PÄIVÄKIRJA 2009

29.7.2009  PÄIVÄKIRJA SIIRTYY TOISELLE SIVULLE

30.6.2009  HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE!!

Päivitykset tulevaisuudessa hitaita kun lomaillaan mutta tarinaa tulossa sitten sitäkin enemmän ;) tai sitten ei. Pojat saavat nauttia elämästä ja kesän herkuista.

29.6.2009 Operantti PK-leiri 09 (HAKU pelastus/PK)

Pääsimme Jaden ja Nellin Sarin kanssa tuommoiselle leirille. Mikä onni sillä kouluttajina toimivat huhupuheiden mukaan hyvä Kaisa Hilska ja vielä enemmän "kuullumpi" Esa K. Viitala. Leiri oli neljäpäiväinen jonka aikataulu oli hyvinkin tiukka mutta ei tiukkapipoinen. Ja itse rakastuin Esaan ja Esan tapaan toimia ja käsitellä koiria ja tykästyin myös "hiljaiseen" Kaisaan joka puhuu paljon mutta myös asiaa ;) Leiri oli Rymättylässä ja majoitus tapahtui Lomahyppäyksessä. Jos käytte katsomassa niin me nukuimme numerossa 14.  Kaisan "putiikki" oli ihan siinä vieressä siis tämän Lomahyppäyksen vieressä mutta ei näy kartassa vaan ei kaukanakaan ollut.

Leirille meno alkoi hieman huonommalla tuurilla. Olin käynyt miltei tiivistä keskustelua paikan omistajan kanssa nukkumapaikasta ja meitä piti odottaa luhtiaitta missä kaksi kerrosta. Alakerta Sarille ja tytöille ja yläkerta minulle ja pojille. Nemppa kun ei vieläkään syty Nelliin. Kuinka ollakaan meidän yöpymispaikka olikin annettu jollekin toiselle ja tarjolla oli pieni rotankolo missä 120 cm sänky ja sohva mihin edes lapsi hädin tuskin pystyisi nukkumaan. Ja tilaa oli sen verran että koirat olisivat olleet kuin silakat purkissa. Ei hyvä. Yksi isompi mökki oli vapaana yhden yön joten omistaja tarjosi sitä ensin meille mutta hintaa ei juurikaan suostunut tiputtamaan siis samalle tasolle mitä se luhtiaitta olisi maksanut. Siinä neuvoteltiin ja neuvoteltiin mutta ilmeisesti talon herralle ei ole opetettu asiakaspalvelua joten loppujen lopuksi päädyimme navetan päätyyn mihin oli rakennettu pieni huoneisto missä kaksi makuuhuonetta, keittiö missä ei pöytää, mikro ja kahvinkeitin mutta johdot eivät ylttäneet seinään. Makuuhuoneet olivat sen verran pienet että koirat juuri ja juuri mahtuivat sisälle pitkin pituuttaan nukkumaan ja itse nosti toisen sängyn päälle pari nojatuolia jotta koirat saisivat neliön lisää tilaa. Kun näimme tämän tilan oli se paskainen kuin mikä. Rehellisesti sanottuna siinä asusti ilmeisesti omistajan lapsenlapset tms. nuoret murrosikäiset pojat jotka eivät siivoa ikinä. Huoneisto haisi homeelle, kaikki paikat olivat täynnä vaatetta ja rojua ja kusetkin oli pöntössä. Kun saimme sen siivottuna johon meni ehkä 10 minuuttia saimme homeelle haisevan huoneiston mille oli tehty pikasiivous. Virhe oli katsoa petauspatjan alle sillä sitä ei oltu putsattu ehkä sen jälkeen kun sänky oli sinne roudattu. YÖK. Mutta kun muuta vaihtoehtoa ei ollut niin sehän se oli sitten otettava ja lohtuna se että ONNEKSI siellä ei muuta kuin nukuttu. Ruokapöydän järkkäsimme navetan seunustalla olevasta muovipöydästä ja siinä sitten iltaisella ja aamuisella navetan edustalla nautimme naposteltavaa. Ai niin meinasi ihan unohtua. Hintaa ei tietenkään alennettu vaan päinvastoin ukko otti meiltä enemmänkin kuin piti. Käytiin nimittäin keskustelua koirista ja ukko oli sitä mieltä että 10 euroa per koira per päivä ja viestien perusteella olin käsittänyt että per viipymä. Ja Kaisakin oli sopinut että per viipymä. Me oikein väännettiin kättä ja hävittiin mutta onneksi puhuin Kaisalle koko tapahtuman ja Kaisa jutteli omistajan kanssa jolloin saimme hieman rahaa takaisin. Ja tämä sviitti maksoi siis 100 euroa yö.

Leiri alkoi torstaina yhdeltätoista aamulla esittelyllä ja tutustumisella toisiimme. Esa kertoi maalimiestoiminnasta ja käyttäytymisestä ja painotti kuinka tärkeä rooli maalimiehellä on. Tässä tuli esille palkkauksen ajoitus, ohjeiden kuunteleminen eli ole siellä missä halutaan ja tee niin kuin on pyydetty. Vahinkoja tietty sattuu mutta pyritään toimimaan niin kuin on sovittu. Kaisa kertoi paikasta ja ja ja... Esittelyjen jälkeen lähdimme maastoon. Taidan käydä ajatuksia läpi päiväkohtaisesti jolloin ehkä itselleni helpompaa ;)

TORSTAI

- tutustuminen, esittely jne...

- maastoa koko loppu päivä klo 14-21

Torstaina teimme siis täyspitkän päivän maastossa. Apua en muista monta meitä koirallisia oli mutta 9 kaiketi ja muutama koiraton kuunteluoppilas. Taidettiin tehdä kaikille suunnilleen niin kuin on aina toimittu treeni ja itse kerroin missä mennään ja mitä tehty ja Esa hoiti loput.

Otettiin Nemolle jonkin verran tyhjää ja muistaakseni kolme löytöä. Ekaa kulmaa Nemo ei nostanut mutta itse luulen koiran menneen liikaa ns. väärältä puolelta. Eli maalimies jäi kenties liikaa vasemmalle. Tuuli ei ehkä auttanut koiraa vaikka jossain kohti meidän aluetta tuuli, niin toisella kohtaa ei. Nemon kanssahan on myös otettu paljon sitä laatikon työstöä mutta toisella puolella rataa se ei näkynyt koirassa ollenkaan vaan Nemo kääntyili toiseen suuntaan. Luulin koiran olleen jo hullu mutta tähänkin tuli selitys kun menin maalimiehen luokse. Keskilinjalla ei tuullut yhtään mutta siellä sivureunassa kyllä tuuli ja paljon joten koira käytti tuulta varmaan hyväkseen. Eli Nemppa ekan maalimiehen jätti ja syyn luulen siis olleen väärä lähetyspaikka ja tuulettomuus. Eli tästä lähtien katson tarkemmin minne lähetän koiran ;) Otettiin tähän tietenkin uusi lähetys ja Nemo nosti maalimiehen hyvin ja ilmaisi kohtuu hyvin.

Toisella maalimiehellä kävi tämä ihmeellisesti eteneminen mutta tuuli siihen syynä ja löytämisessä ei ongelmaa eikä haukkumisessa. Kolmas maalimies oli lähellä takakulmaa ja Nemppa bongasi tämän hienosti ja ilmaisi myös kohtuu hyvin. Vieraat maalimiehet eivät näkyneet mielestäni Nemossa ja Nemo haukkui ihan kohtuu hyvin. Virtaa oli niin kuin aina ja ei musta Nemo poikennut mitenkään omista treeneistä. Esa antoi "rankkaa" palautetta ekalta kulmalta jääneestä maalimiehestä, sanoi ilmaisun ehkä hieman pätkivän mutta ei puuttuisi vielä asiaan. Omaan korvaan ilmaisu ei ehkä pätkinyt mutta kyllä musta Nemossa aina ihan intsi pintsi vähäsen ilmaisussa huomaa että on vieras maalimies. Palautetta sain myös kun en niinkin hyvää koiraa risteilytä. Koiraa jaksaa kuulemma paremmin kun risteilyttää. Loppuviikon läksyksi siis otinkin risteilytyksen. Esa tykkäsi Nemosta ja oli ehdottomasti sitä mieltä että nyt risteilemään.

PERJANTAI

Perjantaina ryhmä jaettiin kahtia ja aloitettiin ilmaisutreeneillä mutta siinä samalla tuli myös linjaylitystä ja piston suoruutta. Päätin ottaa kirpun messiin ja samalla saisin pistoa työstettyä lisää koiralle. Paikkana ihan pelto. Ideana oli kuviteltu keskilinja ja maalimiehet n. 30-40 metrin päässä keskilinjasta. Nova eteni suoraan ja ilmaisi kohtuu hyvin. Parempaakin on kyllä kuultu ;) Idea oli siis että koira juoksi minun kauttani keskilinjalta suoraan toiselle puolelle ja siinä samalla sitten sain myös itselleni hyvää ohjaustreeniä. Esa sanoi että jos joku väittää että tämän koiran ilmaisu pätkii niin se ei tiedä lajista yhtään mitään tai jotain vastaavaa. Novan ilmaisu siis on hyvällä mallilla kuin myös piston suoruus. Nova rassukka vain yhdessä vaiheessa kompastui ojaan ja meni jonkin matkaa pää maata viistäen mutta onneksi ei sen enempää ollut moksiskaan ja lähetys tehtiin uudestaan.

Nemo pääsi pitkästä aikaa esineruutuun ja taitaapa olla vuosi vierähtänyt edellisestä ja eipä niitä treenikertoja muutenkaan taida olla kuin se alta kymmenen. Damien kautta meidän noutajien omissa puuhissa etsiminen tietty on tuttua puuhaa. Näytettiin Nemolle ensimmäinen esine mutta seuraavat olivat valmiina. Hienosti Nemo bongasi esineet ja toi suoraviivaisesti minulle. Tulevaisuudessa ajatus ottaa vihjeapu ennen liikettä että koira tietää mitä tulee tehdä. Ja muistaa että laittaa esineitä useaan eri syvyyteen eikä junnaa vain takarajaa jne. Ja laittaa siis esineitä myös melko alkupäähän. 

Illemmalla otettiin vielä uudestaan aamuisen tyyliset treenit koko porukalla ja kirppu pääsi uudestaan hommiin. Tällä kertaa maalimiehet olivat muistaakseni hieman piilossa (avoumppari sellainen halkokehikko ja heinikko) ja valmiina mutta hienosti Nova teki suorat pistot ja Esakin oikein ihaili Novan pistoja ja kovasti kyseli kuinka ne on oikein rakennettu ;) Jossain vaiheessa Nova kyllä ampaisi yhtä jäniksen pissaa tutkimaan ja siinä vaiheessa myös merkkaustuoksuja haistelemaan mutta kun asiaan ei puututtu niin koissu jatkoi suoraviivaisesti mitä oli alunperin tekemässä kohdan tutkittuaan tietty ensin. Jänispoloinen oli nimittäin jossain vaiheessa ollut puskassa piilossa ja kun sinne menikin maalimies piiloon niin jänöjussi juoksi tuhatta ja sataa karkuun ja varmaan hätäpissasi saman tien sillä kaikki koirat taisivat haistella sitä kohtaa ja tietysti myös merkkasivat.

Perjantaina teimme Nemolle omat pikkutreenit ja otin Nemolle pelkkää ilmaisua Sarin kanssa. Ihmeen huonoa haukkumista siihen nähden mitä koissu tykittää kun ollaan oikein etsimässä myös. Ihmetteli varmaan mitäs tässä nyt haukkua kun siinähän sä vieressä olet tai jotain. Parani kyllä loppua kohden ja pystyin kävelemään hyvin Nemon ja Sarin ympärillä kun Nemo haukkui. Jossain vaiheessa haukutin Nemoa myös itse ja Sari kulki meidän ympärillä. Pitäisi varmaan haukuttaa Nemppaa tuolla tavalla useamminkin ;)

LAUANTAI

Lauantaina otettiin myös ryhmät kahtia ja me aloitimme tottis osuudella. Porukka sai itse valita mitä haluaa tehdä ja itse valitsin noudot tai lähinnä että Kaisa katsoo koiran teknisen suorituksen siis itse hypyn. Aloitimme kuitenkin luokse tulolla jossa Nemo paukauttikin lahjakkaasti sivulle. Kun käteni olivat takana Kaisan pyynnöstä teki Nemo ihan saman ja sitä sitten alettiinkin purkamaan pieniksi palasiksi ja nyt opetan Nemon siis koskettamaan pinssiin tms. ja siirrän pinssin sellaiseen kohtaan missä kuono on hyvällä korkeudella luoksetulon eteentulemisessa ja sitä kautta opetan Nemolle oikean paikan ilman käsiä. Naksuteltiin kun Nemppa kosketti pinssiä ja siirrettiin pinssi miltei heti takkiin. Saatiinkin hyviä onnistumisia mutta myös koiran turhautumista ;) Mutta enemmän niitä hyviä suorituksia.

Hypyissä A-esteellä Nemolla on hyvä tekniikka eli ei korjattavaa mutta estehypyssä raukkaparka ei osaa hypätä oikein. Nemo ei siis osaa itse katsoa mistä kannattaa ponnistaa joten nyt opetan sen sitten koiralle. Sain siihen hyvät mitat ja neuvot. Eli koiran pitäisi ponnistaa sen verran kaukaa minkä este on korkea plus 10 cm lisää. Teimme hyppyharjoituksen jossa Kaisa antoi Nemolle kapulan toisella puolella ja minä esteen toisella puolella lelun kanssa odotan. Mitä tekee Nemo??? Ai niin tässä vaiheessa Kaisan laittama ns. minieste minkä koiran olisi pitänyt muka nähdä ja hypätä ennen sitä niin Nemopa ei näe ja hyppää miten on oppinut ja whatam pamahtaa esteeseen täysiä ja kaataa sen ;) Onneksi Nemo ei moisista säiky vaan vähän ihmeteltyään ravisti turkin ja taas hypättiin mutta paremman näköesteen kanssa. Eli siis esteen eteen oikealle kohdalle rakennetaan este jotta koira tajuaisi ponnistaa oikealta kohdalta.

Nemolla tuntui olevan hauskaa ja kivasti oli kuulolla eikä lampaat lähipellolla edes kiinnostaneet koissua. Nemo viihdytti itseään menemällä putken itsekseen edes takaisin kun juttelimme Kaisan kanssa. Kiva treeni ei voi muuta sanoa.

Illemmalla oli meidän ryhmän hakutreeni vuoro ja meidän teemana siis risteily. Ihan kamalan näköistä touhua omalta osaltani kun pitäisi katsoa minne koiran laittaa menemään siis maastossa että olisi järkevää. Esa onneksi auttoi. Otettiin taas tyhjiä mutta Esa varmaan unohti että Nemolle ei saanut olla silloin ketään ja Nemo bongasikin muutaman tyhjän ja risteilyn jälkeen maalimiehen aika kaukaa ja vieläpä toiselta puolelta linjaa ;) Nemo alias itsenäinen. Muuten kuitenkin kivahko treeni ja pistot muuten hyviä ja oikeaan suuntaan eteneviä sekä ilmaisut hyvät.

Jossain vaiheessa taidettiin ottaa junioreille Sarin ja Nellin kanssa treenit ja kivasti Nova hoiti hommat. Ja ilmaisukin toimi tosi hyvin. Novan treenistä en muista juuri mitään mutta ei kait tuo vaarallista ole ;)

SUNNUNTAI

Sunnuntaina oltiin koko päivä maastossa. Nemolle jälleen tyhjiä ja risteilyä. Harjoittelin ennen treeniä kuivaharjoitteluna koiran ottamista ihmisavun kanssa ja juuri ennen treeniä auton lähellä itsekseni. Meidän treenit menivät oikein hienosti. Nemo eteni hyvin, meni oikeaan suuntaan ja risteili hyvin. Ihan lopussa tuli joku kämmäys Esan puolesta ts. olisi pitänyt lopettaa aikaisemmin sillä jotenkin tuli katkos touhuissa ja Nemo lähettiin miltei jäljelle viimeiselle maalimiehelle. Nemo oli jonkin verran väsy jo. Hyvin löytyi viimeinen maalimies ja loppu hyvin kaikki hyvin.

