L'école en France

 

Quelques différences (entre l'école en France et l'école en Finlande)

Le système scolaire

la crèche + la maternelle

l'école primaire

le collège

le lycée

Coloriages

Emplois du temps à imprimer

quizz

 

Joitakin eroja (suomalaisten ja ranskalaisten koulujen välillä)

ranskalainen koulujärjestelmä

päiväkoti + esikoulu

alakoulu

yläkoulu

lukio

värityksiä

tulostettavia lukujärjestyksiä

quizz

 

 


 

Quelques différences (entre l'école en France et l'école en Finlande)

version Word

  • Les cours durent 60 minutes.

  • Une classe normale est composée de 30 à 35 élèves.

  • L'année scolaire commence début septembre et finie début juillet.

  • La journée scolaire débute à 8h00 ou 8h30 pour finir entre 16h30 et 18h30 suivant l'âge de l'élève. Il y a normalement deux pauses de 30 minutes, une le matin et une l'après-midi. La pause repas dure entre 1 heure et 2 heures, suivant la taille de l'école.

  • La semaine comporte 4 jours d'école au primaire, 4½ jour au collège et 4½ ou 5 jours (4 jours entiers + 2 matinées) au lycée. Les demi-journées sont le mercredi et le samedi. Le mercredi après-midi est toujours libre pour les écoliers.

  • Les vacances durent toujours 2 semaines et sont environ après 6 semaines de cours.

  • Les grandes vacances c'est-à-dire les vacances d'été commencent début juillet et finissent début septembre.

  • La pause repas étant assez grande, il est possible de rentrer chez soi pour manger, avec l'autorisation des parents. Sinon il faut manger à l'école, ce qui est payant. Les repas de l'école comporte toujours une entrée, un plat chaud, du pain, de la boisson et un dessert (et/ou du fromage).

  • Les établissements scolaires sont généralement clôturés, soit par un mur, soit par du grillage. Les bâtiments forment le plus souvent une enceinte et la cours est située au milieu. La porte d'entrée dans l'enceinte est fermée ou gardée pendant la journée scolaire.

  • Au collège et lycée, la surveillance pendant la journée scolaire est faite par des assistants d'éducation, des "pions". Ce sont généralement des étudiants d'université. Ils s'occupent du contrôle des absences, des retards, de la surveillance pendant les pauses et le repas et s'occupent des élèves pendant une permanence ou l'absence d'un professeur.

  • Comme sanction au niveau collège et lycée, la retenue ou "colle" va d'une heure à une demie journée. L'élève doit venir à l'école hors des heures de cours et faire des travaux donnés par le professeur (par ex. une rédaction ou des exercices de maths).

  • A tous les niveaux, les écoliers doivent toujours être en possession de leur carnet de correspondance (exemple). C'est un petit cahier pré-imprimé où figurent des informations générales sur l'école, le relevé des heures de retenues et des avertissements, les billets d'absences et de retards ainsi qu'une partie correspondance pour les professeurs et les parents.

Texte: Nathalie Prévost

 

Retour en haut de la page

 


 

Le système scolaire

version Word

    En France, l’instruction est obligatoire de 6 à 16 ans. Depuis 1882, elle est aussi gratuite et laïque (=sans religion).  Elle est dispensée dans toutes sortes d’établissements scolaires, relevant pour la plupart du ministère de l’Éducation nationale, et parfois au sein de la famille dans le cadre légal de l’école à la maison. L’alphabétisation est de 99% en France bien que le système scolaire français soit jugés en net retard par rapport aux autres modèles européens et  mondiaux.

 

Le système scolaire français

 Retour en haut de la page

 


 

De 0 à 2-3 ans : la crèche

   

 Les crèches sont le système le plus utilisé en France. Ce sont des établissements publics ou privés accueillant les enfants de 2 mois 1/2 à 3 ans dans ses locaux, sous la responsabilité d'un personnel qualifié. Les crèches donnent priorité aux parents travaillant à temps plein.

