Pääsivulle 

   2 B:n tarinoita syksy 2015 - kevät 2016

 

 

 

 Pääsivulle 

           

 

Sisältö:
1  Tarina kuvasta, jossa on merirosvolaiva
Tarina kuvasta, jossa on myyräperhe puuhissaan
3  Tarina kuvasta, jossa maalaismaisemassa on korppi ja moottoripyörää ajava karhu
4  Tarina kuvasta, jossa on nelikerroksinen kärpässienitalo
Tarina kuvasta, jossa hiiret ryöväävät jääkaapista herkkuja tytön ja koiran katsellessa oven raosta
6  Tarina kuvasta, jossa lennetään taitolentotemppuja
Tarina kuvasta, jossa merenpohjassa vietetään syntymäpäiviä hain vaaniessa taustalla
Tarina kuvasta, jossa mies lukee yöllä kirjaa talon pihassa metsän eläimille
Tarina kuvasta, jossa touhutaan päiväkodissa/koulussa sisällä ja ulkona
10 Tarina kuvasta, jossa herra Hakkarainen ja merirosvot kulkevat meren rannassa
11 Tarina talvisesta kuvasta, jossa järven rannasta lähtee jäälyhdyin koristeltu tie linnaan
12 Tarina jouluisesta kaupunkikuvasta
13 Tarina talvisesta kuvasta, jossa on paljon ihmisiä harrastamassa erilaisia talvipuuhia
14 Talvinen tarina, joka valittiin useammasta vaihtoehdosta. Tarinan avuksi oli joitakin apukysymyksiä
15 Viikonpäiväkylä
16 Satu kuusikuvaisesta sarjakuvasta, jossa ukko kadottaa rukkasensa
17 Satu kuusikuvaisesta sarjakuvasta, jossa seikkailevat tyttö, hänen koiransa ja vanha ukko
18 Satu Maukasta ja Väykästä
 
 
 
                                                                ..--oi         . 
 
 
 
 
 
 Olipa kerran merirosvolaiva. Tyttö oli lähdössä veneretkelle sinne missä merirosvotkin oli. Yhtäkkiä tyttö huomasi merirosvolaivan ja sanoi siitä isälleen. Isä ei uskonut. Merirosvot huomasivat heidät. Pian isäkin näki merirosvot. Merirosvot ajattelivat, että heistä voisi tulla hyvät orjat. He ottivat heidät orjikseen. Mutta yksi merirosvo päättää auttää. Hän sanoo kapteenille: Käykö se, että heistä tulee merirosvot? Ei ikinä! huutaa kapteeni. Tyttö kyllä ajatteli, että olisi kivaa olla merirosvo. Isästä se on ihan hullu ajatus. Yhtäkkiä tyttö on isän mielestä hullu ja jättää hänet merelle yksin. Hän jää roikkumaan merirosvolaivan köydestä. Merirosvot huomaavat tytön. Miksi olet siinä? kysyy kapteeni. Isäni jätti minut merelle. Lähde heti pois. Tai sinustahan voisi tulla merirosvo. Olet todella rohkea. Se olisi kivaa. Niin tytöstä tuli merirosvo. Ja isä meni takaisin kotiin. Eikä kertonut kenellekään.
 
Merirosvolaiva lipui uhkaavastyi kohti Helsinkiä. Kapteeni huusi: Maata näkyvissä! Vauhtia lisää! Kaikki asemiin! He tulivat maahan. Ankkurit alas! Varapomo meni ryöstämään pankin. Sitten kun hän palasi muutkin olivat ryövänneet paljon rahaa. Sitten he menivät syömään. Heillä oli ruokana kalaa. Mutta varapomo halusi mennä ryöstämään perunaa. Hän meni varastamaan kauppaan.  Hän haki viisi säkillistä perunaa. Kun hän palasi, niin hetken päästä kalastaja palasi suuren kalasaaliin kanssa. Sitten he söivät niin paljon, että he olivat poikki eivätkä jaksaneet olla vahtimassa. Aamulla ne taas jaksoi mennä ryöstöretkille.
 
Olipa kerran merirosvolaiva. Merirosvolaiva lipui uhkaavasti kohti toista merirosvolaivaa. Sitten tuli niiden välillä sota. Tykinkuulat lensivät ja toinen merirosvolaiva voitti. Sen laivan kapteeni oli Kalsu. Hänen miehistönsä oli hyvässä kunnossa. He olivat vahvoja ja heidät oli joskus nähty ahmimassa juustoa. Mutta parin metrin päässä oli toinen laiva. Sen laivan kapteeni oli Palsu. Hän oli erittäin ilkeä Kalsulle. He kilpailivat kultaisesta juustosta. Se on erittäin maukas juusto. Kalsu ja Palsu seilasivat kohti satamaa, johon oli kätketty kultainen juusto. Kultainen juusto oli kätketty kultaiseen aarrearkkuun. Sillä välin Kalsu oli jo löytänyt luolan ja siellä oli kultainen juusto. Mutta Palsu oli lähellä ja Kalsu otti kultajuuston ja juoksi laivaansa. Sitten Kalsu lähti. Sitten Kalsu söi kultajuustoa onnellisena.
Alkuun
 
Pojat kaivavat maata kaivausalueella. He tekevät uutta kotia. Kun äitimyyrä pesee vaatteita niin isämyyrä laiskottelee. Äitimyyrä ja isämyyrä juttelevat. Sillä välillä pojat kertovat rakennuksistaan. Yksi sanoi: Minun omassa on täpliä. Minun omassa on kukkia. Ja minun oma on tavallinen. Äitimyyrä piti niistä ja antoi palkinnon. Hän sanoi: Saatte vapaata. Pojat huutavat: Jee. Perhonen lentää taivaalla sinikellojen luona. Sinikellot kilisee ja kolisee tuulen mukana. Lopulta äitimyyrä oli valmis. He  arin metrin pääuhisi ja pihisi kun isämyyrä nauroi. Pojat kysyi: MIksi naurat? Kun te pihisette ja puhisette. No, sinä et ole tehnyt työtä. Pojat sotkevat vaatteet. Isä sanoi: Siivotkaa. Ei siivota, sinun vuoro. Ei ole. On, kaikki sanoivat. Hyvä on. Isä alkoi siivota. Onpas rankkaa. Tiedän.
 
Myyrälapset tekevät huoneitansa. Isi laiskotteli. Lapset pyysivät isiä auttamaan. Isi auttoi pikkuisen. Isi meni sänkyyn. Äiti pesi pyykkiä. Lapset sotkivat äidin pyykit. Isi tuli ulos. Isi auttoi paljon. Huoneet valmistui. Lapset pesivät pyykit. Ne meni syömään. Ruuaksi oli makaronilaatikkoa. Lasten lempiruoka oli makaronilaatikko. Kun myyrät olivat syöneet, ne lähtivät ulos. Perhonen lepatteli taivaalla kissankellojen luona. He leikkivät polttopalloa. Sitten ne meni sänkyyn ja nukkuivat koko yön aamuun asti. Ne meni aamiaiselle.
 