Leiri oli oikein antoisa ja ihana. Treeniporukka tosi kivaa ja hauskaa oli. Oli mukavaa kun koirakot olivat eritasoisia ja miltei kaikki erirotuisia koiria vaikka muutama samanrotuinenkin oli eli kelpie. Jokainen koira ihana oma yksilönsä ja mikä parasta tuntui tosiaan siltä että Kaisa ja Esa olivat vain ja ainoastaan meitä varten. He kyllä antaumuksella antoivat kaikkensa ja kenenkään kohdalla ei pidetty hoppua vaan jos aikataulu petti se petti eikä se ollut keneltäkään muulta pois. Tosi makeeta. Ja molemmat eritoten Esa mietti kaikki asiat aina juuri sitä koirakkoa varten eikä menty minkään sapluunan mukaan vaan tilanteen mukaan ja suunnitelmaa muutettiin tarvittaessa. Kaikki Esan ajatukset ovat niin koiralähtöisiä että... jopa minä joka koskaan en kutsu Nemoa edes pahasti niin HAUSSA satuin kait kovemmalla äänellä kutsumaan koiraa tai siis vihaiseen sävyyn niin Esa heti siihen että ei niin pahasti ;) Esa tykkäsi jos oikein ymmärsin niin tehdä niin että jos koira tekee jotain tyhmää tai virheen, asiaan ei puututa ja tietty sitä oikeaa toimintaa vahvistetaan kehumalla ja palkkaamalla. Varmaan tuossakin joku kultainen keskitie ;)

Muita ajatuksia täytyykin laittaa ranskalaisilla viivoilla sillä pää on täynnä tavaraa ja sitä on hankala saada ulos

- sitä saa mitä palkkaa eli AINA PALKKA HETI eikä muutaman sekunnin päästä. Ilmaisun palkkaamisessa purkin kanssa voi helposti palkata ei haukusta joten syötettävä nami parempi. Vihjesana vaikka YES, TAITAVA hyvä ottaa ensin ja sitten samaan aikaan palkka.

- anna koiran olla koira, jos tekee jotain vaikka haistelee jäniksen pissaa niin anna ja jatka sitten. Perustuu kaiketi suhteeseen siltä osin että ei ala tappelemaan ja luomaan kitkaa koiran ja ohjaajan välille. Koira yhdistelee asioita ja helposti HAKU voikin olla tylsää.

- Rullakoiralla rulla AINA KÄTEEN ASTI. Ei koskaan niin että koira pudottaa. Tosietsinnöissä pimeällä et voi tietää onko koira ilmaissut vai ei jos näin tapahtuu.

- Rullakoira OIKEIN rakennettuna tosietsinnöissä parempi kuin HAUKKUVA. Ääni voi jäädä myrskyn, kallion taakse niin ettei kuule.

- Koira on tuulen viemää eli tuuliolosuhteet vaikuttavat koiran tapaan työskennellä. Ota HAUSSA huomioon myös tuuli ja tee sen mukaan suunnitelma ja lähetä koiraa oikein.

- Ei koskaan kamalan pitkiä ilmaisuja siis jatkuvasti. Tappaa ennemmin tai myöhemmin motivaation koiralta kuin koiralta. Vaihtele määrää.

- Uskalla edetä koirasi kanssa ja älä junnaa. Tulee takapakkeja mutta ne kuuluu asiaan. Koira lakkaa kehittymästä jos ei yritä kehittää.

- Joskus on hyvä vetää koira ihan piippuun (osaava). Tämän jälkeen aloitetaan nollasta ja rakennetaan koira uudestaan.

- Älä pelkää palata osaavan koiran kanssa helpompiin harjoituksiin. Se nostaa motivaatiota jos osaavakin saa vaikka haamuja tms.

- HAKU on parhaimmillaan koiran ja ohjaajan luontevaa yhteistyötä

- ÄLÄ ota harrastusta vakavasti. Koiran harrastus EI SAA OLLA SE TÄRKEIN vaan se että koira saa olla koira ja elää perheen kanssa. Kotona se suhde koiraan luodaan.

- Jos joku asia esim. ilmaisu tökkii niin älä unohda muuta kehitystä

- Treenin ei pidä loppua kohden helpottua sillä koira on nopea oppimaan että loppua kohden löysätään

- Risteilevä koira jaksaa paremmin kuin koira jota pysäytetään linjalla

- Koirillakin on erilaisia päiviä joten aina kaikki ei mene niin kuin kuvittelee

- Opi vaihtamaan treenisuunnitelmaa jos tilanne vaatii niin

Jaahas... mitähän muuta... vaikka mitä mutta kaikkea ei muista ja osa tulee pikkuhiljaa mieleen. Mutta kannatti mennä kyllä ja ostin vielä Esan kirjankin, siis sen Etsintäkoira. Illalla oli ohjelmana kerran saunaa ja makkaraa ja yhtenä iltana grillasimme makkaraa kokoontumismökin pihalla. Melkein harmitti kun en mennyt koko viikoksi sillä alkuviikolla olisi ollut jälkileiri. Töistä tuskin olisin kyllä päässyt koko viikoksi lähtemään. Ilmat olivat mitä parhaimmat tosin kun neljä päivää on lähemmäs 25-30 asteessa ja metsän puolella vielä pitkät housut jalassa niin seksikkyys on kyllä kaukana. Koirat jaksoivat hyvin ja oikeasti yllätyin että niinkin hyvin. Ihan kuin leirillä olisi ollut normi sää. Ainakaan meidän poikien motivaatioon sää ei vaikuttanut. Meressä uitin poikia pari kertaa päivässä ja yleensä aina heti oman vuoron jälkeen tai ennen. Illalla mentiin nukkumaan yhdentoista jälkeen ja ekan yön haukkumisten jälkeen Nemokin nukkui kuin tukki. Nemolla on tapana aina ekana yönä haukkua ääniä herkemmin. Paikan hevosia ja poneja pojat eivät ihmetelleet eikä lampaita jotka olivat laitumella. Ei kyllä saanut yöpaikan vieressä asuva pihapossukaan poikiin eloa. Muutenkin pojat käyttäytyivät nätisti ja Nemokin oli kuin kotonaan. Itse taisin saada elämäni ensimmäisen aurinkoihottuman sillä iho näyttää vähän siltä ja ehkä kutiseekin nyt hieman. Toivottavasti ei jää riesaksi asti. Kiitos kaikille treenileirikavereille kivasta leiristä ja jos näette tuolla maailmalla niin ottakaa hihasta kiinni. Sain myös heiltä kivoja vinkkejä treeneihin ja ennen kaikkea puhua koiraa koiraihmisten kanssa. KIITOS!! Ai niin Nemo sai leirillä uuden lempinimen TUUPPA. Tuuppa Nemo tänne... hmm...

Kuvia löytyy täältä piakkoin kun vaan saan ne ladattua ;)

24.6.2009 JUHANNUSTAIKAA JA LOMAN ALOITUSTA

Juhannusta vietettiin tuttuun tapaan Asikkalassa. Tällä kertaa miltei koko isän puolen serkkukatras oli paikalla. Niin kuin aina ensin saunottiin ja otettiin saunajuomaa ja sitten reippailtiin paikalliselle tanssilavalle sahtia maistamaan. Käytiin serkun kanssa lavalla ihan pyörähtämässäkin ja hienosti tanssi sujui kun vain joku ensin kertoi mikä on askellaji ;) Kivaa siis oli ja sillä aikaa pojat makoilivat yläkerrassa. Titin koikkerilla Liilalla nimittäin juoksut sattuivat olemaan juuri miltei parhaaseen aikaan mutta kivasti koiruudet selvisivät tytön tuoksuista. Pihalla niitä ei juurikaan haisteltu mutta kun kävimme hihnalenkillä olivat molemmat pojat aluksi innoissaan ja vispasivat häntää hurmurityyliin. Yö nukuttiin kuitenkin rauhallisesti ja kukaan ei itkenyt eikä ulissut vaikka Liia makoili oven takana.

Nemon ja Novan kanssa en paljoa tainnut tehdä. Aamu ja iltaruoan saivat eteenmenon saattelemana mutta muuten vain oltiin. Ja yksi tunnari taidettiin Nemon kanssa tehdä. Tällä kertaa emme edes uittaneet poikia järvessä miltei tarkoituksella ts. keppejä ei heitelty että oppisivat olemaan rannassa ihan vain muutenkin kuin sinkoilemalla sinne tänne odottaen että pääsisi järveen.

Maanantaina HAKUiltiin tutussa paikassa. Nemon kanssa tyhjät teemana. Yhtä pistoa lukuun ottamatta eteni oikeaan suuntaan mutta syvyys jäi välillä heikoksi. Liekö haistaa ettei siellä ketään ole sillä aina kun on etenee pitkälle asti. Muuten kiva treeni jossa koira jaksoi lähteä vaikka muutama aika hurjan pitkä tyhjä pisto tuli. Viimeisellä haukkuminen oli jo väsynyttä mutta tuossa säässä niin en ihmettele yhtään.

Jäätiin taas Sarin kanssa kakkoskoiria treenaamaan omien treenien jälkeen ja kivasti kirpulla oli into päällä. Käytettiin hyväksi tuulta ja Sarin umpparikehikkoa. Ilmaisut hyvät ja etenemiset hyvät yhtä lukuun ottamatta. Sinkosi yhden kerran nimittäin hyvin eteenpäin mutta eteneminen jäi huonoksi. Kutsuin koiran takaisin mutta sai hajun matkalla Sarista mutta pyysin silti takaisin. Tämän jälkeen kirppu paineli piilon luokse, lähti vähän matkaa eteenpäin mutta palasi takaisin ja alkoi haukkumaan. Oisko hieman nöyränä poikana miettinyt asiaa että mitä pitäisi tehdä mutta ratkaisi hienosti asian.

Tänään alkoikin sitten loma. Käytiin Ninan kanssa Ojangossa. Ehdin tekemään Novan kanssa kaksin telineet ja hienosti kirppu kyllä ne jo osaa. Pituushyppy hieman hakusessa ja meno pöydille hitaanoloista. Nina auttoikin sitten tekemään vauhdikkaita pöytiä Novan kanssa. Nemolla oli hei mä osaan fiilis ja kovasti paineli telineitä ennenkuin ehdin kissaa sanoa tai yleensä ottaa koiraa edes perusasentoon. Nemolle olisi voinut sanoa varmaan jo ovelta että "telineet" ja Nemppa olisi tehnyt ne. Eli kivat telineet mutta aika huolettomat. Ei todellakaan kauniit koemaiset. Pöydissä sinkosi keinuun kun lähetin reunimmaiselta pöydältä toiselle. Tiedän mistä moka johtuu joten en tee siitä numeroa. Otin myös kaikki jäävät Nemon kanssa hienolla menestyksellä. Ryömimisessä intoa oli myös alussa hieman liikaa mutta rauhoittui sitten mukavannäköiseen touhuun. Eteenmeno oli myös loistava.

Jossain vaiheessa Ninan lapset pääsivät silittämään Nemoa ja hienosti Nemo kesti ilman mitään ongelmaa lasten paijailut. Nyt täytyy kyllä miettiä että onkohan Nemoa koskaan kukaan lapsi edes silittänyt??? Katin naapuri Pauliina joo mutta Pauliina on hieman vanhempi jo. Ja kummityttö Sara on tainnut silittää niin että minun käsi pitää hänen kättä tms. Mutta kiva huomata että Nemo oli täysin rauhallinen. Ja ehkä minäkin hieman vaikka kyllä vähäsen hirvitti ;) Kiitti Nina ja kumppanit.

Nyt pitäisi pakata kassi loppuun. Huomenna alkaa tiukka neljän päivän HAKUleiri. Kouluttajina Esa Viitala ja Kaisa Hilska. Täytyy varmaan kone ottaa mukaan sillä neljässä päivässä voi treenit ja anti mennä niin sekaisin että ei muista mitään. Ja kuka nyt enää käsin kirjoittaa. Nyt siis meidän perhe lomailee reilut viisi viikkoa. Aaah ihanaa. Joten päivitykset voivat olla aika hitaita. Täräytän sitten jossain vaiheessa koko tarinan sivuille. Kokeita ei ole lomalla yhtään suunnitteilla. Kirppu menee kahteen näyttelyyn ja Nemo vaan on. Tai siis suunnitelmissa saada koirat koekuntoon. Nemo TOKO:n VOIttajaan ja Kirppu ekaan TOKO:n ALOkkaaseen. Samalla myös treenaan Nemoa PK-tottiksen/pelastuskoe saloihin jos tuossa johonkin kokeeseen oikeasti syksyllä menisi.

Ja se reissu pohjoiseen tehdään. Tänään hain passiin kirpunkin vasta-aine merkinnät eli nekin on kunnossa molemmilla. Yksi kohokohta on olla mökillä jossa lähin naapuri kilometrin päässä. Ja se järvi minkä rannalla ollaan niin siellä ei ole muita mökkejä ;) Odotukset ovat korkealla. Siinä on metsää yllin kyllin ympärillä joten jälkeä saatan tampata Novalle muutaman. Nemolle en varmaan tee yhtään mutta keksitään Nemolle jotain muuta. Veripullokin löytyy pakkasesta mutta viitsisikö sekoittaa Novaa... Voipi olla että oikeasti loma vain menee ja mitään ei tule tehtyä. Toivottavasti nyt kuitenkin jotain saan aikaiseksi.

16.6.2009 PASKAAKS MEILLE...

Siinäpä tärkeimmät... Resepti mattojen pesuun: Anna koiralle ydinluu lauantaina. Käy koiran kanssa ihan normaalisti ulkona viikonloppuna ellei enemmänkin kun on viikonloppuvapaa. Anna koiralle ihan uutta koiranruokaa vaikka koulutuksen yhteydessä kunnon satsi. Älä anna muuta. Käytä koira ulkona. Herää yöllä viemään ulos kun luukakkaa tulee ja kakkaa yleensä normaalia enemmän. Vie kuitenkin vielä ennen töihin lähtöä vaikka juuri kolme tuntia ennen heräämistä olet ulkona käynyt. Mene töihin ja ole normaalipäivä tosin ehkä tunnin-puolentoista enemmän matkojen takia. Mene kotiin ja voila sinun on pakko ryhtyä mattopyykille kun koira on tehnyt hätänsä matolle. Näin meillä...taas... ja nyt voi kyllä omistaja katsoa itseään peiliin. Kun annoin Novalle ihan uutta ruokaa näytepussin verran (saatiin eläinlääkäristä) niin ei tullut pieneen mieleenkään että vatsa voisi mennä sekaisin. Hmm... nyt tiedän. Onneksi vain yksi matto... mutta kuitenkin. Itse jo luulin että koirassa on matoja tai jokin muu vika mutta Miika onneksi muisti tuon näytepussin ja oikeasti kun koira syö nyrkin kokoisen ydinluupalan se paskoo niitä neljä ulos. Käsittämätöntä ;) Ja sen takia oikein annoin sen luun lauantaina että ehtisi tulla ulos mutta eipä riittänyt tällä kertaa.

Tuon takia myöhästyin hieman HAKUtreeneistäkin (alkaa olemaan jo tapa) mutta saimme onneksi kivat treenit aikaiseksi. Nemolle teemana tyhjiä. Ei millään malta mennä täyteen syvyyteen ja pistot aika piikkejä mutta treenausta treenausta. Ilmaisut sen sijaan hyviä. Nova pääsi jälleen kierrokselle Sarin ja Nellin kanssa ja tällä kertaa lyhyemmillä matkoilla. Nova puhkui intoa ja ilmaisut olivat täydellisiä kuin myös pistot. Ihan kuin eri koira kun vertasi sunnuntaihin.

Tänään oltiin juuri Pipsan kanssa TOKOttamassa kahdestaan. Novalle paikalla makuuta ala Musti, sekä seuraamista jättöliikkeiden kera. Lopuksi otin nopeita maahanmenoja ja istumisia lelun kanssa joka kohta on entinen. Eipä gappayn tms. patukka meillä kaukaa kestänyt. Reikähän siinä on. Nova oli vapaana koko ajan ja kuulolla kivasti. Ei edes haaveillut Mustin luokse menemistä. Hyvä kirppu. Muutenkin jäi tuosta treenihetkestä kiva mieli.