 

 

De 2-3 à 6 ans : l’école maternelle

   

 En France, un quart des enfants de 2 ans et la quasi-totalité des enfants de 3 à 5 ans sont scolarisés en maternelle. Elle est le lieu de la première éducation hors de la famille pour la très grande majorité des enfants.

    Elle est le plus souvent organisée en petite, moyenne et grande section, en fonction de l'âge des enfants.

    Cette école est aujourd'hui considérée comme une part normale du cursus des élèves. Les enfants y développent leurs facultés fondamentales, perfectionnent leur langage et commencent à découvrir l'univers de l'écrit, celui des nombres et d'autres domaines d'apprentissage.

 Retour en haut de la page

 


 

De 6 à 11 ans: L’école primaire

   

Mixte, gratuite si elle est publique, l'école primaire accueille les enfants de 6 à 11 ans.

    Les programmes sont nationaux et obligatoires pour tous les professeurs et tous les élèves.
    Depuis 1990, les compétences attendues des élèves sont fixées par cycle. Des outils d'évaluation sont fournis aux enseignants qui disposent ainsi de références nationales.
    Les programmes actuels proposent des progressions annuelles en français et en mathématiques.

Cycle 1 : petite et moyenne section de maternelle
Cycle 2 : grande section de maternelle, CP et CE
Cycle 3 : CE2, CM1, CM2

    La semaine d’un élève de primaire comporte de 24 à 26 heures.

Les classes: 

 Retour en haut de la page

 


 

De 11 à 15 ans: Le collège

 

 

Le collège est l'établissement de niveau secondaire qui accueille  tous les élèves à l'issue de l'école élémentaire.

    Les enseignements au collège sont structurés en disciplines : français, mathématiques, histoire - géographie, éducation civique, sciences de la vie et de la terre, technologie, arts plastiques, éducation musicale, éducation physique et sportive, physique - chimie. Les objectifs sont fixés par des programmes nationaux.

    Le collège accueille sans examen de passage tous les élèves à la fin de l'école primaire. Il permet de scolariser tous les élèves dans un cadre unique.

 

Les classes:    

    En sixième les élèves choisissent une première langue vivante étrangère (LV1). Le choix est le plus souvent entre l'anglais (le plus choisi), l'allemand et l'espagnol.

    En cinquième débute l'enseignement de physique - chimie. Les collégiens peuvent suivre facultativement un enseignement de langue ancienne (latin).

    En quatrième les élèves choisissent une seconde langue vivante étrangère ou régionale (LV2). Le choix le plus courant est entre l'allemand,  l'espagnol, l'anglais si elle n'a pas été prise en langue vivante 1, et les langues régionales comme le breton, le basque, le catalan, le corse, le créole, etc.

    En troisième, les élèves poursuivent l'apprentissage des langues vivantes étudiées en classe de quatrième. Ils peuvent aussi choisir, à titre facultatif, une langue ancienne (grec), une deuxième langue vivante (régionale ou étrangère) ou le module de découverte professionnelle de 3 heures hebdomadaires ou opter pour un module de 6 heures hebdomadaires. Dans ce dernier cas, les élèves sont dispensés de l'étude de la deuxième langue vivante.

    A la fin de l'année de troisième, les élèves passent le diplôme national du brevet; le BEPC. (récit du passage du brevet / texte de compréhension écrite)

    La semaine d’un élève de collège comporte de 27 à 30 heures.

Retour en haut de la page

 


 

De 15 à 17-18 ans : Le lycée

 

À l'issue du collège, les élèves peuvent s'orienter vers :

  •  une classe de seconde en lycée général et technologique 

  •  une classe de seconde professionnelle 

  •  une première année de préparation au certificat d'aptitude professionnelle (C.A.P.) en lycée professionnel

 

Le lycée général et technique

Les classes:

    En seconde générale et technologique, les élèves suivent des enseignements communs et choisissent deux enseignements de détermination et une option facultative. En fin de seconde, ces choix les aident à opter pour un bac général ou technologique.

    Il existe aussi des classes de seconde préparant aux brevets de technicien (B.T.) et aux baccalauréats technologiques spécifiques (hôtellerie et techniques de la musique et de la danse, T.M.D.).