Olipa kerran myyräperhe, joka halusi seikkailla, mutta he eivät voineet, koska lapset juoksentelivat ympäriinsä. Isämyyrä haaveili ikiomasta aikakoneesta. Hän päätti rakentaa sellaisen koneen. Hän meni romuttamolle etsimään osia. Hän löysi putkia, ratin ja pölykapselin. Hän kokosi ne yhteen. Kun lapset tulivat katsomaan, he huusivat: Yksipyöräinen auto! Minille tuli idea. Hän sanoi: Lähdetään ajelulle. Hyvä idea, sanoi Lili. Mennään jo, sanoi Kiki. Isä huusi: Minäkin haluan mukaan. Isän perässä äiti huusi: Minäkin tulen mukaan. Ja sitten he ajelivat iltaan asti autolla.
Alkuun
 
Olipa kerran hyvin suuri sirkus. Sirkuksessa oli karhuperhe. Karhuperheen piti esiintyä ensimmäisenä. Pienimpää karhua jännitti kauheasti. Pienin karhu eli Mimi halusi karata, mutta tiesi että se oli sääntöjen vastaista. Mimi ei kuitenkaan voinut olla karkaamatta. Kun oli karhuperheen vuoro esiintyä karhuäiti huusi: "Mimi tule. esityksemme alkaa!"Mimi oli kuitenkin jo kaukana ja leikkimässä muiden karhujen kanssa. Pian Mimi jo unohti perheensä. Mimin äiti oli jo etsinyt kaikki paikat missä Mimi voisi olla, mutta ei löytänyt häntä. Pian oli jo ilta ja Mimi muisti perheensä. Mimi lähti juoksemaan sirkustelttaa kohti. Kohta Mimin äiti näki Mimin ja huusi Mimille: "Voi minun kullannuppu! Missä olet ollut?"
 
Olipa kerran karhu. Hänellä oli moottoripyörä. Hän meni hakemaan korppia metsään ottamaan kisaa. He menivät kauas missä oli rauhallista. Karhu voitti kisan. Sitten korppi kysyi karhulta, miten hän voitti. Karhu sanoi: Minun moottoripyöräni on nopeampi kuin sinä. Sitten tuli ilta ja karhu ja korppi menivät nukkumaan. Karhu laittoi moottoripyöränsä talliin ja meni nukkumaan niin kuin korppikin.
 
Karhu ajaa mestaruuskisaa. Se voittaa. Se voitti karhumakkaran. Korppi ..... karhulle. Karhu meni kotiin missä oli käärme. Se soitti poliisille. Poliisit kutsuivat jättipunamuurahaisia. Ne söivät käärmeen. Karhu meni kauppaan ostamaan marjoja. Sitten se lähti kotiin ja alkaa paistaan ruokaa. Se alkaa syömään ruokaa. Nyt se tekee nokoset. Sitten se taas lähtee kilpailuun. Se voitti Pariisin voiton. Nyt se alkaa pakkaamaan kamat. Nyt se alkaa lenytokoneen kaa lentämään. Nyt kilpailu alkaa. Se ajaa kovaa ja hävisi. Se saa ... Suomeen.
Alkuun
 
Olipa kerran Ville, joka keräsi sieniä. Yhden kerran Ville näki kantarelleja ja keräsi kantarellit. Sitten Ville näki mustikoita. Ville näki metsässä mustan ihmisen ja meni lähemmäksi. Ville meni lähemmäksi, mutta se oli kaveri Kake. Sen jälkeen kaverit ottivat Bmxpyörän ja lähtivät rampeille. Mutta Ville ja Kalle meni kotiin ja Ville meni nukkumaan. Aamulla Ville söi aamupan. Sitten Ville meni ulos ja otti happea. Sitten Ville meni metsään ja näki sienitalon. Sieni oli iso myrkkysieni.Sienessä oli ovi ja ikkuna. Sienen ympärille oli rakennettu muuri. Sienen sisältä kuului kikatusta. Ylimmässä kerroksessa pikkutyttötonttu kikatti. Yksi tonttu maalasi kattoa. Alimmaisessa kerroksessa wcpönttö liikkui itsekseen. Ville meni lähemmäksi taloa. Yksi tonttu sanoi Villelle: Tämä alue on työmaa-alue. Muuri oli vielä pieni ja lyhyt. Talon ovella oli pahvilaatikoita ja niitä vietiin sisälle.
 
Olipa kerran sienitalo. Siellä asui pieniä tonttuja. Sienitalo oli pellon reunassa. Nuoret tontut olivat siellä töissä. Vanhat tontut pääsivät ulos töihin. Vanhin tonttu sai kunnian korjata kattoa. Hän piti siitä. Toinen vanha tonttu rakensi aitaa. Ulkotöitä tehtiin aamupäivällä. Iltapäivällä vanhat tontut saivat levätä. Nuoret tontut tekivät töitä koko päivän.
 
Olipa kerran tonttu. Hän näki ketun ja kettu koputteli ovea. Kukaan ei tullut avaamaan. Se lähti pois ja ne tuli avaamaan. Ja ketään ei näkynyt ja yksi kiipesi katolle. Ne teki katolla hattua ja yksi lähti pois. Ne rakensi muuria ettei kukaan pääse sinne. Sen jälkeen yksi meni nukkumaan. Yksi pesi hampaat. Yksi jumppasi ja yksi söi ja sen jälkeen ne meni nukkumaan. Ja sitten ne heräsi ja söi aamupalan a lähti ulos. Ja rakensi lisää muuria ja meni kotiin.Tonttu meni kotiin muut oli ulkona rakentamassa taloa. Ja jotkut muuttavat sinne taloon. Tonttu sai paljon rahaa ja osti uuden talon. Muut asuu vanhassa kodissa ja rakensivat muuria. Tonttu meni muuhun kotiin kylään ja ne katso telkkaria. Kello oli kahdeksan illalla tonttu lähti kotiin nukkumaan. Tonttu heräsi aamulla kello kahdeksalta ja söi aamupan ja lähtee ulos. Ja muuri oli valmis. Ja ne alottaa uuden jutun joka oli uusi sieni jossa asuu paljon ihmisiä jotka syö ruokaa ja vartioi taloa. Sitten ne meni nukkumaan. Aamulla  tontut lähtevät tekemään lahjoja. Ne antavat toisille lahjoja. Tonttu lähti takaisin kotiin. Siellä luettiin kirjaa ja syötiin karkkia. Tonttu lähti kauppaan ostamman ruokaa, hedelmiä, kasveja, punajuuria, porkkanaa, perunaa ja leipää.
Alkuun
 