Nemon kanssa otin aika vaikean ruudun mikä siis oli sijainniltaan vaikea sekä ihanat luoksetulomerkit vetivät katsetta itseensä. Hienosti Nemppa kuitenkin löysi ruudun vaikka hieman kaarsi normaalia oikeammalle. Luoksetulossa koissu oli Mustin lumoissa tai jotain sillä meni maahan kun piti seisoa. Jotenkin Nemo oli ihan untamona vähän aikaa Mustin takia. Otin myös miniseuraamista kivalla menestyksellä ja paikalla makuun ja istumisen ala Fresco. Ei ongelmaa vaikka hieman haisteli maata jossain vaiheessa. Saattoi namipala tippua??? Pipsa avusti tunnarissa jossa Nemo haisteli tarkkaan monta kertaa ja otti oikean. Odottaa ehkä vielä hieno-vahvistussanaa sillä kun en sanonut sitä heti tiputti matkalla kapulan mutta nosti sen itse ja toi vaikka taisi vielä kerran tiputtaa. Nemo oli ihan kivalla tuulella ja kuulolla mutta selvästi treenaamattomuus näkyy koirassa. Toivottavasti ei enää kesän jälkeen ;)

14.6.2009 LÄHINNÄ HAKUA JA PASKAMAINEN JUTTU ;)

Maanantain HAKUilu meni ihan kivasti. Tosin myöhästyimme tallaamiselta uuden Paulan kanssa kun jäimme suustamme kiinni ;) Otettiin nimittäin Ninan ja Echon kanssa ennen treenejä pientä TOKOa ja jossain vaiheessa uusi kokelas hakuryhmäämme saapuikin paikalle joten lörpöti lörpöti... Otin Nemon kanssa voittajaliikkeitä sillä silmällä josko kannattaisi Hämeenlinnaan ajaa kokeeseen seuraavalla viikolla. Saimme nimittäin peruuntuneen paikan mutta liian myöhään. Kesän kiireiden takia en kovin montaa mahdollista koepäivää bongannut koekalenterista ja Hämeenlinna sattui olemaan yksi miltei ainut vaihtoehto. Yhden kokeen takia en viitsinyt alkaa tahkoamaan liikkeitä koekuntoon joten ajattelin jos saan Hämeenlinnaan paikkatiedon ajoissa ehdin treenaamaan Nemon koekuntoon. Viikon varoaja tässä tapauksessa on liian vähän mutta syksyllä sitten uusin kujein. Kesällä on viisi viikkoa aikaa (jos viitsii) tahkoa liikkeitä kuntoon ja suunnitelmissa sitten syksyllä koe sekä Nemolle että Novalle TOKOpuolella.

Mutta itse treeniin. Seuraamisen treenaamattomuus näkyi lähinnä edistämisenä ja pienenä haahuiluna. Liikkeestä istu ja luoksetulo ok. Ruutu täydellinen ja jopa metallinoutokin hyvä Nemoksi. Tunnarissa Ninan Echo säntäsi samaan aikaan kun Nemo haisteli kapuloilla Nemoa päin paikalla makuusta johon Nina karjasi Echolle voimakkaasti ja oletan että tästä johtuen Nemo toi väärän. En reagoinut siihen vaan pyysin uudestaan jolloin toi oikean. Tehtiin vielä kerran jolloin ei ongelmaa. Tämä kuitenkin jo kertoi sen että ihan koevarma liike ei ehkä kuitenkaan ole. Suurin asia päätökseeni oli kaukokäskyt joissa arvasinkin Nemon edistävän. Niitä kun ei vakavuudella olla tehty juuri yhtään. Ja niissä Nemo aina alkaa edistämään jos taukoa on pidetty. Päätin siis jättää kokeen väliin ja treenata liikkeet kuntoon. Ja Nina älä pode E:n lähdöstä ainakaan meidän takia morkkista ;)

Itse HAKUtreeneissä jatkettiin sitä nyt uutta-vanhaa tyyliä eli Nemolle siis näytetään maalimies tai siis näytetään eka ja toka (molemmat puolet) löydön jälkeen kun maalimies kävelee eteenpäin uuteen piiloon. Tämä sopii Nemolle tosin hyvin ainakin motivaation kannalta. Tai ainakin intoa tuntuu olevan. Kirppu pääsi Sarin ja Nellin kanssa hommiin kun jäimme kakkosia treenaamaan keskenämme. Novalla taisi mennä ihan kivasti yhtä lähetystä lukuun ottamatta jolloin lähtikin keskilinjaa pitkin juoksemaan ja yhden kerran jäi haistelemaan pissaa tms. Saimme kuitenkin onnistuneita suorituksia ja hyviä ilmaisuja. Palkkana toimi uusi vesirotta mikä on Novasta SUPERihku. Joten kiitos vaan Nina kun hommasit meillekin sellaisen.

Tiistaina meillä piti olla Korrikurssin päätöspäivä mutta Nova (tai niin luulen) päätti toisin. Kun tulin töistä kotiin ja avasin oven haistoin lämpimän..... ja meidän kaikissa matoissa oli jotain kivaa eli oksennusta tai sitä itteään. Siis sekä ylä- että alakerrassa. Ja eikun soittamaan mattopesupaikkaan ja saimmekin ajan viidentoista minuutin varoajalla ;) Olin sitä ennen paniikissa käyttänyt pojat ulkona mutta eipä niillä mikään kummempi hätä ollut. Ihan normaaleja. Tosin syylliseksi ajattelin Novaa joka tuli minua vastaan mielistellen ja naamaani nuollen ja tuota ei ihan kotiin tullessa ole koskaan tapahtunut. Nemo oli hieman ihmeissään mutta normaali. Sillä aikaa kun matot oli pesukoneessa kävin pesemässä lattiat ja kun hain matot vahasin koko kämpän lattiat. Eli tulipahan jotain hyvääkin tehtyä. Yöllä kumpikaan ei herättänyt tarpeilleen joten päättelin Novan syöneen silloin tiistaiaamuna kun oli minulla aamulenkillä vapaani niin jotain ihanaa esim. P***** jonka sitten todennäköisesti oksensi pihalle ja sen jälkeen söi oksennuksen ja tietty tämän jälkeen iski kakkahätä. Great!!!

Keskiviikkona oli vuorossa NovaTOKO viimeistä kertaa ja ei voi muuta sanoa kun huoh. Nova oli ihan muissa maailmoissa. Jopa treenien jälkeen telineetkin meni päin pers****. Jotenkin Nova oli rauhaton ja keskittymiskyvytön. Treenin lopussa paransi asennettaan mutta aika pihalla oli. Tosin teimme nyt myös hieman kokeenomaisesti oikein ajanoton kanssa leikkimielisesti kuitenkin joten josko olisi reagoinut minun jännittämiseen mutta itseni mielestä en jännittänyt. Olisiko edellisillan tyhjennys vielä mielessä ja kehossa???

Torstaina treenattiin rauniolla ja otin Nemon virallisiin treeneihin oikein metelin kera. Ammuttiin heti kun Nemo sai lähetyskäskyn (ei reagointia) ja Heidi huuteli megafoniin ja Katja kolisteli ja kilisteli ja ampui. Nemo bongasi kaivossa olleen (pohjalla asti) maalimiehen mutta otti ihan vieressä olleen megafonin huutelun ilmaisun aikana sen verran häiriöksi että jätti homman ja kiersi aluetta itsenäisesti vähän aikaa. Jäin itse paikoilleni odottamaan koiraa ja onneksi Nemo ei saanut hajua siitä toisesta maalimiehestä tosin ei siinä lähellä minusta käynytkään. Aikansa juostuaan Nemo palasi kaivon luo jossa Heidi edelleen metelöi ja itsekin hakkasin tarkoituksella lisää ääntä kauempana. Ilmaisu tässä vaiheessa hyvä ja ei ongelmaa. Toinen maalimies oli kontissa jonne olin vienyt tölkkejä lattialle melua aiheuttamaan kun koissu kävelee mutta niistä Nemo ei ollut moksiskaan vaan hoiti hommat hienosti. Kivat treenit ja syksyllä melutreenit jatkukoon...

Kirppu pääsi Suskin kanssa kakkosten treeneihin ja itse asiassa niistä ei ole mitään sen suurempaa sanottavaa. Ilmaisut hyvät ja koissu tiesi mitä tehdään. Piiloina muutama oli umppari ja muutama missä pääsee lähelle maalimiestä.

Lauantaina Nemo pääsi Jessican HAKUtreeneihin ja hienosti Nemo hoiti hommat. Tehtiin ensimmäinen kierros sitä Jessican opettamaa tyyliä mitä siis ollaan tässä nyt tehty ja toisella kierroksella otettiin tyhjiä. Eka kierros meni hyvin vaikka selvästi koira väsyi. Ilmaisu tökki hieman mutta Jessica oli sitä mieltä että kun koira nousee liikaa ilmaisu kärsii ja ei ollut huolissaan asiasta. Mutta täytyy selvästi tarkkailla tilannetta. Nemolla paukut riitti aina etsintään vaikka selvästi näki kun koira väsyi. Lähti kuitenkin aina hommiin vaikka ekoja lähetyksiä hitaammin mutta lähti määrätietoisesti kuitenkin. Toisella kierroksella otettiin tyhjiä ja selvästi Nemo ei tahtonut edetä ekoilla syvälle. Syykin taisi löytyä minusta joka siis käyttäytyy ihan erilailla kun maalimies on siellä. Eli liiku, liiku, liiku lähetyksen jälkeen... Mentiin kuitenkin aina lähettämään siitä kohti uudestaan mistä koira oli lähtenyt etenemään sivusuuntaan ja yleensä yksi uusi lähetys riitti saamaan koiran tarpeeksi syvälle sinne n. 50 metriin. Hienosti Nemppa lähti tyhjille. Näiden ilmaisua en muista?? Tökkikö?? Kuvia treeneistä löytyy täältä.

Käytiin vielä Sarin kanssa tekemässä nuorisolle omat hakutreenit ja Novan suorituksesta ei paljoa viisasta ja hyvää ole sanottavana. Koissu ihan muissa maailmoissa ja ilmaisukin tökki. Kuumuus vai mikä lie mutta tulevaisuudessa täytyy ottaa maalimies lyhyemmälle etäisyydelle. Ekan taisi jäljestää ja ei alkanut ilmaisemaan. Seuraavilla hieman parempi mutta ei lähelläkään Novan parasta antia. Otettiin Nellille muutama löytö ja Nova uudestaan kehiin. Eka lähetys harakoille mutta sitten saatiin hieman parempia lähetyksiä ja ilmaisuja. Olen tainnut vaatia liian paljon ja äkkiä Novalta. Voi reppanaa.

Tänään käytiinkin Katin ja Sohvin kanssa uimareissulla Korson maisemissa ja hauskaa tuntui olevan. Vaikka tunteet järven ja keppien kanssa kuumuu aika lailla voimme onneksemme heitellä keppejä kaikille kolmelle samaan aikaan. Kati suostui toiminaan Novalle myös maalimiehenä kolme kertaa ja kivasti kirppu hoiti hommat. Kati ei mennyt kuin n. kahdenkymmenen metrin syvyyteen ja ekalla joutui sanomaan hauku (koiralle uusi tilanne) mutta kahdella muulla haukkui jo kivasti. Kiitos Kati.

7.6.2009 KAUPUNKIKÄVELYÄ

Torstaina lusmuttiin Ojangosta ja telineiden ja tottisten sijaan kävimme Miikan kanssa Jumbossa leffassa. Pojat odottivat autossa sillä aikaa. Ennen leffaa ja leffan jälkeen hieman kävelimme poikien kanssa niissä maisemissa. Ja kylläpä uusissa maisemissa olikin haisteltavaa.

Perjantaina sain päähäni lähteä uimaan... hyi hitto mutta kun olin sinne Sipoon perukoille asti ajanut päätin veden kylmyydestä huolimatta mennä uimaan. Miten oikeasti veden lämpötila voi muuttua parissa päivässä niin radikaalisti. Vesi nimittäin oli jäätävää. Pojat toki uivat mukanani mutta jossain vaiheessa tajusivat olla viisaita ja päätyivät uimisen sijaan juoksemaan kalliolta toiselle. Tarkkaavaisena kyllä koko ajan katsoivat missä mamma polskuttelee ja tuskin isompaa meteliä minun olisi tarvinnut pitää kun pelastaja-Nemo olisi saapunut paikalle. Nemolla on suuri huoli aina kun mamma ui. Kaipa se Novakin mamman pelastaisi mutta luottaa kait siihen että Nemppa hoitaa hommat.

Lauantaina nukuttiin piiiiiiiitkään ja juuri kun herättiin soitti Miika kysyäkseen josko menisimme Itikseen häntä vastaan. Miika oli lähtenyt nimittäin aamusta ostoksille kaupunkiin tai siis keskustaan. Eikun pojat autoon ja menoksi. Ja eihän minnekään turhaan ajeta (siis ukon haku ei ole turhaa mutta....) mutta kun samaan syssyyn voi ujuttaa vähän koirapuuhaakin niin mikäs siinä. Käytiin sitten metroajelulla poikien kanssa. Nemo taisi olla ensimmäistä kertaa ja Nova asiassa vanha konkari ;) Nemo puhkui intoa ja paineli metroon ihan tuosta noin vaan ja kyydissäkin oli kuin ei mitään. No ehkä aavistuksen verran pientä terävyyttä havaittavissa mutta ihan rauhassa tuo oli. Nova ei myöskään ollut moksiskaan.

Metroajelun jälkeen leikimme liukuportailla ja päätin viedä Nemonkin niille. Varasuunnitelma jo oli siis että metrotunnelista pääsee muutakin kautta pihalle mutta eipä tuota tarvinnut käyttää. Nemo laittoi pienen pienen jarrun päälle mutta kun kiskaisin/vetäisin nätisti perässäni oli tuo itse portailla kuin kotonaan. Novankin sai ekalla kerralla pepusta työntää ja yksi mummeli parka taisi nähdä kun työnsin koiraa eteenpäin takapuolesta sillä päätä pyöritteli siihen malliin. Kävimme myös muutamissa muissa liukuportaissa ja molemmat pojat menivät ihan itse ja mukisematta. Muuten sitten vain kävelimme ihmisvilinässä ja vierailimme eläinkaupoissa. Kyllä koira oman kaupan tuntee sillä Nemo meni eläinkauppaan ihan itse sinnepäin vetäen. Pienen maistiaskeksinkin ehti mokoma varastaa matkallaan.

Tänään suunnitelmat Ninan kanssa menivät myttyyn joten päätinkin lähteä Porvoon suunnille lenkille. Otin myös pyssyn mukaan jotta voin samalla ampua pojille ja niin teinkin ja vieläpä parin metrin päästä. No okei ekan ammuin viiden metrin päästä mutta sitten olin ihan liki. Pojilla ei karvakaan värähtänyt ja Nemokin oikein innoissaan tuntui olevan. No mikäs siinä kun ampumisesta saa aina herkkua ;) Lenkin jälkeen piipahdimme Sarilla ja tytöillä. Nova pääsi leikkimään molempien kanssa ja Nemo Jaden kanssa. Nemo ja Nelli kävivät hihnakävelyllä mutta vielä en viitsinyt vapaaksi laskea. Nemon häntä nimittäin kertoi että ällöttävä tyyppi on tuo Nelli ja pentu kun on niin ei osaa vielä lukea Nemon elekieltä. Nemoa ei voinut vähempää kiinnostaa koko koira mutta Nelli sen sijaan oli "vaarallisen" kiinnostunut Nemosta. No muutama kuukausi vielä niin johan Nemo tykkää Nellistä. Minusta Nemo käyttäytyy kuin Nelli olisi sen mielestä poikakoira. Häntä tötteröllä ja ilmeet sen mukaiset. No pikkuhiljaa pikkuhiljaa...    

3.6.2009 LUOLASSA

Saatiin "kutsu" Upinniemen luoliin treenaamaan. Kiva kun hälyryhmä muistaa meitäkin ;) Ja kiitos Helena treenien järkkäämisestä. Sain ottaa molemmat pojat radalle. Nemo ensimmäisenä niihin TODELLA pimeisiin luoliin jossa hikisesti näki edes otsalampun kanssa sillä silmät tuntuivat jääneen kirkkaaseen ulkoilmaan. Luulin Nemon olevan normaalia vaisumpi ja säikympi ja vaikka mitä muuta siis pimeyden takia mutta toisin kävi. Nemo meni reippaasti itsenäisesti kohti luolaa mutta tuli minua vastaan ja yhdessä ryömimme sinne varsinaiseen "tilaan" ja oikeasti minäkin ryömin sinne. Eka "huone" oli iso missä ei ollut valon valoa. Paikka paikoin kohtia jossa pudotus jonkinlaiseen vesihautaan tms. ja itse asiassa niitä vesihautoja taisi olla sen verran paljon että täytyi itsekin varoa mihin astuu. Nemo meni kohtuu reippaasti, toki normaalia matalampana ja hieman varpahillaan mutta liikkui ja liikkui siellä missä pyysinkin. Kun löysi maalimiehen mietti ehkä sadasosasekunnin ja alkoi hienosti ilmaisemaan. Tämän jälkeen Nemo reipastui entisestään ja liikkuikin tosi reippaasti. Toiselle maalimiehelle mentiin pienen käytävän kautta missä oli vettä. Huoneeseen mentiin vielä niin että vedestä koiran oli hypättävä sellaisen rautatangon yli ja suoraan kohti ylöspäin ja vielä pimeään. Jouduin hieman kannustamaan mutta hyvin rohkaistui luottamaan minuun. Tämän jälkeen Nemo kikkailikin jo ties missä rymyten ja oli selvästi elementissään. Toinen maalimies löytyi kaukaa tai siis jäin itse tarkoituksella kauemmaksi. Alkuun Nemo haukahti että mikä hitto tuo on mutta tajusi heti homman nimen ja alkoi ilmaisemaan hienosti. Sama reaktio oli myös kolmannella mutta ekan pöhköhaukahduksen jälkeen ilmaisi täydellisesti. Nemo myös meni yhteen huoneeseen missä ovensuulta alkoi heti vesiraja niin tuosta noin vaan vaikka monet koirat eivät kuulemma mene huoneeseen kun luulevat että siinä on pudotus. Erittäin hieno kokemus Nemolle ja minulle ja luotto koiraan kasvoi taasen. Olin nimittäin ihan varma että pipariksi menee koko homma ;) Ja treenien jälkeen luulin Nemon olevan superväsynyt mutta ei ;)

Nova oli minusta epävarmempi luolissa. Liikkui kyllä mutta kannustaa sai aika paljon alussa. Novaan toki vaikuttaa vielä kokemattomuus ja Novalla ei ole vielä samanlaista etsintärutiinia kuin Nemolla eli Novalle luolassa oli paljon enemmän uutta asiaa kuin Nemolle. Hienosti kirppu kuitenkin hommansa hoiti ja maalimiehet löytyivät omin avuin ilman apuja ja ilmaisut kaikilla olivat hyvät. Loppua kohden Novakin liikkui paljon paremmin ja lopussa jo puhkui intoa. Hieno kokemus meidän kirpullekin.

