Michel Segerberg

Kognitiivinen terapia

on lyhyt ja käytännönläheinen psykoterapian muoto, jossa keskitytään menneisyyden sijasta asiakkaan tämänhetkisiin ongelmiin. Kognitiivisessa lähestymistavassa tarkastellaan hyvinvointia rajoittavia, epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja, ydinuskomuksia ja niiden yhteyksiä ongelmallisiin kokemuksiin, tunteisiin ja toimintatapoihin. Näiden ajattelutottumusten tunnistamisen ja muuttamisen ohella kognitiivisessa terapiassa kehitetään ongelmanratkaisutaitoja ja selviytymiskeinoja.

Hoitomuoto soveltuu

ensi- tai pääasialliseksi hoidoksi kaikille, jotka kärsivät toiminnallisista kehollisista, (somaattisista) tai tunne-elämän oireista, kuten ahdistuneisuus- ja pelkotiloista, paniikkihäiriöstä, syömishäiriöistä, aineriippuvuuksista tai parisuhteen tai seksuaalielämän ongelmista. Kognitiivinen terapia soveltuu kaikille niille, jotka haluavat poistaa elämästään sellaisia sisäisiä esteitä, jotka rajoittavat siitä nauttimisesta ja / tai omiin tavoitteisiin pääsemistä. Terapia auttaa löytämään uusia vaihtoehtoja ja väyliä umpikujaisesta elämäntilanteesta tai samanlaisena toistuvista noidankehistä.

Terapiasta saatava hyöty

jää vähäiseksi jos oma elämäntilanne ei salli irrottamaan aikaa terapiatyöhön ja siihen liittyviin välitehtäviin. Myös hyvin voimakas pyrkimys älyllistää omia ongelmia voi muodostua esteeksi kognitiiviselle lähestymistavalle. Työskentely onnistuu parhaiten turvallisessa ja luottamuksellisessa yhteistyösuhteessa. Liikkeelle lähdetään aina ajankohtaisesta huolenaiheista ja oireista jotka ovat alkaneet häiritä kohtuuttomasti. Työskentelyn painopiste on nykyelämän huolenaiheiden ja toimintamallien tarkastelussa ja omaa elämänhistoriaa tutkitaan siinä määrin kuin se on tarpeellista ajattelu- ja käyttäytymismallien muuttamisessa. Usein terapiatyöskentely on hyvin käytännönläheistä, uusia suhtautumis- ja toimintatapoja kokeillaan jokapäiväisessä arkielämässä terapiaistuntojen välillä.

Terapia tukee

itsehoitoa ja auttaa kehittämään sellaisia hallinta- ja säätelykeinoja, joiden avulla pystyy paremmin kohtaamaan elämän mukanaan tuomia haasteita ja paineita myös tulevaisuudessa. Ensikäynnille voi ottaa mukaan luettelon elämää haittaavista oireista ja ongelmista sekä keinoista joilla niitä on pyrkinyt korjaamaan.

Kognitiivis-painotteinen terapia on

tutkiva yhteistyösuhde, jossa tarkastellaan ihmisen tapaa havaita ja käsitellä tietoa itsestään, elämästään ja maailmasta. Jäykkien, vääristyneiden ja ehdottomien ajatusten, mielikuvien, uskomusten ja elämän sääntöjen on todettu olevan yhteydessä vaikeisiin tunnetiloihin, ongelmallisiin toimintatapoihin ja muihin oireisiin. Usein vaadimme liikaa sekä itseltämme että muilta. Meidän tulisi olla taitavia ja täydellisiä, jolloin virheet ja epäonnistumiset saattavat saada meidät pois tolaltaan. Nämä ovat useimmiten ankaran yliminän sisäisiä vaatimuksia. Saatamme yleistää aivan liian helposti: "Ei minusta ole mihinkään." "En ole riittävän hyvä." "Minun täytyisi olla vielä parempi." Vaatimuslistamme voi olla loputon...

Terapiassa pyritään osoittamaan,

"että meitä ahdistavat asioiden tai tapahtumien tulkinnat, niiden kokeminen, eikä itse asiat. Kun olemme masentuneita tai "alakierteessä" tulkitsemme asioita tavalla, joka on usein huonoin mahdollinen. Kun asiat ja pulmat sinänsä voivat olla vaikeita, niin miksi tehdä niistä vielä vaikeampia kuin ne todellisuudessa ovat... Vanhojen asioiden kaivelusta ei ole aina hyötyä, vaan on mietittävä mitä minä voin tehdä juuri nyt, tänään tässä tilanteessa. Itsen tai toisen syyllistäminen varmistaa itselle vain lisää alibeja, jotka hidastavat ja estävät ongelmiemme ratkaisua ja elämän vapaata ja uutta luovaa virtausta nykyhetkessä.