Olipa kerran kahdeksan hiirtä. Hiiret varasti kakun ja limpparin. Lapsi ja koira näki sen. Koira söi hiiren yön aikana. Tytön nimi oli Leena. Koiran nimi oli Kevin. Sitten Leena kertoi äidille. Sillä on veli joka nukkuu. Sen nimi on A....Sitten uusi jääkaappi meni rikki koska hiiret rikkoi sen. Mutta niillä oli toinen jääkaappi. Sitten hiiret meni kotiin.
Alkuun
 
Olipa kerran tyttö ja koira. Tytön nimi oli Ella ja koiran nimi Köpi. Ne kuuli Fredin ääntä ja ne pelkäsi. Ne meni alas. Marjo Entter otti tomaatin ja heitti Ellan naamaan. Cika vakoili. Ballons oli varastossa. Se nauroi Hihihii. Foxsi oi piilossa. Sen äiti ja isi oli mökissä. Jääkaappi oli auki. Ne säikähti pahasti. Ella pelkäsi mennä alas. Ballons katto Ellaa. Köpi on niin väsynyt. Foxsin tyttöystävä on wc:ssä kattoo koko ajan. Foxsi ottaa kakun jääkaapista. Boni ottaa mehua. Foxsi myös joi. Boni lepäs.
 
Pikkutyttö tuli keittiöön jossa oli hiiriä. Hiiret varastivat ruokaa. Jääkaapissa oli kaljaa, mehua, maitoa, hilloa, täytekakkua, vihanneksia, nakkia, juustoa, tomaatteja, donitsi ja kananmuna. Tytöllä oli koira. Koira oli pörröinen. Tytöllä oli äiti ja isä. Ne olivat nukkumassa. Ne heräsi ja tulivat alakertaan. Tyttö sanoi äitille huomenta ja isälle. He sanoivat: Huomenta.
Alkuun
Lentokisa
 
Yhtäkkiä taivaalla hurisi potkurikoneita. Sitten kuskit tekivät kahdeksanvoltin ja tuli syöntiaika. Kaikki kisaajat menivät syömään. Vain pottumuusia piti syödä. Kaikki kisaajat alkoivat jatkamaan kisaa. Seuraavaksi ylikieppi. Seuraavaksi piti tehdä aakkoset. Aakkosten jälkeen tuli yö. Kisaajat laskeutui alas. Tuli aamu sitten kisaajat nousi taivaalle. Niiden aakkoset ovat vielä taivaalla. Kisaajat lensi maaliin. Voittajalle tarjottiin karkkia ja pokaali.
Olipa kerran lentäjä, jonka nimi oli Jenna. Hän oli aika huono lentäjä, koska oli vasta aloittanut. Hän istui sohvalla kotona. Kun se kuuli surinaa siellä oli kisat. Jenna ryntäsi kisapaikalle. Hän sai luvan osallistua kisoihin. Jenna ei kuitenkaan voittanut mitalia koska ei ollut harjoitellut. Jenna meni kalpeana kotiin. Seuraavana päivänä Jenna luki lehdestä: Taitoentokilpailu 20.9.2015 eli kahden viikon kuluttua. Jennalle ei tullut muuta mieleenkään kuin osallistua. Jenna harjoitteli niin paljon kun jaksoi. Hän teki silmukoita, kieppejä ja kahdeksikkoa. Vihdoin kisat koitti. Kisoissa hän teki myös silmukoita, kieppejä ja kahdeksikkoa. Lopulta Jenna tuli maahan . Häntä pyörrytti. Jenna sai kultaa ja meni kotiin iloisin mielin.
 
Peikoilla oli lentokilpailu. Ronnnnnnnnnn se oli nopea ja meni tosi korkealle. Diart pelkäsi. Hän kieri ja kieri. Häntä pyörrytti niin paljon, että hän pyysi apua ohjauskeskuksesta. Valvojat auttoivat hänet laskeutumaan alas. He tarkistitvat onko hän kunnossa. Häntä pyörrytti kun hän kieri ja kieri. Hän meni sairaalaan ja parantui. Kahden viikon päästä oli lentokilpailu. Hän osallistui lentokilpailuun. Hän voitti kilpailun ja sai pokaalin.
Alkuun
Syntymäpäivät
 
Olipa kerranmeren pohjassa syntymäpäivät. Hauella oli syntymäpäivät. Sinne oli tulossa paljon vieraita: taskurapu, rapu, merihevonen ja paljon muita vieraita. Yhtäkkiä hai ilmestyi uhkaavasti ja pilasi synttärit. Vieraat pelästyivät haita. Ilmapallot puhkesivat pahasti ja kaikki roskat levisivät. Haukea harmitti tosi paljon. Hauki oli tosi harmissaan. Hänen isänsä oli käskenyt vartivat suojelemaan ympäristöä. Hauki oli kuullut, että syntymäpäiviä yritetään vielä kerran. Ja synttärit voitiin pitää. Hai oli yrittänyt päästä, mutta vartijat eivät päästäneet. Hauki sai paljon lahjoja. Hän sai leluja ja karkkia. Kello oli jo puoli seitsemän kun kaikki vieraat alkoivat pikkuhiljaa lähtemään.
 
Olipa kerran meren alla kaupunki nimeltä Huvila. Huvilassa oli kala, jolla ei ole ystäviä. Se on hai. Hai asuu Huvilaa vastapäätä kaupungissa nimeltä Kauhula. Kauhulassa oli niin pelottavaa, että kukaan ei uskalla tulla sinne. Huvilassa oli nimeltä Paavon Syntymäpäivät.  äiti järjesteli syntymäpäiviä. Synttäreille tuli kakkua ja herkkuja. Paavo yllätti hain kutsumalla hänet syntymäpäivilleen. He pitivät hauskaa. He leikkivät hippaa. He leikkivät kirkonrottaa ja mustekalaa. Sitten he söivät äidin tekemiä herkkuja. Kaikkien oli aika lähteä kotiin. Jatkossa Paavo ja hai leikkivät yhdessä, heistä tuli parhaat ystävät.
 
Olipa kerran pikkukala. Kalan nimi oli Nemo. Nemon syntymäpäivä on huomenna. Äiti, minua jännittää sanoi Nemo. Nemo, menetkö tekemään kutsukortteja, sanoi äiti. Hyvä on, sanoi Nemo. Hetken päästä Nemo huutaa äidille: Kuinka monta vuotta minä olen ? Olet neljävuotias. Äiti, minä tein kutsukortit. Menisitkö viemään kutsukortit... En minä voi yksin mennä! Ei, kun menetkö viemään ne isoveljesi kanssa. Okei, vastasi Nemo. Sillä välin, kun Nemo ja veljensä olivat viemässä kortteja hai oli sunnittelimassa hyökkäystä jonkun juhliin. Kun he olivat vieneet kortit vieraat olivat olleet tosi nopeita. Kaikilla vierailla oli jo lahja. Kun syntymäpäivät olivat alkaneet ensimmäisenä vieraat antoivat lahjat. Sitten he söivät herkkuja. Mutta yhtäakkiä hai hyökkäsi juhliin. Nemo kysyi hailta: Haluatko sinäkin tulla ? Hai vastasi: Hyvä on. Sitten he nauttivat juhlista.