Treenien jälkeen käytin poikia meressä uimassa ja Novalle kerta oli ensimmäinen. Nemolle ehkä toinen sillä kerran on tainnut uida Norjan reissulla meressä.

Alkuviikolla ollaankin käyty pariin otteeseen uimassa. Ekalla kerralla mukana olivat myös Jade ja Nelli tosin Nemo sai tuolloin nauttia puunvieressä istumisesta. Olin kyllä sitä ennen ehtinyt uimaan poikien kanssa pitkän toven. Ajattelin tilanteen olevan liian räjähdysherkkä jos neljä koiraa joista Nelli Nemolle uusi tuttavuus ja kun tiesin Nellin tykkäävän kaikesta lentävästä joten hyvä näin. Nemokin kun rakastaa kaikkea lentävää ja vesi itsessään kuumentaa itse asiassa molempia aika paljon (siis Nemoa ja Novaa). Myös pojilla oli pienen pientä kinaa kumpi sitä saa olla lähempänä mammaa kuin uitiin ja Nova itse asiassa murahti ensimmäisenä Nemolle kun tämä tuli liian lähelle minua. Hetken päästä jo Nemo murahti Novalle samasta asiasta mutta siihen murinat sitten jäikin. Kaipa tilanne oli molemmille taas outo ja piti katsoa missä mennään. Seuraavana päivänä nimittäin uitiin Ojanko-treenien jälkeen ja hienosti meni. Tosin matkalla sinne meitä vastaan tuli valkoinen paimenkoirauros vapaana ja omistaja oli lähellä mutta ei tarpeeksi saadakseen koiraa haltuun. Minä koitin saada poikia taakseni ja huusin matalalla äänelle että mene pois tms. perkele mutta otus ei hievahtanutkaan. Ärsyttävää. Onneksi Nemo ja Nova ottivat lunkisti ja eivät välittäneet uroksesta ja onneksi omistaja tuli ottamaan koiransa pois. Eipä tuo paljoa anteeksipyydellyt...

Ojangossa Sarin ja Ninan kanssa otin molempien kanssa telineet. Nemon kanssa myös kaikkea pientä sälää tunnari mukaan lukien. Tunnari menikin kivasti vaikka pienen käsimerkin jouduin antamaan. Java ja Nina toimivat myös henkilöryhmänä jossa teimme ihan TOSI lähellä kontaktiharjoitusta ja hienosti meni sekä Nemolla että Javalla. Novan kanssa tein pientä sälää myös. Ja itse asiassa kokeilin myös PK-esteitä ekaa kertaa kirpun kanssa. Novalla on oikea hyppytekniikka kunhan vain saan sen siihen metriseenkin mutta piirun verran matalammassa hyppäsi sikamageesti. A-este meni myös hienosti. Otin myös Nemon kanssa PK-noutoja kivalla menestyksellä.

Tiistaina oli illalla myös Nemon Korri-kurssi jossa teimme kaukokäskyjä häirittynä, paikalla istumisen häirittynä ja taisi olla myös makuu häirittynä. Otettiin myös seuraamista liikkurin kera ja tunnari. Ekalla tunnarilla oli hieman unessa mutta toi oikean. Teimme uudestaan ja tämä meni upeasti. Seuraamisessa ei muuta huomautettavaa kuin hitaan kävelyn opettelu Nemon kanssa. Peppu tahtoo mennä maahan jos teen liian hitaasti. Tosin menin kuulemma jo liiankin hitaasti ;) Väliajoilla kaverit käskyttivät ISTU ja MAAHAN käskyjä Nemolle ja Nemo siis ei saanut reagoida muihin. Muutaman kerran teki mutta koko ajan paremmin ja paremmin tietää mikä on homman nimi.

Tänään olikin vuorossa NovaTOKO. Aloitettiin normaalia aikaisemmin kun porukkaa oli huonosti paikalla. Yhdistettiin siis kilpailevat eli me ja aloittelevat. Tein Novan kanssa koko ALO-sarjan ja hienolla menestyksellä. Jotain pientä säätämistä totta kai mutta hyvällä mallilla on. Paikalla makuut otettiin ryhmässä ja harmittavasti Novan vieruskaveri n. samanikäinen uros ampaisi juosten Novan luokse ja jos oikein kuulin murahti Novalle johon Nova nousi seisomaan ja sitten otettiinkin pieni suukopu siinä. Tämä loppui kyllä kuin seinään ja selvästi Nova ei mikään ihan lässy ole vaan antaa takaisin kyllä jos joku kerjää. Mistään tappelusta ei voi puhua mutta kyllä siinä pieni hetki asiasta keskusteltiin siis koirat. Joku kolmaskin tuli siihen sotkemaan liinansa kanssa mutta onneksi tapahtuma loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin. Me menimme Novan kanssa kaverista kauemmaksi ja kaveri sai hihnan jatkokseen ja kouluttaja jäi hihnan päähän varmistamaan että pysyy paikoillaan. Ajattelin Novan paikalla makuun menevän siihen mutta hienosti Nova kokosi itsensä ja oli luottavaisesti paikoillaan ilman stressiä ja palkkasin normaalia ruhtinaallisemmin. Harmittava tapaus mutta noita sattuu. Kaverille taisi jäädä hampaankoloon jotain sillä kun menimme autolle kyräili koissu siellä vielä Novan perään ja katselipa vielä Nemonkin perään kun pissatin Nemppaa. Tänään sitten Nemo ei päässyt tekemään mitään mutta eipä näytä koissua haittaavan.

Novan kanssa otettiin pikaisesti jossain välissä myös telineet ja ihan kivasti ne menivät. Lyhyesti keinu, silta, tikapuut ok. Hypyssä täytyy vielä vahvistaa sitä pitempää matkaa. Pöytiä teimme ensimmäistä kertaa myös pöydältä pöydälle.

Tässä tuli muuten mieleen noiden poikien (Novan ja ??) tunteenpurkauksesta niin osasyynä saattoi ehkä olla yksi treenikaverin koira jolla sattui olemaan juoksut juuri loppuneet. Nova ainakin rekisteröi typyn tuoksut. Liekö tämä haistelemaan tullut kaveri luuli Novasta tulevan sen tuoksun...  ja yllättyikin kun Nova olikin uros... Mene ja tiedä.   

Jaahas mitäs muuta... tolleri leirikin on tulevana viikonloppuna ja tällä kertaa meitä ei siellä näy :(. Miltei jo harmittaa mutta tuleehan noita leirejä. Luvattiin Katin kanssa mennä ensi vuonna. Toisaalta harmitus ei ole niin kamalan suuri sillä loppukuusta olisi tarjolla neljä tiukkaa HAKUleiripäivää. Itse asiassa minun kesäloma alkaa tuolla leirillä ;) Muita kesäsuunnitelmia onkin viikon mökkeily keskellä ei mitään ja pientä automatkailua Ruotsiin ja Norjaan ja pojat tietty matkassa mukana. Tietty jos kirpulla ei ole vasta-aineita niin sitten annetaan pieni tolleri poika hoitoon. Toivottavasti näin ei käy. 

29.5.2009 KESÄRETKELLÄ

Käytiin äsken Katin ja Sohvin kanssa kesäretkellä ihan meille uusissa maisemissa. Sinne palataan uudestaan sillä sen verran kiinnostavat maisemat oli. Tällä kertaa emme nähneet muita mutta takuulla paikka kuhisee reippailijoita muulloin. Päivä sattui vain olemaan meille otollinen. Kuvia löytyy täältä. Ja kiitos eväistä ja maailmanparantamisesta Kati. Pojatkin makaavat nyt tyytyväisinä.

28.5.2009 VAHINKOJA SATTUU

Oltiin viime viikon loppu pidennetyllä vapaalla. Juuri kun pääsimme mummolaan ja asetuimme aloillemme sattuikin pieni haaveri. Lähdin nimittäin keppiä heittämään järveen pojille tai siis keppejä ja Nova pomppasikin yht´äkkiä vajaan parin metrin korkeuteen ja koitti innoissaan osua keppiin mutta osuikin sen sijaan käteeni. Tunsin heti että auts ja näin kun verta valui jolloin tajusin haavan olevan ainakin putsausta ja katsomista tarvitseva. Jätin pojat siltä seisomalta rantaan ja syöksyin "ylös" sisälle ja putsaamaan kraanaveden alla haavaa ja ihmettelemään mitäs sitten tehdään. Haava näytti julmalta n. 5 cm pitkältä ja noin 3-4 mm. leveimmillään ja saatoin nähdä muutaman "rasvapalluran" jolloin tajusin kyllä että syvempi on kuin koskaan olen nähnyt itselläni mutta ei paha kuitenkaan (siis omaan silmään). Konsultoin ystävääni ja päätin olla lähtemättä minnekään kun tuolta olisi ollut vajaan 50 km:n matka lähimpään lääkäriin. Ja kun alkushokista selvisin ei haava niin kamalalta näyttänyt enää omaan silmään joten loppuviikko siinä sitten putsailin ahkerasta kättä ja pidin pikkurillin ja vieruskaverin liikkumattomana jotta haava pääsisi umpeutumaan. Keksin oivan tuen vessapaperirullasta ja käytinkin sitä ahkerasti sillä sen avulla sormet pysyivät aisoissa. Haava nimittäin tuli juuri tuohon pikkurillin ja nimettömän väliin "käden päälipuolelle"  tai siis alkaa siitä mistä sormet alkaa ja loppui sen 5 cm:n päähän. Suihkussa kävin muovipussi kädessä ja koko loppuviikon olinkin vasenkätinen ja oikea vain oli ja tuli mukana. Miika hoiti perunanpilkkomiset yms. muut kättä vaativat työt. Ja itseasiassa myös tämän viikon olen koittanut tehdä kaiken vasemmalla ja hyvin olen harjaantunut pitämään nimettömän ja pikkurillin yhdessä niin että haava pysyisi kiinni.

Hyvin silti sain touhuttua niinkin sillä saimme ammuttua pojille kun pojat olivat paikalla makuussa (ei reagointia) ja tein Novalle myös jäljen. Jäljellä tein kaksi mokaa. Moka yksi... osuin vahingossa keppiin joten keppi oli jätettävä reitille koska ajattelin että jos heitän sen kauas ja Nova saa vainun menee jälki pilalle. Jätin sen siis jäljelle ja päätin vain katsoa mitä koira tuumaa. Kaksi...mulle tuli armoton pissahätä ja älkää naurako te jälkigurut et mun oli ihan pakko pissata myös jäljelle sillä jälki olisi mennyt muuten poukkoilun takia pieleen. No mutta mitä tekee kirppu jäljellä? Tässä vaiheessa pystyin muuten ihan kohtuu hyvin viemään Novaa sillä Nova ei vedä yhtään vaan menee tosi kivasti jolloin yksikätinenkin pysyy vauhdissa. Niin siis Nova... menee kepin ohitse mutta alta puolen metrin palaa takaisin haistamaan keppiä josta kehuin koiraa. Pissakohta jänskätti vähäsen mutta Nova oli niin jäljen vietävänä että ei välittänyt siitä mitään vaan paineli ohi ja selvittipä vielä pienen puron ylityksen ja otti ilmasta hajun mihin suuntaan mennään seuraavaksi siis kun vielä oli puron toisella puolella. Wau mikä naketti tuo meidän Nova.

Herra vaakkua heittelin vasurilla hanska kädessä järveen Novalle ja Novapa ei paljoa innostunut koko ötökästä. Hieman hermostuin ja päätin että nythän minulle ei oikutella ja työnsin kirpun järveen ja ns. en antanut muuta vaihtoehtoa kuin hakea otusta. Ajattelin Novan ensin suuttuvan koko touhusta mutta hänpä oikein innolla haki vaakkua sen jälkeen. Ja toisena päivänä toistui ihan sama kaava.

Maanantaina töihin ja päivällä lekuriin kättä näyttämään sillä ajattelin sen olevan ihan järkevää. Aikaa soittaessa sanoin vain näyttäväni siistiä haavaa joka ei vuoda ja kun menin lääkäriin oli lääkäri järkyttynyt siitä että olen ollut töissä päivällä ja että haava on kaukana siististä kun on tulehtunut. Saikkuahan siitä räpsähti. Hmm... ja siitä ei sen enempää...

Maanantaina käsi laitettiin sellaiseen pakettiin (kiitos vaan Sari) että sain jotenkin oltua hakutreeneissä. Sormia tuki vielä oma viritys ala polvisukat siis auttaen että sormet pysyvät siis paikoillaan ja haava näin ollen paikoillaan. Nemon eka maalimieslöytö-ilmaisu oli surkea esitys. Vuh ja Vuh... mikä lie rekkuun tuli. Lopuilla ilmaisi hyvin mutta yhdellä maalimiehellä kävi pienen pieni moka sijainnin suhteen ja kun olin Nemoa huutamassa luokseni (ja koira tulee pppiiitttkkäältä pistolta keskilinjaa juosten minua kohti) niin samaan aikaan Nemo saikin vainun maalimiehestä joka varmaan oli vajaan 5 metrin päässä keskilinjasta ;) Hyvä Nemo ja onneksi ei uskonut kutsuani ja ei ottanut nokkiinsa. Nemolle tehtiin uudella tyylillä aina kun ohjaaja siis muisti uuden tyylin eli koissulle näytettiin kun maalimies jatkoi matkaa löydetyltä piilolta/paikalta uuteen piiloon. Tällä menetelmällä koitetaan saada sitä laatikkomaista pistoa.

Ennen treenejä ehdin tehdä Novalle n. 100 metriä pitkän keppijäljen ensimmäistä kertaa ja Nova kuudesta kepistä reagoi viiteen ja viimeisen sain miltei käteen asti. Ensin tietty kehuin reagoinnista (haistelu) ja sanoin että anna Niinalle tms. ja kyllähän viisas koira ymmärtää ;) Nova myös kävi pienellä lenkillä Sarin uuden tulokkaan Nellin kanssa ja kivasti koissuilla meni vaikka Nelli alkuun taisi hieman ihmetellä innokasta Novaa. Loppulenkki menikin jo vallan mainiosti.

Ja jälkeen treenien Marika jäi tekemään Novan kanssa muutaman HAKUjutun kiitokseksi tamppaamastani jäljestä hänen koiralleen ;). Nova puhkui intoa ja ilmaisi hyvin ja eteni metsässä kivasti mutta Marika oli kolmannella sen verran kaukana ja Nova myös teki niin pitkän piston että taisi unohtaa mitä oli tekemässä mutta kun näki Marikan syttyi lamppu pienen koiran päähän ;)

Sarin ja Jaden kanssa TOKOiltiin yhtenä päivänä Ojangossa. Harmittaa kun ei voinut kunnolla leikittää koiria vaan pelkkää namppaa oli vasurilla syötettävä. Hieman muutaman kerran kyllä olen leikkinytkin vaikka vaikeaa se on. Telineet tehtiin Ojangossa myös molempien kanssa ihan kivalla menestyksellä. Nova meni tikapuut jo tosi reippaasti. Silta hyvä mutta keinussa joskus menee siihen asti kun keinahtaa ja joskus ei. Yleensä enemmän menee. Tuossa on muuten omalla käskyllä merkitys. Kun sanon reippaasti niin koirakin menee loppuun asti reippaasti ja silloin keinu keinahtaa. Ja Nova pääsi lenkille Nellin kanssa ja oikein kivasti heillä meni. Olivat kuin ylimpiä ystäviä vaikka eivät sen enempää leikkineet vaan haistelivat mitä haistelivat. Nemo ja Jade pääsivät hihnasulkeisille.