    Les élèves de première et terminale générale choisissent certaines matières qui déterminent la spécialité de leur baccalauréat.

En séries technologiques, l'enseignement comprend des disciplines générales et des disciplines technologiques caractéristiques de chaque baccalauréat.

    La voie générale conduit les bacheliers vers des études longues.

Elle comprend trois séries :

Grâce à un enseignement optionnel en première et à un enseignement de spécialité en terminale, une spécialité est choisie par les élèves, au sein de chaque section :

   

La voie technologique prépare à des études supérieures technologiques en 2 ans et plus.

Le baccalauréat technologique comporte 7 catégories :

  • S.T.L. : sciences et technologies de laboratoire

  • S.T.I. : sciences et technologies industrielles 

  • S.T.G. : sciences et technologies de la gestion

  • S.T.2.S. : sciences et technologies de la santé et du social

  • T.M.D. : techniques de la musique et de la danse

  • Hôtellerie

  • S.T.A.V  : Le baccalauréat sciences et technologies de l'agronomie et du vivant

 

 

    La voie générale et technologique comprend trois classes : la seconde, la première et la terminale. Le choix entre voie générale et voie technologique s'effectue à la fin de l'année de seconde.

À la fin de l'année de terminale a lieu l'examen du baccalauréat (= bac), premier diplôme de l'enseignement supérieur. L'examen comporte aussi des épreuves anticipées en fin de première.

Le baccalauréat est indispensable pour entrer à l'université. L'université elle-même n' a pas de concours d'entrée.

    En lycée professionnel, les enseignements technologiques et professionnels représentent de 40 à 60 % de l'emploi du temps d'un élève. Ils sont dispensés sous forme de cours en classe et selon les spécialités en atelier, dans un laboratoire ou sur un chantier. Les matières d'enseignement général (français, mathématiques, histoire - géographie, sciences, anglais) occupent aussi une place importante. Le lycée professionnel prépare les jeunes qu'il accueille à acquérir un diplôme professionnel qui leur permet de poursuivre des études, ou de s'insérer dans la vie active.

     La semaine d’un élève de lycée comporte 30 heures ou plus.

Texte: Nathalie Prévost

Retour en haut de la page

 




 

Joitakin eroja (suomalaisten ja ranskalaisten koulujen välillä)

Word versio

  • Oppitunnit kestävät 60 minuuttia.

  • Tavallisen luokan koko on 30-35 oppilasta.

  • Lukuvuosi alkaa syyskuun alussa ja loppuu heinäkuun alussa.

  • Koulupäivä alkaa klo 8.00 tai 8.30 ja loppuu klo 16.30 ja klo 18.30 välissä riippuen oppilaan iästä. On yleensä 2 taukoa, joka kestävät 30 minuuttia, kerran aamulla  ja kerran iltapäivällä. Ruokatauko kestää yhden ja kahden tunti välissä riippuen koulun koosta.

  • Kouluviikossa on 4 päivää ala-asteella, 4½ päivää ylä-asteella ja 4½ tai 5 päivää (4 kokopäivää + 2 aamua) lukiossa. Kouluaamut ovat keskiviikkoisin ja lauantaisin. Keskiviikko iltapäivä on aina koululaisille vapaa.

  • Lomat kestävät aina 2 viikkoa ja tulevat kuuden kouluviikon jälkeen.

  • Kesäloma alkaa heinäkuun alussa ja loppuu syyskuun alussa.

  • Koska ruokatauko on pitkä on mahdollista mennä kotiin syömään vanhempien luvalla. Muuten syödään koulun ruokalassa, jossa ruoka on maksullinen.  Kouluateria sisältää aina alkuruokaa, lämmintä pääruokaa, leipää, juomaa ja jälkiruokaa (ja/tai juustoa).

  • Koulualue on yleensä suljettu verkolla tai muurilla. Rakennukset muodostavat piiriin ja piha sijaitse rakennusten keskellä. Alueen pääovi on kiinni ja vartioitu koulupäivän aikana.