Alkuun
Halloween

Olipa kerran yöllä talonmies. Hän luki eläimille. Eläimet oli peloissaan. Karhut kuiskaavat: He tekee kepposen. Ne säikyttävät talonmiehelle. Karhu tekee sen. Pöö. Talonmies säikähti. Talonmies kertoi tarinan lepakoista. Olipa kerran lepakkoperhe, joka asui luolassa. Perheen isän nimi oli Dracula. Hän oli tunnettu lepakko. Päivisin hän nukkui. Öisin hän lähti saalistamaan. Hänen herkkuaan olivat niemet marsut. Hän piti myös pienistä linnuista. Yleensä hän söi kolme eläintä yön aikana. Dracula tykkäsi saalistaa yksin. Joskun hän saalisti ystävän kanssa.


On täysikuu ja sudet ulvovat. Mies kertoo kirjan jännitävintä kohtaa kun yhtäkkiä metsästä kuuluu ääntä. Pum, pum kuuluu suhahdus. Jännitys tiivistyy. Se oli vain pieni kissa. Lopulta lukeminen alkoi. Kun hirviö tuli kaikki jäätyivät. Eräänä päivänä karhut, kettu, hiiri, sammakot ja pöllö tuli. Mies ei ollut siellä. Talossa oli valo, mies oli kotona.


Kaikki meni papan talolle. Olipa kerran pimeä yö, talon katolla oli joku. Oli pimeää kello 12. Kukaan ei mennyt sinne. Nyt jotain tapahtui. Joku käveli katolla, joku koputti ovelle. Kukaan ei avannut ovea. Joku hyppäsi ikkunasta ja sillä oli puukko. Sitten joku kaatoi, mies huusi apua. Älä tee mitään minulle ! Epäkuolleet heräsivät eloon. Tuli sulkemaan talon asukasta. Mies sanoi, sen pituinen se. Toisia pelotti se tarina. Mies sanoi: Olette pelkureita. Mies nauraa, heh heh. Karhut syövät hunajaa, lepakot säikäyttivät sen. Karhun hunaja putoaa nuotioon. Kissa alkaa juoda maitoa ja maito kaatuu koiran päälle. Koira suuttuu ja alkaa jahtaa sitä kissaa. Pöllö söi siemeniä ja ne tippuivat haisupesukarhun päälle ja hän varasti ne. Sammakko kärpänen inisi sen pään päällä. Sammakolla meni hermot. Se halusi syödä sen. Yritti saada kiinni sen omalla kielellä, mutta hänen kieli osui tulinuotioon ja sen kieli paloi.

Alkuun

Unelmien koulu

Oravalla on siniset housut ja punainen paita. Oravan nimi on X. X on kahdeksan vuotta. Kun hän meni kouluun hän unelmoi unelmien koulusta. Unelmien koulussa on vesiliukumäki, omat huoneet, karuselli, jäätelökiska ja jättitramppa. Kun X oli perillä hän näki unelmien koulun. Hän ilmoitti kotona, että menisi unelmien kouluun. Seuraavana päivänä X:llä oli hauskaa unelmien koulussa. Hän keksi uusia asioita ja keksintöjä. X sai uusia kavereita. X sai mitä vaan. X:stä tuli melkein jopa rehtori. Kaikki olivat innoissaan, koska huomenna oli isänpäivä. Ja isänpäivän jälkeen on äitien päivä. Luokassa on värikyniä ja kirjoja. Luokassa sai tehdä mitä tahansa.

Olipa kerran Pekka. Pekka heräsi aamulla. Pekka huusi: Äiti. Äiti ei ollut kotona. Hän puki farkut ja komean paidan. Pekka on 6B. Sen ikä on 14. Hän asuu Helsingissä. Hän meni kouluun. Lapset leikkivät pihalla. Kalle tekee kertotaulun. Opettajia on kaksi. Neljä oppilasta maalaavat sateenkaarta. Kaikki huutaa LOL !!!!! Jukka menee pelaan jalkapalloo. Yhteensä 300 oppilasta. Pekka menee kotiin nukkumaan.

Kissa auttoi opea viemään vihkoja ulos, koska tuli ympän tunti. Kissa ei tarvittu ulkona. Kissa luki kirjoja. Kissa otti satukirjan. Ympäristöntunti loppui. Kissa luku vieläkin kirjoja. Opella oli hiki. Siksi, koska se oli ollut metsässä. Kissa lopettaa lukemisen. Kissa vei ympän vihot pöydälle. Kissa oli oppilas kuin ope. Kissa auttoi niin paljon kuin ope. Kissa vei vesivärit pöydälle. Ope oli tarkistamassa kotiläksyjä. Oppilaat maalaavat iloisina. Koska saa tehdä, mitä haluaa nyt. Kissa meni kauppaan ja osti yllätyksen. Kissa saapui kouluun. Kissan ympärille tuli kaikki oppilaat. Paketti avattiin, kaikki olivat iloisia.

Alkuun

Merirosvoja

Mitä ihmeen ääntä tuolta kuuluu? Menenpä katsomaan. Hui, siellähän on iso joukko eläimien näköisiä merirosvoja. Tuo tiikerin näköinen lienee heidän päällikkönsä. Hänellä on päällään nelion muotoinen paita ja päässä hieno hattu. Hän kantaa hakkua olallaan. Päällikkö näyttää tempun. Muut rosvot kuuluvat puhuttelevan häntä X:ksi. Päällikkö vei rosvot vankilaan. Vankilassa oli pimeää. Kaikki yritti karata vankilasta, mutta se ei onnistunut. Sitten ne keksi, että mehän päästään vankilan läpi. Mutta sitten ne ymmärsi, että vankila on tosi syvä. Siellä oli ovi, jonka avain oli hävinnyt kokonaan. Ne yritti rikkoa oven potkimalla sitä. Mutta se ei auttanut yhtään vaikka yritti ja yritti. Se oli ihan hirveän painava. Onneksi päällikkö kuitenkin tuli pelastamaan, koska muuten minä häviän sodassa. Kaikki oli iloisia ja hurrasi päällikköä. Sitten alkoi hurraus, joka kesti koko päivän. Sitten oli nukkumaanmenoaika. Kaikki kuuli ääniä. Kuinka joku olisi ollut ulkona leikkimässä hiekkalaatikolla. Se oli vain pikkulapsi.

Mitä ihmeen ääntä tuolta kuuluu? Menenpä katsomaan. Hui, siellähän on suuri joukko hirveän näköisiä merirosvoja. Tuo isohampainen krokotiili lienee heidän päällikkönsä. Hänellä on päällään merirosvojen housut, takki ja päässään huivi ja korvakorut.  Hän kantaa pyssyä kädessään. Päällikkö näyttää isohampaiselta. Muut rosvot kuuluvat puhuttelevan häntä Djksi. Miehistö ihmettelee, mitä päällikkö aikoo. Sitten kapteeni sanoo miehistölle: On aika valloittaa maapallo. Jee, huusi miehistö. Kun merirosvot olivat valloittaneet maapallon, sitten kapteeni katosi.