KeinukallioTOKOa tehtiin Ninan ja hänen lauman sekä Sarin ja Jaden kanssa yhtenä päivänä. Nemon kanssa enimmäkseen sillä illalla oli NovaTOKO. TOKO VOI-liikkeitä ihan kohtuu hyvällä menestyksellä treenattiin Nempan kanssa ja Ninan lapsista oli kivaa häiriötä Nemolle ja tietty sitä oli hyväksi käytettävä. Hienosti Nemo pystyi keskittymään ja kohtuu rauhallisesti oli vaikka lapsoset olivat välillä hyvinkin lähellä. Paikalla makuuta otettiin myös ja paikalla istumista. Ja taas tuli todettua kuinka Nemo tottelee niin kivasti vieruskaverin käskyjä :( Sitä sitten treenattiinkin vähän aikaa. Koska Nova oli tällä reissulla vain katsojana pääsi kirppu hihnalenkille Jaden kanssa vähäksi aikaa.

Novan TOKOilut Ojangossa meni ihan kivasti. Yllätyksenä tehtiinkin putkeen koko ALO-sarja. Kaikki muu meni ihan kivasti paitsi hihnaseuraaminen. Se oli aivan kamalaa ja koira jossain ihan muualla kuin töitä tekemässä. Hihna pois ja Nova oli kuin toinen koira.  

Tänään käytiin eläinlääkärissä hakemassa Nemolle PK-puolen kokeita varten pallitodistus ja Nova luovutti verta rabiesvasta-aineita varten. Hienosti pojat olivat lääkärissä vaikka Nemppa aluksi hieman jänskäsi. Siis tosi vähän. Ja niin jänskäsi emäntäkin kun Nemo päätti käydä ketunpesän haistamassa meidän lähipellolla hirveällä välimatkalla ja ajattelin josko poju taas tekisi temput. Päätin nimittäin pika pissattaa pojat pellolla ennen lekuria ja Nemo viipotti parin sadan metrin päässä meistä mutta palasi kyllä kun lato ja ketunpesä oli haisteltu. Pienen pieni ajatus kävi että taasko ottaa hatkat mutta palasi kun herra halusi tai sitten siihen kun ei enää nähnyt minua ja Novaa. Mentiin nimittäin puskan taakse kyykkyyn piiloon Nemoa ja kyttäsin sieltä pojun touhuja. Häntä vain vispasi kun Nemo touhusi. Kun Nemo tuli meidän perään ja hieman ihmetteli missä olemme (sattui tuulemaankin juuri niin ettei Nemo saanut tuulesta apua) tulin esiin ja ihan palkkasin koiran vaikka Nemon ilme kertoi koiran luulleen saavansa kyytiä kun lähti ns. omille teilleen. Tuo lato on aina ollut TOSI mielenkiintoinen ja kuulemma muutkin koirat sitä aina käyvät kovasti tutkimassa. Nemoa varmaan kiinnosti se sen takia niin paljon taas kun viimeksi siitä kuljimme varmaan parisen kk sitten kun ei viitsi ihan multapellolla koiria kuljettaa.

Itse eläinlääkärissä meni hyvin. Nova painoi 18,4 kg ja Nemo 24,6 kg. Nova pesi lääkärin naaman tutkimuspöydällä ja Nemo istui pöydän takana hiljaa ettei kukaan vaan huomaisi häntä. Hienosti molemmat antoivat pallinsa tutkia ja Nemon silmässä tai luomessa olevaa veritäplää tms. myös katsottiin ja oli ihan ok.

Eläinlääkärin jälkeen kävin pikaisesti huonolla menestyksellä Ojangossa. Poikia varmaan väsytti sen verran ettei tekeminen innostanut. Nemokin oli pöydissä suoraan menevällä ihan pihalla ja tuntui paineistuvan. Jossain vaiheessa haisteli vain maata josta vein koiran autoon. Otin sen jälkeen Novan ja vielä sitten Nemon jolla olikin motivaatio pienen mietinnän jälkeen huipussaan mutta en viitsinyt ottaa kuin yhden liikkeen ja kotiin lepäämään.

Illalla oli vuorossa rauniotreenit ja pyysinkin saada olla käteni vuoksi pienemmässä roolissa. Lyhyesti treeneistä... Umppari-ilmaisua Novalla. Neljä löytöä joista yksi puskapiilo. Loput sellaisia joihin kirppu ei päässyt tunkeutumaan mutta snadia hajurakoa jätettiin. Kaikilla kolmella piilolla ilmaisut olivat superhyvät. Roskis, se yksiö taka-aidassa ja uutena ritilällä sisäänpääsy estetty konttiin-piilo. Aivan sikamakeat ilmaisut Novalla ja vauhtia piisasi alkuun ehkä liikaakin.

Jäätiin vielä kakkoset treenaamaan jolloin otin Nemolle yhden löydön metelin kera. Meni jonkin aikaa ennen kuin paikansi tai yleensä sai hajun mutta tuuli ei antanut apua yhtään. Sai kyllä hajun heti kun meni kohtuu läheltä maalimiestä. Piilona oli rengaspiilo ja Heidi piti kunnon metelin. 

Aika paljon yhteen viikkoon mahtuu. Itse asiassa ihan hirveen paljon. Ehkä jo liikaakin ;)

17.5.2009 NEMO ON KONE ;)

Sarin ja Jaden kanssa nähtiin TOKOn merkeissä yhtenä päivänä. Nemon kanssa otin ruudun nauhojen kera tuulisessa säässä ja hienosti meni. Muuten Nempan kanssa otin paikalla makuuta, seuraamista ja jättöliikkeitä. Kaiken kaikkiaan kiva fiilis molemmilla ja liikkeet taisivat jopa mennä putkeen. Nova sai myös harjoittaa paikalla makuuta ja seuraamista ja otinko myös luoksetuloja kirpun kanssa. Kivasti Novakin malttaa nykyään töitä tehdä.

Keskiviikkona olikin taasen NovaTOKO liikkeinä seuraaminen, liikkeestä seiso, paikalla makuu, nouto ja hyppy. Seuraaminen on tosi kivalla mallilla. Ihan vähän saattaa perä välillä aueta mutta menee paremmin kun oikeassa kädessä ei ole namia. Liikkeestä seiso menee kivasti mutta ihan pienen sivuaskeleen ottaa kun sanon seiso. Hyvin pienen. Hyppy menee hyvin mutta ei kestä ihan vielä minun palaamista koiran viereen vaan tahtoo liikkua muutaman askeleen. Nouto menee niin että tuo kapulan kunniakierroksen kautta mutta hyvin tuo kunhan malttaa. Paikalla makuu meni kivasti mutta tuossa täytyisi katsoa enemmän koiran mielentilaa. Nyt jäi hieman rauhattomana sinne mutta pysyi. Kaiken kaikkiaan Novan kanssa TOKOaminen on koko ajan kivempaa ja kivempaa. Koissu kuuntelee, tekee mitä sanotaan jne. Ai niin ennen treenejä tein pikaiseen Novan kanssa telineet Ojangossa kisamaisesti lukuun ottamatta pöytiä ja Nova teki ne TOSI hyvin. Hyppykin meillä taitaa olla vielä lyhyellä matkalla mutta tosi hyvin meni kaikki myös keinu ja tikapuut. Ja pöydissä Novalla alkaa olemaan jo kiva vauhti. Merkiltä oikein juoksi pöydälle ja muutenkin Nova tuntui oikein tykkäävän puuhasta. Hyvä hyvä.

Nemon kanssa otin PK-noutoja Novan treenien jälkeen ja kävin tekemässä myös telineet. Nemolla kaikki telineet meni upeasti. Myös pöydät. PK-noudoissa edelleen autan koiraa siis tulemaan eteen kapula suussa. Ainut huono homma on se että Nemo kuumenee aika paljon noudoissa mutta lähdöt ja palautukset olivat kyllä räjähtäviä ;) Eikös ne PK-puolella sitä odotakin.

Rauniotreeneissä pohdin kumman treenaan tai siis niitä ennen. Päädyin kuitenkin Nemoon kun porukkaa oli paljon ja halusin teemana metelin. Nemolle siis ammuttiin, huudettiin megafoniin ja kolisteltiin. Päätin piilot, vain kaksi ja nekin ihan uusia Nemolle. Alussa tervehdimme tuomaria ja päätin laskea Nemon etsimään ensin hieman tyhjää. Kuinka ollakaan Nemo alkaa haukkumaan siinä "päämajan" lähellä olevassa putkessa ja minä ihan hoomoilasena että ei voi olla totta Nemo tekee valeen ja on paineistunut äänistä. Siis ajattelin. Menin kuitenkin katsomaan mitä se rekku siellä mouhoaa (ilmaisee) ja matkalla myös ajattelin josko kaverit tekivät meille källin. Kyykistyin katsomaan putken sisään ja mitä ihmettä siellä olikin joku ja kun katsoin tarkemmin se ei ollutkaan meidän treeniporukkaa vaan joku nuori n. 12-14? vuotias tyttö joka on kyykyssä putkessa ja Nemo haukkuu ylpeänä vieressä. Pyydän Nemon viereen ja koissu tottelikin heti ja kysyn tytöltä mitä hän siellä kyhjöttää. Oli kuulemma kaveri kadonnut ja etsi sitä? Putkessa... hei haloo... Todennäköisesti tyttö etsi joo kaveria joka siis löytyikin miltei heti mutta luulen hänen menneen piiloon kun tajusi meidät. Hauska juttu ja hauska olisi tietää oliko siellä ollut kauankin sillä Nemoa ennen treenasi pari muuta koiraa ;) Onneksi tyttö ei säikähtänyt mutta tokihan oli hieman ihmeissään. Tämän jälkeen kuulin että Katja ja Sari olivat nähneet tytöt ennen treenejä ja luulivat että olivat poistuneet tms. Hassu juttu mutta Nemo teki ihan oikein.

Nemon oikeat treenit menivät ihan kivasti. Selvästi oli väsyneempi kuin normaalisti mutta jaksoi puurtaa töitä. Molemmat piilot eivät olleet helppoja mutta Nemo selvitti ne hyvin ja itsenäisesti. Hyvä hyvä.

Nova pääsi myös treenaamaan kun jäimme Heidin ja Bablon kanssa omaksi iloksi treenaamaan. Novalle tehtiin kolme löytöä ja kaikilla ilmaisut olivat hyvät. Otettiin umppari harjoittelua ja hienosti Nova teki töitä. Pyrkii kyllä aina niin lähelle maalimiestä kuin vain voi ja jos ei pääse niin alkaa sitten haukkumaan. Hyvä rekku.

Perjantaina käytiin poikien kanssa etsimässä korvasieniä ja yhden vaivaisen löysimmekin. Määrä ei tietenkään meitä haittaa vaan pääasia että pojat saivat juosta vapaana. Itse asiassa koko viikonloppu pääsääntöisesti ollaan vain oltu. Ollaan Miikan kanssa käyty pariin otteeseen poikia uittamassa Vantaan joessa ja lystiä on ollut. Tehtiin myös Miikan kanssa kauppareissun varrella muutama harjoitus maanantain HAKUmaastossa niin että Miika toimi maalimiehenä Novalle kolme kertaa ja Nemolle kerran ja minä kerran Nempalle. Uudesta paikasta johtuen Nova hieman oli pihalla mutta eteni kuitenkin kivasti ja löysi Miikankin ja ilmaisut hyvät. Myös Nemo teki hyvin hommia vaikka oma piiloni bunkkerissa oli selvästi (taas) koiralle se vaikeampi. Sieltä kun hajut ei niin helposti vaan tule. Tässä muutama kuva sienimetsältä ja tietty se sieni jäi kuvaamatta ;)

Nemo ja oma keppi

Ja Novan minikeppi

  Lähikuvaharjoitus

Melkein postikorttikuva

Ai niin meinasi ihan unohtua että itse kävin lauantaina katsomassa yhteistreenejä ihan vain "sillä silmällä". Pojat odottivat autossa sillä aikaa kun mamma seurasi puuhia. Eli Espoo siis tällä kertaa järjesti Helsinki-Vantaalle ns. todentuntuiset treenit joissa ns. ammattilaiset olivat töissä. Mutta ei siitä sen enempää...

12.5.2009 HAKUPÄIVÄ ja VÄHÄN MUUTAKIN

Jaahas... torstaina oltiin etuajassa Ninan kanssa Ojangossa (älä naura Elina) tekemässä tottista ja telineitä. Otettiin jättöliikkeitä, eteen menoa ja paikalla makuuta ala Java. Nemo kovasti tykkäsi Javan tuoksuista ja tuumasinkin josko lähtisi parempaa tuttavuutta tekemään mutta pienen pienen kiellon jälkeen ryhdistäytyi kirsun haahuilu tuulen mukana ja oli nätisti makuulla. Jättöliikkeet menivät hienosti, eteen lähetyksessä ilman kulkureittiä (siis tein eteen menon tuosta noin vaan) meni vinoon mutta pitkälle ja Nemppa meni hienosti käskystä maahan. Otin myös telineet ja PK-noutoja hienolla ohjatun noudon kapulalla kun muita ei ollut mukana ;) Telineet ja pöydät menivät moitteettomasti tosin hyppy taisi ekalla kerralla epäonnistua kun olin liian lähellä estettä koiran kanssa.

Novan kanssa tuli myös otettua telineet ja hienosti kirppukin teki kaikki jopa keinun (meni itse keinahtamiskohtaan) ja tikapuut. Pöydissä vauhti vielä hidahkoa mutta takuulla nopeutuu kun tulee varmuutta. Muuten oikein hyvät eli lähti merkin kautta hienosti pöydille ja vielä oikeaan suuntaan. Kun muu porukka saapui otettiin häiriökontaktia ja Nemon hiplaamista. Nemon hiplaaminen tekee kyllä pojulle hyvää ja nyt Mariasta tulikin Nemon heimokaveri jolle oikein loppujen lopuksi takapuolta tarjottiin rapsutettavaksi. Nemo oli selvästi rennompi kuin edellisellä kerralla vaikkei tuolloinkaan mitenkään ihmeellinen ollut. Otettiin myös ryhmäpaikalla makuu ja hienosti Nemo pysyi paikoillaan. Tosin eipä tuon kanssa ole juuri ollut ongelmia pitkään aikaan.

Perjantaina hylättiin pojat kumpikin omille siskoilleen eli Nemo meni Sohvin hoivaan ja Nova Lunan hoivaan. Hienosti pojat olivat hoidossa olleet ja molemmat hoitajat totesivat siskosten olevan samanlaisia tai -tapaisia. Nova kuulemma Lunaa hieman suureleisempi (mm. hännällä elehtii enemmän ja pussailee kovastikin) ja hienosti Novalla city-maisemissa oli mennyt. Nemolla myös oli mennyt hyvin vaikka Nemon hoitoon jättämistä jännitän jonkin verran. Nemo kun voi olla joskus raju liikkeissään. Hienosti kuitenkin Nemo oli käyttäytynyt ja Nemon vierailusta enemmän voi lukea siskon omilta sivuilta. Se tarinaan mainittakoon vielä että vanhasta muistista Nemo ilmeisesti muisti ettei takaoven kautta kannata sisälle mennä. Siellä nimittäin joutuu tassupesulle ;) Nemo ei voi sietää tassupesua, siis ei tee muuta kuin välttää sitä ts. jos poju aavistaa asian ei takuulla tule vapaaehtoisesti luokse/kiinni. Itse tietenkin saan Nemon tulemaan normaalia jämäkämmällä komennolla tosin huutaa ei siltikään tarvitse mutta ääntä madallan. Kati oli siis saanut hieman empiä kuinka koissu saadaan takapihan kautta ja hihnan kanssa sinne loppujen lopuksi mentiin. Nätisti Nemo oli antanut tassunsa pestä ja hienosti tuo on kotonakin aina alistunut kohtaloonsa. Ja tarina ei myöskään kerro sitä kuinka Nemolle perheen poika oli jossain vaiheessa laittanut tyynyn lattialle kun oli niin sääliksi käynyt Nemo poloinen ;)

Sunnuntaina oltiin koko päivä Jessica Ristimäen vetämissä HAKUtreeneissä VAPEN treeniryhmän kanssa. Nemo järjesti mammalle taas sydämentykytyksiä kun olin kerrankin kunnolla etuajassa ajatuksena mennä poikien kanssa metsään ja pissalle. Juuri kun olen menossa tuleekin Marika autollaan ja Nemppa innoissaan jee tuttuja tulee ja menee autoa kiertämään. Ei siinä mitään mutta kun Marika ehti ottamaan koiransa autosta pihalle ennen kuin olin päässyt koirien kanssa metsähallituksen puolelle ja Nemppa tietenkin jee jee jotain kivaa tapahtuu niin ei halua antaa kiinni. Halusin nimittäin Nemon kiinni kun Marikan toinen koissu voi olla hieman provosoiva ja Nemohan ei tietenkään provosoidu ;)...  ja muutenkin mulla on periaate ettei muiden kanssa ns. seurustella siis koissut tai jos seurustellaan niin sovitusti. Siinä vaiheessa Nemoa ei vieraat koirat kiinnostaneet yhtään mutta ei kyllä antanut minullekaan kiinni. Menin autoon ja kaasutin pari kierrosta nakittaen ja Nemo hädissään perässä mutta ei anna kiinni vaikka mitä sanon ja frisbeetä heitän. Herkkiksenä luuli että nyt tulee huutia tai tiesi myös joutuvansa autoon ennen kuin se kiva ehtii tapahtumaan. Loppujen lopuksi Marika kävi koiransa kanssa Nemon laittamassa hihnaan ja Nemo saatiin autoon ilman kakatuksia ja eikun treenaamaan. Yes Nemppa.