Terapian tavoitteena

on löytää vaihtoehtoisia tapoja hahmottaa todellisuutta.

Lyhytkestoinen kognitiivinen terapia (8 - 20 kertaa) auttaa ihmistä rakentamaan uusia toimintatapoja, keinoja selviytyä ja säädellä tunnetiloja sekä pyritään löytämään itsetuntoa ja elämänhalua syövien ajatusten tilalle uusia ajatuksia ja näkökulmia. Pitkä terapia (yli 20 kertaa tai yli vuoden kestävä) tähtää myös uudenlaisten kokemistapojen ja vuorovaikutussuhteiden rakentumiseen mm. kehityshistoriallisella ja emotionaalisella työskentelyllä. Alkuvaiheessa pyritään tunnistamaan huonosti toimivat sisäiset mallit tutkimalla hankalia tunteita laukaisevia tilanteita ja tekijöitä. Yhteinen tutkiminen tapahtuu asiakkaan sisäisten tapahtumien, uskomusten, mielikuvien, tunteiden ja ei-tietoisten prosessien tarkastelun kautta useimmiten joko keskustellen, rentoutuneessa tilassa tai hypnoosissa.

Tältä pohjalta pyritään tunnistamaan terapiaan hakeutuneen henkilön ydinteemat, jotka toistuvat ja aiheuttavat pahaa oloa. Nämä käsitteellistetään, jolloin pyritään hahmottamaan tapahtumien yleinen kulku, miten hankalat tilanteet aktivoivat sisäisiä malleja, miten merkityksenanto tapahtuu, miten henkilö suojautuu, miten hän ylläpitää sisäisiä mallejaan, miten välttelee ja miten kompensoi, millaiset tunteet ja uskomukset aktivoituvat ja miten nämä toistuvat vuorovaikutusmallit ovat syntyneet hänen elämänhistoriansa aikana.

Muutos edellyttää

hankalien teemojen työstämistä emotionaalisesti, vuorovaikutuksellisesti, kognitiivisesti ja toiminnallisesti (Young 1994). Kognitiivinen lähestymistapa ei aina yksinään kuitenkaan riitä tuomaan oivallusta itsestä/omasta elämäntilanteesta vaan voidaan tarvita myös kehollista tunnetyöskentelyä lukkojen avaamiseksi. Tunneperäinen, emotionaalinen kokemus on välttämätön, jotta muutos on mahdollista (Guidano 1991). Tämä tarkoittaa sitä, että tuskalliset tunteet ja ahdistavat asiat on kohdattava terapeuttisessa työskentelyssä ja sitä kautta on mahdollista löytää uusi tapa antaa merkityksiä erilaisille tilanteille kuten primaaliterapiassa.

Kun tunteille annetaan nimi ja ne nähdään osana omaa kokemusmaailmaa, tarjoutuu mahdollisuus ymmärtää ja kestää niitä paremmin. Tunteet eivät enää saakaan niin kielteistä, häpeän tai pelon sävyttämää merkitystä. Vuorovaikutuksellisen työstäminen tarkoittaa asioiden tutkimista ihmissuhteissa, joissa läheisyys, auktoriteettiasema tai muu merkityksellisyys voi aktivoida psyykkistä kärsimystä tai väsymistä. Terapiasuhde on yksi keskeinen väline tarkastella tärkeitä teemoja kuten: halu tulla hyväksytyksi ja ymmärretyksi, kuulluksi tuleminen, luottamus tai pelko tulla hylätyksi sekä suoriutuminen. Näiden teemojen tarkastelu antaa mahdollisuuden luoda niihin uuden suhteen sekä joustavamman ja väljemmän suhteen itseen ja muihin.

Kognitiivinen työskentely tarkoittaa

omien uskomusten ja ajattelutapojen tarkastelua, kyseenalaistamista ja uudelleenstrukturointia, uudelleenkonstruointia Toiminnallinen työskentely tarkoittaa terapiassa tarkasteltujen asioiden kokemuksellista työstämistä. Tämä voi tapahtua terapiatilanteessa esimerkiksi kehotyöskentelyn tai erilaisten mielikuvatekniikoiden, tai NLP:n avulla, jolloin mielikuvissa käydään hankalia asioita läpi tai asiakas voi kokeilla uusia toimintatapoja tietoisesti terapian ulkopuolella.

Lähteet

Tämä sivu on päivitetty 2004-03-11