Mitä ihmeen ääntä tuolta kuuluu? Menenpä katsomaan. Hui, siellähän on pieni joukko oudon näköisiä merirosvoja. Tuo iso ja voimakas lienee heidän päällikkönsä. Hänellä on päällään punainen taki. Takissa on nappeja. Hänellä on päässään valkoinen huivi.  Hän kantaa hakkua olallaan. Päällikkö näyttää pelottavalta. Muut rosvot kuuluvat puhuttelevan häntä Markukseksi. Meren rannan hietikolla lojuu kalanruoto ja kiviä. Kauempana rannasta kasvaa pensaita ja palmuja. Aurinko paistaa kirkkaasti ja meri on tyyni. Lokit kaakattavat ja lentävät silmäillen ruokaa. Merirosvot olivat aikaisemmin haudanneet ryöstösaaliin ja olivat menossa hakemaan sitä. Yhtäkkiä yksi merirosvo huutaa: Voi, ei! Haahuileva vuohi on löytänyt aarteemme! Merirosvot rybtäsivät yhtenä rynnäkkönä vuohea kohti. He ottivat vuohen ja menivät takaisin laivaan. Mutta sitten merirosvot huomasivat, että vuohi olikin vain unissakävelijä. Vuohi lähti unissaan laivasta. Merirosvot jatkoivat etsintöjä. He melkein jo luovuttivat kun eivät enää oikein muistaneet minne olivat piilottaneet ryöstösaaliin. Loppujen lopuksi ryöstösaalis löyti ja merirosvot palasivat laivaan.

Alkuun

Lumimaa

Eikä, lumiukko kaatuu nenälleen. Lumiukon nenä on jäässä. Ville nauroi. Veikko, kato un minä lasken! Veikko nousi pystyyn. Juhuu, Ville sanoi ja kaatui myös. Veikko nauroi päälle. Hiiri eli Henri nauroi molemmille. Kuningas heräsi sen ipeassa linnassa ja tuli katsomaan mitä siellä tapahtui. Henri sanoi: Äkkiä piiloon! Ville ja Veikko juoksivat puiden taakse. Kuningas tuli ulos, mutta ulkona ei ollut ketään. Se taisi olla unta, menen jatkamaan unta. Vaara ohi! huusivaty Veikko ja Ville. Hei, leikitäänkö piilosta? Joo. Henri jäi ja laski. Tullaan! Ville ja Veikko kiersivät ympäri linnaa. Aamu alkoi sarastaa. Lapset tulivat heti ulos un he olivat syöneet. Leikitään lumisotaa. Pläts, äiti! Mitä nyt Leevi? Aamos heittiä mua lumipallolla. No, se oli vain leikkiä. Nouse nyt pystyyn. Tulkaa syömään! Ei vielä, me leikitään vielä vähän aikaa. Tulkaa nyt, tänään on ruokana lihapullia ja perunamuussia. Voidaanko me vielä ruokailun jälkeen jatkaa leikkiä? No vähän aikaa, sitten mennään nukkumaan. Aamos ja Leevi, nyt sisälle! Joo, meidän pitää mennä. Vihdoin tuli yö. Lumiukot tulivat kuin tuuli. Lähdetäänkö metsään seikkailemaan? Lähdetään vaan, mutta ei täällä lähellä oikein ole metsiä.

Olipa kerran hiiri, joka oli leikkimässä ulkona. Siellä oli lumiukko. Se oli laskemassa pulkalla. Sillä oli kiva laskea isoa mäkeä. Mäki oli korkea mutta liukas. Lumiukko meinasi liukastua. Mäessä hiirellä oli juusto kädessä. Hiiri yritti saada junaa kiinni. Lopulta se sai junan kiinni. Hän hyppäsi junan kyytiin. Juna oli hieno, mutta ei kovin kestävä. Sillä lailla se oli hyvä, mutta liian pieni junaksi tai lumiukoksi. Sitten hiiri ymmärsi, että juna oli tarpeeksi iso hiirelle.

Olipa kerran lumiukot. Niillä oli aina hauskaa. Ne teki ihan mitä vaan. Ne saa laskea pulkalla alas. Eräänä päivänä tuli hiiri. Se tuli hakemaan pallonsa. Illalla tuli kesä. Ja lukiukot sulavat. Sitten hiiri nautti kesästä.

Alkuun

Kaupungissa on joulupukki

Oli ensimmäinen adventti. Silloin satoi luna. Yhtäkkiä tuli joulupukki keskiaukiolle. Kivaa! Pukki toi jokaiselle lahjan. Jokaisella oli jouluvalot. Jes, kaikki huusi yhteen. Yhdessä asunnossa soitettiin täysillä pianoa. Naapuri ärsyyntyi. Naapuri pani korvatulpat. Kuka jätti oven auki? kysyi naapurin herra. En minä ainakaan. Noo, voisin kyllä laittaa sen oven kiinni. Keskiaukiolla oli joulupukki. Kaikki tulivat pukin luokse. Pukki lauloi tosi iloisena. Sitten kaikki alkoivat laulamaan Joulupuu on rakennettu. Joulupukki katsoi iloisena jouluvaloja. Joulupukki oli tosi onnellinen.

Olipa kerran kaupunki jossa oli karnevaalit. Lunta satoi. Siellä oli aina joulu. Kerrostaloista loistaa valo keskellä päivää. Lopeta pianon soittaminen! Hyvä on. Voi, ei! Bussi lähti. Aasi, älä karkaa! Voi, ei. Aasi, ottakaa kiinni.

Hups, pelle tippuu aasin selästä. Pellen nimi on Pete ja assin Ihaa. Lapset juoksevat Ihaan luokse, mutta Ihaa säikähtää ja karkaa. Tule takaisin, huutaa Pete. Pete lähtee etsimään Ihaata. Hän päätyy kuitenkin torille. Oi, miten ihana tuoksu, sanoo Pete. Minäpä menen ostamaan pipareita, sanoo Pete. Hän ostaa yhden piparitähden, piparisydämen ja piparienkelin ja laittaa ne taskuunsa. Seuraavaksi hän tekee ilmoituskylttejä ja ripustaa niitä puihin. Pete on hyvin huolissaan Ihaasta. Mitä minä teen kun Ihaa on poissa?, sanoo Pete. Eräänä päivänä täti löytää Ihaan. Hän lähtee Ihaan kanssa kyltille ja katsoo osoitteen. Kun hän saa selville, mihin Ihaa pitää viedä, hän lähtee sinne. Täti koputtaa ovelle. Pete avaa oven ja näkee Ihaan. Toin Ihaan sinulle, sanoo täti. Kiitos tosi paljon, vastaa Pete. Nyt pääset esitykseeni ilmaiseksi, sanoo Pete. Kiitos, vastaa täti. Niin pete ja täti lähtevät yhdessä sirkukselle päin.

