit noudattavat kansainvälistä käytäntöä, eikä niiden tulkinnassa ole ongelmia. Suomesta ja Ruotsista poiketen rajoitus- ja varoitusmerkit ovat valkopohjaiset. Tienviitat ovat mustakeltaiset paitsi moottori- ja moottoriliikenneteillä valkosiniset.

Taajamamerkki on harvinainen ja nopeusrajoitus ilmaistaankin aina liikennemerkillä. Muuttuva rajoitus merkitään yleensä tien molemmille puolille ja rajoituksesta muistuttava tien oikeaan reunaan. "Nopeusrajoitus päättyy" -merkki tarkoittaa 80 km/h:n yleisrajoitusta. Vain joillakin harvoilla teillä on nopeusrajoituksena 90 km/h. Erityinen poikkeus on Oslosta lounaaseen sijaitseva E18-tien uusi moottoritieosuus, jossa on 100 km/h:n nopeusrajoitus.

Tienmutkasta norjalainen ei hevin varoita, koska lähes kaikki tiet ovat jatkuvilla mutkilla. Siksi jokainen mutkamerkki kannattaa ottaa tosissaan, samoin kuin siihen mahdollisesti lisätty nopeussuositus.

Ajovalojen käyttö on pakollista päivisinkin. Turvavyöpakko koskee kaikkia matkustajia. Promilleraja on 0,2.

Liikennesäännöt ovat tavanomaiset.

Nopeusrajoituksiin kannattaa kiinnittää huomiota, koska niitä valvotaan kirjaimellisesti. Pienikin ylitys saattaa johtaa sakon kirjoittamiseen. Vuodesta 2005 on noudatettu seuraavaa sakkotaulukkoa.

Rajoitus Ylitys	Alle 60 km/h	70 km/h tai yli
-5	600	600
6-10	1600	1600
11-15	2900	2600
16-20	4200	3600
21-25	6500	4900
26-30		6500
31-35		7800

Eräiden muiden liikennerikoksien rahaseuraamuksia:

Valoitta ajaminen huonoissa olosuhteissa: 2000
Bussikaistalla ajaminen: 4200
Sääntöjen vastainen ohitus: 5200
Väistämissääntöjen rikkominen: 5200
Henkilöautolla ajaminen ilman toimivaa käsijarrua: 2000
Punaisia päin ajaminen: 5200
Kännykän käyttö ilman hands free -laitetta: 1300

Seuraavat liikennemerkit ja lisäkilvet saattavat kaivata selitystä:

	Liittymäramppien yhtymäkohdissa tai kaistojen yhtyessä muusta syystä saattaa olla käytössä vetoketjuperiaatteeseen velvoittava käytäntö, eli kaistat ovat tasa-arvoiset. Ruuhkassa ajetaan siis siten, että yhtyviltä kaistoilta tullaan liikennevirtaan vuorotellen.
	Tiehen liittyy oikealta tuleva ramppi.
	Merkki sijoitetaan rampille varoittamaan liittymisestä vasemmalta lähestyvään päätien liikennevirtaan.
	Kaksi yksikaistaista liikennevirtaa yhtyy kaksikaistaiseksi liikennevirraksi.
	Yleensä nelikaistaisilla teillä käytetty liittymän ennakkovaroitus. Liikennemerkissä ei ole viitoituskohteen nimeä, vaan erkanevan tien numero.
	Valtakunnallisen matkailutien tunnus
	Pysäköintipaikka-alue. Sana "sone" siis ei liity sukulaisuussuhteisiin, vaan merkitsee aluetta. Mikäli merkissä on teksti "mot avgift", pysäköintipaikat ovat maksullisia merkissä ilmoitettuihin aikoihin.
	Pysäköintikieltoalue. Merkitys sama kuin Suomessa.
	Nopeusrajoitusalue. Merkitys sama kuin Suomessa.
	Etäisyydestä kertovien lisäkilpien merkintä on samanlainen kuin Ruotsissa eli poikkeaa suomalaisesta käytännöstä. 500 metrin vaikutusalue merkitään lisäkilvellä "0-500 m". Jos se alkaa vasta 200:n metrin päässä, merkintä on "200-700 m".
	Jyrkkä alamäki, jyrkkyys 10 %, merkkiä seuraavan 2 kilometrin matkalla.
	Suomessa joskus kallioleikkauksien kohdalla käytetty merkki, mutta Norjassa varsin yleinen. Sijoitetaan vuorenrinteen vieressä kulkevalle tielle, jos maanvyörymäriski on olemassa. Rinteiltä putoilee silloin tällöin kiviä. Pimeällä ja erityisesti mutkaisella tiellä kannattaa ajaa varovasti, koska kiveen törmääminen ei yleensä tee hyvää kulkuneuvolle.
	Vaarallisen sivutuulen riski. Käytetään esimerkiksi korkeilla silloilla.
	Porojen ja hirvien lisäksi saatetaan omilla liikennemerkeillään varoittaa tiellä kulkevista lampaista ja lehmistä. Nämäkin merkit on syytä ottaa tosissaan.
	Maksullinen tie
	Tiemaksujen keruupaikka 1,5 kilometrin päässä. Usein liikennemerkkissä näkyy myös tieto siitä, mitä minkäkinlaisen ajoneuvon maksu on.
	Kaista, jossa maksu tapahtuu etäluettavan toimikortin avulla. Älä käytä.
	Kaista, jossa maksu tapahtuu palvelukassalla
	Kaista, jossa maksetaan kolikoilla automaattiin
	Kaista, jossa maksetaan luottokortilla automaattiin
	Kaista, jossa maksetaan seteleillä automaattiin
	Ota lippu
	Syötä lippu automaattiin
	Täysautomaattinen maksupiste, johon ei pysähdytä
	Kohtaamispaikka, "møtesplass".
	Kaista, jota joukkoliikenteen lisäksi saavat käyttää henkilöautot, joissa on vähintään kaksi henkilöä.
	Näköalapaikka
	Luonnonsuojelualue
	Sivutieltä liittyy hidasta liikennettä. Vastaa suomalaisia ilmaisuja "työmaa-ajoa" ja "soranajo"
	Mäennyppylä, jossa näkyvyys huono
	Hidastimia
	Hidastimia
	Tie kulkee maatalon tms piha-alueen läpi
	Tietyömerkin sijaan usein käytetään muu vaara -merkkiä, johon on liitetty lisäkilpi "vegarbeitsområde".
	Tien pituussuuntainen asfaltin reuna
	Ajoneuvojen vähimmäisetäisyys 50 metriä, esimerkiksi sillalla.
	Kaiteet puuttuvat.
	Onnettomuusherkkä tienkohta

4.4 Teiden laatu

Teiden laatu vaihtelee huomattavan paljon. Siitä, että jokin tie on valtatieksi luokiteltu, ei kannata tehdä mitään sen laatuun liittyviä johtopäätöksiä. Uudemmat ja sisämaan tiet ovat usein hyväkuntoisia ja leveitä. Rannikolla ja ylhäällä vuoristossa on usein vanhempia, jotka voivat olla paikoin hyvin kapeita. Valtakunnassa on paljon valtateiksi luokiteltuja teitä, jotka leveydeltään ja profiililtaan vastaavat suomalaisia kyläteitä.Yksikaistaisella tiellä on kohtaamispaikkoja, mutta silti kannattaa varautua peruuttamaan. Hyvä idea onkin jo valmiiksi kohdistaa oikean puoleinen ulkopeili osoittamaan maahan takapyörän tienoille.

Kapea vuorenrinteen tie

Liikennevalo-ohjattu kapeikko

Eurooppatiet ovat yleensä leveitä ja hyväkuntoisia. Poikkeus on länsirannikkoa kulkeva E39, jolla on vielä vanhoja ja hyvinkin kapeita osuuksia.

Norjalaiset parantavat koko ajan tieverkkonsa laatua. Vaikeat paikat ohitetaan tunneleilla. Matkailija valitettavasti vain ei tunnelista näe maisemia.

Päätiet ovat yleensä päällystettyjä.

Varsinkin tunturien ylitystiet voidaan sulkea talvikuukausiksi kokonaan. Aukipidettävätkin voidaan sulkea tilapäisesti vaikeiden sääolosuhteiden sattuessa. Talvella ajettaessa tulee autossa ehdottomasti kuljettaa lämmintä vaatekertaa ja evästä siltä varalta, että matka katkeaa tilapäisesti sääolosuhteiden takia.

Keliolosuhteet aiheuttavat ajoittain lumi- ja maavyöryjä ("ras") ja niihin varaudutaan riskipaikoissa tunneleilla ja suojaverkoilla. Vakavia onnettomuuksia silti sattuu yllättävän vähän. Vyöryistä varoittavaan liikennemerkkiin kannattaa suhtautua terveellä vakavuudella; ei siksi että pitäisi katsella ylöspäin, vaan katsoa eteenpäin ja varoa tielle mahdollisesti pudonnutta tavaraa.

Vyöryiltä suojaava tunneli

Suojaverkko vyöryjen varalta

4.5 Vuoristossa ajaminen

Liikennemerkillä usein kerrotaan vuoristotien jyrkkyys, joka ilmoitetaan prosentteina. Esimerkiksi kahdeksan prosentin ylämäki nousee kilometrin matkalla 80 metriä. Alamäen alkaessa jyrkkyyslukemaa usein täydentää englanninkielinen (!) teksti "Low Gear", joka muistuttaa käyttämään pientä vaihdetta.

Vikafjellin Myrkdaleniin laskeutuva serpentiini

Lysebotnin tien jyrkkiä yli 180 asteen mutkia

Ylämäkeen mennään sillä vaihteella, joka tuntuu hyvältä. Alaspäin ajettaessa käytetään moottorijarrua ja sitä vaihdetta, jolla vauhti pysyy sopivana eikä kiihdy. Tämä vaihde voi olla se, jolla noustiin, mutta usein saattaa olla pienempikin. Jarrupoljinta käytetään mahdollisimman vähän, jotta jarrut eivät yhtäkkiä katoa. Taannoin sattui vakava onnettomuus: bussikuski käytti Måbødalenin serpentiinitunnelissa (tie 7) liikaa jalkajarrua ja jarrujen pettäessä bussi törmäsi tunnelin seinämään, jolloin 15 koululaista menehtyi.

Kuilun reunalla on melkein aina reunakiveä estämässä putoamista. Vanhatkin betonireunuskivet ovat terästangoilla kiinni toisissaan, eli reunus ei ole niin hutera, kuin miltä näyttää. Kaiteen vahvuuden kokeilua ei kuitenkaan kannata harjoittaa.

Serpentiiniteiden neulansilmämutkat on yleensä levennettyjä pitkiä ajoneuvoja silmälläpitäen. Sisäkurvin puoli on kuitenkin usein hyvin jyrkkä. Pientä nopeutta ja vaihdetta, joskus jopa ykköstä, suositellaan. Pysy oikealla, älä tee lehmänkäännöstä vasemman kaistan kautta, vaikka kuinka mieli tekisi. Kapealla vuoristotiellä ei ole syytä pysähtyä kohtaamispaikalle valokuvien ottamista varten, vaan käyttää tätä varten rakennettuja levennyksiä.

Vanhat serpentiinimutkat ovat usein hyvin kapeita ja näkemäesteitäkin on. Reunakivet eivät useinkaan herätä luottamusta, jos niitä edes on.

Uudempien pääteiden serpentiiniosuudet ovat yleensä leveitä ja loivia ja jokseenkin vaivattomia.

Vuoristossa horisontin puute ja vinot maiseman linjat aiheuttavat tottumattomalle arviointivirheitä. Jyrkkäkin nousu voi näyttää tasaiselta, jopa lievältä alamäeltä. Toisaalta hyvin lievä alamäki voi vaikuttaa reilulta pudotukselta. Tilanteeseen voi totutella katselemassa tien vierellä usein olevan puron tai joen putoamissuuntaa ja -nopeutta. Vesi nimittäin ei Norjassakaan virtaa ylämäkeen.

Tavanomainen vuoristotienäkymä

Paikalliset pitävät lampaita vuorilla. Lampaat taas käyttävät teitä lekotteluun ja kävelemiseen. Kannattaa varoa.

Lunta saattaa vuoristossa olla metrikaupalla vielä heinäkuussa. Tie voi olla aurattu monimetrisen kinoksen läpi. Päivän ainana kinos saattaa murtua ja lunta pudota tielle. Mutkiin ei kannata ajaa tukka putkella, koska mutkan takana voi tielle pudonneena olla muutama kuutiometri lunta.

Kesänäkymiä vuoristotiellä

4.6 Tunnelit

Varsinkin vuono-Norjassa on paljon tunneleita. Koko maassa niitä on kaikkiaan yli 500 kappaletta. Useimmat niistä ovat valaistuja ja hyväkuntoisia. Tunnelissa on kuitenkin aina hämärää, eli aurinkolasien käyttöä kannattaa vältellä. Varsinkin tunnelin alkupäässä voi olla näkemisvaikeuksia ennen, kuin silmä on tottunut hämäryyteen. Tunnelin päässä on usein mutka, jotta tunnelin suu ei häikäise tunnelissa ajavaa.

Tunneleissa on ohituskielto. Poikkeuksia ovat monet merenalaiset tunnelit, joiden jyrkässä ylämäessä on ohituskaista.

Pitkissä tunneleissa on 500-1000 metrin välein hätäpuhelimia ja levennyksiä.

Vähänkin pitemmissä tunneleissa on useinmiten koneellinen ilmanvaihto. Ilma ei kuitenkaan ole ulkoilman veroista, eli auton puhaltimet kannattaa vääntää pienemmälle. Kaikkiin tunneleihin ei ole kyetty rakentamaan kunnollista ilmanvaihtoa. Tällaisia ovat etenkin merenalaiset tunnelit. Näissä tunneleissa on syytä pitää kaikki mahdolliset reiät kiinni.

Jotkut tunnelit ovat hyvin pitkiä. 5-10 km:n mittaisia on hyvinkin monta. Pisin on E16-tiellä Aurlandin ja Lærdalin välille valmistunut 24,5 km:n tunneli. Pitkät tunnelit voivat olla ahdistavia kokemuksia ahtaan paikan kammosta kärsiville henkilöille.

Tunnelit, joissa on huono ilmanvaihto, ovat pyöräilijöitä kielletty heidän oman terveytensä vuoksi. Usein on olemassa korvaava reitti vanhaa tietä pitkin tai lautalla, mutta tämä ei ole varmaa. Kohdassa 4.11 on luettelo polkupyöriltä kielletyistä tunneleista.

Kapea tunneli

Tunneleiden vapaa korkeus vaihtelee yleensä 4,0-4,5 m.

Norjalaisen tunnelinrakentamisen maine on jokin verran kärsinyt eräistä viimeaikaisista tapahtumista: Muutamia tunneleita on jouduttu sulkemaan vahvistustöiden ajaksi. Lisäksi vanhempia pitkiä tunneleita joudutaan parantamaan palonaraksi osoittautuneen vesieritysaineen takia.

30 pisintä tunnelia:

Nimi	Pituus km	Tie	Huomautuksia
Lærdalstunnelen	24,5	E16
Folgefonntunnelen	11,7	551	Tiemaksu
Gudvangatunnelen	11,4	E16
Korgfjelltunnelen	8,7	E6
Steigentunnelen	8,1	835
Bømlafjordtunnelen	8,9	E39	Tiemaksu, merenalainen, syvyys 262 m
Eiksundtunnelen	7,8	653	Merenalainen. Maailman syvin, 287 m
Svartisentunnelen	7,6	17
Høyangertunnelen	7,5	55
Vallaviktunnelen	7,5	7
Åkrafjordtunnelen	7,4	E134	Tiemaksu
Oslofjordtunnelen	7,3	23	Tiemaksu, merenalainen, syvyys 134 m
Nordkapptunnelen	6,9	E69	Tiemaksu, merenalainen, syvyys 150 m
Fludaltunnelen	6,8	5	Tiemaksu
Fodnestunnelen	6,6	5
Innfjordtunnelen	6,6	E136
Sørdalstunnelen	6,4	E10
Fjærlandtunnelen	6,4	5
Naustdaltunnelen	6,0	5	Tiemaksu
Øksendaltunnelen	6,0	62
Byfjordtunnelen	5,9	E39	Tiemaksu, merenalainen, syvyys 223 m
Tosentunnelen	5,9	76
Haukelitunnelen	5,7	E134
Hitratunnelen	5,6	714	Tiemaksu, merenalainen, syvyys 264 m
Frøyatunnelen	5,3	714	Tiemaksu, merenalainen, syvyys 164 m
Heggrurtunnelen	5,3
Freifjordtunnelen	5,1	70	Tiemaksu, merenalainen, syvyys 130 m
Flenjatunnelen	5,1	E16
Eikefettunnelen	4,9	E39

Pitkät tunnelit eteläisessä vuono-Norjassa

Pitkät tunnelit Sognin-Kristiansundin alueella

Hitran saariston pitkät tunnelit

Nordlandin pitkät tunnelit

Lofoottien ympäristön pitkät tunnelit

Nordkappin tunneli

4.7 Lautat

Norjalaiset maantielautat eivät yleensä ole losseja, vaan laivan näköisiä merikelpoisia aluksia. Useimmissa lautoissa on autokansien lisäksi salonki ja monissa kahvio.