  • Yläasteella ja lukiossa kouluavustajat (”un pion” / ”une pionne”) hoitavat mm. välituntivalvonnat. He ovat yleensä korkeakouluopiskelijoita. He hoitavat myös myöhästymis- ja poissaoloilmoitukset sekä pihan ja ruokalan valvonnan. He valvovat myös oppilaita hyppytuntien tai opettajan poissaolon aikana.

  • Yläasteella ja lukiossa, päärangaistus on ”une colle*”, jälki-istunto. Se kestää vähintään tunnin ja voi kestää jopa puoli päivää. Oppilaan täytyy tulla sinne kouluajan ulkopuolella ja tehdä opettajan antamat tehtävät (esim. aine tai matematiikan harjoituksia). (*”colle” tarkoittaa liima)

  • Koululaisilla on kaikilla asteella reissuvihko, ”un carnet de correspondance”. Sen täytyy olla aina mukana. Se on pieni vihko, johon on painettu koulusäännöt, jälki-istunto-, varoitus- ja myöhästymislomakkeet sekä kirjeenvaihto-osa vanhemmille ja opettajille.

Suomennos: Nathalie Prévost & Eeva Pajari

 

Takaisin ylös

 


 

Ranskalainen koulujärjestelmä

Word versio

Ranskassa opetus on pakollista 6-16 -vuotiaille. Vuodesta 1882 alkaen se on ilmaista ja uskonnotonta (= uskontoa ei saa opettaa). Opetusta annetaan suurimmaksi osaksi Opetushallituksen alaisuuteen kuuluvissa monenlaisissa kouluissa, mutta joskus myös koteihin perustetuissa laillisen aseman omaavissa kotikouluissa. 99% ranskalaisista oppii lukemaan siitä huolimatta, että ranskalaisen koulujärjestelmän arvioidaan jääneen kokonaisuudessaan jälkeen verrattuna muihin eurooppalaisiin tai muun maailman koulujärjestelmiin.

 

Ranskalainen koulujärjestelmä

 

Suomessa

ikä

Ranskassa

 

lukio

3. vuosiluokka

18

 

 

2. vuosiluokka

17

T : terminale

lycée

1.vuosiluokka

16

1ère : première

yläaste

9. luokka

15

2nde : seconde

8. luokka

14

3è : troisième

collège

7. luokka

13

4è : quatrième

ala-aste

6. luokka

12

5è : cinquième

5. luokka

11

6è : sixième

4. luokka

10

CM2 : cours moyen 2

école primaire

3. luokka

9

CM1 : cours moyen 1

2. luokka

8

CE2 : cours préparatoire 2

1.luokka

7

CE1 : cours élémentaire 1

esikoulu

esikoulu

6

CP : cours préparatoire

päiväkoti

5

grande section

école maternelle

päiväkoti

4

moyenne section

päiväkoti

3

petite section

päiväkoti

2

 crèche

crèche

päiväkoti

1

 crèche

Suomennos: Nathalie Prévost & Eeva Pajari

Takaisin ylös

 


 

0-2(3) –vuotiaat: päiväkoti (la crèche)

   Word versio

 Ranskassa käytetään paljon päiväkoteja. Nämä julkiset tai yksityiset laitokset ottavat vastaan lapsia, jotka ovat iältään 2½ kk – 3 vuotta ja antavat heille ammattitaitoista hoitoa. (Lapsia sijoittaessaan) päiväkodit antavat etusijan kokopäivätyötä tekeville vanhemmille.

Suomennos: Nathalie Prévost & Eeva Pajari

2(3)-6 –vuotiaat: esiopetus/esikoulu (l’école maternelle)

   

Ranskassa yksi neljännes 2-vuotiaista ja lähes kaikki 3-5 -vuotiaat osallistuvat esiopetukseen. Ylivoimaisesti suurimmalle osalle lapsista se on ensimmäinen opetuspaikka kodin ulkopuolella.

Esiopetukseen voi osallistua jopa 3 vuoden ajan ja lapset järjestetään usein osastoiksi  iän mukaan: pienet, keskikokoiset ja isot lapset omina ryhminään.

Esikoulua pidetään nykyisin osana oppilaiden normaalia opetusohjelmaa. Lapset kehittävät siellä perustaitojaan, täydentävät äidinkielentaitoaan ja alkavat tutustua kirjoittamiseen, numeroihin ja muihin oppimisen alueisiin.