Alkuun

Ihmeelliset jäljet lumessa

Olipa kerran poika, jonka nimi oli Jaakko. Eräänä päivänä Jaakko eksyi metsään. Jaakko näki tosi tosi pieniä jälkiä. Jaakko seurasi jälkiä todella pelokkaana. Jäljet olivat tosipienet. Jaakko oli seurannut jälkiä koko yön. Aamu tuli. Jaakko se seurasi jälkiä edelleen. Yhtäkkiä jäljet loppuivat luolan luo. Luolasta tuli myrkkyhämä-häkki. Myrkkyhämähäkki ei ollut vaarallinen ihmiselle. Hämähäkki lähestyi Jaakkoa. Jaakko pelkäsi, että hämähäkki on myrkellinen. Myrkkyhämähäkki tuli Jaakon luokse ja se sanoi: Älä pelkää. En ole vaarallinen, sanoi hämähäkki. Jaakko vei hämähäkin omaan kotiin.

Pakkasherran univiikko

Pakkasherra näyttää pakkasherralta. Pakkasherra pitää jäät kantavina. Pakkasherra nukahti, koska hän oli väsynyt. Kun Pakkasherra nukkui, lapset olivat samaan aikaan ulkona ja ihmettelivät että miksi ei ole vähääkään viileätä. Lapset yrittivät herättää pakkasherran kolisuttelemalla. Lapset huusivat herää, herää ukko, lumilinna sulaa tarvitsemme apua! Pakkasherra auttoi lapsia tekemään uuden lumilinnan. Lumilinnasta tuli hieno ... Lapset kutsu pakkasherran teelle lumilinnaan. Pakkasherran koti oli kadonnut. Pakkasherra jäi lumilinnaan asumaan. Lapset ja pakkasherra leikkivät linnassa ja puuhasi.

Peikon uudet sukset

Peikolla on haulahuivi ja lapaset myös hattu. Peikko heräsi aamulla ja huomasi, että oli tullut postia. Se lähtee avaamaan postin. Löysi sukset. Hän halusi mennä heti ulos hiihtämään. Hän kävelee mäkeä ylös. Hän yritti mennä lopultakin ehti otti asennon ja nyt se lähti. Hän ei huomannut että oli kivi edessä ja hän lensi luolaan. Peikko heräsi luolassa ja sanoi: Missä minä olen? Lopultakin hän tajusi, että hän oli luolassa. Sitten hän sanoi: Miten minä pääsen pois täältä? Hän kysyi: Mikä tuo on? Hän lähti katsomaan tarkemmin. Se näki että siellä oli karhu, sen vanha ystävä. Missä sinä olet ollut? Laskin pulkkamäkeä ja sitten myöhemmin heräsin täällä. Kuinka kauan sitten olet ollut täällä? Ehkä joku kuusi kuukautta. Minä ehkä tiedän, mistä pääsee ulos. Okei, sitten seuraan sinua. Katso tuonne! Totta tosiaan, sieltä pääsee ulos. Kiiros avusta ja näkemiin.

Alkuun

Viikonpäiväkylä

Kaukana täältä Hollannissa sijaitsi viikonloppukylä. Siellä sattui ja tapahtui. Osa taloista oli todella kauniita ja osa taas ei rumia, mutta osa asukkaista oli aika riehakkaita. Eräänä maanantaina Maanantai mankui mansikoita. Maanantai rakasti mansikoita. Maanantai asui punaisessa talossa, jossa oli mustia pilkkuja. Ei ihmekkään, sillä hän rakasti mansikoita. Maanantain huone oli täynnä mansikkatavaroita ja mansikoita. Tiistai oli hyvin vanha mummo. Hän tykkäsi todella paljon tauluista. Hän keräili paljon tauluja. Nuorempana hän maalasi tauluja työkseen. Keskiviikko oli perheen toiseksi pienin lapsi. Hän oli todella vikkelä ja rakasti kaktuksia. Hänellä oli huoneessaan isoja ja pieniä kaktuksia. Hänellä oli jopa ison kaktuksen kokoinen lamppu. Torstai tykkäsi soittaa torvea todella paljon. Hän tykkäsi myös kuunnella torvea. Perjantai tykkäsi poimia ja pakastaa marjoja. Hän antoi aika paljon mansikoita, joita oli poiminut, Maanantaille. Lauantai tykkää todella paljon laulaa ja kuunnella laulua. Hän osallistuu mielellään laulukilpailuihin. Sunnuntai saunoi mielellään ystävien kanssa ja yksin. Itse asiassa tykkäsi saunoa ihan millä tavalla tahansa. Sunnuntai asui yksin. Erikoinen kylä, mutta hieno ja toimiva.

Maanantai oli vanha mummo. Hän ei jaksa ikinä siivota. Naapurit tiesivät, että Maanantai-mummo ei jaksanut siivota. Naapurit ostivat Maantai-mummolle robotti-imurin. Maanantai oli niin iloinen. Robotti-imuri oli nopea ja nopea siivooja. Tiistai, Keskiviikko, Torstai, Perjantai, Lauantai ja Sunnuntai olivat parhaita ystäviä. Tiistai oli fiksu, koska hän sai kymppejä kokeista. Keskiviikko oli laiska, koska hän ei ikinä jaksanut herätä aamulla. Torstai oli urheilullinen, koska hän harrasti monta kertaa viikossa jalkapalloa. Perjantai oli ujo, koska hän ei uskaltanut puhua eikä vastata kysymyksiin. Lauantai oli äänekäs, koska hän puhui koko ajan äänekkäästi. Sunnuntai oli ahkera, koska hän opiskeli kaikkea.

Olipa kerran Viikonpäiväkylä. Kylä oli avaruudessa. Siellä on seitsemän asukasta. Oli talvi. Maanantai asui lilassa talossa. Siellä oli aita. Seitsemän huonetta oli talosssa. Tiistain talo oli sininen. Siellä oli jääpuutarha. Mutta eräänä päivänä Tiistai sai postia. Siellä oli robotti-imuri. Robotti-imuri siivoaa kaiken tieltään. Maanantai näki Tiistain postin.