Otettiin kaksi kierrosta kaikille ja Nova sai tällä kertaa olla mukana. Oikein antoisa päivä ja puolet asioista on vielä sisäistämättä ;) Nova ei ollut parhaimmillaan vaan taisi poikaa vaivata väsymys edellisen hoitopäivän johdosta. Radalle mentäessä Nova oli kuin lenkillä konsanaan ja eka lähetyskin vaikka ääniapu annettiin (kuuliko?) sai pojun kyllä etenemään mutta olikin jäänyt hajuja haistelemaan ja pissaamaan kunnes itse lompsin perässä jolloin koira tajusi tilanteen jatkoi matkaa ja löysi maalimiehen. Käytettiin ääniapuja koko ajan ja niissä joissa kuuli avun kunnolla meni minusta kivasti mutta syistä jos mistä avut jäi välillä saamatta (puhelin tilttasi, autometeliä juuri silloin) meni huonommin tai siis verkkaiseen tahtiin. Kaikilla maalimiehillä ilmaisut eivät olleet kummoisia vaan osalla tökki ihan kunnolla. Tässä kohtaa tietty aina toivoisi maalimiehiltä oma-aloitteisuutta eli sanoa koiralle jonkin vihje mutta kaikki eivät sitä tainneet ymmärtää tehdä vaan ihmettelivät kun koira ei hauku ;) Toki tietty ohjeet olisin voinut antaa selvemminkin. Novan käyttäytymiseen olen pohtinut paria asiaa. Joko koissu oli väsynyt, ei oikein tiennyt mitä siltä odotetaan ja siihen saattoi vaikuttaa uusi paikka, uudet maalimiehet, paljon katsojia normaaliin verraten. Mene ja tiedä. Toisella kierroksella lähti kuin raketti mutta oli jäänyt vieressä olevaa paljon käytettyä paikkaa haistelemaan ja kun itse hipsin paikalle ja kutsuin koiraa oli tämä jo hajulla ja menikin maalimiehen luokse mutta ilmaisua ei tullut yhtään. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihan kohtuu treeni Novalta vaikka parempaankin on pystytty. Koitan jossain vaiheessa saada ajatuksia Jessican tavoista ehkä enemmän mutta tässä alkuun...

 * jos apuja käytetään niin haju ensin, sitten ääni ja mielellään koiran nimi ja viimeisenä haamut

 * harjoitteluvaiheessa opetetaan yhtä asiaa kerrallaan

 * kestävyyttä treenataan tyhjillä

 * treenit koiran mukaan

 * hillitty ja hallittu käyttäytyminen keskilinjalla sekä koiralla että ohjaajalla

 * jos koira kysyy ohjaajalta apua on ohjaaja passiivinen ja odottaa koiran ratkaisua eli ei auteta tai autetaan jos koira tekee      jotain ihan väärää esim. lähteekin väärään suuntaan tms.

 * palkka koiran mukaan

Novalle siis treenejä apujen kanssa vielä mutta ei kauaa ettei jää kaipaamaan niitä. Itsekin tosiaan huomasin Novan olevan hieman pihalla mutta toisaalta Nova on minusta tuon oloinen kun se ei ihan tiedä mikä homman nimi. Kuvia treeneistä löytyy täältä.

Sen verran jäi kuitenkin kirpun suoritus vaivaamaan että Miikan kanssa maanantaina tehtiin sille motivoivaa hakua ja eka lähetys taisi olla jäljestystä (se sama metsä missä olen tehnyt jälkeä) ja kaksi muuta meni superhienosti ja Novalla oli sata lasissa. Hyvä hyvä. Palkattiin kirppu frisbeellä tai siis Miika joka yllätys yllätys suostui olemaan maalimies. Nova ei tiennyt ekalla kerralla Miikan lymyilevän metsässä vaan tehtiin ihan tuosta noin vaan. Toisilla kerroilla toki siis tiesi homman nimen.

Maanantain HAKUtreeneissä uudessa kallioisessa ja tuulisessa maastossa Nemolle tehtiin tyhjiä. Pari ihan hyvää tyhjää ja joissain lähti ihan väärään suuntaan etenemään. Yhtä maalimiestä ei millään meinannut saada löydetyksi kun ei ns. irronnut risukkoon ja kun kävi lähellä ei saanut bunkkerista vaan hajua tarpeeksi toisin sanoen ei käynyt tarpeeksi lähellä saadakseen hajua. Nemo oli kuulolla ja huonot lähtemiset otettiin uusiksi ja vaikka muutamaan otteeseen kutsuin koissua palamaan takaisin oli motivaatio huipussaan lähetyksissä. Väsy painoi mutta jaksoi puurtaa. Laskin Nemon treenin päätyttyä lähilammikkoon mutta ei tuo siellä kauaa viitsinyt olla. 

6.5.2009 KESÄ ON TULLUT

Viime viikon rauniotreeneissä ei ollut loppujen lopuksi kuin kolme paikalla. Ihmekös tuo sillä vappu jo kolkutti ovella. Tehtiin kaksi kierrosta joten sain molemmat pojat radalle. Novalle umppari-ilmaisua niin että samaan piiloon (kaksi eri piiloa) kolme kertaa per piilo lähetys niin että piilo "sulkeutui" koiralle koko ajan. Piiloista yksi oli kaivo ja yksi betoniputki jossa levy päällä. Kaivo oli muuten loistava mutta kolmannella Nova ei meinannut uskoa että samaa jauhetaan koko ajan. Kävi tekemässä kierroksen muualla ja kun palasi ja lähetin kaivon suuntaan niin johan haukkua paukutti.

Betoniputki oli paljon odotettua vaikeampi. Haukkui kyllä mutta hieman huonommin mutta parani loppua kohden kun otin pienen hetsauksen kanssa. Nova haluaa myös tunkeutua mahdollisimman lähelle maalimiestä joten umpparit tuottavat siksi pojalle päänvaivaa.

Nemolle otin kaksi ihan uutta piiloa. Tai piilot ovat olleet radalla jonkin aikaa mutta kontit ovat olleet kiinni mutta kun olivat kutsuvasti tällä kertaa auki otin ne piiloiksi. Piiloina siis kaksi konttia joista toinen ns. koiran silmissä ilmassa ja vain yksi maalimies kerrallaan. Luulin piilojen olevan Nemolle tosi vaikeat mutta Nemo saikin heti hajun ilmassa olevasta kontista. Työsti hyvin asiaa ja etsi mistä alkaisi ilmaisemaan. Koitti kiivetä kontin vieressä olevaa "seinää" pitkin ja kynsien raapiessa metallia vasten valui alas. Koitti myös hypätä roskalavan päälle koska kontin ilma-aukko oli siinä päädyssä. Näitä ennen oli kuitenkin käynyt itsenäisesti oven suulla kerran haistamassa mutta ei jäänyt siinä kohti haukkumaan koska haju tuskin tuli suoraan sitä kautta tai jos tuli koitti päästä ensin lähemmäksi maalimiestä. Kun Nemo oli käynyt läpi kaikki mahdolliset tunkeutumiskeinot piilolle alkoi koissu haukkumaan ovensuulla johon itse reagoin kehumalla ja pyysin maalimiestä kehumaan koiraa ja itse poistuin kauemmaksi. Nemo paukutti hienosti haukkua. Erittäin hyvä treeni ja Nemoon voi luottaa ;)

Toinen piilo oli maantasalla oleva kontti. Jätettiin ovi ihan vähän raolleen ja Nemo haistoikin maalimiehen miltei heti. Ja itse alkoi haukkumaan juuri siinä kohti konttia missä maalimies oli. Waude ja hyvä Nemppa.

Viikonloppuna oltiin maalla ja pojat nauttivat uimisesta urakalla. Nyt on turkit puhtaat. Ja kun uimisaika päättyi koitti Nemo mennä vähän niin kuin karkuun tyyliin "ei lopetata vielä ei". Laiturilta sain pojan kiinni ja voi pahus kun harmitti. Miika ampui meille muutaman kerran 9 millisellä. Tai aika montakin kertaa pariin otteeseen. Ekalla kerralla seurautin Nemoa ja samaan aikaan mummo antoi Novalle ruokaa. Nova keskeytti syömisen hetkeksi mutta jatkoi saman tien ruokailua. Nemo korkeintaan nytkähti. Tämän jälkeen otin niin että heitin keppiä järveen ja Miika ampui ja kumpikaan ei reagoinut. Toisella kerralla illemmalla otin ensin keppileikin kanssa ja sitten paikalla makuussa niin että molemmat maassa ja itse herkkujen kanssa ihan vieressä tai siis edessä kyykyssä. Ampuminen ja palkka. Nova ei tainnut edes nytkähtää mutta Nemo ihan snadisti nytkähti. Ja tuohon en puutu sillä eihän se koira kuuro ole. Ja uskon että sekin häipyy pois kokonaan kun ammutaan enemmän. Silloin kun Nemo tekee jotain ei nytkäystä tietenkään ole vaan koira tuskin kuulee että ammutaan. Nyt olenkin sitten panoksia velkaa VAPE:lle eli eikun kauppaan.

Muuna aktiviteettina tein molemmille esineruudut. Nemo ensimmäisenä ja näki kun vein esineet. Oli ihan innoissaan ja palauttikin kaikki viisi esinettä kivasti tosin ekalla kerralla mokoma vaihtoi esineen matkalla mutta kaikki muut toi suoraviivaisesti. Kännykkään ei reagoinut mutta kun näytin uudestaan toi senkin kivasti. Oli viimeinen esine.

Nova oli myös innoissaan vaikka ei edes tiennyt mitä tuleman piti. Novalle kolme esinettä ja näki myös kun vein ne. Lähti innoissaan ja otti suuhun esineen jonka jälkeen tapporavistus ja pienen kaaren kautta minulle. Toinen ja kolmas esine tuli ehkä ihan vähän nopeammin siis omaan käteen. Meillähän on muutenkin ollut Novan kanssa palauttamisongelma josta en ole tehnyt ongelmaa ts. annoin ajan kulua ja olin kärsivällinen. Asia on miltei itsestään korjaantunut tosin aina kun koissu tuo minulle mitä tahansa olen kehunut kovasti.

Herra tai rouva Corvus corone oli myös sulatettuna matkassa mutta treenit sen kanssa jäi aika vähälle. Sain muutaman ylösnoston Novan kanssa ja lopetin siihen. Tein myös molempien kanssa ruutua ja oikein kehänauhojen kanssa kun nyt minullakin sellaiset on ;) Nemon suorituksessa ei uutta eli hienosti menee ja Nova menee sinne vielä ruokailemaan. Muuten maalla vain ulkona ihmeteltiin ja nautittiin pidennetystä viikonlopusta.

Maanantaina olikin kävelypäivä serkun kanssa ja matkalla teimme onnistuneen tunnarin Nemolle. Tällä hetkellä näyttää vihreää valoa eli menee kivasti kapuloille, työskentelee rauhassa ja tuo oikeaa. En myöskään tarvitse käsimerkkiä vaan koira lähtee pelkällä sanalla. Jospa se siitä.

Tiistaina HAKUiltiin pienellä porukalla ja ehdin ottamaan Novalle omat treenit ennen Nemppaa. Sari toimi ystävällisesti maalimiehenä kirpulle. Nova näki kun Sari paineli metsään ja tuntuikin ehkä jäljestävän sen ensimmäisen. Haukkukaan ei ollut parasta Novaa. Toinen lähetys meni kivasti kuin myös ilmaisu ja niin taisi mennä myös kolmaskin. Neljäs oli paha paikka eli hevosenkakkaa suoraan lähetyskohdalla ja kirppu jäi haistelemaan. Ääniavun kanssa meni loistavasti. Viimeinen oli myös hyvä mutta kaiken kaikkiaan ei parasta Novaa koko treeni. Uusi paikka? Oikeasti tuo on erilainen HAKUmaasto kuin yleensä. Vai sotkeeko jälki jota olen nyt pari kertaa tehnyt. Lopuksi leikkiä keppien kanssa ja Nova tykkäsi.

Nova pääsi myös TOTTIStelemaan Jaden kanssa. Hitsi sen kanssa alkaa olemaan kiva tehdä sitäkin. Se osaa :) Liikkeestä seisominen taidettiin kyllä istua vai oliko istuminen seisottiin mutta muutamalla herätysliikkeellä sekin hoitui. Nova pysyi myös paikallaan hyvin vaikka Jadea kutsuttiin luokse ja kirppu taisi seuratakin ihan kivasti. Wau...

Nemon HAKUtreenit menivät muuten ihan kivasti mutta piston syvyys taisi käydä liki sadassa metrissä (no ei ehkä ihan sata mutta..). Luulen helpon maaston vaikuttaneen siihen. Eteneminen ei taaskaan parasta mutta luulen että tuolla tuuli pyörittää niin hajuja että Nemo menee sen kanssa. Metsässä on kuitenkin edennyt ihan kivasti ja tuolla ennenkin miten sattuu. Tehtiin myös tyhjiä ja hyvin Nemo jaksoi puurtaa innon laantumatta yhtään vaikka pitkät tyhjät tulikin. Eli motivaatio on kohdallaan. Hyvä. Viimeisellä maalimiehellä oli lysähtänyt maahan ja oliko siinä haukkunut vaiko ilmaisun jälkeen lysähtänyt. Koirasta näki että rankkaa oli.

Mitäpä muuta? Pika jäljet tein pojille yhtenä iltana tien toiselle puolelle. Novalle n. 300 metriä ja poju löysi itse alun ja meni kyllä niin tarkkaan niin tarkkaan juuri sieltä mistä minäkin. Nemo taasen nosti kierroksia sillä aikaa kotona ja se kyllä näkyi. Miika toi koissun sovittuun paikkaan ja siinä siten mentiin tyyliin vauhdilla pärjää vaan kun ei pärjää. Kadotti jäljen kuin myös minäkin sillä maasto oli ehkä liian vaativa. Siinä sitten palloiltiin ja menin koiran perässä ja löytyihän se loppukin ja palkka mutta aika kamala suoritus. Vauhtia liikaa 100 km tunnissa ja järki jäi kotiin. Eli ota aina ensin Nemo ja sitten Nova. Luonteiden puolesta Nova on kyllä enemmän jälkikoira kuin Nemo. Nemo on vähän niin kuin Ferrari ja Nova ehkä Audi tai jotain. Molemmat kiihtyy kyllä sataseen mutta Nemo ehkä välillä liian nopeasti. Tai sit mä en osaa ajaa Ferraria... meillä onkin Toyota. 

29.4.2009 MINÄ TUNNEN KUINKA VAUHTI KIIHTYY...

Takana muutama Ojanko kerta. Yhden kerran Ninan kanssa jossa otimme telineet niin että Nina auttoi kirpun kanssa työstämistä. Novalla se keinussa keinahtamiskohtaan eteneminen on ollut hankalaa mutta avustajan ja naksun kanssa saimme onnistuneita suorituksia niin että Ninan ei tarvinnut vikalla kerralla olla edes Novan lähellä (eli siinä keinahtamiskohdassa). Hieno homma. Tikapuita Nova hieman koitti välttää mutta estimme molemmat poishyppäämisen mahdollisuuden kulkemalla Novan molemmilla puolilla ja kyllä se kirppu ne osaa mennä mutta aika varovasti vielä. Nova ei ole tietyissä asioissa samanlainen rämäpää kuin Nemo.