Suomennos: Nathalie Prévost & Eeva Pajari

Takaisin ylös

 


 

6-11 –vuotiaat: alakoulu (l’école primaire)

Word versio

Alakoulut ovat Ranskassa yhteiskouluja, ilmaisia – jos ovat julkisin varoin ylläpidettyjä – ja ne vastaanottavat 6-11 –vuotiaat lapset.

Kansalliset opinto-ohjelmat sitovat sekä opettajia että oppilaita. Vuodesta 1990 alkaen saavutettavat tasot on sidottu oppilaan opintovaiheeseen (cycle). Opettajat saavat arviointityökaluja ja niiden mukana keinot kansalliseen vertailuun. Äidinkieleen ja matematiikkaan on laadittu vuosittain etenevät ohjeet.

Etenemisjaksot vaiheittain:

  • Vaihe 1 : esiopetuksen vuodet 1 ja 2

  • Vaihe 2: esiopetuksen vuosi 3, valmistava luokka (6-vuotiaat) ja alakoulun 1. vuosi (6-8-vuotiaat)

  • Vaihe 3: alakoulun vuodet 2, 3 ja 4. (8 -11-vuotiaat)

Alakoulun oppilaan kouluviikko käsittää 24 - 26 (oppi-) tuntia.

Luokista käytetään Ranskassa  seuraavia lyhennyksiä:

Suomennos: Nathalie Prévost & Eeva Pajari

Takaisin ylös

 


 

11-15 –vuotiaat: yläkoulu (le collège)

Word versio

 

Yläkoulu on toisen asteen oppilaitos, joka ottaa vastaan kaikki alakoulunsa päättäneet  oppilaat. Yläkoulun opetus rakentuu oppiaineittain:

  • francais = äidinkieli

  • mathématiques = matematiikka

  • histoire-géographie = historia-maantieto

  • education civique = ET, elämänkatsomustaito

  • sciences de la vie et de la terre = biologia

  • tehnologie = tekninen työ

  • arts plastiques= kuvataide

  • éducation musicale= musiikki

  • éducation physique et sportive= liikunta

  • physique-chimie= fysiikka-kemia

Niiden tavoitteet on sidottu kansallisiin opetusohjelmiin.

Alakoulun päätteeksi kaikki oppilaat pääsevät yläkouluun ilman pääsykokeita. Tämä tekee mahdolliseksi kouluttaa oppilaat yhteneväisissä puitteissa.

Luokkien nimitykset ranskalaisessa yläkoulussa ja vastaavat luokat Suomessa:

Classe de     (suora käännös)          Suomessa 
sixième (6è)   kuudes (aloitus 11-vuotiaana)   5.
cinquième (5è)    viides    6.
quatrième (4è neljäs    7.
troisième (3è) kolmas (aloitus 14-vuotiaana)     8.

Yläkoulun ensimmäisellä (sixième) oppilaat valitsevat ensimmäisen kielen (LV1) (”Elävän” kielen, vastakohtana klassiset kielet, eli latina ja kreikka). Suosituin kieli on englanti, seuraavina saksa ja espanja.

”Cinquième” -vuonna alkaa fysiikan ja kemian opetus. Yläkoululaiset voivat ottaa valinnaisena aineena myös latinan.

”Quatrième” -vuonna oppilaat valitsevat toisen kielen - vieraan tai alueellisen (toisen ranskankielisessä maailmassa) puhutun kielen (LV2). Suosittuja valintoja ovat saksa, espanja ja englanti, ellei sitä ole valittu jo ensimmäiseksi kieleksi. Alueellisia kieliä ovat bretoni, baski, katalaani, korsikan kieli, kreoli jne.

"Troisième” -vuonna oppilaat jatkavat edellisen vuoden kielten opintoja. He voivat valita myös vapaaehtoisen klassisen kielen (esimerkiksi kreikan) tai toisen vieraan tai alueellisen kielen. He voivat valita myös ammattielämään orientoivan kurssin (3 tai 6 viikkotuntia). Kuuden tunnin kurssin valinneet vapautetaan toisen kielen opinnoista.