Alkuun

Talvipuuhaa

Olipa kerran hiihtomessut tai oli siellä myös jää, jossa luisteli joku kymmenpari. Siellä oli jäniksiä, oravia, kettuja, mäyriä, koiria, siilejä ja hiiriä. Mutta ihan siellä jään takana oli kolme miestä työntämässä autoa irti. Miehien nimet olivat Iiro, Samuel ja Eeli. He työnsivät ja työnsivät kunnes auto lähti menemään pitkin alamäkeä. Iiro ja Samuel yrittivät saada autoa paikalleen. Vihdoin he saivat auton paikalleen. Eeli yritti saada ovea auki, mutta ovi oli jäätynyt tosin kovin kiinni. Mitä me nyt tehdään ? Yritetään kaikki yhdessä. Lopulta ovi aukesi, mutta auto ei mennyt päälle. Autosta oli loppunut bensa. Iiro sanoi: Minä soitan korjaamoon. Niinpä hän soitti. Mikä hätänä ? Autosta oli lopunut bensa. Me tulemme tuota pikaa. Niinpä he tulivat. Heillä oli mukana bensatölkki. Sillä he kaatoivat bensaa bensatölkkiin.

Olipa kerran iso kylä. Siellä asui pelkkiä eläimiä. Pupu laski mäkeä. Sitten puu kaatui ja siili törmäsi puuhun. Mäyrä laski hyppyristä ja hän hyppäsi korkealle. Koira luisteli tosi hyvin. Kaksi pupua työnsi autoa niiden omalle parkkipaikalle, joka oli hirveän iso. Koti oli aika iso. Tosi moni oli ulkona luistelemassa tai laskemassa mäkeä. Jotkut hiihti tai laski hyppyristä, mutta yksi hiihti kohti jäätä. Koira oli törmäämässä hiihtäjää päin. Mutta hiihtäjä varoi koiraa, ettei hiihtäjä olisi törmänny mäyrään. Sitten mäyrä törmäsi pupuun ja pupua sattui tosi paljon. Mäyrä pyysi anteeksi ja pupukin pyysi anteeksi. Siili nousi ylös maasta ja meni mukaan lumisotaan. Sota oli tosi kivaa. Sitten sota loppui ja ne, jotka oli sodassa rupesi luistelemaan. Sitten luistelijat alkoivat lopettaa luisteleisen. Mutta kaksi luistelijaa eivät lopettaneet luistelua vaan jäivät luistelemaan. Mutta sitten yksi siili lumilautaili tosi kovaa. Hän kaatui maahan ja häntä sattui tosi paljon. Hän meni kotiin, jossa ruoka oli jo valmiina. Ruoka oli tosi hyvää. Hän joi liikaa maitoa ja lähti takaisin ulos. Ensin pitää pukea päälle. Hän puki tosi paljon päälle ja lähti luistelemaan. Kaikki tuli taas ulos ja siellä oli tosi hauskaa luistella, hiihtää ja laske pulkalla tai kelkalla. Ja sitten kelkkailijat törmäsivät toisiinsa ja kaikki kaatuivat ja törmäsivät puuta päin.

Isä olio ajamassa kotiin, mutta hän jäi jumiin. Lapsia tuli apuun. Niinpä isin auto irtosi hangesta. Sitten yksi lapsi hiihti puuhun pahki. Seitsemän lasta oli luistelemassa, mutta yksi kaatui. Ulkona oli kaksikymmentäviisi lasta. Kolmen pikkulapsen isoveli oli Leevi. Leevi veti lapsia kelkassa. Kaksi lasta leikki lumisotaa ja monta lasta laski mäkeä. Yksi lapsi surffasi mäkeä alas. Kaksi lasta laski kelkalla. Vielä muutama hiihti mäkeä. Kolme lasta teki lumiukkoa. Sitten kaikki lapset lähtivät syömään. Sitten kaikki lapset menivät takas leikkimään ulos.

Alkuun

Rukkanen

Olipa kerran ukko. Hän löysi lapasen. Hän otti lapasen. Islannissa laitettiin jätin rukkanen tykkiin ja hanska lensi Italiaan asti. Italiassa oli pakkasta. Hiiri löysi jätin hanskan. Tuo hanska voisi olla kotini, hiiri sanoi. Sitten siitä ilmestyi jänis. Saanko tulla sisään? Saat tulla, sanoi hiiri. Sitten tuli kettu ja sammakko. Kettu ja sammakko sanoivat yhtä aikaa: Saanko tulla sisään? Saatte kyllä, tervetuloa. Ja sitten tuli jättikarhu. Hän sanoi pelottavasti: Saanko tulla sisään? Tule vaan jos mahtuu. Kun karhu tuli sisään, hänen peppunsa näkyi. Sitten karhu meni pois. Onneksi karhu meni pois, sanoi hiiri. Niin juuri. Sitten oli kyllä tullut toinen karhu. Sitten eläimet pitivät hauskaa.

Olipa kerran vaari. Se oli menossa metsään. Vaari pukee päälle ulkovaatteita. Hän hakkaa puuta paljon. Vaari sai puuta paljon. Vaari liukastui jäähän. Vaari tiputti hanskansa. Eräänä päivänä vaari kadotti hanskansa metsään. Hiiri näki hanskan. Hiiri päätti asua hanskassa. Sitten sammakko kysyi: Saanko tulla sisään? Hiiri sanoi: Okei. Eräänä päivänä jänis kysyi: Saanko tulla sisään? Hiiri sanoi: Ok. Eläimiä paleltaa. Sitten kettu juoksi hanskaan nopeasti. Niillä oli hauskaa yhdessä vaikka pihalla oli kylmä. Yhtäkkiä tuli myrsky. Ne kaikki oli peloissaan. Eräänä päivänä oli hyvä keli. Hiiri etsi eläimiä, mutta ei löydä niitä. Hiiri näki peloissaan karhun. Hiiri näki, että karhu oli kiltti. Karhu kysyi: Saanko tulla sisään? Hiiri sanoi: No, okei jos mahdut tänne.

Kissa oli kävelemässä kadulla. Kissa oli harmaa ja hänellä oli vaaleanpunaiset hansikkaat. Kissan nimi oli Viivi. Viivi oli menossa mummilleen. Kesken matkan Viivi tiputtaa hansikkaansa. Hiiri huomasi hansikkaan. Se meni hansikkaan sisään. Siellä oli pimeää, mutta hiiri ei pelännyt. Vasta mummilla Viivi huomaa, että toinen hansikas oli tippunut. Viivi päätti lähteä etsimään sitä. Sillä välin kun Viivi oli etsimässä hansikastaan hansikkaan sisään livahti sammakko ja myöskin kettu. Kun oli kulunut pari tuntia, Viivi meinasi luovuttaa. Juuri silloin Viivi huomasi jotain pinkkiä. Se on varmaan minun hansikkaani, hihkaisee Viivi. Viivi menee katsomaan. Se on minun hansikkaani!, huutaa Viivi. Mutta hansikkaassa on eläimiä. Hei, keitä te olette?, sanoo Viivi.
Olen herra Sammakko. Minä olen Hipi hiiri ja minä kettu Repolainen, sanovat Hipi, herra Sammakko ja Repolainen. Saisinko hansikkaani takaisin? kysyy Viivi. Hyvä on, vastaavat Hipi, herra Sammakko ja Repolainen. Kiitos, sanoo Viivi. Niin Viivi lähtee iloisena mummille päin.

Alkuun

Tyttö ja koira

Olipa kerran tyttö ja koira. Hänen nimensä on Liisa a koiran nimi on Lilo. Liisa ja Lilo menevät metsään. Lilo löysi mökin. Lilo haukkui; Hau, hau! Liisa sanoi: Mitä? Liisa näki mökin. Liisalla oli violetti paita ja verkkarit. Lilo oli iloinen tyttö. Hau, hau!Milloin mennään elokuviin?kysyi Liisa. Moikka Lilo, mä meen kouluun! Moikka! Hau, hau! Tänään opiskellaan kertotaulua 2, 3 ja 5 sivulta 113. Liisa tykkää paljon kertotaulusta. Hän on yleensä eka tehtävissä. Liisalta päättyy koulu kello puoli kolme koska änellä oli myös läksykerho. Kun hän pääsi kotiin, Lilo osti valmiiksi liput elokuviin. Liisa sanoi: Mitä ihmettä? Miten koira voi mennä hakemaan liput? Jee, hyvä koira. He menivät iloisesti katsomaan elokuvaa.

Olipa kerran koira, jonka nimi oli Koko. Se seikkaili paljon. Se oli valkoinen. Sillä oli mustat korvat ja musta häntä. Sillä oli sininen kaulapanta. Koko huomasi talon. Se juoksi talolle ja huomasi ihmisen. Sitten se meni sisään. Hän huomasi ruokaa. Sitten se söi ja lähti. Sitten se keräsi kukkia esimerkiksi ruusuja. Se meni kotiin ja heti nukkumaan.

Olipa kerran tyttö nimeltä Peppi ja hänen koiransa Totti. Peppi meni lenkille koiransa kanssa. He löysivät pienen mökin. He menivät pimpottamaan oveen. Ovesta tuli ukko nimeltä Pekka. Totti nuuhki Pekkaa ja hän silitti Tottia. Tulkaa peremmälle. Peppi meni sisälle. Pekka paistoi lettuja. Tykkäätkö sinä niistä? Joo, ne ovat minun lempiherkkuani! Siinä he söivät ja Totti sai koiranruokaa. Sitten heidän piti lähteä ettei äiti hermostu. Totti sai pallon Pekalta. Pekka tuli ovelle saattamaan heidät. Pekka oli tyytyväinen että hän kohtasi koiran ja tytön. Peppi ja Totti eivät tienneet minne he oikein menivät. Mutta onneksi hän muiti yhden puun joka oli heidän kasvattama puu. Peppi keräsi vielä kukkia takapihaltaan ja veivät kotiin.

Alkuun

Maukka ja Väykkä

Oli kaunis aamu. Maukka kysyi: Ollaanko lumisotaa? Väykkä sanoi: Ei, nyt hoidan kasveja. Maukka kysyi: Kauanko sinulla kestää? Väykkä vastasi, kaksikymmentäviisi minuuttia. Maukalla oli tylsää. Maukka teki muuta jalkapalloa. Väykkä kysyi: Voidaanko nyt olla lumisotaa? Maukka sanoi: Joo. Sota alkoi. Maukan mielestä oli hauskaa. Sota kesti tosi kauan. Väykkä kysyi: Voidaanko lopettaa? Maukka taas sanoi: Ei niin kauan kun meistä jompi kumpi osuu. Maukka voitti. Kun he tulivat sisälle Maukka laiskotteli ja Väykkä joi kuumaa kaakaota. Maukka on väsynyt kun he olivat koko päivän ulkona. Sitten Väykkä teki ruuaksi pastaa. He öivät ja menivät nukkumaan.

Olipa kerran Maukka ja Väykkä. Maukka oli kissa ja Väykkä oli koira. He asivat vuorella. Väykkä oli rakentanut puutarhan, joka oli hänelle tosi tärkeä. Eräänä päivänä Väykkä oli päättänyt osallistua tomaattikisaan. Seuraavana päivänä Väykkä oli iloinen koska oli enää päivä näyttelyyn. Mutta Väykkä ei enää löytänyt tomaattia. Hän etsi sitä kaikkialta, mutta ei löytänyt sitä. Sitten hän luovutti ja meni kotiin syömään. Hän kysyi, oliko Maukka nähnyt sitä. Mutta Maukka ei ollut nähnyt tomaattia. Mutta hän sanoi, että oli puristanut yhden suuren tomaatin. Silloin Väykkä suuttui ihan hirveästi ja kaatoi moskan Maukan päälle niin, että hän tuli punaiseksi. Sutten he tappelivat koko päivän. Mutta seuraavana päivänä he tekivät sovinnon. Sitten he tekivät omia juttujansa iltaan asti. Sitten he menivät nukkumaan sänkyihinsä. Hyvää yötä Maukka! Hyvää yötä Väykkä!

Oli aamu. Taas Maukka heräsi aikaisin niin kuin aina. Maukka taas nukkui todella pitkään. Väykkä alkoi laittamaan aamupalaa. Tänään hän aikoi yllättää Maukan ja tehdä todella hienon aamupalan. Väykällä piti aina olla jotain touhuttavaa. Kun Msukka vihdoin heräsi, hän yhtäkkiä uomautti: Minä olen kyllästynyt meidän vanhaan kotiimme. Haluan tehdä lumesta uuden! Väykkä näytti ällistyneeltä. Me voisimme rakentaa sinne kamalasti astioita ja aina jos puuttuu jotain voi rakentaa lumesta uuden. Ja eihän meidän kaikkea tarvitse lumesta rakentaa. Hyvä on, mutta jätetään silti vanha kotimme varmuudeksi.  Jos kyllästyt siihenkin, niin me voimme muuttaa aina takaisin. Aletaan hommiin, sanoi Maukka. Mutta eihän me olla sytöty vielä aamupalaa eikä me olla tehty piirroksiakaan. Ei se mitään haittaa. No, syödään aamupala ensin. Syödään oikein kunnon aamupala niin jaksetaan rakentaa. Aamupalan jälkeen Väykkä alkoi tehdä piirroksia. Maukka yritti tahallaan syödä hitaasti ettei hänen tarvitsisi rakentaa niin paljon. Puolen tunnin kuluttua Väykkä kysyi Maukalta: Etkö sinä tule rakentamaan? Minä syön vielä. Sinä olet syönyt puoli tuntia. Minulla on kova nälkä. Ala nyt rakentamaan. Kun Väykkä oli rakentanut puolet talosta, Maukka tuli sanomaan: Nyt minä olen syönyt. Maukka ei kuunnellut Väykän ohjeita. Heti kun Maukka alkoi sörkkiä taloa se rämähti. Sinä olit suunnitellut huonon rakennelman. Se hajosi heti. Väykkää oikeastaan suututti, mutta hän ei päästänyt vihaa valloilleen. Lopulta he päättivät muuttaa takaisin nykyiseen kotiin.

Alkuun