Nemon kanssa telineet menivät hienosti lukuunottamatta pientä aivopierua pöydissä. Muuten teinkin Nempan kanssa PK-noutoja joita siis jo hieman opettelemme. Itse noutamisessa ei ongelmaa mutta tässä vaiheessa autan koiraa palamaan esteen yli hypäten eli taputan mm. huippua ja loppuasentoa myös autan eli kapula suussa eteen tulemista. Pienillä avuilla menee kivasti mutta itse A-esteen treenaaminen arveluttaa sillä se on niin jyrkkä että koira kuin koira rikkoo itsensä siinä ennemmin tai myöhemmin. Oikein kivat tehotreenit kaiman kanssa.

Seuraavana päivänä itse asiassa toistin yksikseni samat ja oikeasti Nova itse eteni tällä kertaa keinahtamiskohtaan. Edellispäivän treeni tuotti hedelmää ;) hyvä hyvä. Nemollakin pöydät menivät upeasti. Ja Novalla myös tikapuut. Ja palkkakin oli parempaa eli lihapullia. Novaa nimittäin kiinnosti Ninan herkut enemmän kuin omani. Itse asiassa joskus tuntuu että Novalle palkka ei ole yhdentekevä. Nemo nyt syö vaikka kuivanappulaa, tosin niin Novakin mutta tiukan paikan tullen Nova kyllä miettii kannattaako mitä tehdä minkäkin palkan eteen... tai sitten se vain tuntuu siltä. Taitaa unohtua välillä ne ongelmat Nemon kanssa siis mitä on joskus aikoinaan ollut kun tuntuu että tänä päivänä koiraa hakee vaikka kuun taivaalta kun vain pyytää. Näin ei todellakaan ole aina ollut joten palataanpa maanpinnalle Nemon suhteen ;)

Lauantaina Nova piipahti Lahden KV-näyttelyssä saaden VARA-SERTIN. Novan tuloksista voi käydä lukemassa arvostelun. Nova ei taida paljoa tulosta arvostaa... mutta onneksi tosikko omistaja sitäkin enemmän...

Nemo oli matkassa mukana ja pääsikin salaa ulkoilualueella kulkemaan. Tässä muutama kuva Nempasta... minusta aika komea poika joskin turhan kookas tolleriksi jos rotumääritelmästä puhutaan.

Kerrassaan ihanaa olla muuten näyttelyssä vain katsojana sillä Jensku esitti Novan ja hienosti tuo kirpun esittikin. Eipä Nova paljoa minua kaivannut kun Jenskun käsiin pääsi. Kiitoksia vaan ;) Oli myös kiva nähdä Jaanaa siis poikien kasvattajaa pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Näyttelyn jälkeen kävimme Suvilla ja Akilla herkuttelemassa synttärikaffeella ja pojatkin pääsivät kylään. Herkkuja tosin saivat vain ihailla tai taisivat yhden kissanruokanappulan per nenä saada. Vaikka Suvi ja Aki eivät poikia lahjo herkuilla, tykkäävät pojat molemmista ihan hulluna.

Sunnuntaina kävin VAPEN hurjaakin hurjemmissa talkoissa. Paikalla oli VAIN 4 joista vieläpä yksi oli toisen puoliso joten ei voi muuta sanoa kuin halleluja. Onneksi EN ole hallituksessa sillä nyt olisi tullut kyllä aika rankka kirje kaikille VAPElaisille tai ainakin rauniotreeneissä käyville. Niin makaa kuin petaa eli tätä menoa meillä ei ole enää kohta koko rataa joten siinä vaiheessa on turha enää itkeä kun paskat on jo housussa.

Illalla tein vielä Nemolle kauden ekan jäljen ihan vain ex tempore. Ja ihan tuohon meidän metsään. Kun puin valjaat ja laitoin liinan kaulapantaan kiinni alkoi kamala intoilu ja sitä riittikin jäljen alkuun ja lopulta loppuun asti. Jäljen alussa sanoin Nemolle vain etsi jälki ja olin siis tietty siirtänyt hihnan valjaisiin kiinni. Koissu alkoi nuuhkimaan maata ja sitten mentiin hippulat vinkuen. Koko jälki mentiin vauhdilla alusta loppuun ja miltei tarkasti. Vauhdista johten muutaman kerran eksyi mutta tarkensi itsenäisesti jäljelle uudestaan. Jos jäljellä olisi ollut keppejä ne olisi ehkä jääneet sillä paikka paikoin Nemon reitti meni metrin pari sivussa mutta suunta oli koko ajan oikea. Hieno kauden aloitus kuitenkin näin maallikoilta.

Maanantaina HAKUtreeneissä myös Nova pääsi mukaan kun ryhmä oli sen verran pieni että sovittiin kahdesta kierroksesta. Toiset ottivat yhdelle koiralle kaksi rundia kun itse otin Nemon ja Novan. Ensin Nova jolle kaksi ekaa yhtäaikaa näytettyä haamua. Valitsin koiran mukaan ensimmäisen eli viimeisimmäksi näytetyn sillä oli sinnepäin vahvasti menossa. Ilmaisut hyvät ja koiran eteneminen oli kivanoloista. Kolmas piti olla ilman apuja mutta koissu singahtikin ihan väärään suuntaan (oliko hajulla toisesta vai pihalla, mene ja tiedä) joten otin ääniavun äkkiratkaisuna. Meni hyvin. Neljäs ilman apuja ja tämä menikin upeasti. Treenien jälkeen Nova meinasi lällätellä Nemolle mutta en antanut tilaisuutta ottaa turpiinsa vaan otin Nemon omalle vuorolle niin että koirat eivät kohdanneet toisiaan. Novalla on paha tapa ärsyttää Nemoa jos on ollut minun kanssa jossain. Ei aina mutta nyt oli selvästi haluamassa köniinsä ja Nemo takuulla olisi vähän pöllyttänyt jos olisin antanut mahdollisuuden. Sen verran räksyttäen Nova meni Nemon eteen vielä kun veräjä oli välissä ja koska Nemolle otti luonnon päälle jo autoon jääminen (ulvoi oikein kun otin Novan ekana treenattavaksi) oli viisasta pitää pientä hajurakoa. Nemo ei koskaan tee tuota Novalle että lällättäisi mutta Nova tekee kyllä Nemolle.

Nemon treenit menivät oikein kivasti. Etenee kivasti joskin tuntuu että alkaisi hieman liikaa jo ennakoimaan eli kuono jo katselee liikaakin oikealle mutta koitetaan pysyä kultaisessa keskitiessä. Ilmaisu hieman tökki joissain kohti mihin epäilen hellettä siis kevään ekoja joihin koira ei ole tottunut plus kulutti itseään aika paljon jo autossa kun Novaa treenattiin (ulvoi) ja kiskoi kuin hullu radalle. Muuten oikein kivat treenit joissa myös palkkayllätyksiä eli Nemo sai jopa yhden haukun jälkeen palkan.

Tiistaina pikaisesti käväistiin Ninan kanssa kimppaTOKOilemassa ja otin Ninan avustuksella Nemolle tunnarin. Ja se meni hienosti. WAU!!! Nemo oli aika veltto, löysä, laiska johon osasyynä kakkahätä sillä kakattuaan oli kuin toinen koira. Miten koiran keskittymiseen voi vaikuttaa kakkahätä niin paljon. Kait se voi. Nemo voisi tuohon sanoa että sopii kokeilla olla nopea, tehokas töissä jos hätä painaa päälle...

Novan kanssa tein pientä sälää ja kokeilin myös noutoa toisen kerran muualla kuin kotona. Hienosti kirppu toi mutta tyhmä ohjaaja unohti koiran lyhytjänteisyyden ja liian monen toiston jälkeen Nova oli sitä mieltä että noudapa itse. Tuon kun muistaisin Novan kanssa. Kirppu ei kestä vielä toistoja.

Treenien jälkeen tein Novalle jäljen, ehkä noin 300 metriä pitkän ja hienosti Nova jäljesti. Itse löysi alun ja meni kyllä koko tarkkaan koko reitin. Novalla ei ole vauhtia niin paljoa kuin Nemolla jolloin tarkkuus on parempi ihan selvästi. Hyvä Nova.

Tänään käytiin lenkillä ensin Sarin ja Saran kanssa. Nemolle tehtiin myös tunnari matkan varrella ja YES se meni oikein. JEE JEE JEE... ja illalla Novan TOKO. Nemon kanssa hieman hengasin sitä ennen ihan vain jotain pientä. Ja idiootti ohjaaja laittaa koiran siis Novan paikalla makuuseen suoraan autosta. EI EI EI IKINÄ ENÄÄ...TYHMÄ TYHMÄ TYHMÄ TYHMÄ MINÄ. Nova siis nousi tai oikeastaan nuoli ensin vehjettään ja sitten pallejaan ja oli muutenkin IHAN liian levoton. Muuten Novan treenit meni kivasti. Seuraaminen kivalla mallilla... ja nouto myös ja itseasiassa sain kullanarvoisia vinkkejä noutoon. Eli aina kapulan ei kannata lentää. Enpä ole tuota hoksannut. Novasta kapula on paljon kivempi kun se ensin lentää. Mutta jos se vain on, niin kannattaako vaivautua? Välillä hengailin Sarin ja Jaden kanssa tehden korjaavaa paikalla makuuta (ei ongelmaa) ja ihan vain katsekontaktia ja siis Novan kanssa. Tai oikeastaan emännän sosiaalistamista. Huomenna taas uusi päivä ja uudet kujeet.

Ai niin pojat ovat nyt saaneet vuoden ekat punkkimyrkyt ja matolääkkeet on syöty. Meillä siis Expot ja Axilur. Ja hyvin on toiminut. 

23.4.2009 LÖHÖILYÄ, LÖHÖILYÄ ja LÖHÖILYÄ

Siinäpä kaikki ;) Tämä viikko onkin mennyt poikien kanssa kotosalla sohvalla maaten ja katsoen Koirakuiskaajan jaksoja. Välillä olen istunut uuden hienon tietokoneen kimpussa surffaillen netissä mitä turhimmilla sivuilla ja välissä tietty ei niin turhilla sivuilla ;) Miika siis osti minulle aivan uuden koneen jota nyt olen opetellut käyttämään ja suurin ongelma taitaa olla se kun englanninkielinen versio muuttuikin suomenkieliseksi niin johan sitä ollaan niin pihalla niin pihalla ;)

Lenkit poikien kanssa ovat olleet tosi lyhkäisiä ala flexin kera mutta kivasti pojat uuteen Niinaan tottuivat. Nemo kyllä alkuviikosta nakersi kostoksi pipoon reiän ja kuskasi lenkkareita olohuoneeseen huomiota hakien mutta näiden tempausten jälkeen tyytyi kohtaloonsa ja on siis maannut onnellisena odottaen mamman liikettä ulospäin. Mikäs oikeasti sen ihanampaa kun toinen koirista lämmittää jalkoja kun herää ja toinen on ihan selässä kiinni... pervoa ;) Aika paljon pojat ovat viettäneet aikaa takapihalla ja pitkästä aikaa koissut ovat oikein leikkineet. Juoksuleikkiä enimmäkseen ja ihan vähän painintynkää ja lopussa Nemo tietty astuu Novaa johon kirppu vain käy normaaliin makuuasentoon ja katsoo että siinähän ryskytät. Itse toki puutun Nemon puuhiin heti kun silmä näkee ja Nemo tietääkin lopettaa kuviot parhaillaan jo pelkästä katseesta. Oikeasti noiden kanssa on kiva olla ja vaikka aamulla olen nukkunut pitkään lähemmäs 10-12 tuntia ei kumpikaan ole kinuamassa ulos vaan odottavat kiltisti kunnes mamma lähtee.

Sen verran hullu pitää olla että tietyistä asioista ei tingitä ja varsinkaan maksetuista. Korrien kurssilla käytiin siis tiistaina. Sitä ennen ja jälkeen piipahdettiin pikaisesti Katin ja Sohvin kautta. Tomi neuvoi hieman tyhmää pyssyasioissa ;) Kurssilla Novan kanssa ihan alussa olin vain minuutin pari että sain kirpunkin kanssa tuntumaa uuteen paikkaan ja ihan pientä kontaktin ottoa. Nemon kanssa tein varsinaiset liikkeet jotka tällä kertaa olivat seuraaminen, tunnari, paikalla istuminen ja makuu. Seuraaminen oli kuulemma upeaa niin koiralta että minulta. Hyvä hyvä. Tunnari jännitti ihan sikana sillä kerta oli ensimmäinen sitten sananmuutoksen jälkeen ihan jossain muualla kuin kotona. Tehtiin koemaisesti alkuun ihan vain kokeeksi. Nemo ei tajunnut ensin lähteä vaan jouduin antamaan kaksoiskäskyn käsimerkin kera. Koissu haisteli, haisteli, otti väärän/tai koitti ottaa johon sanoin "tarkkana" ja Nemo korjaisi etsimällä sen oikean. Toisen kerran tehtiin niin että minä vein kapulan ja lähetin koiran. Tämä meni hyvin ja toi oikean. Jatketaan treenejä samaan malliin mutta jos vierailla kentillä ei toimi palataan helpottamaan koiraa. Paikalla istuminen ja makuu meni hyvin. Paikalla istumisessa en tietenkään heti singonnut piiloon asti vaan aste asteelta menin piiloon. Ei ongelmaa. Paikalla makuussa ei ongelmaa mutta suurin ongelma oli EVL-tyylisessä käskytyksessä jossa Nemo ahkeraan totteli naapureita. Tuo tarvii ja paljon treeniä. Palkkasin Nemoa tällä kertaa koko kurssin ajan nameilla ettei tarvinnut itseään rasittaa.

Novan kurssilla käytiin myös keskiviikkona. Koko muu päivä maattiinkin sisällä ja sen kyllä huomasi pojista. Kamala veto hihnassa mutta rauhoittuivat kyllä nopeasti. Nähtiin pikaisesti Sari ja Jadekin Ojangossa. Nova keskittyi tällä kertaa tosi hyvin. Kirppu seurasi kivasti, teki ALO-hypyn kivasti ja luoksetulonkin ekaa kertaa lukuunottamatta hyvin. Ekalla kerralla tuli täysiä minua päin ja oikein pompahtaen otti minusta vauhtia ja tuli viereen. Auts se sattui. Toisella kerralla tuli oikein mallikkaasti viereen. Oli kiva kurssipäivä meille molemmille. Jotenkin Nova kaipaa leluleikkiä TOKOssa joten oli pakko tyytyä hanskalla hääräämiseen kun en muuten halunnut vielä itseäni rasittaa. Siinä sormikkaalla kikkailin ja kivasti Nova tykkäsi sitä tappaa.

19.4.2009 PIKANA UUTISIA

Johtuen kirjoittajan flunssasta mikä piruvie palasi takaisin tai toisinsanoen ei varmaan ehtinyt parantumaan kun kunnon levossa ei olla oltu. Töihin huomennakin menossa mutta viisaampi kait olisi käydä tekemässä yksi tilaus ja lähteä lekurin kautta kotiin...

Novan TOKOtreenit meni edelliskertaa paremmin. Koissu oli jopa kuulolla ja saatiin tehtyä jopa parempaa seuraamistakin. Kotiläksynä Novan takapuolen käyttöhallintaa ;)

Rauniotreenit Novan osalta olivat kohtuu rankat. Otin kuusi maalimiestä ja tarkoituksena umppareita ja väliin myös muutama helpompi. Osa myös ilman palkkaa ja välillä ammuttiin johon ei reagointia. Muuna häiriönä savua. Novalle umpparissa ilmaisun aloitus on hankalaa ja koissu keksiikin aina jonkin ratkaisun päästä maalimiehen iholle. Tietty hyvä asia tuo mutta kun halusin nimenomaan treenata sitä ilmaisua ilman näköyhteyttä ;) Nytkin pomppasi tosi korkean putken sisään ja siis maalimiehen päälle ;) Siinä sitten haukutin koiraa niin että Nova on minun sylissäni ja haukkuu. Yksi rauniokasa tuotti päänvaivaa ja kaivo mutta hyvin ratkaisi ongelmat ja haukkui hyvin kun selvitti tilanteen. Harjoitusta vaan lisää umpipiiloihin...

Nemo ja Nova pääsivät myös pienelle koirakaverihihnakävelylle kun menimme Ninan ja Javan sekä Heidin ja koiriensa Yngvien ja Bablon kanssa siis lenkille ennen rauniotreenejä. Hyvää tekee tuollainen ja otetaan joskus uusiksi.