Maantielautta

Kaikki lautat ovat maksullisia. Maksu yleensä on verrannollinen matkan pituuteen. (Muutamalla reitillä, esimerkiksi Mannhiller-Fodnes, tie 5, peritään lauttamaksun yhteydessä myös tiemaksu. Tällöin lyhytkin lauttaväli voi tuntua kalliilta.) Auton veloitukseen sisältyy kuljettajan matkalippu. Lisäksi kukin matkustaja tarvitsee lipun. Lapset 4-16 pääsevät puoleen hintaan. Yli 6 metrin pituisesta ajoneuvosta tai ajoneuvoyhdistelmästä menee yli kaksinkertainen maksu, jo kahdeksanmetrisestä noin kolminkertainen. Moottoripyörän kuljetusmaksu on noin 50-60% auton maksusta. Muutamalla turistilauttayhteyvälillä ajetaan vain kesäisin ja korotetuilla hinnoilla.

Kaikki lautat kulkevat aikataulun mukaisesti. Vuoroväli vaihtelee huomattavasti. Öisin ei ajeta kuin tärkeimmillä valtatiereiteillä. Liikenne alkaa arkisin noin klo 5-7 välillä ja päättyy yleensä klo 22-24. Lauantaisin liikenne alkaa tyypillisesti tuntia myöhemmin ja sunnuntaisin kahta tuntia.

Lauttasatamissa on hyvä katsoa etukäteen kartasta vastapään sataman nimi, koska se esiintyy viitoituksessa. Tämä on tärkeää etenkin silloin, kun satamasta lähtee useaan suuntaan lauttoja. Odotuskaistat on numeroitu ja ne täytetään numerojärjestyksessä. Rahastus tapahtuu joskus jonotettaessa, joskus lauttaan ajettaessa, joskus vasta autokannella ja joskus rahastaja kiertelee vasta lautalla oltaessa. Säilytä kuitti. Lauttaan ajetaan henkilökunnan opastuksella. Ulosajo ei tapahdu välttämättä sisääntulojärjestyksessä, vaan taas henkilökunnan ohjauksella sen mukaan, miten autokannelle autot on saatu ahdetuksi. Siihen kannattaa varautua, että viereen tulee auto niin lähelle, että ulospääsy on vaikeaa. Siksi ulos kannattaa mennä mahdollisimman pian lauttaan ajon jälkeen. Autoon ei turvallisuussyistä saa jäädä istumaan, jos viereen tulee toinen niin lähelle, että ulospääsy on vaikeaa

Lauttasatama

Tavanomainen lauttasatama (Fiskebøl Lofooteilla). Kuvan ottamisen aikaan kyseessä oli tie E10 ja lautta kulkee Melbuun. Kaistoja on kolme kappaletta ja ne täytetään numerojärjestyksessä.

Lauttasatama .

Aukanin lauttasatama, josta lähtee lauttoja kolmeen eri suuntaan. Kuvan autot odottavat Vinsternesin lauttaa. Vasemmanpuoleisin kaista on varattu reittilinja-autoille.

Tilankäytöllisistä syistä joudutaan joskus tavanomaista luovempiin järjestelyihin. Tien 91 satamissa on käytössä ylläolevan kaltainen järjestely, jossa kaistat täytetään edestäpäin. Autot 1 ja 2 ensimmäiseen riviin, 3 ja 4 toiseen jne. vasemmanpuoleisin kaista on reittilinja-autoja varten.

Jos lauttareitillä on välisatamia, sellaiseen jäävä yleensä joutuu peruuttamaan lauttaan tai lautasta.

Jos samalla tienpätkällä on useita lauttoja, näiden aikataulut on synkronoitu toisiinsa siten, että lautalta toiselle ehtii turvallisella ajonopeudella. (Lauttayhtiö ei kuitenkaan ota vastuuta myöhästymisistä.) Kaahaaminen on turhaa, vaikka sitä paikalliset joskus harrastavatkin.

Useissa lauttasatamissa on kioski tai kahvio.

Bergenin ja Kirkenesin välillä kulkee laivareitti (Hurtigruten). Lähdöt päivittäin, rajoitettu autokapasiteetti. Välisatamia on kolmisenkymmentä. Hurtigrutea kutsutaan epävirallisesti Norjan valtatie 1:ksi.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu päätieverkolla olevat lauttavälit, ylityksen kesto, vuorojen määrä kesällä ja hinta (auto+kuljettaja/aikuinen matkustaja). Hinnat ovat vuoden 2008 hinnat Norjan kruunuina. Lauttojen hintatiedoissa voi esiintyä virheitä, koska järjestelmä on jossain määrin sekava ja tiedot on saatavilla hajanaisesti.


                                                 Kesto Vuoroja    Hinta      
    Tie Lauttaväli            Reitti             (min)    /vrk auto/hlö Huom 
     E6 Bognes-Skarberget     Fauske-Narvik         25      15   89/33  
 E10/80 Bodø-Moskenes         Bodø-Lofootit        200     1-2  586/163 A
    E10 Fiskebøl-Melbu        Narvik-Lofootit       25      11   95/34  
    E39 Mortavika-Arsvågen    Stavanger-            22      38  147/41  24h
                              Haugesund          
    E39 Halhjem-Sandvikvåg    Haugesund-Bergen      40   18-28  197/53  24h X6

 E39/48 Halhjem-Våge          Bergen-Tysnes         30      11  119/40  
    E39 Lavik-Oppedal         Bergen-Vadheim-       20      34  147/41  24h X7
                              Førde              
    E39 Anda-Lota             Førde-Ålesund         10      29   61/25  
    E39 Volda-Folkestad       Førde-Ålesund         13      27   67/27  24h X7 B
    E39 Festøya-Solavågen     Førde-Ålesund         20      38   73/28  24h X67

    E39 Vestnes-Molde         Ålesund-Molde         35      24  113/39  24h X7
    E39 Halsa-Kanestraum      Kristiansund-         20      21   79/30  24h X7
                              Trondheim          
      5 Mannheller-Fodnes     Oslo-Sogndal          15      40   67/27  24h
   7+13 Bruravik-Brimnes      Hardanger-Bergen      10   25-28   83/30  24h X67 C
  7/550 Kvanndal-Utne         Odda-Voss             20   18-21   79/30  

     13 Lauvvik-Oanes         Stavanger-Røldal      10      35   61/25  24h
 13/E39 Stavanger-Tau         Stavanger-Røldal   30/40      21  129/43  24h D
     13 Hjelmeland-Nesvik     Stavanger-Røldal      12      21   61/25  
  13/46 Sand-Ropeid           Stavanger-Sauda       10      29   61/25  
 13/550 Utne-Kinsarvik        Odda-Bergen           25     6-9   95/34  C

   7/13 Kvanndal-Kinsarvik    Odda-Bergen           45     6-9  119/40  
  13/55 Hella-Vangsnes        Sogndal-Bergen        15      23   73/28  
  13/55 Dragsvik-Vangsnes     Bergen-Voss-Førde     30      23   85/31  
  13/55 Hella-Dragsvik        Sogndal-Vadheim       10      25   55/24  
     17 Holm-Vennesund        Namsos-Bodø           20      15   79/30  

     17 Horn-Anddalsvåg       Namsos-Bodø           20      10   73/28  
     17 Forvik-Tjøtta         Namsos-Bodø        55-70       7  135/45  
     17 Levang-Nesna          Namsos-Bodø           25   15-17   89/33  
     17 Kilboghamn-Jektvik    Namsos-Bodø           70       6  153/49  
     17 Ågskaret-Forøy        Namsos-Bodø           10    7-13   61/25  

     19 Horten-Moss           Oslofjorden           30   20-25  101/36  E
     47 Mekjarvik-Kvitsøy-    Stavanger-            70     4-5  187/58  
        Skudeneshavn          Haugesund          
     47 Mekjarvik-Kvitsøy     Stavanger-            30       8  113/39  
                              Haugesund          
     47 Mekjarvik-            Stavanger-            45     4-5  141/46  
        Skudeneshavn          Haugesund          
     48 Skånevik-Utåker       Åkrafjorden-Bergen    20   13-15   79/30  

     48 Løfallstrand-         Åkrafjorden-Bergen    25   11-13   89/33  
        Gjermundshavn                            
     49 Hodnanes-Jektevik     Leirvik-              10   22-25   61/25  
                              Norheimsund        
     57 Leirvåg-Sløvåg        Bergen-Dale-Førde     30      16   79/30  
     57 Rysjedalsvika-        Bergen-Dale-Førde     25     5-8   85/31  F
        Rutledal                                 
     60 Ørsneset-Magerholm    Stryn-Ålesund         15   48-54   67/27  24h

 60/650 Stranda-Liabygda      Stranda-Geiranger     15      27   61/25  
     61 Årvik-Koparnes        Måløy-Ålesund         15      32   61/25  
     61 Hareid-Sulasundet     Måløy-Ålesund         25      35   89/33  24h
     63 Eidsdal-Linge         Geiranger-            10      25   61/25  
                              Åndalsnes          
  60/63 Geiranger-Hellesylt   Geirangerfjorden      65     4-8  290/140 G

     63 Geiranger-Valldal     Geirangerfjorden     135       2  400/215 H
     64 Sølsnes-Åfarnes       Molde-Åndalsnes       15      32   67/27  
     81 Skutvik-Svolvær       Fauske-Lofootit      120     3-7  295/86  
  82/86 Andenes-Gryllefjord   Vesterålen-Senja     100     2-3  405/160 I
     83 Flesnes-Revsnes       Sortland-Harstad      20      15   79/30  

     85 Bognes-Lødingen       Fauske-Harstad        60      12  181/56  
     91 Breivikeidet-Svensby  Tromsø-Alta           20    9-16   85/31  
     91 Lyngseidet-Olderdalen Tromsø-Alta           40     6-8  119/40  
    848 Stangsnes-Sørrolnes   Harstad-Finnsnes      50     5-7  125/42  
    862 Botnhamn-Brennsholme  Senja-Tromsö          45     4-7  175/70  J

    289 Svelvik-Verket        Drøbak-Sande           5      28   49/22  
    550 Jondal-Tørvikbygd     Bergen-Odda           20   14-16   79/30  
    570 Masfjordnes-Duesund   Bergen-Dale-Førde     10   16-21   49/22  
    609 Dale-Eikenes          Dalsfjorden           25     6-9   79/30  
    614 Isane-Stårheim        Florø-Måløy           15   17-20   67/27  

    655 Sæbø-Lekneset         Ørsta-Hellesylt       15      15   67/27  
659/668 Brattvåg-Dryna        Brattvåg-Molde        20    8-13   79/30  
    668 Solholmen-            Brattvåg-Molde        15      27   61/25  
        Mordalsvågen                             
    670 Kvanne-Rykkjem        Åndalsnes-            10      32   61/25  
                              Trondheim          
    680 Seivika-Tømmervåg     Kristiansund-         25   12-17   95/34  
                              Trondheim          

    715 Flakk-Rørvik          Trondheimvuono        20      21  118/0   
    808 Hemnesberget-Leirvik  Mo I Rana-            25    9-12   85/31  
                              Sandnessjøen       
    827 Drag-Kjøpsvik         Fauske-Kjøpsvik-      45       6  125/42  K
                              Narvik

Huomautukset:

24h = Lautta kulkee vuorokauden ympäri
24h X7 = Lautta kulkee vuorokauden ympäri sunnuntain vastaista yötä lukuunottamatta
24h X6 = Lautta kulkee vuorokauden ympäri lauantain vastaista yötä lukuunottamatta
24h X67 = Lautta kulkee vuorokauden ympäri lauantain ja sunnuntain vastaista yötä lukuunottamatta
A = Pienen kapasiteetin vuoksi varaus on kesällä tarpeellinen:www.torghatten-nord.no, varausmaksu NOK 100
B = Lautan voi kiertää tietä Rv651 pitkin Austefjordenin pohjukan ympäri. Kiertotie lisää matkaa 31 km. E39 uudelle lautattomalle reitille syksyllä 2012.
C = Lauttaväli Kvanndal-Utne-Kinsarvik on oikotie Rv7:n ja Rv13:n välillä. Matka Brimnesin-Bruravikin lautan kautta on 42 km pitempi, mutta tällä välillä vuorotiheys on oleellisesti suurempi.
D = Lauttaväli on Rv13:a korvaava oikotie Stavangerista Tauhun. Lyhentää matkaa 64 km sekä Lauvvikin-Oanesin lauttavälin verran.
E = Ei noudata hintataulukkoa, hinnat vaihtelevat
F = Kiertotie tiheämmin kulkevan Lavik-Oppedal -lautan kautta E39
G = Turistireitti, ajetaan vain touko-syyskuussa, keskikesällä tiheimmin. Autopaketti (auto+ max 5 hlö) NOK 570
H = Turistireitti, ajetaan noin 20.6-20.8. Autopaketti (auto+max 5 hlö) NOK 800
I = Kesäreitti kesäkuu-elokuu
J = Kesäreitti huhtikuu-elokuu
K = E6:lle vaihtoehtoinen reitti Sommarset-Kjøpsvik-Efjorden, 7 km lyhyempi

4.8 Pikalautat

Vuono-Norjassa liikennöi maantielauttojen lisäksi pikalaivoja (hurtigbåt). Nämä ovat rakenteeltaan samankaltaisia katamaraaneja, joita liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä. Pikalautat eivät kuljeta autoja.

4.9 Asuntovaunut

Asuntovaunun suurin sallittu leveys on 2,55 m ja yhdistelmän maksimipituus on 18,75 m. Jos vaunu on yli 2,30 m leveä ja yli 50 cm leveämpi kuin vetoauto, on vetoauton sivupeilien etupuoli merkittävä valkoisella heijastinnauhalla. Asuntoauton maksimileveys on 2,55 m ja maksimipituus 12,00 m. Jarrutonta yli 300 kg:n painoista vaunua vedettäessä kattonopeus on 60 km/h.

Kaikkein kiemuraisimmille vuoristoteille ja kapeimmille vuononrantateille ei kannata lähteä asuntovaunun kanssa leikittelemään. Päätieverkolla on enintään 12,40 metrin mittaisella on yhdistelmällä ajo sallittu kaikkialla. Silti on hyvä muistaa, että tieverkolla on kapeita ja mutkaisia osuuksia, joilla ajoa suositellaan vain, jos osaa vaunullaan myös näppärästi peruutella ja muutenkin operoida sitä juohevasti.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu pääteiden reitit, joilla on yhdistelmien pituusrajoitus 12,40 metriä tai 15,00 metriä. Ne sijaitsevat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta Vuono-Norjassa. Pääteiden ulkopuolella voi sitten eteen tulla aivan minkälaisia yllätyksiä tahansa. Pituusrajoitus indikoi vaikeaa tieosuutta ja lyhyempienkin yhdistelmien vetäjien ja asuntoautoilijoiden on hyvä vakavasti punnita ajoneuvojensa käsittelytaitoa ennen tällaisille reiteille kääntymistä. Takaisinkääntymismahdollisuutta ei välttämättä ole. Suluissa on mainittu, jos pituusrajoitus on 15,00 metriä; muuten se on 12,40 metriä.