Tämän vuoden päätteeksi oppilaat suorittavat kansalliset peruskoulun päättökokeet = BEPC. (tekstin ymmärtämisen harjoitus kertomus BEPC:n koepäivästä)

 Yläkoululaisen työviikko on 27 – 30 tunnin pituinen.

Suomennos: Nathalie Prévost & Eeva Pajari

Takaisin ylös

 


15-17(18) –vuotiaat: lukio (le lycée)

 

Yläasteen jälkeen, oppilaat voivat  valita jatko-opintonsa seuraavista:

  •  Yleinen lukio (le lycée géneral ) ja tekninen lukio (le lycée technologique)

  • Ammattikoulu (le lycée professionnel)

  • Vuoden mittainen valmistuminen ammattikouluun siirtymiseen (C.A.P)( Suomessa ammattikymppi)

Yleinen ja tekninen lukio

Luokat:

Ensimmäisellä luokalla yleisessä ja teknisessä lukiossa oppilaat noudattavat yhteisiä opintoja, sekä valitsevat kaksi linjaa ja yhden valitsemansa valinnaisaineen, joita haluavat opiskella. Ensimmäisen luokan lopulla he valitsevat jatkavatko yleisen vai teknillisen lukion puolelle.

Tietyissä lukioissa jo ensimmäinen luokka  on ammatillisesti eriyttävä joihinkin tiettyihin päättökokeisiin ( (esim. teknikon tutkinto (B.T.), hotellialan tutkinto, musiikki- ja tanssialan tutkinto (T.M.D.) ) Nuo opinnot kestävät myös kolme vuotta.

Toisen ja viimeisen luokan oppilaat valitsevat joitakin aineita, jotka määräävät heidän ylioppilastutkintonsa painopisteen.

 Teknisessä lukiossa koulutuksessa on yleisiä oppiaineita ja teknillisiä oppiaineita kullekin ylioppilaskirjoitusaineelle.

 Yleislinja johtaa pidempiin opintoihin

 Siinä on kolme linjaa:

Toisen ja kolmannen vuosikurssin oppilaat erikoistuvat tiettyihin aineisiin:

 

Tekninen lukio valmistaa opiskelijoita pidempiin opintoihin, jotka kestävät kaksi tai yli kaksi vuotta.

Tekninen lukio jaetaan 7 osioon:

  •  S.T.L: luonnontieteet ja laboratorioteknologia

  • S.T.I: luonnontieteet ja teollisuusteknologia

  • S.T.G: luonnontieteet ja hallintotiede

  • S.T.2.S: luonnontieteet ja terveyden ja sosiaalialan teknologia

  • T.M.D: tekniikka musiikissa ja tanssissa

  • hotelliala

  • S.T.A.V: maatalousteknologia

 

Yleinen lukio jaetaan kolmeen luokkaan: ensimmäiseen (première), toiseen (seconde) ja viimeiseen (terminale).

 Valinta yleisen lukion ja teknisen lukion välillä tehdään toisen vuoden lopussa.

Viimeisen vuoden lopussa suoritetaan ylioppilaskokeen (le baccaleuréat). Koe pidetään myös toisen vuoden lopussa. Ylioppilastutkinto on välttämätön yliopistoon pääsemiseksi. Yliopistoihin ei ole pääsykokeita.

 Ammattikoulussa (le lycée professionnel), tekniset ja ammatilliset koulutukset vievät 40-60% oppilaan lukujärjestyksestä. Opetusta annetaan luokissa, työpajoilla, laboratorioissa tai työmaalla. Yleiset aineet (äidinkieli, matematiikka, historia-maantieto, luonnontieteet, englanti) ovat myös tärkeässä asemassa. Ammattikoulu valmistaa nuoret saamaan ammattitutkinnon, joka auttaa heitä jatkamaan opintoja tai sijoittumaan työelämän.

 

 Lukio-opiskelijan viikko sisältää 30 tuntia tai yli.

Texte: Nathalie Prévost

Takaisin ylös

Retour