Viikolla ollaan muuten vain käyty kävelyllä ala serkun ja kummitytön ja lauantaina vietettiin Miikan ja poikien kanssa päivää Luukissa makkaraa paistaen. Toki myös kävelimme sen 8 km jonka jälkeen myös pojat olivat ihan poikki. Vapaana koissut eivät juosseet kuin viereisessä koirapuistossa joka sattui olemaan tyhjä tai Nova pyörähti muutaman minuutin samanikäisen uroskoissun kanssa siellä. Kovasti vieras koira oli pomottamassa Novaa johon Nova nätisti mutta kuuluvasti sanoi oman mielipiteensä. Muuten Luukin maastossa pojat hilluivat flexin päässä (oiva tuollaisissa paikoissa). Grillipaikassa lapset kävivät Novaa rapsuttelemassa ja kupsuttelemassa ja Nemo sai olla ihan rauhassa. Ja tietenkin pojat saivat oman osansa makkarasta. Novalle sitä makkaraa kait pitäisi tarjoilla useamminkin sillä kävimme Katin ja Sohvin kanssa näyttelyssä Sipoossa jossa tuomari ei tykännyt Novasta ollenkaan. Viisi kiloa Novalle lisää ja koira olisi varmaan ollut makuun ;) No...makuasioista ei voi kiistellä ;) Novan tuloksista voit käydä lukemassa arvostelun. Eipä tuossa paljoa luettavaa ole ;) Ja mekun ollaan vielä ensi viikolla menossa Lahteen... Saas nähdä mitä sieltä tulee. Jos samaa niin sitten poju saa kasvaa ja kehittyä.

Nyt tämä tyttö vie koirat ulos ja käy nukkumaan. Hmmm... minä... ja kello on vasta puoli seitsemän. ai kipeä vai? Ps. Kati kuvasi meitä kehässä joten kuvia tulossa jossain vaiheessa sivulle...

13.4.2009 SITÄ SUN TÄTÄ

Jaahas, onpas vierähtänyt aikaa viime kirjoituksesta. Nyt kun muistaisi mitä on edes tapahtunut... Hakutreenit ainakin on ollut ja tällä kertaa Nemokin pysyi pöksyissään hieman paremmin vaikka ääntä lähti vieläkin ja paljon. Nemo todella näyttää rakastavan tätä lajia ;) Treeneistä lyhyesti sen verran että saimme aikaiseksi yhden ilmaisen tyhjän. Ei vain saanut ekalla lähetyksellä hajua. Nenä saattoi olla vielä ns. kiinni ja vauhtia ehkä liikaa tai sitten vain tuuli ei auttanut tässä asiassa. Uusi lähetys ja koissu hoiti hommat. Toka lähetys oli tosi magee ja Nemo teki maailman parhaimman piston. Sai myös hajun ja homma hoidettiin kotiin. Kolmas meni myös hyvin tosin luulin ettei saa hajua mutta sai kuin saikin. Neljäs oli muuten hyvä mutta ihmetteli vähäsen piiloa mikä on siis sellainen kehikko. Ilmaisu ei ollut maailman paras mutta ilmaisi kuitenkin. Treenien jälkeen jäin lenkille vielä Pipsan lauman kanssa tai siis poikien kanssa. F ja M kävivät alussa niin kierroksilla ja haukkuivat että Novan oli pakko nostaa selkäkarvat pystyyn. Hyvin kuitenkin lenkki meni ja Novakin lopetti hyvin nopeasti "jäykistelyn" jos sitä siksi edes voi kutsua. Jossain vaiheessa Musti ja Nova koittivat hieman jopa leikkiä mutta Nova ei ihan uskaltanut leikkiin ryhtyä. Hyvin kuitenkin toistensa kanssa tulivat juttuun eli voidaan mennä äijäporukalla lenkille toistekin. Ja selvästi Nova itse osasi olla alussa hieman taka-alalla ja seurata tilannetta.

Viikolla meillä oli Nemon kanssa tolleriyhdistyksen järkkäämä TOKOkurssi ala Korrien. Pääsimme VOI/EVL-ryhmään ja kun saavuimme paikalle ajattelin homman menevän enemmän kuin persiilleen. Kentän laidalla nimittäin oli liuta skeittailijoita ja mopokin siinä taisi päristellä. Myös tollereita tietenkin oli kenttä täynnä jotka odottivat omaa vuoroaan tai muuten vain hengailivat siinä. Nemo näytti mammalle närhen munat ja tekikin loistavaa työtä. Otettiin neljän kerran kurssille eri teemoja per kerta tai siis Riitta päätti niin ja tällä kertaa teema-liikkeinä ruutu, kauko-käskyt ja vapaavalintainen liike. Ruutu meni meillä nappiin ja tehtiin siis liikkeenohjaajan kera. Ehkä ei parasta ruutua kun hieman haisteli mentäessä maata mutta muuten oikein loistava. Toistettiin toisen kerran ja meni ilman haisteluja. Riitta ei keksinyt oikeastaan parannettavaa mutta ruudun keskikohtaa voisi aika-ajoin koiralle tarkentaa ja siihen sain eri kikkoja tai oikeastaan jo käyttämiäni kikkoja ;)

Kaukokäskyissä ihan alussa Nemon kirsu ja kaula koitti kovasti haistella mitä tuoksuja nenään kantautuu. Ekalla kerralla herätin koiran kröhöm tms. sanalla ja otin liikkeen alusta johon Riitta tokaisi että hyvä kun puutuit. Herätyksen jälkeen kaukot menivät hyvin ja tavallaan korjattavaa ei ollut mutta jos haluaa viilata pilkkua niin paikallajumppaa aina silloin tällöin ja katsoa että koira tekee niinkuin kuuluu. Nemo kuulemma ihan snadisti liikkuu siis aavistuksen mutta toisessa liikkeessä korjaa asiaa jolloin asia on plus miinus nolla. Taisi olla ohjeena seisomisesta istumiseen jumppaamista.

Vapaavalintaisena halusin ehdottomasti seuraamisen ja liikkurin kera tottakai koska itse jännitän kovasti jos joku käskyttää. Nytkin olin alussa ihan pihalla kuin myös koira mutta kun vauhtiin päästiin niin seuraaminen oli kuulemma hyvää. Jos haluaa parantaa jotain niin itse voisin tsekata vauhtia ja liikkuria ei tarvitsisi totella heti nanosekunnissa. Nemon asentoa voisi välillä treenata ihan vain pelkällä namitustaktiikalla eli vasemmassa kädessä ja reittä vasten herkku jolloin koiran sijainti pysyisi hyvänä.

Nova oli sillä aikaa Sohvi-tätin hoivissa. Sohvi tykkäsi että nuorta poikaa on parempi tarkkailla ettei ihan koko perheen huomioita vie. Taisipa olla hieman mustankipeäkin. Kivasti Novalla ja Sohvilla oli mennyt ja kirppu oli käyttäytynyt ihan kivasti. Sohvalle tietty kerran koitettu mennä ja Sohvia vähän haukuttu leikkimään...mitä nyt tuollaista normaalia toimintaa. Ja ihan alussa Nova oli aikansa aidan takana ihmetellyt että minne se mamma hävisi.

Keskiviikkona meillä oli taas Novan TOKOtreenit. Ehdin sitä ennen molempien kanssa ottamaan telineet ja Nemolle ei oilsi parempaa tuuria voinut käydä. Saimme ihan ilmaista moottorimelua kun viereistä kenttää lanattiin. Häiriö oli kyllä aika valtavaa. Nemo suoritui ihan kohtuu kivasti kaikista telineistä. Pientä uinu uinu lemmikkiä oli ilmassa mutta ei pahaa. Ja koska häiriötä oli tarjolla oli pakko ottaa kaikki jäävät liikkeet samalla. Niissä ei ongelmaa mutta jos kertaakaan edes hitusen vilkaisin taakseni lähti koira perääni... jos en vilassut koira pysyi kuin tatti mutta heti jos vähääkään vilkaisin niin heti tuli perässäni. Tähän en muuta selitystä keksinyt kuin RUUDUN luoksemaan kutsumisen jossa katson ja kutsun koiraa. Ilmeisesti koissu on ehdollistunut siihen. Ei tietty ongelma kun sen tietää ,)

Novan telineet menivät myös kivasti mutta sillassa selvästi tarvitsee ikäänkuin toisen käskyn ja jää ilman sitä nöyränä poikana odottamaan mitä tehdään. Nyt onneksi oli naksu mukana ja naksuttelin jos huomasi itse edetä. Näin saatiin muutama ihan kiva suoritus. Itse TOKOssa Nova oli ihan muissa maailmoissa. Olimme nyt Ojangon oikealla kentällä jossa olen aikaisemminkin muun muassa viime syksynä huomannut kuinka maa tuoksuukaan Novan mielestä niin ihanalle. Seuraaminen oli ihan kamalaa. Koissu seurasi kyllä mutta peräpää irtoili ihan liikaa. Ja kun liike loppui alkoi kuono menemään maata kohden. AAARRHHHGGHH. Meinasin jo koiraa vaihtaa kun omat hermot eivät pysyneet mukana mutta onneksi tajusin ottaa lelupalkan käyttöön ja johan maantuoksut unohtui. Lopputunti menikin kivasti ja leikin kovasti Novan kanssa. Paikalla makuu oli tosi hyvä ja vieras koira jopa vieressä ja ALOn hyppy ihan ok tosin en vielä kunnolla voi itse mennä koiran viereen. Ei tahdo kestää vielä seisoa niin kauaa. Onneksi lopputunti meni kivasti ja jäi hyvä fiilis sekä koiralle että ohjaajalle.

Jotenkin sellainen tutina on että yhdet rauniotreenitkin tässä on koluttu. Ja niin onkin muuten ;) Novan kanssa ei mitään ihmeempiä. Megafonihäiriötä ja ammuin myös vahingossa Ninan kaikki paukut kun en tajunnut että viimeistä viedään... SORi!!!! Novan treeneissä ei tainnut olla mitään ihmeellistä. Koira hoiti hommat kunnialla. Nemon kanssa otin ennen treenejä pelkkää ilmaisua Ninan kanssa ja itseasiassa treenien jälkeenkin kun jäin vielä Ninan ja Caddyn kanssa kolmoskierrokselle ja Suskin Jymyn tokalle kierrokselle. Nämä siis ihan omaa vapaaehtoistoimintaa ettei kukaan luule että niin ne vaan useampaa koiraa treenaa ;)

Nemon eka kierros oli hyvä. Eli koira tiesi piilot ja tarkoituksena itsenäinen hyvä ilmaisu ilman mammaa. Ekalla kerralla hieman takkusi mutta kun pääsi vauhtiin ei ongelmaa vaan ilmaisu parani koko ajan. Kiitti Nina. Tokalla kierroksella illalla Nemo ei millään meinannut uskoa että samaa piiloa käytetään koko ajan. Kun tajusi oli ilmaisut ihan kohtuu hyvät.

Pääsiäinen viettettiinkin maalla mummolassa ja kovasti ollaan poikien kanssa ulkoiltu jäällä. Ruoat pojat ovat pari kertaa saaneet etsinnän muodossa. Jännä oli taas huomata kuinka hajut menee ja Nemo haukkui ihan vastakkaista seinää kuin missä olin luulleen että siellä olen. Miika pyysi tarkentamaan (Miika siis ohjaaja kun ei tykkää mennä piiloon tai sit jänskää milloin palkata tms.) Annoin pienen ääniavun ja johan pienen ihmettelyn jälkeen Nemo tajusi missä olen. Jänskin juttu oli se että Nova sen sijaan haistoi minut siis missä oikeasti olen. Tähän en muuta selitystä keksinyt kuin että Nova ilmaisee vielä minun omaa tuoksuani siis sitä sijaintipaikkaa koska umppareita tehty vielä vähän mutta Nemo taasen jo ilmaisee sen paikan missä haistaa vahvimman tuoksun. Ja oikeastihan se ei mene niin että se missä fyysisesti olen "haisee" eniten. Sisällä ilmavirrat menee ihan erilailla. Mutta jänskä havainto taasen. Ilmaisut molemmilla kuitenkin hyvät ja Novakin haukkui yli 20 kertaa. Novan kanssa pitäisi alkaa ottamaan pitempiä ilmaisuja. Tässä muutama kuva kuinka pojat nauttivat elämästä:

Nemo nauttii lumessa kierimisestä:

Ja eikun menoksi...

Ja näin nauttii Nova:

Sunnuntaina käytiin Anun ja Sarin kanssa tutustumassa Hämeenlinnan rataan. Poikien ja minun toinen kokemus tältä radalta. Otin Nemolle ensin neljä löytöä joista tarkoituksella edelliskerran vaikeasti ilmastu piilo. Nemo bongasi heti tämän ja sukelsi vanhasta muistista itse piiloon. Toinen piilo oli puuhökkeli ihan kulmassa jonka ilmaisi hyvin muutaman kierroksen ensin tehtyään. Kolmas oli todella vaikea. Syytä en tiedä sillä koira kovasti koitti tarkentaa mistä se haju tuleekaan. Katselin hyvinkin kaukaa toimia ja odotin että koira tekee itse ratkaisunsa. Niin tekikin ja maalimies kehui heti kun haukkui. Neljäs olikin helppo ja ilmaisu hyvä.

Otin vielä viimeiseksi muiden jälkeen Nemolle yhden löydön jossa maalimies umpipiilossa ja savua ihan suoraan piiloon ja parin metrin päässä Sari piti meteliä. Joko Nemo ei saanut ekalla kerralla hajua vaikka ajattelin saavan (tosin tuuli juuri niin ettei välttämättä saanut) tai sitten hieman vältteli piiloa metelin takia. Kävi pyörähtämässä muualla ja kun lähetin uudestaan sai hajun ja ilmaisu erinomainen. Voihan olla tosiaan ettei ekalla kerralla saanut hajua. Itse vaan kun koko ajan analysoi koiraa radalla niin sitä käy mielessä kaikki vaihtoehdot. Muuten koko treenien ajan meillä oli siis savua ja välillä hieman meteliä mutta savua enimmäkseen sillä kolmistaan on jo vaikea metelöidä. Annoin Nemon taas olla itsenäinen ja eipä tuo minua tarvinut Itse lähettelin koiraa ns. keksilinjalta ja Nemo hoiti hommat. Hyvä rekku.

Novalle pelkkiä umpiiloja tosin koira on niin pieni ja sinnikäs että parissa umpipiilossa tunkeutui maalimiehen luokse. Saimme kuitenkin muutaman onnistuneen kunnon umpparin jossa Nova joutui oikein työstämään ilmaisua. En tukenut koiraa vaan katselin itse syrjemmältä ja annoin maalimiehen hoitaa hommat kotiin koiran kanssa. Hyvin Nova kokosi itsensä vaikka taisi kerran nostaa koipeaankin mutta pienen miettimisen jälkeen alkoi haukkumaan ihan kohtuu hyvin. Kannatti siis mennä ja kyllä huomaa että omalla tavallaan vierasrata on aina vierasrata vaikkei tuo työmotivaatiossa näkynyt mutta ilmaisussa ehkä hitusen.

Pääsiäistä vietettiin tosiaan ihan vain maalla Asikkalassa ja pojat ovat saaneet nauttia vapaudesta. Nemon kanssa aloitin nyt oikeasti EVL:n ohjatun noudon opettelun. Itse liikkeen haasteet ovat saada koira aina ensin merkille ja tietty ne suunnat. Mutta merkki taitaa olla se haasteellisin. Siis että malttaa AINA mennä merkille. Nyt tein niin että merkin päällä oli aina herkku. Itse noutaminen ja palauttaminen ei ole ongelma. Nemo suorittamassa EVL:n ohjattua noutoa tai siis harjoittelee:

Terveysasioista sen verran että Nempalla oli tuossa jonkin aikaa sitten minisilmätulehduksen alkua tai jotain tuulentuivertamaa mutta saatiin kuntoon ihan vain huuhtelemalla silmää usein. Nempan pyllyongelmat viimevuodelta jäivät kun jätin frolicit ja snackiet kaupan hyllylle. Oisko pelkkää väriainetta tai muuta pask.... niin sanotusti kun vaikutti sillä lailla. Toki niitä jossain vaiheessa tuli annattua koulutusmuodossa ehkä liikaa sillä pienet määrät eivät ole koskaan vaikuttaneet.

Nova on voinut hyvin tosin murkkuikä nostaa päätään ja koissu välillä koettelee josko vois olla tottelematta luoksetuloa. Kummasti pääsiäisenä meni koko ajan naapuri puolelle ja jossain vaiheessa oli jo pakko hakea pois ns. niskapersotteella. Ja mitäpä kirppu siihen muuta kuin häntä pystyyn ja menoksi. Välillä tuntuu että Novakin taitaa olla kovempi kuin antaa ymmärtää. