Valot

Lähikuvauksessa tarvitaan enemmän valoa kuin "normaalikuvauksessa", mikä johtuu vetämän objektiivin todellista valovoimaa vähentävästä vaikutuksesta. Siitä seuraa, että tarkennus vaikeutuu, esimerkiksi leikkokuvaprisma menee toiselta puolelta mustaksi ja mikroprisma näyttää pilkkutautiselta. Valotusaika kasvaa ja syvyystarkkuus pienenee kun himmennintä joudutaan pitämään auki. Eli tarvitaan lisää valoa.

Studio-olosuhteissa tämä on aina järjestettävissä lamppujen ja/tai salamalaitteen avulla. Luonnossa liikkuja kantaa mukanaan heijastavia pintoja kuten peilejä (jyrkkä valo), toiselta puolen aluminoitua ja sopivasti rypistettyä foliota ja muita kokoontaitettavia heijastimia. Tavallista salamalaitetta voi myös käyttää kunhan selvittää laitteen pienimmän tehon. Läpimittaava salama-automatiikka (TTL) helpottaa elämää jonkin verran, mutta saat varautua kohteen yli- ja taustan alivalotukseen.

Näppärin vehje on rengassalama tai makrosalama. Rengassalamassa on renkaan muotoinen välähdyspää joka voidaan kiinnittää objektiivin suodatinkierteeseen ja voimaosa erikseen esimerkiksi salamaistukkaan. Niiden ohjeluku on varsin pieni, koska kuvausetäisyys on pieni. Merkkilaitteet kytkeytyvät yleensä järjestelmäkameran salama-automatikkaan.rengassalama

Rengassalama asennettuna

Markkinoilta löytyy myös riippumattomien valmistajien laitteita, joiden automatiikka voi olla yksinkertaisempaa. Rengassalaman huono puoli on sen antama luonnoton valo. Siinähän valoa tulee kohteeseen kaikilta suunnilta. Tätä voidaan korjata teippaamalla osa renkaasta sopivasti niin, että saadaan aikaan mahdollisimman luonnonmukainen varjo. Eräissä uusissa laitteissa on useampia välähdysputkia, joita voidaan säätää toisistaan riippumattomasti ja näin vaikuttaa valon laatuun.

rengassalama, 70 kb jpg

Langaton makro- tai rengassalama. Tässä mallissa on kaksi lyhyttä välähdysputkea.

Salamalaitteen käytön ongelmana ovat:

Valodiodit (LED-valot) ovat mielenkiintoinen mahdollisuus, koska ne ovat keveitä, toimivat akuilla tai paristoilla eivätkä kuumene liikaa. Teholtaan ne ovat myös sopivan heikkoja, jotta ne voi sijoittaa lähelle kohdetta.

Näitä on sekä tasovaloina että rengasvaloina. Näiden valinnassa on oltava tarkkana, jotta valon laatu olisi riittävä. Huonoissa valoissa värin spektri ei ole tasaisesti jakautunut, vaan siinä voi olla selviä huippuja ja kuoppia, jotka vääristävät kuvan värimaailman.

led-valo, 60 kb jpg

Halpa LED-paneeli

Valon spektrin hyvyyttä voidaan kuvata esimerkiksi värintoistoindeksillä (CRI). Ideaalitapauksessa se on 100, huonoilla valodiodeilla alle 80. Valokuvauksessa suositellaan värintoistoindeksiksi vähintään 90, mutta sekään ei takaa täysin oikeata värimaailmaa. Kannattaa seurata alan informaatiota verkossa ja aikakauslehdissä.

 


päivitetty 31.3.2014