E16 (Sivuhaara) Stalheimklieva
 13 Sandnes-Høle
60/63 Lauttayhteys Hellesylt-Geiranger 
 63 Langvatn-Geiranger (15,00)
 63 Geiranger-Trollstigen-Åndalsnes
252 Tyinkryssen-Eidsbugarden (15,00)
258 Grotli-Videseter (Gamle Strynefjellveg)
311 Åsgårdstrand
411 Laget-Bergendal (15,00)
456 Holskogen-Stausland (15,00)
461 Konsmo-Kvås
465 Kjørrefjord-Liknes (15,00)
501 Rekeland-Heskestad (15,00)
503 Vikeså-Byrkjedal (15,00)
511 Kopervik-Skudeneshavn (15,00)
513 Solheim-Skjoldastraumen (15,00)
550 Utne-Jondal
555/580 Lauttayhteys Hjellestad-Klokkarvik
563 Hanevik-Åsebø
564 Vikebø-Rossland
569 Straume-Eidsland
572 Granvik-Ulvik
613 Nos-Tvinnereim
655 Tryggestad-Ørsta (Norangsdalen)
659 Lauttayhteys Skjeltene-Løvsøya (15,00)
661 Vatne-Tomra

Seuraavia tieosuuksia on eri lähteissä kuvattu kapeiksi tai muuten asuntovaunuilla mahdollisesti hankaliksi:

 13 Nesflaten-Røldal (Ryfylkevegen)
 13 Vinje-Vangsnes (Vikafjell)
 13 Dragsvik-Eldalen-Moskogen (Gaularfjell)
 15 Maurstad-Måløy
 44 Flekkefjord-Hauge
 50 Aurland-Geiteryggen
 55 Sogndal-Sognefjellhytta (Sognefjell)
 57 Sløvåg-Rutledal
 57 Rysjedalsvika-Leirvik-Dale-Osen
 76 Brønnøysund-Tosbotn
413 Mykdal-Åmli
455 Laudal-Sveindal
506 Røynåsen-Ålgård
513 Solheim-Tysvær
520 Sauda-Røldal
565 Eikanger-Manger
607 Leirvik-Eikeskogen
610 Osen-Sande-Eldalen
611 Naustdal-Bru
614 Norddal-Svelgen
615 Storebru-Hyen
616 Oldeide-Kalvåg
620 Åheim-Vestkapp
651 Straumshamn-Austefjord-Volda
650 Sjøholt-Liabygda
888 Kalak-Hopseidet (Nordkinnhalvøya)
889 Snefjord-Havøysund

4.10 Tiemaksut

Yleisillä teillä tiemaksuja kerätään usein, kun uusi matkaa nopeuttava kallis tieosuus tai silta on valmistunut. Eräissä paikoissa maksu kerätään sekä uudella että vanhalla tiellä, jotta vanha tie ei ruuhkautuisi maksupaikkoja kiertävien norjalaislaihialaisten takia. Tiemaksun kerääminen on aina poliittinen päätös ja ennen kaikkea maksun suuruus on debatin kohteena. Pääperiaate on, että maksuja kerätään 20-30 vuoden ajan pääomakulujen kattamiseksi; hoitokulut katetaan valtion budjettivaroin. Tiemaksuissa ei ole samanlaista yhtenäisyyttä kuin lauttamaksuissa: Joskus peritään matkustajilta maksuja, joskus ei. Tavanomainen tiemaksu on luokkaa NOK 50 + matkustajat. Vaihtelua on sekä ylös- että alaspäin. Kalliilla tunneliteillä maksu voi olla yllättävänkin korkea. Trendi tuntuu olevan, että jokainen vähänkin merkittävä uusi tiehanke rahoitetaan ainakin osin tiemaksuin. (Poikkeuksiakin on: Aurlandin 24 km:n mittaisen tunnelin tiemaksusta olisi vakiokaavaa noudattaen tullut niin kallis, että tunnelia tuskin olisi käyttänyt kukaan. Siksi siitä päätettiin tehdä maksuton.)

Oslon, Bergenin, Trondheimin, Stavangerin, Kristiansandin, Namsosin ja Tønsbergin rajoilla peritään keskustaan päin ajettaessa tiemaksu. Tiemaksualue ("bomring") on sen verran laaja, että maksettavaa usein kertyy, vaikka matka ei olisikaan aivan keskustaan.

Tromsøn massiiviset tunnelijärjestelyt rahoitetaan luovalla keruumenetelmällä: Tromsøssä myytävän bensiinin hinnassa on 65 äyriä tähän tarkoitukseen korvamerkittyä lisäveroa. Tromsøn keskustan ulkopuolella lähettyvillä ei ole huoltoasemia, joilta saisi halvempaa bensiiniä.

Maksullinen tie ilmoitetaan etukäteen kyltillä "Bomveg/Toll Road". Huomaa: Sana "vegbom" taas ei tarkoita tietullia, vaan puomia, jolla tie suljetaan vaikeiden sääolosuhteiden vallitessa.

Vilkkailla teillä tiemaksupisteessä saattaa olla useita kaistoja, jotka on merkitty seuraavasti:

Manuell, miehitetty luukku
Mynt, kolikkoautomaatti. Yleensä iso kori, johon rahat heitetään
Abonnement, kausi- tai sarjakortti vakituisille liikkujille. Abonnement-kaistan käytöstä maksamatta peritään valokuvan perusteella tapauskohtainen lisämaksu, usein luokkaa NOK 200-400. Älä mene sähläämään abonnement-kaistalle ellei sinulla ole korttia. Paikalliset saattavat antaa epäystävällistä palautetta.
Automat, autoa ei pysäytetä, vaan lasku tulee perästä rekisterinumeron perusteella.

Automaattisia asemia on muun muassa Bergenissa ja Tønsbergissä. Niiden kohdalla ei pysähdytä. Järjestelmä kuvaa auton rekisterikilven ja lähettää laskun postitse. (Siitä, lähetetäänkö lasku myös ulkomaalaisille autoilijoille, ei tunnu löytyvän tietoa.) Vaihtoehtoisesti maksun voi käydä hoitamassa paikallisilla huoltoasemilla lähettyvillä olevien ohjeiden mukaisesti.

Gjesdalenin (tie 45) automaattinen tiemaksuasema

Joissakin paikoissa maksupisteessä ei ole miehitystä, vaan maksu pitää suorittaa käteisenä automaattiin. Automaatti ei välttämättä anna vaihtorahaa. Kannattaa pitää mukana jonkinmoista kolikkovarastoa tällaisten tapausten varalta.

Seuraavassa taulukossa on tietoa pääteiden tiemaksuista vuonna 2011. Tiemaksu peritään yleensä molempiin suuntiin kuljettaessa; saariin vievillä silloilla kuitenkin yleensä vain jompaankumpaan suuntaan. Taulukossa on ilmoitettu henkilöauton hinta ja aikuisen matkustajan hinta. Tiedot vaihtelevat muutaman kruunun verran eri lähteissä, eli taulukon luvut ovat suuntaa antavia. Eräillä tieosuuksilla on tiemaksun lisäksi maksullinen lauttayhteys.

Tie	Osuus	Reitti	Auto	Matkustaja	Huom
	Oslon kaupunkitulli		26	-	Keskustan suuntaan ajettaessa
E18 ja katuverkko	Oslon ulompi läntinen kaupunkitulli		13	-	Keskustan suuntaan ajettaessa
	Tønsbergin kaupunkitulli		15	-	Keskustan suuntaan ajettaessa
	Kristiansandin kaupunkitulli		21	-	Keskustan suuntaan ajettaessa
	Stavangerin kaupunkitulli		20	-	Keskustan suuntaan ajettaessa
	Haugesundin kaupunkitulli		12	-
	Bergenin kaupunkitullit		15	-	Keskustan suuntaan ajettaessa
	Namsosin kaupunkitulli		18	-	Keskustan suuntaan ajettaessa arkipäivisin 6-18
	Trondheimin kaupunkitulli		5+10/20	-	Riippuu kellonajasta
E6	Trondheimin itäpuoleinen moottoriliikennetie	Trondheim-Stjørdal	45	-	Maksu kerätään kahdessa kohdassa (30+15)
E6	Svinesund (Ruotsin raja)	Oslo-Göteborg	20	-	Myös vanhalla tiellä 118
E6	Raukerød	Oslo-Göteborg	20	-	Myös rinnakkaisella paikallistiellä
E6	Gardermoen-Dal	Oslo-Hamar	13	-
E6	Skaberud-Kolomoen	Oslo-Hamar	16	-
E16	Bolstad (Voss)	Oslo-Bergen	40	-
E18	Fossum/Brennmoen	Oslo-Tukholma	25	-	Myös vanhalla tiellä 128
E18	Langåker-Bommestad	Oslo-Kristiansand	10	-
E18	Sande	Oslo-Kristiansand	30	-	Myös vanhalla tiellä 313
E18	Østerholtheia (Gjerstad)	Oslo-Kristiansand	30	-
E18	Inntjore (Grimstad)	Oslo-Kristiansand	30	-
E39	Kvinesheia	Kristiansand-Stavanger	25	-
E39	Trekantsambandet	Haugesund-Bergen	85	-	Trekantsambandet E39 Sveio-Føyno-Stord, tie 542 Bømlo-Føyno, maksu kaikkiin suuntiin ajettaessa Føynon saarella.
E39/70	Kristiansund	Ålesund-Trondheim	70	25	Tiemaksupiste on E39:n ja tien 70 Y-risteyksessä Bergsøyan saarella. Maksu peritään kaikkii suuntiin kuljettaessa.
E39	Øysand	Ålesund-Trondheim	20	-
E39	Tramnshamn	Ålesund-Trondheim	40	-
E69	Nordkappin tunneli	Olderdalen-Nordkapp	145	47
E134	Åkrafjorden	Haukeli-Haugesund	40	-
2	Kløfta-Nybakk	Oslo-Kongsvinger	20	-
4	Raufoss-Gjøvik	Oslo-Gjøvik	15	-	Myös rinnakkaisella paikallistiellä
7	Kjepse	Bergen-Hardanger	40	-
9	Hækni, Setesdal	Kristiansand-Haukeli	30	-
13	Svelgane (Voss)	Voss-Hardanger	40	-
17	Tverrlandet	Bodø-Saltstraumen	20
19	Horten	Horten-Moss	33	-
23	Oslovuonon tunneli	Vassum-Drammen	60	-
35	Hadelandsvegen	Lunner-Gardermoen	30	-
43	Farsund	Lyngdal-Farsund	25	-
45	Gjesdal	Stavanger-Sirdal	48	-
55	Fatla-tunneli	Sogndal-Leikanger	28	-
64	Atlantintien tunneli	Kristiansund-Molde	87	-
255	Gausdalsvegen	Segalstad-Vinstra	18	-
306	Horten	Horten	33	-
519	Finnøyn tunneli	Finnøy	200	-
544	Halsnøyn tunneli	Halsnøy	100	-
551	Folgefonnin tunneli	Otta	65	-
566	Osterøybrua	Bergen-Osterøy	62	-
653	Eiksundin tunneli	Volda-Hareid	76	-
661	Straumsbrua	Ålesund-Molde	30	-	Maksuton kiertotie 13 km
680	Imarsund	Kristiansund-Aure	105	-
	Sykkylvsbrua	Sykkylven	33	-

Lähiaikoina maksujen perintä alkaa muutamalla tieosuudella:

108 Fredrikstad-Hvaler: NOK 15
80 Fauske-Bodø: NOK 25
858 Storsteinnes-Tromsø (lauttayhteyden Larseng-Vikran korvaava tunnelitie): NOK 90

Yllälueteltujen yleisten teiden lisäksi maassa on suuri joukko maksullisia yksityisteitä. Tien omistajat voivat periä tien käytöstä maksun kulujen kattamiseksi. Useat tällaiset tiet kulkevat tunturireiden yli ja ne ovat maisemiensa takia erinomaisia matkailukohteita. Koska tiet voivat olla varsin pitkiä ja sijaita hankalassa maastossa, tiemaksut voivat olla varsin korkeita. Esimerkiksi koko Peer Gynt -tien ajaminen maksaa NOK 120 (kaksi maksullista osuutta, NOK 60 kumpikin). Maksujen perinnässä kukkivat erilaiset vaihtoehdot: Joissakin paikoissa on miehitetty rahastuskoppi, joissakin maksuautomaatti, joissakin laatikko, johon laitetaan maksu kuoreen käteisenä, joissakin otetaan mukaan pankkisiirtolomake jne. Tienpitäjillä on oikeus periä sakkomaksua, jos tarkastuksessa todetaan, että tiemaksua ei ole maksettu.

Jotunheimvegenin maksupiste

4.11 Polkupyöräilijöiltä kielletyt tunnelit

Lähtökohtaisesti kaikki maantietunnelit ovat polkupyöräilijän kannalta turvallisuusriski. Tunnelit ovat kapeita ja kosteutensa takia usein myös varsin pimeitä. Takavalo tai -heijastin on aihetta pitää hyvässä kunnossa. Pieni osa tunneleista on kokonaan kielletty polkupyöräilijöiltä. Osa tällaisista tunneleista kietää kallionkärjen tai muuten on oikaisu, jolloin vanha tieosuus on jätetty kiertotieksi. Varsinkin sellaisilla tunneliteillä, jotka on tehty seudulle, jossa ennen ei ole ollut tietä lainkaan, tunnelien ohi ei ole reittiä. Tällöin reitti pitää suunnitella kokonaan jotain muuta kautta. Muidenkin kuin suoranaisesti kiellettyjen tunnelien välttely on viisasta.

Seuraavassa on lueteltu eräitä pääteiden tunneliosuuksia, joilla on vähintään yksi polkupyöriltä kielletty tunneli. Moottori- ja moottoriliikenneteitä listalla ei ole, koska niiden käyttö pyöräilyyn on muutenkin kiellettyä.

Tie   Tieosuus                       Kiertotie
108   Hvaler                         Ei kiertotietä
110   Fredrikstad                    Muun katuverkon kautta
23    Oslon eteläinen kehä, itäosa   Muun tieverkon kautta
150   Oslon uloin kaupunkikehä       Muun katuverkon kautta
19    Horten sisääntulo              Muun katuverkon kautta
4     Li                             Vanhaa tietä
120   Lillestrøm                     Muun katuverkon kautta
2     Kongsvinger                    Muun katuverkon kautta
354   Porsgrunn                      Muun katuverkon kautta
356   Ulefoss 5 km pohjoiseen        Vanhaa tietä
38    Kragerø sisääntulo             Vanhaa tietä tai eteläinen sisääntulo Kalstadveien
410   Arendal keskustatunnelit       Muun katuverkon kautta
457   Flekkerøytunnelen              Ei kiertotietä
E39   Flekkefjord                    Vanhaa tietä
E39   Moi                            Vanhaa tietä
502   Egersund                       Muun katuverkon kautta
35    Lunner-Gardermoen              Lunner-Grautbrudalen
E134  Åkrafjorden (Haugesund-Røldal) Ei kiertotietä
E134  Røldalin ympäristön tunnelit   Vanhoja teitä
E39   Stavanger-Rennesøy             Tie 47, lautta Mekjarvik-Skudeneshavn
E39   Trekantsambandet (Leirvik)     Bømlon saaren kautta tie 541 (lautta Buavåg-Langevåg)
E39   Masfjordin pohjukka            Vanhaa tietä, noin 10 km
E39   Masfjordin eteläpuoli          Paikallistietä. Huom: Ei pääsyä Bergenin suuntaan kielletyn
                                     Eikefet-tunnelin takia
E39   Eikefettunnelen                Matre-Duesund (tie 57)
7     Vallaviktunnelen               Tie 572 Ulvik
7     Måbødalen                      Vanhaa tietä
13    Odda-Kinsarvik                 Tie 550 Odda-Utne
E16   Dale-Indre Arna (Voss-Bergen)  Kielletyt osuudet ohitettavissa, mutta reitillä on useita
                                     pitkiä tunneleita, joille ei kiertotietä. Harkitse junaa.
E16   Aurland, Flåm                  E16:lla pitkät tunnelit kummallakin puolen kyliä
                                     Flåmiin pääsee junalla ja laivalla. Aurlandiin tie 50
                                     (myös tunneleita) tai vanha ylitystie Laerdalista
E16   Borgund                        Vanhaa tietä
5     Lærdal-Sogndal                 Kesäyhteys lautalla Lærdal-Kaupanger
5     Sogndal-Fjærland-Skei          Ei kiertotietä
5     Førde-Florø (Naustdalstunnel)  Vanhaa tietä tai tie 611
55    Høyanger                       Ei kiertotietä
55    Hella-Sogndal                  Vanhaa tietä
E39   Vadheim                        Vanhaa tietä
5     Naustdal                       Ei kiertotietä
609   Førde Kvernberget              Ei kiertotietä
658   Ålesundin saaret               Ei kiertotietä
15    Hjelle                         Kylän kautta
15    Videseter-Langevatnet (Tie 63) Vanhaa Strynefjellintietä (Tie 258)
64    Molde, vuonon alitus, Skålaveg Ei kiertotietä. Vuonon ympäri noin 60 km
64    Atlantintie-Kristiansund       Ei kiertotietä
70    Kristiansundin tunneli         Ei kiertotietä
E39   Orkanger-Trondheim             Vanhaa tietä
17    Svartistunnelen                Lautta Ørnes-Vassdalsvik
E6    Fauske-Narvik, Kobbskardet     Vanhaa tietä Leirfjordin pohjoisrantaa
E6    Narvik                         Muun katuverkon kautta
848   Hamnvik-Sørvik                 Ei kiertotietä
E8,862 Tromsøn kaupunkitunnelit      Silta, muu katuverkko
E6    Skibotn-Alta                   Lautta Lyngseidet-Olderdalen

4.12 Etäisyyksiä

Norjan etäisyydet ovat huomattavat. Teiden vuoristoisuus tekee etenemisen usein varsin hitaaksi. Osa eteläisen ja pohjoisen Norjan välisestä liikenteestä kulkeekin sekä kilometrejä että aikaa säästääkseen osin Ruotsin ja Suomen tieverkossa.

Oslo-Stavanger (E18, E39) 575 km
Oslo-Dalen-Suleskar-Stavanger (E18, E134, tie 45) 455 km
Oslo-Hardangervidda-Voss-Bergen (E16, Rv7, tie 13, E16) 460 km + lautta 10 min
Oslo-Gol-Aurland-Bergen (E16, tie 7, tie 52, E16) 495 km
Oslo-Fagernes-Aurland-Bergen (E16) 525 km
Oslo-Dombås-Ålesund (E6, E136) 555 km
Oslo-Dombås-Trondheim (E6) 525 km
Stavanger-Bergen (E39) 207 km + kaksi lauttaa yhteensä 75 min
Bergen-Ålesund (E39) 390 km + neljä lauttaa yhteensä 65 min
Bergen-Voss-Jotunheim-Trondheim 660 km + lautta 15 min
Ålesund-Trondheim (E39) 300 km + 2 lauttaa yhteensä 55 min
Trondheim-Narvik (E6) 915 km + lautta 15 min
Narvik-Å (Lofoottien kärki) 440 km + lautta 25 min
Narvik-Alta (E6) 520 km
Alta-Kirkenes (E6) 550 km
Oslo-Kirkenes (E6) 2510 km

Välimatkataulukko

	Bergen
Bodø	1372	Bodø
Kirkenes	2259*	1203*	Kirkenes
Mo i Rana	1136	237	1260*	Mo i Rana
Narvik	1563	311	895*	427	Narvik
Nordkapp	2293*	1055	531*	1171	747	Nordkapp
Oslo	496	1206	1901*	969	1396	1966*	Oslo
Stavanger	207	1541	2436*	1304	1731	2501*	535	Stavanger
Svinesund	562	1315	2043*	1078	1505	2108*	113	527	Svinesund
Tornio	1613*	646*	647*	615*	544*	783*	1259*	1793*	1397*	Tornio
Trondheim	662	713	1599*	476	903	1634*	496	830	604	954*	Trondheim
Tromsø	1810	559	807*	675	251	546	1644	1978	1752	620*	1151	Tromsø
Tukholma	1021*	1172*	1670*	997*	1416*	1735*	526	984	506*	1025*	788*	1591*	Tukholma
Å i Lofoten	1479	107	1220*	343	365	1043	1313	1647	1420	869*	819	547	1295*	Å i Lofoten
Ålesund	432	1010	1896*	773	1200	1931*	564	639	671	1251*	300	1449	1002*	1117

Tähdellä merkityt kilometrilukemat on laskettu osin Norjan ulkopuolella kulkevia teitä pitkin. Osalla reiteistä on lauttayhteyksiä.

4.13 Lehmiä, Lampaita ja Feristejä

Varsinkin vuoristoalueilla on tapana päästää lehmät ja lampaat vapaaksi maastoon. Tästä seuraa se, että kyseisiä elikoita tapaa aika usein maantiellä. Niitä kannattaa varoa. Liikennemerkein osoitetut lammas- ja lehmävaroitukset kannattaa ottaa todesta.

Lampaita lepäilemässä Gausta-vuoren rinteillä

Joskus lampaat ovat hyvin kiinnostuneita ihmisten tekemisistä. Keskellä uteliasta lammaslaumaa voi olo joskus olla hieman ontto, kun yhdet lampaat näykkivät housunlahkeita, toiset takinhelmaa ja loput keräävät ympärillä herkkupaloja.

Tämä olisi halunnut tulla autoon sisälle.

Lampaiden eksyminen vieraille laitumille estetään tietysti aidoilla. Koska aitaa ei voida vetää tien poikki tuosta noin vain, norjalaiset ovat kehittäneet järjestelyn, josta käytetään nimitystä "ferist". Se on tien poikki vedetty sillan tapainen, josta lampaat eivät pääse yli rakojen takia. Ferist ilmoitetaan yleensä muu vaara -liikennemerkillä ja lisäkilvellä "Ferist". Epätasainen ferist voi täräyttää joskus aika tavalla ajoneuvoa, eli hidastaminen on yleensä paikallaan.

Yleistymässä on sähkökäyttöinen sähköpaimenen kaltainen ferist. Sellainen ei ole kovin epätasainen. Jalkamiestä kehotetaan - norjaksi - ohittamaan tällainen ferist viereisen portin kautta.

Tavallista mallia oleva ferist.

Lampaiden lisäksi tiellä saattaa kävellä myös lehmiä; tämä tosin on harvinaisempaa.

4.14 Tiet talvella

Suuri osa pääteistä pyritään pitämään avoinna ympäri vuoden. Katkoksia kuitenkin sattuu olosuhteiden niin pakottaessa. Tunturinylitysteiden alussa on yleensä informaatiotaulu, jossa tilanne kerrotaan. Joskus matkaa jatketaan kolonna-ajona, "brøyting", jolloin tielaitoksen auto vetää letkan vaikean kohdan ohi ja toinen on letkan viimeisenä katsomassa, että kukaan ei jää matkalle. Talvella on autoon syytä varata lämpimiä vaatteita ja eväitä vaikeiden keliolosuhteiden varalta.

Tiet saatetaan myös kokonaan sulkea talviajaksi. (Osa suljetaan yli kuuden kuukauden ajaksi, jolloin tie oikeastaan avataan kesäajaksi.) Keleistä riippuu, koska tiet avataan. Esimerkiksi Trollstigen runsaslumisen talven 1996-1997 jälkeen avattiin vasta kesäkuun puolessa välissä.

Keskikesällä ei yleensä ole ongelmia lumen kanssa, ainakaan pääteillä.

Seuraavassa on arvioiden pohjaksi muutamien tavallisesti talvisuljettujen matkailuteiden sulku- ja avauspäivät eräänä talvena (vuosittaiset vaihtelut suuria):

Tie	Nimi	Reitti	Suljettu	Avattu
13	Gaularfjell	Dragsvik-Førde	17.12.	11.5.
13	Vikafjell	Vangsnes-Voss	24.1.	25.3.
27	Venabygdfjellet	Ringebu-Folldal	5.1.	1.4.
51	Valdresflya	Fagernes-Gol	24.11.	11.5.
55	Sognefjellet	Sogndal-Lom	2.12.	6.5.
63	Geiranger	Grotli-Geiranger-Eidsdal	3.12.	18.5.
63	Trollstigen	Valldal-Åndalsnes	12.10.	20.5.
E69	Nordkapp	Honningsvåg-Nordkapp	7.10.	1.5.
98	Ifjordsfjellet	Lakselv-Ifjord-Tana Bru	3.11.	11.5.
252	Tyin	Tyin-Eidsbugarden	18.10.	17.6.
520		Ropeid-Røldal	3.12.	3.6.
886		Kirkenes-Grense Jakobselv	11.3.	28.4.

Norjan tielaitos on esittänyt Suurkäräjille, että tiet 7 (Hardangervidda) ja 50 (Hol-Aurland) suljettaisiin jatkossa talveksi Aurlandin tunnelin (E16 Aurland-Lærdal) valmistuttua. Tätä päätöstä ei ainakaan toistaiseksi ole vielä tehty.

Nastarengaskielto on voimassa pääsiäisen jälkeisen maanantain ja 31.10 välisenä aikana, paitsi Pohjois-Norjassa (Tromsin ja Ruijan läänit) 1.5.-15.10.

4.15 Tiepalvelu

Autoliittoa vastaava organisaatio on NAF (Norges Automobil Forbund). Puhelin +47-22341400, fax +47-22331373. Hätäkeskus ympäri vuorokauden +47-22341400.

Tielaitoksen tietopalvelu vastaa numerossa 0175, ulkomailta soitettaessa +47-22654040. Palvelee 24 tuntia päivässä vuoden ympäri.

5 Miten Norjaan pääsee

5.1 Tärkeimmät tiet ja lauttayhteydet Norjaan

Kaamanen-Näätämö-Kirkenes (Suomen tie 971, Norjan tie 893, E6). Kaamanen-Kirkenes 179 km.
Utsjoki-Nuorgam-Skipagurra-Tana (Tenojoen etäpuolella, Suomen tie 970, Norjan tie 895). Utsjoki-Tana 69 km.
Utsjoen silta (Tenojoen pohjoispuolella, E75). Utsjoki-Tana 67 km.
Karigasniemi-Karasjok-Lakselv (Suomen tie 92, Norjan tie 92). Karasjok-Lakselv 92 km, Rovaniemi-Nordkapp 700 km.
Hetta-Kautokeino-Alta (Suomen tie 93, Norjan tie 93). Hetta-Alta 209 km, Tornio-Alta 540 km.
Kilpisjärvi-Skibotn-Tromssa (E8). Kilpisjärvi-Skibotn 40 km, Tornio-Tromssa 620 km.
Kiruna-Riksgränsen-Lofootit (E10). Tornio-Ylitornio-Narvik 540 km, Tornio-Svolvær (Lofootit) 800 km.
Skellefteå-Junkerdal (Ruotsin tie 95, Norjan tie 77). Skellefteå-Bodø 515 km. Tornio-Luulaja-Bodø 660 km.
Uumaja-Mo i Rana (E12). Uumajan satama-Mo i Rana 500 km.
Sundsvall-Östersund-Trondheim (E14). Sundsvall-Trondheim 450 km.
Hudiksvall-Røros-Trondheim (Ruotsin tie 84, Norjan tie 31). Hudiksvall-Røros 385 km, Hudiksvall-Trondheim 540 km.
Idre-Koppang (Ruotsin tie 70, Norjan tiet 218 ja 26). Tukholma-Tynset 670 km.
Karlstad-Trysil (Ruotsin tie 62, Norjan tie 26). Karlstad-Trysil 495 km.
Karlstad-Kongsvinger (Rutosin tien 61, Norjan tie 2). Karlstad-Kongsvinger 152 km.
Karlstad-Ørje-Oslo (E18). Karlstad-Oslo 235 km, Tukholma-Oslo 530 km.
Svinesund-Oslo (E6). Göteborg-Oslo 320 km.
Strömstad-Sandefjord, lautta
Kiel-Oslo, lautta
Kööpenhamina-Oslo, lautta
Hirtshals-Kristiansand, lautta
Hirsthals-Oslo, lautta
Frederikshavn-Oslo, lautta
Frederikshavn-Larvik, lautta
Skagen-Larvik, lautta
Newcastle-Bergen, lautta
Aberdeen-Shetland-Bergen, lautta
Islanti-Färsaaret-Bergen, laiva

Osa lautoista kulkee vain kesällä.

5.2 Rajamuodollisuudet

Vähäiset. Ruotsin ja Suomen vastaisilla rajoilla yhteiset tulliasemat. Norja on liittynyt Schengen-sopimukseen. Norja ei kuitenkaan ole EU-maa, eli muista kohtalaisen tiukat alkoholin vientimääräykset.

Norja on rabies-vapaa valtio, eli eläimiä ei sinne saa viedä Suomesta ilman kohtalaista byrokratiaa.

5.3 Päätieluettelo

Numero	Reitti	Pituus	Valtakunnallinen osuus	Lauttoja	Tiemaksupisteitä	Huom
2	Kløfta-Kongsvinger-Magnor(Ruotsi)	104	Koko tie		1	61 Magnor-Karlstad 114 km
3	Kolomoen(Hamar)-Elverun-Tynset-Ulsberg(E6)	297	Koko tie
4	Oslo-Gjøvik-Mjøsbrua(E6)	142	Koko tie		1
5	Lærdal-Sogndal-Florø	195	Koko tie	1
E6	Svinesund(Ruotsi)-Oslo-Trondheim-Narvik-Alta-Kirkenes	2637	Koko tie	1	5	Lisäksi Oslon kaupunkitulli. E6 Svinesund-Göteborg 200 km, Svinesund-Malmö 475 km
7	Hønefoss-Gol-Geilo-Hardanger-Trengereid(E16,Bergen)	380	Hønefoss-Gol	1	1	Hardangerviddan ylitys. Serpentiinilaskeutuminen tunnelissa Hardangeriin
E8	Kilpisjärvi(Suomi)-Skibotn-Tromsø	156	Koko tie			21/E8 Kilpisjärvi-Tornio 460 km
9	Kristiansand(E18)-Haukeligrend	236	Koko tie		1
E10	Bjørnfjell(Ruotsi)-Å(Lofootit)	375	Koko tie			E10 Riksgränsen-Luulaja 485 km
12	Mo i Rana-Utskarpen(Rv17)	35
E12	Umbukta(Ruotsi)-Mo i Rana	40	Koko tie			E12 Umbukta-Uumaja 440 km
13	Stavanger(E134)-Røldal(E134)-Odda-Hardanger-Voss(E16)-Sogn-Førde	510	Stavanger-Vangsnes	5	1	Maisematie
E14	Storlien(Ruotsi)-Stjørdal(E6)	67	Koko tie			E14 Storlien-Sundsvall 345 km
15	Otta-Stryn-Måløy	287	Koko tie			Strynefjellin ylitystie
E16	Oslo-Lærdal-Bergen	515	Koko tie			Maailman pisin autotunneli 24,5 km
17	Steinkjer-Namsos-Brønnøysund-Sandnessjøen-Bodø	671		6	1	Helgelandin rannikkotie
E18	Ørje(Ruotsi)-Oslo-Kristiansand	420	Koko tie		5	Lisäksi Oslon ja Kristiansandin kaupunkitullit. E18 Ørje-Tukholma 440 km
19	Tønsberg(E18)-Horten-Moss(E6)	20	Koko tie	1	1
20	Kongsvinger-Elverum	95	Koko tie
21	Halden(E6)-Ørje-Skotterud	160	Svinesund-Halden
22	Holtet(Ruotsi)-Halden-Lillestrøm(E6)	155	Koko tie
23	Ås(E6)-Lier(E18)	37	Koko tie		1	Oslovuonon alittava kehätie
24	Skarnes-Stange(E6)	66
25	Hamar(E6)-Elverum-Støa(Ruotsi)	125	Koko tie			1 Støa-Borlänge 240 km
26	Tolga-Trysil-Långflon(Ruotsi)	203				62 Långflon-Karlstad 245 km
27	Ringebu(E6)-Folldal	83
28	Sumodal-Os	61
29	Hjerkinn(E6)-Alvdal	70
30	Koppang-Røros-Støren(E6)	260
31	Røros-Vauldalen(Ruotsi)	46				84 Vauldalen-Hudiksvall 340 km
32	Skien-Holmestrand(E18)	65
33	Dokka-Gjøvik-Eidsvoll(E6)	144
34	Jaren-Fluberg	55
35	Tønsberg(E18)-Hokksund(E134)-Hønefoss(E16)-Roa-Jessheim(E16)	195	Hokksund-Jessheim		1	Oslon "pohjoinen kehätie"
36	Porsgrunn(E18)-Skien-Seljord(E134)	96	Koko tie
37	Kongsberg(E134)-Rjukan-Åmot(E134)	163				Vaihtoehtoreitti E134:lle
38	Kragerø(E18)-Dalen-Åmot(E134)	163
E39	Kristiansand-Stavanger-Bergen-Molde-Trondheim	1064	Koko tie	7	5	Lisäksi Stavangerin ja Bergenin kaupunkitullit
40	Larvik(E18)-Kongsberg(E134)-Geilo	256
41	Kristiansand(E18)-Brunkeberg(E134)	170	Koko tie
42	Arendal(E18)-Evje-Krossmoen(E39)-Egersund	238	Krossmoen-Egersund			Sisämaan vaihtoehtoreitti E18/E39:lle
43	Lista-Farsund-Lyngdal(E39)-Skeide	76			1
44	Stavanger(E39)-Sandnes(E39)-Egersund-Flekkefjord(E39)	148				Vaihtoehtoreitti E39:lle
45	Algård-Nomeland	124			1	Tie katkeaa. Nomeland-Rotemo upea Suleskardin ylitys, avoinna kesällä
45	Rotemo-Dalen-Høydalsmo	72
46	Sand-Ropeid-Knapphus(E134)	50		1
47	Randaberg(E39)-Skudeneshavn-Haugesund(E134)-Bjelland(E39)	62	Haugesund-Nygård	1
48	Tysse-Håland	120		2
49	Jektevik(E134)-Norheimsund	110		1
50	Hol-Aurland(E16)	96				Pitkä tunturinylitys, serpentiinilaskeutuminen Aurlandiin
51	Gol-Fagernes(E16)-Randen	175
52	Gol-Borlaug(E16)	78	Koko tie			Vaihtoehtoreitti E16:lle.
53	Fodnes-Årdal-Tyinkrysset(E16)	73				Serpentiinilaskeutuminen Øvre Årdaliin idästä
55	Lom-Jotunheimen-Songdal-Vadheim(E39)	255	Songdal-Hella	1		Sognefjelletin ylitystie. Korkeimmalla käyvä päätie
57	Knarvik(E39)-Rutledal-Dale-Førde(E39)	153		2
60	Byrkjelo(E39)-Stryn-Hellesylt-Stranda-Ålesund(E39)	183		1		Jyrkkää ja korkeaa vuononreunaa Hellesylt-Stranda
61	Måløy-Ålesund	115		2
62	Sunndalsøra-Molde(E39)	74
63	Strynefjlellet-Geiranger-Trollstigen-Åndalsnes(E136)	104		2		Geirangerin tie, Kotkantie ja Trollstigen. Tunnetuin serpentiinitie.
64	Åndalsnes(E136)-Molde(E39)-Kristiansund	130		1	1	Atlantintie.
65	Orkanger(E39)-Surnadal-Betna(E39)	115
E69	Olderfjord(E6)-Nordkapp	128	Koko tie		1	Nordkappin "pyhiinvaellusreitti"
70	Oppdal(E6)-Kristiansund	180	Koko tie		1
72	Verdalsøra(E6)-Melen(Ruotsi)	53
73	Trofors(E6)-Kruvatn(Ruotsi)	68	Koko tie
74	Formofoss(E6)-Gäddede(Ruotsi)	107
E75	Utsjoki(Suomi)-Tana-Vadsø-Vardø	206	Koko tie
76	Brenna(E6)-Brønnøysund	97
77	Storjord(E16)-Junkerdal(Ruotsi)	24	Koko tie			95 Junkerdal-Skellefteå 365 km
78	Mosjøen(E6)-Leiråsen	44
80	Fauske(E6)-Bodø	63	Koko tie
81	Ulvsvåg(E6)-Skutvik-Svolvær	36		1		Lofoottien lauttayhteys
82	Melbu-Sortland-Andenes	146				Vesterålin tie, lauttayhteys Lofooteille
83	Tjeldsund(E10)-Harstad-Langvassbukt	71	Tjeldsund-Harstad	1
84	Fossbakken(E6)-Sørreisa	91
85	Bognes(E6)-Lødingen(E10)-Sortland	73	Koko tie	1		Vanha Lofoottientie
86	Andselva(E6)-Finnsnes-Senja-Gryllefjord	110
87	Elverum(E6)-Tamokdalen-Øvergård(E6)	77
91	Olderdalen(E6)-Tromsø(E8)	46		2		Vaihtoehtoreitti E6/E8:lle Tromsø-Alta
92	Kautokeino-Karasjok(E6)-Karigasniemi(Suomi)	146	Koko tie
93	Alta(E6)-Kautokeino-Kivilompolo(Suomi)	172	Koko tie
94	Skaidi(E6)-Hammerfest	57	Koko tie
98	Lakselv(E6)-Ifjord-Tana(E6)	211
E105	Kirkenes(E6)-Storskog(Venäjä)	10	Koko tie
E134	Drammen(E6)-Kongsberg-Haukeli-Haugesund	413	Koko tie		1	Haukelin ylitystie
E136	Dombås(E6)-Åndalsnes-Ålesund(E39)	225	Koko tie

6 Julkinen liikenne

Juna-, bussi-, lento-, lautta- ja laivaliikenne täydentävät toisiaan. Kaupan on erilaisia yhdistelmälippuja, joita kannattaa kysellä matkatoimistoista.

Norjan "Turistia", kirjaa "Rutebok for Norge", noin 900 sivua, voi halutessaan tiedustella osoitteesta Norsk Reiseinformasjon AS, Tollbugt 32, N-0157 Oslo, puh +47-22 33 01 92, fax +47-22 41 60 04. Hinta 2006: NOK 217. Saatavilla kirjakaupoista ja hyvin varustelluista kioskeista. Osa kirjan tietosisällöstä tarjolla sivun http://www.ruteinfo.no kautta.

6.1 Juna

Maasto-olosuhteiden takia Norjan rataverkko on varsin harva ja Oslo-keskeinen. Pääradat ulottuvat Oslosta Bodøhön, Bergeniin ja Stavangeriin. Bodøn pohjoispuolella ei ole rataa lukuunottamatta Narvikin rataa, joka on yhteydessä vain Ruotsin rataverkon kautta.

Tunnetuin matkailureitti on Bergenin rata, joka kulkee Hardangerviddan poikki. Radassa on toista sataa tunnelia ja sen korkein kohta on 1237 m. Raumabanan (Dombås-Åndalsnes) kulkee ahtaassa laaksossa väliin serpentiiniäkin kulkien.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu keskeisimmät radat sekä päästä päähän kulkevien junavuorojen päivittäinen lukumäärä sekä ajoaika. Vain osan matkasta kulkevia junia ei ole listattu. Päivän tilanne on syytä tarkistaa NSB:n virallisista aikatauluista.

Reitti	Vuoroja	Ajoaika	Huomautuksia
Oslo-Bergen	4	6:40-8:00	Yhteys Flåmin radalle Myrdalissa
Oslo-Stavanger	3	7:40-8:40
Oslo-Drammen-Tønsberg-Skien	15	2:50-3:00
Oslo-Gjøvik	9	1:50-2:05
Oslo-Dombås-Trondheim	4	6:45-8:00
Oslo-Røros-Trondheim	2	8:30-10:00	Vaihdolliset yhteydet
Oslo-Lillehammer	9-11	2:15-2:50
Dombås-Åndalsnes	3	1:30
Trondheim-Bodø	2	9:15-10:50	Yhteys Pohjois-Norjan busseihin Fauskessa
Oslo-Göteborg	2	3:55-4:15
Oslo-Tukholma	2	4:45
Trondheim-Östersund-Tukholma	3	11:00-13:00	Vaihdolliset yhteydet
Narvik-Kiruna-Boden-Tukholma	2	20:05-21:05	Yksi suora, yksi vaihdollinen yhteys

Koska rataverkko Narvikin rataa lukuunottamatta päättyy Bodøhön, Fauskesta on yhteys busseihin. Esimerkiksi yhteys Oslo-Trondheim-Fauske-Alta-Nordkapp kestää lähtöajasta riippuen 46-53 tuntia. Toinen yöpyminen tapahtuu junassa ja toinen Tromsøssä tai Narvikissa.

Hintaesimerkkejä (2011):

Oslo-Stavanger NOK 886
Oslo-Bergen NOK 788
Oslo-Trondheim NOK 856
Trondheim-Bodø NOK 982
Oslo-Bodø NOK 1333
Oslo-Gjøvik NOK 235
Oslo-Åndalsnes NOK 767

Flåmin radalla on turistihinnat, koska se on enemmän matkailunähtävyys kuin osa rataverkkoa. Menopaluu Flåm-Myrdal-Flåm NOK 500 (2011).

Hinnat listahinnoin 2. luokassa aikuiselta. 4-15-vuotiaat saavat 50 % alennuksen. Osaan lähtöistä saatavilla lisäksi ehdoiltaan rajoitetumpia Minipris-lippuja selvästi alempaan hintaan.

ScanRail Passilla voi matkustaa 21 päivää pohjoismaissa Islantia lukuunottamatta. Aikuisten 2. lk:n lipun hinta on 374 euroa (2007). Alennusta alle 26- ja yli 60-vuotiaille. ScanRail FlexiPass oikeuttaa matkustamaan vapaavalintaisina viitenä päivä 15 päivän aikana. Hinta 230 euroa (2007). Norja kuuluu Interrailin One Country Pass -hintaluokkaan 1.

6.2 Bussi

Bussiverkosto on varsin laaja ja kattaa kutakuinkin kaikki päätiet. Ajoajat riippuvat käytettävän tien laadusta. Muutama esimerkki:

Reitti	Matka	Ajoaika
Oslo-Kristiansand	325	5:35
Oslo-Aurland-Bergen	540	8:35
Bergen-Ålesund	415	9:30
Oslo-Jotunheim-Sogndal	485	9:45
Oslo-Lærdal-Sogndal	310	7:05
Trondheim-Bodø	720	13:20
Narvik-Svolvær-Leknes	270	7:00
Bodø-Narvik	310	6:50
Narvik-Tromsø	260	4:30
Alta-Kirkenes	570	10:45

Matkalippujen hinnat vuonna 2011 ovat suuruusluokkaa NOK 1,30-1,50 kilometriltä. 4-15-vuotiaat matkustavat puoleen hintaan.

6.3 Lentoliikenne

Tärkeimmät lentokentät ovat Oslossa, Bergenissä, Kristiansandissa, Stavangerissa ja Trondheimissa. Liikenne on varsin Oslo-keskeistä; ulkomaanliikennettä muualta kuin Oslosta on vain vähän. Pienempiä lentokenttiä on yli 40; näistä suuri osa on rannikolla ja saarissa. Syöttöliikennettä harjoittavat pienemmät yhtiöt.

Norjan sisäiset lennot ovat savuttomia.

6.4 Hurtigruten

Hurtigruten-laivareitillä on 1800-luvulta alkavat perinteet. Nykyisin reitti kulkee Bergenin ja Kirkenesin välillä. Matka päästä päähän kestää vajaat kuusi vuorokautta. Välipysäkkejä on yli 30 kappaletta. Laivoja reitillä on 11 kpl. Vanhimmat laivoista, "Nordstjernen" (1956) ja "Lofoten" (1964) ovat perinteisiä laivoja ja niissä on noin 150 hyttiä eivätkä ne kuljeta autoja. Uusimmat laivat m/s Midnatsol ja m/s Trollfjorden ovat vuosilta 2002 ja 2003 ja niissä on noin 650 hyttipaikkaa ja 45 autopaikkaa. Muut laivat ovat 1980- ja 1990-luvun kalustoa ja niissä on 300-450 hyttipaikkaa ja 35-45 autopaikkaa.

Hurtigruten-laiva

Kesäikataulu suunnassa etelä-pohjoinen on pääosiltaan seuraava:

Bergen 22.00 1. päivä Ålesund 08.45 2. päivä Geiranger 13.30 Ålesund 18.45 Kristiansund 01.45 Trondheim 08.15 3. päivä 12.00 Brønnøysund 01.00 4. päivä Bodø 12.30 15.00 Svolvær 21.00 22.00 Tromsø 14.30 5. päivä 18.30 Hammerfest 05.15 6. päivä 06.45 Honningsvåg 11.45 15.15 Vardø 03.45 7. päivä 04.00 Kirkenes 09.45

Kesällä toisen päivän ohjelmassa on päiväristeily Ålesund-Geiranger-Ålesund.

Risteilyhinta välillä Bergen-Kirkenes on kesällä 2011 alkaen noin NOK 15.000 ja edestakainen 11 vuorokauden risteily maksaa halvimmassa hyttiluokassa noin NOK 24.000. Hyttiluokan nosto voi nostaa hinnan moninkertaiseksi. Talvisaikaan hinnat ovat alhaisemmat.

Kansipaikka ilman hyttiä välillä Bergen-Kirkenes maksaa keskikesällä NOK 4800 euroa. Hyttimatkojen hinta määräytyy suurelta osin matkavuorokausien mukaan; hyttiluokasta riippuen keskikesällä NOK 1250-3300 per vuorokausi.

Matkatoimistoilla on tarjolla pakettimatkoja myös Suomesta, esimerkiksi lennot Helsinki-Ivalo ja Bergen-Helsinki, bussikuljetus Ivalo-Kirkenes ja yhdensuuntainen risteily Kirkenes-Bergen.

7 Majoitus

7.1 Hotelli

Kallista. Kahden hengen huone keskitason hotellissa maksaa helposti vähintään NOK 1300-1500. Hintahaitari huomattavan leveä. Kesäisin on paljon erikoistarjouksia.

7.2 Retkeilymajat

Retkeilymajaverkko ei ole kovin tiheä; Norjassa on noin 80 retkeilymajaa. Useimmissa on perhehuoneita. Hinnat luokkaa NOK 250-350 per nenä ilman liinavaatteita (2011); lapset ja perheet hinnoitellaan listahinnoista poikkeavasti. Hintoihin sisältyy usein aamiainen. Ennakkovarausta suositellaan 1.10-30.4. välisenä aikana.

7.3 Leirintäalueet

Leirintäalueverkko on tiheä ja useimmilla alueilla on mökkejä (hytte) ja tilaa matkailuvaunuille. Luokitusjärjestelmä on 5-jakoinen. Alueiden taso vaihtelee huomattavasti. Luokitus perustuu siihen, mitä ominaisuuksia alueella on. Ominaisuuksien laatu ei välttämättä näy luokituksessa. Esimerkiksi usean tähden alueen suihkut voivat olla varsin rupisessa kunnossa. Alueella ja alueen mökeillä voi olla eri määrä tähtiä.

Telttailu rupeaa Norjassakin olemaan marginaali-ilmiö. Leirintäalueella ei aina ole kunnollisia telttapaikkoja, ainakaan vaakasuoria. Tämä kannattaa kranttujen ottaa huomioon.

Telttailua

Leirintämökki on usein 4 hengelle sovelias, varustettu kerrossängyillä, pöydällä, tuoleilla, keittolevyllä, valaistuksella, lämmityksellä ja useinmiten jääkaapilla. Tällaisen mökin hinta on luokkaa NOK 400-500/yö. Paremmin varustellut, isot ja turistirysissä sijaitsevat ovat kalliimpia.

Suihkut maksavat useinmiten erikseen. Suihkuautomaatti toimii yleensä 5 tai 10 kruunun kolikolla. Yhdellä viisikruunuisella saa tyypillisesti 3-4 minuutin nautinnon. Ajan päätyttyä vedentulo lakkaa kokonaan, tai ainakin lämpimän veden. Osa suihkuautomaateista ei ota vastaan kuin yhden kolikon kerrallaan. Luokitus ei määrittele, montako suihkua alueella tulee olla. Siksi niitä on usein yksi per sukupuoli.

Eteläisellä Skagerrakin rannikolla hintataso on selvästi muuta maata korkeampi ja edullisen majoituksen löytäminen sesonkiaikaan voi olla vaikeata.

Mökkitarjontaa on reilusti myös muualla kuin leirintäalueilla.

7.4 Maasto

Norjassa on jokamiehen oikeus. Käytännön tulkinta on, että noin 150 metriä lähemmäksi asutusta ei telttaansa saa pystyttää. Avotulen sytyttäminen ei Norjassakaan kuulu jokamiehen oikeuksiin; se on avotunturia lukuunottamatta kiellettyä kesäkuukausina 15.5-15.9.

Levähdysalueilla ei saa leiriytyä, ei asuntoautollakaan.

Maaston muodot saattavat hankaloittaa leiriytymispaikan löytymistä.

Huomaa, että erityisesti tunturiylängöillä Norjassa on runsaasti säännösteltyjä järviä, jossa ylä- ja alaveden korkeusero voi olla kymmeniä metrejä. Älä telttaile kovin lähellä tällaisen rantaa. Vedenpintaa saatetaan nostaa yöksi. Voimalaitoksen ottoputken suulla voi olla kunnon imu. Varo niitä; ne on varoituskilvin merkitty.

8 Nähtävyyksiä

8.1 Suuret vuonot

Lounaista ja läntistä Norjan rannikkoa rikkovat ja dominoivat ennen kaikkea seuraavat seitsemän suurta vuonoa ja niiden lukuisat haaravuonot:

Boknafjorden Stavangerin ja Haugesundin välillä
Hardangerfjord Haugesundin ja Bergenin välillä
Sognefjord Bergenin pohjoispuolella
Nordfjord Måløyn eteläpuolella
Storfjord Ålesundin eteläpuolella
Romsdalsfjord Ålesundin ja Molden välillä
Trondheimfjord Trondheimin pohjoispuolella

Länsirannikon suuret vuonot

Pienempiä vuonoja on tietysti lisäksi epälukuinen määrä. Isot vuonot vaikuttavat sekä maantieteeseen että liikenteeseen. Esimerkiksi Sognevuonon pituus suulta kaukaisimpien haaravuonojen päihin on yli 200 kilometriä. Teiden rakentaminen Vuono-Norjassa on haaste, koska vuoret usein putoavat vuonojen rantaan lähes pystysuorin seinämin. Lisäksi vuonojen ylitys usein joudutaan hoitamaan lautoilla, koska vuonojen syvyys (jopa toista kilometriä) usein estää siltojen ja tunneleiden rakentamisen.

8.2 Kaupunkeja

Oslo

Oslon ydinkeskustaa

Kuninkaanlinna
Frognerpark (Kuvanveistäjä Gustav Vigelandin huikea elämäntyö; Vigeland-museo puiston eteläkolkassa)

Frognerpark

Frognerparkin suihkulähde

Holmenkollen.

Oslo Holmenkollenilta

Bygdøyn museot (viikinkilaivat, Kon-tiki-museo, Fram-museo, kansanperinnemuseo jossa Golin sauvakirkko, merenkulkumuseo).
Akerhusin linna, vastarintamuseo
Kaupungintalo
Edvard Munch -museo, Tøyengate 53

Thor Heyerdahlin Ra-kaislavene Kon-Tiki-museossa

Merenkulkumuseo

Fredrikstad

Linnoituskaupunki Glomma-joen suulla
Vanhakaupunki

Halden

Fredrikstenin linnoitus vuoren rinteessä kaupungin yläpuolella, hienot näköalat.
Useita museoita
Kaarle XII:n tien pää

Fredrikstenin linnoitus

Stavanger

Öljykaupunki
Tuomiokirkko
Vanhakaupunki
Säilykemuseo (Hermetikkmuséet), Øvre Strandgate 88. Sijainti vanhassa sardiinitehtaassa ja kertoo Stavangerin kalastuksen historiasta.
Solan hiekkarannat

Stavangerin vanhaakaupunkia

Bergen

Bergen vuorilta

Vuorten väliin levittäytyvää Bergeniä

Meriakvaario
Kalatori (lohisämpylöitä, aah)
Bergenhusin linnoitus
Hansatalot Bryggenillä, hansamuseo
Fløybanen, Fløyen-vuori
Ulriksbanen, Ulriken-vuori
Troldhaugen, Edvard Griegin koti (E39, 8 km Bergenistä etelään)
Fantoftin sauvakirkko (E39, 5 km Bergenistä etelään), uudelleenrakennettu 1990-luvun palon jälkeen
Gamle Bergen, ulkomuseo, jossa 1700- ja 1800-lukujen norjalaista arkkitehtuuria
Merenkulkumuseo

Katkarapujen myyntipöytä Bergenin kalatorilla

Bergenhus

Bryggen

Fløybanen

Merenkulkumuseo

Ålesund

Jugendkaupunki, rakennettu vuoden 1904 palon jälkeen
Näköalavuori Aksla (189 m)
Tiet ulkosaarille

Ålesund

Lillehammer

Lillehammerin puukeskustaa

Lillehammerin katuja

Puukeskusta
Olympiakaupunki 1994
Museoalue Maihaugen
Norsk Vegmuseum, Norjan tiemuseo, kaupungin ulkopuolella noin 15 km pohjoiseen.

Tiemuseo

Tunnelinkaivuumuseo

Gudbrandsdalen Lillehammerin kohdalla

Kristiansund

Saarille rakennettu kaupunki
Merenalainen tunneli Bergsøyan saarelle, josta siltoja pitkin mantereelle
Kirkko

Trondheim

Tuomiokirkko (Nidaros-katedraali), Norjan kuninkaiden kruunajaiskirkko.
Vanha Nidelvan silta
Vanhakaupunki

Nidaros-katedraali

Narvik

Ofoten-vuono.
Näköalahissi Fagernesfjelletille
Maailman suurin malmisatama
Sotamuseo

Ofoten

Tromsø (Tromssa)

Jäämeren katedraali.
Polaria
Tromsøn silta

Jäämeren katedraali

Alta (Alattio)

Kalliopiirrosalue (Unescon maailmanperintölistalla).
Museo
Trangdalenin kanjoni (tie 93)

Altan kalliopiirrosalue

Hammerfest

Maailman pohjoisin kaupunki
Kalasatama
Jääkarhuklubi

8.3 Muita mielenkiintoisia paikkoja

Seuraavassa joitakin valittuja paloja norjalaisista nähtävyyksistä. Sulkeissa on esitetty tie, jonka varrella tai läheisyydessä nähtävyys on sekä taajamien ulkopuolella olevien osalta etäisyys taajamasta tietä pitkin.

Lindesnes (tie 460, Kristiansandista 85 km länteen). Norjan mantereen eteläisin kohta. Kalliolle rakennettu majakka (1915), jonne pääsee nousemaan. Toisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia.

Lindesnes

Lista (tie 43, Kristiansandista 120 km länteen). 38 metriä korkea majakka laakealla niemimaalla. Majakkaan pääsee nousemaan, komeat näköalat.

Lista

Verdens Ende (tie 308, 25 km Tønsbergistä etelään). Nimensä mukainen maailmanlaita: avomerelle aukeavat silokalliot, hienot näköalat. Vanhanaikaisen vipumajakan ("vippefyr") replika vuodelta 1932.

Verdens ende

Vipumajakka

Risør (tie 416, Oslosta 230 km lounaaseen). Skagerrakin rantakaupunkeja, joissa alueelle tyypillisesti talot maalattu valkoisiksi. Akvaario.

Risør

Drammen (E18, E134). Spiralen: 7 kierrosta tekevä tunnelitie näköalapaikalle. Kartta
Blaafarveverket (Åmot, tie 287, Drammenista 40 km länsiluoteeseen). Entinen kobolttitehdas, nykyisin tunnettu taidekeskus. Lasimyymälä, perinnemyymälöitä. Lähistöllä raaka-ainetta tuottanut kobolttikaivos ja taiteilija Th Kittelsenin museo sekä näköalapaikka.

Blaafarveverket

Rennfast (E39, Stavangerista 15 km pohjoiseen ). Stavangerin ja Rennesøyn välillä kuuden ja neljän kilometrin merenalaiset tunnelit. Tiemaksu. Kartta
Telemarkin kanava. 1800-luvulla rakennettu vesireitti Skienistä Daleniin Bandak-järvelle. Erityisen viehättävät Ulefossin ja Vrangfossin monikammioiset sulut. Ulefossissa kanavaa ja Ulefossin valurautatuotteita valmistavan tehtaan tuotteita esittelevä museo.

Ulefoss tie 36 Skienistä luoteeseen

Vrangfoss tie 359 5 km Ulefossista länteen

Haldenin kanava. 1850-luvulla rakennettu 75 km pitkä kanavareitti Haldenistä itään Ruotsin rajan tuntumaan ja edelleen pohjoiseen

Ørjen sulku

Gloppedalsura (tie 503, Stavangerista 60 km itäkaakkoon). Uskomaton kivikasa, jonka seassa kulkee valtatie.

Gloppedalsura

Gloppedalsura

Prekestolen (tie 13, Stavangerista 70 km itään). "Saarnastuoli". Tasalakinen uloke vuoressa ja 600 m pystysuora pudotus Lysefjordiin. Noin 2 tunnin kävelymatka, joka vaatii kohtalaista kuntoa. Kartta
Låtefossen (tie 13, Oddasta 15 km etelään. Aivan tien varressa sijaitseva kuohuva koski.

Låtefossen

Steindalsfossen (tie 7 Norheimsund, 75 km Bergenistä itään). Vesiputous, jonka taakse pääsee kulkemaan polkua pitkin.

Steindalsfossen

Langedrag (Tunhovd, teiden 40 ja 7 välissä, 200 km Oslosta luoteeseen)

Langedrag

Salhus (tie 564, 15 km Bergenistä pohjoiseen). Tekstiiliteollisuuden ympärille norjalaisen teollistumisen aikana 1800-rakentunut pikkukaupunki. Tekstiiliteollisuusmuseo.

Salhus

Nordhordlandsbrua (E39, 20 km Bergenistä pohjoiseen). Maailman pisin vain päistä ankkuroitu ponttonisilta.

Nordhordlandsbrua

Kråkenes (tie 15). Samalla Vågsøyn saarella kuin Måløyn kaupunki. Upeita merinäköaloja ja pystysuoria kallioita. Majakka.

Kråkenes

Kannesteinen (tie 15). Måløystä 8 km Oppedaliin. Kivi, jonka meri on muotoillut mielenkiintoisen näköiseksi. Ranta-alue täynnä hiidenkirnuja. Kuva

Kannestein

Vestkapp (tie 620, Måløystä 50 km pohjoiseen). Norjan mantereen läntisin kohta. Kallionkieleke 496 metrin korkeudessa. Upeat näköalat ympäroivälle merelle ja vuoristoon. Ravintola ja matkamuistomyymälä. Ervikissä hiekkaranta ja St Svithun -laivan muistokappeli.

Vestkapp

Runde (tie 654 Leinøylle, josta paikallistietä Goksøyriin, Ålesundista 40 km länsilounaaseen). Lintuvuori, jonka yläreunaan pääsee merkittyjä kävelyreittejä. Matkaa vajaa tunti. Kuva

Runde

Røros (tiet 30 ja 31). Kaivoskaupungin vanhat rakennukset Unescon maailmanperintöluettelossa. Olavsgruva kaupungin ulkopuolella, nykyisin museona.

Røros

Rørosin pääkadulta

Trollveggen (E136, Åndalsnesista 10 km etelään). 1000 m korkea pystysuora vuorenseinämä. Kiipeilijöiden mekka. Hyppääminen laskuvarjoilla on kiellettyä tapahtuneiden onnettomuuksien takia, mutta sitä kuitenkin harrastetaan. Kartta
Atlantintie (tie 64 Kristiansund-Molde, Kristiansundista 25 km länteen). Aivan ulkomeren rantaan rakennettu tie, tiemaksu. Pikkutie Vevang-Bud seuraa Hustadvikan rantaa, näköalat aavalle merelle.

Atlantintie

Kristiansundin liikennejärjestelyt Bergsøyan saaren kautta: Gjemnesundin riippusilta (E39, Norjan pisin, 1257 m), Freifjordin tunneli (tie 70, 5086 m, maailman pisimpiä merenalaisia tunneleita) ja Bergsøysundetin ponttonisilta (E39, tie 70, 933 m,). Tiemaksu näiden kolmen tien risteyksessä. Kartta

Bergsøysundetin ponttonisilta

Aurland ja Flåm (tie 50). Aurland-vuonon pohjukassa kansallismaisemien keskellä. Flåmista junayhteys maisemarataa pitkin Oslon-Bergenin radalle Myrdaliin. Kartta

Aurlandin kansallismaisema

Flåmbanen

Flåmbanen

Flåmbanen

Helgelandin rannikko, Bodøsta etelään (tie 17). Avomeren rannalla kulkeva reitti. Kuusi lauttaa. Kartta

Merestä nouseva saari

Vuonon pohjukka ja jäätikkö

Svartis-tunnelin suu

Saari ja vino vuorenhuippu

Merestä nousee teräväkärkinen vuorenhuippu

Lumista vuoristoa

Torghatten (tiet 17 ja 76, Brønnøysund). Vuori, jonka läpi on aikojen aikana syntynyt reikä (korkeus 30 m, leveys 15 m). Polku pysäköintipaikalta noin 30 min, ei huonojalkaisille eikä huonosta tasapainosta kärsiville.

Näkymä Torghattenin reiän läpi merelle

Saltstraumen (tie 17, Bodøstä 33 km itäkaakkoon). Kapea salmi, jonka läpi reitti lähes 100 km pitkälle vuonolle. Maailman voimakkain vuorovesivirta. Silta salmen yli, hyvät näköalat. Opastuskeskus.

Pyörteitä Saltstraumenissa

Veden uurtamia Saltstraumenin rantakallioita

Saltstraum ja auringonlasku

Lofootit ja Vesterålen (E10, tie 82). Teräviä vuoria, hiekkaisia poukamia, upeita näköaloja, kalasatamia.

Lofootit

Å i Lofoten

Borg i Lofoten

Lofoottien viikinkikeskus

Raftsundet

Røstin saariryhmä

Uttakleivi

Lofoottien tien sillat: Tjeldsund, Sortland (vanhalla reitillä, tiet 82 ja 85), Langøysundet, Gimsøystraumen, Hamnøya ja Sørvågen. Kartta

Tjeldsundin silta

Andøyan saari (tie 82) ja saaren kärjessä Andenesin kylä. Valassafarien lähtöpaikka, kesäisin autolautta Senjan saarelle.

Andenesin majalla

Kautokeino (tie 92). Norjan saamelaisten keskuspaikka. Juhlsin hopeapaja.

Kautokeino

Nordkapp (E69). Varsinkin keskieurooppalaisten kesäisin tungokseen asti suosima maailman laita. Kannattaa muistaa tunnelitien tiemaksun lisäksi korkea pysäköintimaksu: NOK 215/henkilö, NOK 75/lapsi, 505/perhe (2 aikuista ja 2 lasta) (2009).

Nordkapp

Nordkinnhalvøya: Mehamn, Gamvik (tie 888) ja Kjøllefjord (tie 894). Mantereen pohjoisimmat paikat (Nordkapp on saarella). Mehamnin hotelli mainostaa olevansa maailman pohjoisin.

Slettnessin majakka Gamvikissä

Vuononäkymä Kjøllefjordista

Vardø (E75) (Vuoreija). Itäisin kaupunki merenalaisen tunnelin takana. Kaupungissa on yksi puu: Vardøhusin linnoituksen pihalla oleva pihlaja. Kaupungin hotelleista voi käydä kyselemässä matkamuistoksi Ultima Thule -todistuksia.

Tie sukeltaa Vardøn tunneliin

Hamningberg (Vardøn tunnelin suulta tieltä E75 40 km). Entinen kalastajakylä avointa Barentsinmerta vasten. Itse kylää mielenkiintoisempi on aivan uskomaton tie sinne.

Hamningberg

Hamningbergin tieltä

Hamningbergin tieltä

Hamningbergin tieltä

Grense Jakobselv (tie 886, Kirkenesistä 60 km itään). Rajajoki Venäjää, entistä Suomen Petsamoa vasten. Kirkko meren rannalla, "maailman laita".

Grense Jakobselv

Norjan ja Venäjän raja

Grense Jakobselv

8.4 Vuononrantoja, järviä ja laaksoja

Seuraavassa on lueteltu muutamia reittejä, jotka ovat erityisesti miellyttäneet omaa silmääni.

Tie 7 Hardangervuono (Norheimsund-Granvin). Hidas ja paikoitellen kapea tie, joka kulkee noin 50 km Hardangervuonon pohjoisrantaa. Näköalat Folgefonnin jäätikölle.

Folgefonn

Tie 13 Ryfylkevegen (Stavanger-Røldal). Meren ja järvien rantoja. Suldalsvatnetin rannan tunnelitiellä lähes 20 tunnelia.

Suldalsvatn

Suldalsvatnetin tunneleita

E39 Stavanger-Bergen. Kaksi merenalaista tunneliosuutta ja kaksi lauttayhteyttä (Mortavika-Årsvågen 25 min ja Sandvikvåg-Halhjem 50 min). Vaihtoehtoinen reitti Stavangerin ja Haugesundin välillä avomeren reunaa kulkeva lauttayhteys Mekjarvik-(Kvitsøy-)Skudeneshavn, 85 min ja tie 47.

Vuonomaisemaa Bergenin ja Haugesundin välillä

Kvitsøyn majakka

Lähestytään Stavangeria

Tie 38 + paikallistie Dalen-Kvitseid-Lunde. Telemarkin pitkiä järviä seuraava reitti.

Bandak

Tie 569 Dale-Eikemo-Romarheim. E16:n ja E39:n yhdistävä kapea ja mutkainen vuononrantatie.

Tie 569

Tiet 57/E39/55 Rysjedalsvika-Vadheim-Høyanger-Balestrand-Hella-Sogndal. Sognevuonon pohjoisrannan tie. Lautta Dragsvik-Hella. Akvaario ja Kviknesin hotelli Balestrandissa Vadheim-Balestrand uudehkoa ja norjalaisittain poikkeuksellisen sujuvaa vuononrantatietä.

Balestrand

Tie 60 Byrkjelo-Stryn. Viehättävät vuononäkymät laskeuduttaessa Utvikiin. Kartta
Tie 15 Stryn-Måløy. Hornindalsvatnetin (Euroopan syvin järvi, 517 m) ranta, Nordfjordin pohjoisreuna. Kartta
Tie 651 Straumshamn-Volda. E39 kulkee lautalla Austefjordin poikki, mutta noin 30 km pitempi reitti vuonon pohjukan ympäri tarjoaa heinoja näköaloja. Vuonon pohjoisrannan tieosuus nousee korkealle vuonon ylle.

Austefjord

Tie 655 Norangsdalen (Hellesylt-Lekneset). Kapea ja hyvin karu laakso korkeiden vuorien välissä. Lyngstøylvatn-järvi, joka syntynyt vuonna 1908 maanvyörymän tukkiessa joen kulkureitin; veden alla näkyy veden alle jääneiden rakennusten perustuksia. Øyessä vuonna 1893 perustettu Hotel Union Øye.

Norangsdalen

Hotel Union, Øye

Tiet 815 ja 817, Gimsøya-Stamsumd-Leknes. Lofoottien Vestvågøyan eteläisen rannan tie.
Andøyan rantatiet (numeroimaton maantie ulkoreunalla, tie 82 sisäreunalla). Merinäköaloja ja esimerkki siitä, kuinka erilainen saaren maasto on eri reunoilla. Kartta
Melbu-Langneset-Stokmarknes (Hadseløyan läntisen rannan tie). Vaihtoehtoinen reitti Lofooteille. Hienona näköaloja Lofooteille ja Atlantille.
Senjan saaren tiet 86 Finnsnes-Gryllefjord-Torsken ja 860 Finnsnes-Skrolsvik. Vuoria ja merinäköaloja.
Havøysundin tie (tie 889 Olderdalen-Havøysund). Lähes 100 km karua Jäämeren vuononrantaa ja näköaloja avomerelle.

Havøysundin tie

Havøysundin tie

Havøysund

Porsangervuonon ranta (E6, tie 98 Olderdalen-Lakselv-Børselv). Näköalat Ruijan suurimmalle vuonolle.
Varanginvuonon rannat (E6 Varangerbotn-Kirkenes, E75 Varangerbotn-Vadsø-Vardø). Karua pohjoisen maisemaa.

Varanginvuono

Maininkeja Varanginvuonolla

Nesseby

Tana Bru, Tenojoen silta

8.5 Tuntureiden ylityksiä ja serpentiiniteitä

Tunturinylitystiet kulkevat yleensä aution ja maisemiltaan upean ylängön poikki. Vuono-Norjassa niihin usein liittyy laskeutuminen serpentiinitietä alas.

Suleskarvegen (tie 45, Stavangerista 120 km itään) ja Lysebotn: Yksinäistä kuumaisemaa. Lysebotniin johtavalla haaralla 30 serpentiinimutkan laskeutuminen vuonon pohjukkaan.

Kesäautoilua Suleskarin tiellä

Suleskarin maisemia

Suleskarin maisemia

Lysebotnin serpentiinitie

Haukelifjell (E134, Drammenista 250 km länteen). Ylityskorkeus 1085 m. Tunnelin (Haukelitunnelen, 5682 m) voi ohittaa vanhaa Dyrskarin tietä (ylityskorkeus 1148 m). 50 kilometriä pitkä tunturiylängön ylitys. Røldalin serpentiinitie.

Haukeli

Dyrskar

Røldalsvegen Sauda-Røldal, (tie 520, Drammenista 290 km länteen). Ylityskorkeus 980 m. Erittäin karua maisemaa. Komea näköala Røldalsvatn-järvelle.

Røldal

Røldalsfjellet (E134, Drammenista 280 km länteen). Tunnelitie, kahden tunnelin (Røldaltunnelen 4671 m, Seljestadtunnelen 1240 m) välillä lyhyt hetki ulkoilmassa Seljestadjuvetin rotkossa. Tunnelit voi ohittaa 1860-luvulla rakennettua vanhaa tietä, joka erkanee kummassakin suunnassa juuri ennen tunnelin suuta. Vanhan tien ylityskorkeus 1067 m, ei asuntovaunuille ja -autoille (Leveysrajoitus Seljestadjuvetin osuudella 2 metriä). Tunnelitien ylityskorkeus 871 m.

Seljestad

Hardengervidda ja Måbødalen (tie 7, Oslosta 250-300 km länsiluoteeseen). Spiraaleilla kulkeva tunnelitie. Vøringfossen (Fossli), 145 m, Norjan komeimpia. 80 kilometriä pitkä tunturiylängön ylitys. Ylityskorkeus 1250 m. Hardangervidda on Norjan suosituimpia vaellusseutuja.

Vøringsfoss

Hardangervidda

Peer Gynt -tie (teiden 254 ja 255 välillä, 50 km Lillehammerista luoteeseen). Yksityistie, joka kulkee suurelta osaltaan ylängöllä noin 1000 metrin korkeudessa. Maksullinen tie, joka koostuu kahdesta erillisestä osuudesta: Skei-Gålå ja Fefor-Dalsætra, kummallakin osuudella tiemaksu (NOK 60+60, 2006). (Voi kulkea vain jommankumman osuuden.)

Peer Gynt -tie

Peer Gynt -tie

Jotunheimvegen (teiden 51 ja 255 välillä) Skåbu-Bygdin. 45 kilometrin mittainen tunturinylitystie, joka kulkee karun upealla ylängöllä. Yksityistie, tiemaksu (NOK 80, 2006). Skåbu on Norjan korkeimmalla (800 m) sijaitseva vakituisesti asuttu kylä.

Jotunheimvegen

Rjukan (tie 37, Drammenista 150 km länteen). Vanha teollisuuskaupunki Gausta-tunturin (1883 m) juurella. Köysirata Gvepseborg-vuorelle (890 m). Vemorkissa sodan aikana saksalaisten raskasvesitehdas, jonka Norjan vastarintaliike tuhosi. Ylityskorkeus 1000 m Rjukanin länsipuolella.

Rjukan

Rjukan-Tuddal, Gaustan rinnettä kulkeva tie. Ylityskorkeus 1260 m. Avarat maisemat. Tien pohjoispäässä serpentiinilaskeutuminen Rjukaniin. Pysäköintipaikka, josta polku Gaustan huipulle.

Gausta

Veggli-Tinn Austbygda (teiden 40 ja 364 välissä). Ylityskorkeus noin 1000 m. Yksityinen tie, osin soratie, hyväkuntoinen. Tiemaksu.

Veggli

Valdresflya (tie 51, Oslosta 250 km luoteeseen). Ylityskorkeus 1390 m. Näköalat Jotunheimiin

Jotunheim

Valdresflya

Friisvegen (Ringebu-Atna, Lillehammerista 60 pohjoiseen). Ylityskorkeus 1140 m. Näköalat Rondaneen. Kartta
Dovrefjell (E6, Hjerkinn-Oppdal). Ylityskorkeus 1026 m.

Dovrefjell

Dalen (tiet 38 ja 45, Drammenista 180 länteen). Kylä laaksossa, johon pääsee vain serpentiiniteitä pitkin. Telemarkin kanavan päätöspiste, vanha entisöity Bandak Hotell 1800-luvun lopulta.

Dalen

Hol-Aurland (tie 50, Oslosta 250-300 km länsiluoteeseen, Bergenistä 200-250 km itäkoilliseen). Kansallismaisema Aurlandin itäpuolisista serpentiineistä. Serpentiinimutkia tunnelissa. Pitkä tunturinylitystie. Ylityskorkeus 1160 m.

Vassbygdi

Vassbygdin serpentiinin valo-ohjaus

Strandavatnet

Bergsjøn tunturiseutu. Tunturitie Ål (tie 7) - Hovet, osin maksullinen yksityistie. Puutonta ylänkömaisemaa

Ål-Hovet

Aurlandvegen Lærdal-Aurland (ei tunnelitie E16). Ylityskorkeus 1306 m. Toinen kansallismaisema Aurlandin yläpuolisista serpentiineistä.

Aurlandvuono

Aurlandsdalen

Aurlandvegen

Aurlandvegen

Vanha Vossin-Bergenin tie Dalen-Hamlagrø-Bulken. Ylityskorkeus 625 m. Uuden E16:n valmistuttua huomaamaton; viitoitus Dalenista "Bergsdalen", Bulkenista "Hamlagrö". Karut maisemat Hamlagrøvatnin rannoilla. Pengerretty serpentiinilasku ahdasta ja syvää Bergsdalenia alas Daleniin.

Bergsdalen

Stalheimklieva (E16, Vossista 33 km koilliseen, Bergenistä 130 km itäkoilliseen). Vanha tie ohi tunnelin, nousu parhaimmillaan 18 %, museotie. Suositellaan ajoa alhaalta ylöspäin. Kartta
Vikafjell (tie13, Voss-Kvanndal). Ylityskorkeus 986 m). Tien Sognevuonon päässä Vangsnesissa 26 metriä korkea viikinkilegenda Fritjov Rohkeaa esittävä patsas, jonka viikinkien ihailija Saksan keisari Wilhelm II lahjoitti.

Vikafjell

Fritjov Rohkea

Gaularfjell (tie 13, Dragsvik-Førde, Sognevuonon pohjoispuolella), kuuluisa serpentiinitie, näköalatasanne. Ylityskorkeus 745 m.

Gaularfjell

Øvre Årdal-Tyin (tie 53, Sognevuonon pohjukassa). Ylityskorkeus 1117 m. Kesämökkialuetta. Serpentiinilaskeutuminen Øvre Årdaliin.

Tyin

Tindevegen, Øvre Årdal-Turtagrø (teiden 53 ja 55 välillä), maksullinen yksityistie Årdalin ja Jotunheimin välillä, ylityskorkeus 1300 m. Serpentiinilaskeutuminen Øvre Årdaliin.

Tindevegen

Austanbotntindane

Sognefjell (tie 55, Sogndal-Lom). Ylityskorkeus 1434 m, korkein yleisen tien kohta Norjassa.

Sognefjelletin tien serpentiineissä

Tie kipuaa Sognefjelletille

Sognefjelletin tien huipulla

Sognefjelletin vuoristoa

Juvasshyttan tie. Yksityistie Galdhøpiggenin juurelle Juvasshyttanille (1841 mpy). Korkeimmalla Norjassa kulkeva yleisen liikenteen käytössä oleva tie. Paikoitellen varsin jyrkkä. Hyväkuntoinen, valtaosin päällystetty. Tiemaksu.

Juvasshyttan tie

Juvasshyttan tie

Galdhøpiggen

Leiri Galdhøpiggenllä

Strynefjellet (tie 15, Strynistä 40 km itään), tunnelitie. Ylityskorkeus 943 m

Strynefjellet

Vanha Strynefjelletin tie (tie 258), jonka varrella Strynin kesähiihtokeskus. Ylityskorkeus 1139 m.

Strynin kesähiihtokeskus

Strynefjellet

Vanhaa Strynefjelletin tietä

Vanhan Strynefjelletin tien maisemia

Laskeutuminen Strynin laaksoon

Strynefjellet-Lom (tie 15). Tie laskeutuu hiljalleen tuntureilta alas laaksoon. Useita näyttäviä koskia.

Ottdalen

Pollfossen

Tie Kråkenesin majakalle (tie 617 Måløystä Raudebergiin, josta 15 km hyväkuntoista uutta tietä Kråkenesiin). Huikeita merinäköaloja. Refvikan hiekkaranta Raudebergin juurella.

Raudeberg

Geiranger (tie 63, Oslosta 440 km koilliseen, Ålesundista 110 km kaakkoon, Åndalsnesistä 90 km etelään). Eteläinen serpentiini Strynefjelletiltä (ylityskorkeus 1038 m), yksityistie Dalsnibballe (1476 m). Ennen Geirangeria Flydalsjuvet, näköalapaikka. Pohjoinen serpentiini (Ørneveien, Kotkantie, 624 mpy).

Geiranger

Kotkantie

Nibbeveien (haarautuu tiestä 63) Dalsnibba-vuorelle. Yksityistie, joka nousee tunturin reunaa (ei kaiteita) 1500 metrin korkeuteen näköalapaikalle. Upeat näköalat Geirangervuonolle ja ympäröivään vuoristoon. Tiemaksu.

Näköala Dalsnibbalta Geirangerin laaksoon

Nibbeveien

Trollstigen (tie 63, Åndalsnesistä 20 km etelään). Ylityskorkeus 850 m. Norjan kuuluisin serpentiinitie.

Trollstigen

Trollstigenin yläosaa hempeässä juhannussäässä 1997

Hellesylt-Stranda (tie 60, Ålesundista 90 km kaakkoon). Ylityskorkeus 450 m. Näköalat Geiranger- ja Sunnylvs-vuonoille.

Sunnylvsfjorden

Saltfjellet (E6, 70 km Mo i Ranasta koilliseen). Ylityskorkeus 440 m. Napapiiri.

Napapiiri

Finnmarkvidda (tie 92 Kautokeino-Alta, E6 Alta-Skaidi).

Finnmarkvidda

Ifjordfjellet (tie 98). Ylityskorkeus 370 m. Kartta
Nordkinhalvøya (tie 888 Ifjord-Mehamn, tie 894 -Kjøllefjord, maantie Mehamn-Gamvik). Uskomatonta kuumaisemaa

Nordkinhalvøyan kuumaisemaa

Varanginniemi (tie 890 Tana-Berlevåg, tie 891 -Båtsfjord).

Varanginniemi

Berlevåg

Berlevågin laituri

8.6 Jäätiköitä

Folgefonni, näköalat Hardangervuonolta

Folgefonn

Jostedalsbreen. Manner-Euroopan suurin jäätikkö 1.252 m², korkein huippu 2.038 m. Saavutettavissa ainakin Briksdalista (tie 60) ja Fjærlandista (tie 5). Fjærlandissa jäätikkötietokeskus.

Briksdalsbreen

Bøyabreen

Jølstravatnet ja Jostedalsbree

Svartisen. Saavutettavissa Holandista (tie 17), josta laivalla 15 min vuonon poikki sekä Mo i Ranan pohjoispuolelta Raudvassdalenin kautta (vene- ja kävelymatka).

Svartisen Holandfjordin yli

8.7 Sauvakirkot

Keskiaikainen kirkonrakennustyyli. Parhaiten säilyneet Heddalissa (E134, Drammenista 75 km länteen, Notodden), Borgundissa (E16, Oslosta 245 km koilliseen, Lærdalista 30 km itään) ja Urnesissa (tie 55, maantietä Skjoldenista 30 km, lautta vuonon poikki Solvornista 15 km Sogndalista pohjoiseen, Unescon maailmanperintöluettelossa).

Borgundin sauvakirkko

Eidsborgin sauvakirkko

Røldalin sauvakirkko

Vikin sauvakirkko

Vikin sauvakirkko, yksityiskohta

Lomin sauvakirkko

8.8 Keskiyön aurinko

Longyearbyen (Huippuvuoret) 20.4-20.8

Nordkapp 14.5-29.7.

Hammerfest 16.5-27.7.

Keskiyön aurinko Hammerfestissä

Tromsø 20.5.-22.7.
Narvik 25.5.-18.7.
Svolvær 28.5-14.7
Bodø 4.6.-8.7.

9 Ruoka

9.1 Mitä norjalaisessa kaupassa myydään

Norjalainen ruokakauppa on suomalaisen kaltainen, mutta eroavaisuuksia toki on.

Norja tuottaa huomattavat määrät kalaa ja muita meren tuotteita, kuten katkarapuja. Norjalaisessa ruokakaupassa ei useinkaan ole saatavilla tuoretta kalaa tai kuorittuja katkarapuja (paitsi majoneesikastikkeessa).

Leipä on edullista. Sämpylöitä kannattaa tutkia ennen ostamista, koska eräät sämpylän näköiset leivonnaiset ovat makeita pikkupullia.

Kalapullat (fiskekaker) ovat paketissa hurjan näköisiä, mutta paistettuina erittäin maukkaita. Pakastettua kalaa on hyvinkin paljon kaupan; muutenkin norjalaisessa kaupassa painopiste on Suomea enemmän pakasteissa.

Erilaisia maukkaita turskanmätisäilykkeitä on kaupan. Tunnettuja nimikkeitä ovat Svolværpostej ja Lofotenpostej.

Lihatuotteet ovat kalliita. Paikallinen erikoisuus on fårepølse, lammasmetwursti. Siitä joko pitää tai sitten ei pidä. Norjalaisten makkaroiden rasvapitoisuus on korkea.

Lapsille voi yrittää syöttää Lapskausia, joka on eräänlainen perunavihannesjauhelihamössö. Myydään vajaan kilon säilykepurkeissa.

9.2 Kaupat

Halpakauppaketjut Rimi ja Rema1000 ovat levinneet kaikkialle Norjaan. Näissä hintataso on kohtuullinen. Ruokaa saa kauppojen lisäksi myös isoimmilta huoltoasemilta. Lauttojen kahviossa voi nauttia katkarapuleivän. Majoneesilla.

Paikallinen Alko on nimeltään Vinmonopolet. Sillä on nykyisin jopa valomainoksia. Olutta noin 4,5 prosentin alkoholipitoisuuteen asti saa ruokakaupasta.

Kaupat ovat auki suunnilleen samalla tavoin kuin Suomessa. Maaseudulla voivat olla sunnuntaisin muutaman tunnin auki.

10 Hinnat

Norjan hintataso on mykistävä.

Ruoka ja polttoaine ovat häkellyttävän hintaisia. Kalatuotteet ovat kohtuullisen hintaisia, mutta lihatuotteet ovat hyvinkin kalliita.

Bensiinin hinta on noin 11,00-13,00 NOK/l (heinäkuu 2006). Bensiinin hinta vaihtelee Norjassakin maailmanmarkkihinnan muutosten tahtii.

Lauttoihin ja tiemaksuihin saa menemään paljon rahaa, jos kulkee rannikkoseuduilla.

11 Materiaali

11.1 Kartat

Parhaat Norjan kartat ovat Cappelenin maantiekartat. Lehdet 1-3 etelästä Trondheimin pohjoispuolelle ovat mittakaavaltaan 1:325000 ja pohjoisen lehdet 4-5 1:400000. Toinen vaihtoehto on Statens Kartverkin koko Norjan maantiekarttakirja mittakaavassa 1:300000.

Norjassa uusittiin teiden numerointi vuonna 1992 ja keväällä 1997 tehtiin lisämuutoksia eurooppateiden uusien linjauksien takia. Uusia teitä on myös rakennettu varsin vilkkaasti. Älä lähde matkalle vanhentuneen kartan varassa.

Suurten viivojen suunnitteluun on hyvä olla myös pienimittakaavaisempi kartta.

11.2 Matkaoppaat

Hyvin paljon tietoa sisältää kirja "Autolomalla Norjassa", Nortrabooks A.S. ja Avita-Kustannus Oy. Vuoden 1993 suomenkielinen painos sisältää järkyttävän määrän kirjoitusvirheitä ja käsittämättömiä lauseita ja se rupeaa auttamattomasti vanhenemaan. Uudempaa painosta ei liene otettu. Kirjasta on saatavilla englanninkielinen painos vuodelta 2004, ISBN 8290103832, esimerkiksi Amazonin kautta.

11.3 Matkailutoimisto

Norjan valtion matkailutoimiston Helsingissä sijainnut hyvin palvellut toimisto on lakkautettu ja toiminta on siirtynyt lähinnä internetiin. Matkailutoimiston sivuilta http://www.visitnorway.com on ladattavissa ja tilattavissa esitteitä.

12 Sanastoa

Seuraavassa on lueteltu muutamia sellaisia norjankielisiä sanoja ja sanontoja, jotka poikkeavat ruotsinkielestä. Norjankieltä kirjoitetaan kahdella tavalla, riksmål eli bokmål ja landsmål eli nynorsk. Ei kannata ihmetellä, jos sanojen kirjoitusasu vaihtelee jonkin verran. Bokmålin asema on viime vuosikymmeninä vahvistunut ja kirjoitetun nynorskin levinneisyys on enää noin 10-20%. Nynorskia käytetään etenkin länsi-Norjan maaseudulla ja kielen valinta kunkin kunnan viralliseksi kieleksi on usein poliittinen päätös. Kumpikaan kielistä ei ole "se oikea", vaan kumpikin on aikansa tulkinta siitä, miten puhuttua norjaa olisi kirjoitettava. Edes valtion nimi ei ole kielissä samassa muodossa: Norge (bokmål) vs Noreg (nynorsk). Valtakunnan lainsäädäntö julkaistaan kummallakin kirjoitustavalla.

Torikauppiaan ilmoitus kielitaidostaan

Perusääntämisohjeita:

æ	Ennen r-kirjainta 'ä', muuten 'ei'
ø	Kuten suomen 'ö'
å	Kuten suomen 'o'
øy	Jossain diftongien 'oi' ja 'öi' välimaastossa
au	Jossain suomen ä- ö- ja u-kirjainten välissä. Vastaa pitkälti ruotsin ö-kirjainta ("haug" -> "hög", "aust" -> "öst")
g	Ennen i- ja y-kirjainta sekä ei-diftongia kuten suomen 'j', muuten kuten 'g'
hv	Kuten suomen 'v'
j, gj, hj, lj	Kuten suomen 'j'
rs	Yleensä kuten englannin 'shut'
k	Ennen i-, y- ja j-kirjainta kuten ruotsin 'kyrka'
sj, sk	Ennen y-, y- ja ø-kirjainta sekä øy-diftongia kuten englannin 'shut'

Laulavalla nuotilla puhuttua norjaa on varsin vaikeaa ymmärtää kouluruotsipohjalta. Sen sijaan norjalaiset tuntuvat varsin hyvin ymmärtävän suomalaisten koulupohjalta puhumaa ruotsia, etenkin jos puhutaan hieman epäselvästi taivutuspäätteitä nieleskellen.

Aust	itä
Bakekar	kylpyamme
Bakk	mäki
Bilutleiebyrå	Autovuokraamo
Bolig	asunto (bokmål), ks bustad
Bomveg	maksullinen tie
Bratt	jyrkkä
Bre	jäätikkö
Brus	limonaadi
Brøyting	talvinen kolonna-ajo tielaitoksen auton vetämänä
Bu	mökki, pieni rakennus
Bustad	asunto (nynorsk), ks bolig
By	kaupunki
Drosje	taksi
Dyr	eläin
Dårlig	huono
Expressbåt	pikalaiva
Eid	kannas
Eik	tammi
Envegskjøring	yksisuuntainen katu
Etasje	kerros (talossa)
Ferist	Tiessä oleva lammasaidan jatke, jonka yli lampaat eivät pääse. Tehty rautatangoista ja pitää mukavaa ääntä yli ajettaessa.
Ferje	lautta
Ferjekai	lauttasatama
Fire	neljä
Fiskekaker	kalapullia
Fjernsyn	televisio
Fjord	vuono
Flyplass	lentoasema
Fløte	kerma
Forbudt	kielletty
Fortau	jalkakäytävä
Foss	koski, vesiputous
Fotgjengerfelt	suojatie
Fugl	lintu
Fylke	lääni
Gate	katu
Gjelder ikke	ei koske
Gjennomkjøring forbudt	läpiajokielto
Gulrøtter	porkkanoita
Halvøya	niemimaa (pinta-alaltaan laaja niemi)
Haug	Mäki, kukkula
Hei	Ylänkönummi
Heim	koti, asuinpaikka
Helleristing	kalliopiirros
Hjem	koti, asuinpaikka
Honnør(billett)	Eläkeläisalennus
Hoved-	pää-
Hurtigruten	"Pikareitti", Bergenin ja Kirkenesin välinen päivittäinen laivayhteys
Husk	muistaa. Nynorskiksi "hugs"
Hver dag	päivittäin
Hvor	missä
Hytte	mökki, erisnimissä usein myös tunturihotelli, esimerkiksi Juvasshytta
Håndvask	käsienpesuallas
Ikke tillatt	kielletty
Ingen adgang	pääsy kielletty
Innkjørsel	sisään ajo
Is	jää, jäätelö
Jeg forstår ikke	En ymmärrä
Jernbane	rautatie
Jordbær	mansikka
Juv	rotko
Kjær	kallis
Kjøretøy	ajoneuvo
Kjøtt	liha
Kjøttkaker	lihapullia
Kleiv	Jyrkkä vuoristopolku
Klint	(kallion) kieleke
Kylling	kananpoika, broileri
Langs	pitkin
Lukket	suljettu
Lunsj	lounas
Lyng	Kanerva
Mange	monta, useita
Mark	Laaja usein metsäinen maa-alue. Esim Oslomarka: Oslon pohjoispuoleinen metsäalue
Melk	maito
Mo	suo
Multe	hilla, lakka
Mye	paljon, "Hvor mye er klokken?" = "Paljonko kello on?"
Myk	pehmeä
Myr	suo
Ni	yhdeksän
Omkjøring	kiertotie
Opptatt	varattu, täynnä
Plass	paikka
Politi	poliisi
Potettgull	perunalastu
Pølse	makkara
Raud	punainen (nynorsk)
Rekkverk mangler	kaiteet puuttuvat
Rimelig	halpa
Rogn	mäti, tuhka
Rundkjøring	liikenneympyrä
Rundstykke	sämpylä
Rutehefte	aikataulu
Selskap	yhtiö
Servering	ruokaa tarjolla
Seter/sæter	Tuntureilla sijaitseva tila (nykyisin usein majoitusliike). Paikannimissä usein määräisessä muodossa setra/sætra
Skar	Sola, rotko
Skip	laiva
Slett	Tasainen, tasanko
Snuplass	kääntöpaikka
Sone	vyöhyke, alue
Solbær	mustaviinimarja
Spisekort	ruokalista
Spisesal	ravintolasali, ruokailutila
Spisevogn	ravintolavaunu
Stavkirke	sauvakirkko
Straum	virta
Støl	Kuten "seter"
Sunn	etelä
Sykehus	sairaala
Syltetøy	hillo
Takk	Kiitos
Taler de engelsk	Puhutko englantia?
Tang	merilevä
Ti	kymmenen
Tind	vuoren huippu
Tjuve	kaksikymmentä
Trekk	vedä
Trykk	työnnä
Tu	kaksi
Torskerogn	turskanmäti
Tyve	kaksikymmentä
Uke	viikko
Unnskyld	anteeksi
Vann	vesi
Vass	järvi
Vatn	järvi
Vegbom	tien sulkeva puomi
Vei	tie
Voksen	aikuinen
Voll	pato, penger, valli
Vær så god	Olkaa hyvä
Værelse	huone
Å	Ruotsinkielen att-sanan vastine ilmaisemassa verbin infinitiiviä. Hyggelig å treffe deg = Hauska tavata sinua.
Øl	olut
Øy	saari

Norjan nomineilla on kolme sukua: en-artikkelia käyttävät maskuliinit, en- ja ei-artikkeleita käyttävät feminiinit sekä ett-artikkelia käyttävät neutrit. Taivutustapoja on vaihtoehtoisia, sekä muodollisempaa että epämuodollisempaa esitystapaa varten. Muodollisemmassa tyylissä feminiinejä voidaan taivuttaa kuin maskuliineja. Feminiinien yksikön ja neutrien monikon määräinen muoto päättyy usein a-kirjaimeen. Maskuliinien ja feminiinien monikon määräisen muodon pääte on "ene" ja se on myös neutrien vaihtoehtoinen muoto. Määräisiä muotoja käytetään usein paikannimissä: Kvinesheia, Liabygda, Leirvika, Saltstraumen, Kvitsøya, Høytindene. Bokmålin ja nynorskin väliset erot tuovat vielä lisää epämääräisyyttä taivutusmuotoihin.

13 Yleistietoa Norjasta

Väkiluku: n. 4,5 miljoonaa (2003)
Lapsikuolleisuus: 0,39 % (2003)
Elinikäennuste: 79,1 vuotta, miehet 76,1 vuotta, naiset 82,2 vuotta (2003)
Pinta-ala 324.220 km², josta maata 307.860 km²
Maarajaa 2.544 km, josta Suomea vasten 729 km, Ruotsia 1.619 km ja Venäjää 196 km.
Korkein kohta: Glittertinden 2.472 m (huipulla jäätikkö), Galdhøpiggen 2.469 m (korkein, jos jäätikköhuippuja ei lasketa).
Levein kohta noin 430 km
Kapein kohta 6,3 km
Rantaviivan pituus 33.800 km
Pisin joki Glomma, noin 600 km
Pisin vuono Sognefjord, noin 180 km
Suurimmat järvet Mjøsa 366 km², Femund 199 km²
Syvin järvi Hornindalsvatn, 514 m, Euroopan syvin järvi
Hallitusmuoto: kuningaskunta
Hallitsija: Kuningas Harald V (17.1.1991 alkaen)
Parlamentti: Suurkäräjät (Storting), 165 jäsentä, valitaan suhteellisilla vaaleilla neljän vuoden välein
Pääkaupunki: Oslo
Läänit: 19 kpl: Akershus, Aust-Agder, Buskerud, Finnmark (Ruija), Hedmark, Hordaland, Møre og Romsdal, Nordland, Nord-Trondelag, Oppland, Oslo, Rogaland, Sogn og Fjordane, Sør-Trondelag, Telemark, Troms, Vest-Agder, Vestfold, Østfold
Kansallispäivä: Toukokuun 17. (Eidsvollin perustuslain 1814 vuosipäivä)
Suurimmat kaupungit:
Oslo (480.000 asukasta, Suur-Oslo 850.000)
Bergen (213.000)
Trondheim (136.000)
Stavanger (98.000)
Kristiansand (69.000)
Fredrikstad (57.000)
Drammen (52.000)
Tromsø (50.000)
Ålesund (36.000)
Yliopistot: Oslossa (perustettu 1811), Bergenissä (1948), Trondheimissa (1925) ja Tromsøssä (1968)
Bruttokansantuote per capita: USD 33.000 (2003)
Bruttokansantuotteen jakautuma: maatalous 1,9%, teollisuus 30,8%, palvelut 67.3% (2003)
Työvoiman jakautuma: maa- ja metsätalous sekä kalastus 4%, teollisuus 22%, palvelut 74% (2003)
Rautateitä 4.178 km, josta 2.518 km sähköistettyä (2003)
Maanteitä 91.454 km, josta päällystettyä 69.505 km (2003)
Tärkeimmät satamat: Bergen, Drammen, Florø, Hammerfest, Harstad, Haugesund, Kristiansand, Larvik, Narvik, Oslo, Porsgrunn, Stavanger, Tromsø, Trondheim

Historiaa:

8000 ekr	Asutusta: metsästystä, kalastusta
4000-3000 ekr	Maatalouden alku
1500-500 ekr	Pronssikausi
0-400 jkr	Roomalaisaika, yhteyksiä eteläisiin valtioihin. Kirjoitustaito (riimukirjaimet)
400-550	Kansainvaellusten aika. Osa Norjaa autioitui
800-1050	Viikinkiaika, vähittäisen yhtenäistymisen aikaa
872	Harald Kaunotukan voitto Hafrsfjordin taistelussa, yhtenäistymisen alku
n. 800-1000	Kristinuskon leviämisen aika.
1030	Kuningas Olavi Pyhä kaatuu Stiklestadin taistelussa, nostetaan pyhimykseksi.
1152	Arkkipiispanistuin Trondheimissa
1200	Oslosta Norjan pääkaupunki Bergenin sijaan
1261	Grönlanti Norjalle
1262	Islanti Norjalle
1319-1349	Personaaliunioni Ruotsin kanssa
1350	Musta surma, puolet väestöstä menehtyi
1380-1814	Liitto Tanskan kanssa
1536	Norja lakkasi olemasta itsenäisenä kuningaskuntana
1537	Uskonpuhdistus
1624	Oslon palo, kaupunki tuhoutui täydellisesti. Kuningas Kristian IV (1586-1648) uudelleenrakensi Oslon, joka sai uudeksi nimekseen Kristiania.
1645	Jämtland ja Härjedalen menetettiin Ruotsille sodassa
1658	Bohuslän menetettiin Ruotsille sodassa
1807-1814	Napoleonin sodat. Tanska-Norja liittoutui Ranskan kanssa
1811	Yliopisto Osloon
1814	Tanska menetti Norjan Ruotsille, joka sai Norjan korvaukseksi Venäjälle menettämästään Suomesta
1814	Norjalaisten kapinointia itsenäisyyden puolesta. Eidsvollin perustuslaki 17.5.1814. Kuninkaaksi valittiin Tanskan kuninkaan veljenpoika prinssi Kristian Fredrik. Ruotsin aloittamien sotatoimien jälkeen Kristian Fredrik luopui vallasta 10.10.1814 ja Norja muodosti liiton Ruotsin kanssa.
1814-1905	Ruotsi-Norjan liitto
1821	Ruotsin joukot Oslon porteilla osoittamassa Ruotsin kuninkaan valtaa
1854	Rautatie Oslon ja Eidsvollin välille
1874-1884	Kamppailu Norjan parlamentin puolesta, parlamentarismi voitti Ruotsin kruunun
1891	Hammerfestissä otettiin ensimmäisenä eurooppalaisena kaupunkina käyttöön sähköllä toimiva katuvalaistus.
1905	Lopullinen konflikti Ruotsin kanssa. Kansanäänestys elokuussa 1905. Unionista eroamista kannatti 368.392 norjalaista ja 184 vastusti sitä.
1905	Suurkäräjät valitsi 18.11 kuninkaaksi Tanskan prinssin Carlin. Hän astui valtaistuimelle 25.11 ja otti nimekseen Haakon VII.
1914-1918	Ensimmäinen maailmansota. Norja pysyi puolueettomana. Norjalaiset menettivät kuitenkin merkittävän osan kauppalaivastostaan sukellusvenesodan ja merialueiden miinoituksen takia.
1920	Norja liittyi Kansainliiton jäseneksi.
1924	Kristianian 300-vuotisjuhlien kunniaksi päätös muuttaa kaupungin nimi takaisin Osloksi, voimaan vuoden 1925 alusta.
1940	Saksa miehitti Norjan 9.4.1940 alkaen huolimatta Norjan puolueettomuudesta.
1945	Saksan miehitys mureni keväällä 1945 ja kuningas Haakon VII palasi maanpaosta Britanniasta 7.6.1945.
1945	Yhdistyneiden Kansakuntien perustajajäsen
1948-1951	Norja sai Marshall-apua 2,5 miljardia kruunua jälleenrakentamista varten.
1949	NATOn jäsen
1954	Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska sopivat pohjoismaisesta passiunionista, joka takaa Pohjoismaiden kansalaisten passivapauden.
1957	Passiunionin voimaanastuminen ja passintarkastusten poistuminen.
1957	Hallitsijaksi kuningas Olavi V
1960	EFTAn jäsen
1960-luku	Pohjanmeren öljyn hyödyntäminen alkoi
1972	Ensimmäinen kansanäänestys EEC:hen liittymiseksi. 53% vastaan, 47% puolesta
1991	Hallitsijaksi kuningas Harald V
1994	Sopimus Euroopan talousalueesta (ETA) EU:n ja viiden EFTA-maan (Norja, Suomi, Ruotsi, Islanti ja Itävalta) välillä.
1994	Toinen kansanäänestys EU:hun liittymisestä. Tälläkin kerralla enemmistö oli liittymistä vastaan.
1996	Suomi, Ruotsi ja Tanska liittyvät EU-maiden Schengen-sopimukseen 19.12.1996. Pohjoismaisen passivapauden säilyttämiseksi Islanti ja Norja allekirjoittavat Schengen-yhteistyösopimuksen.
2001	Schengen-järjestelyt astuvat voimaan 25.3.2001.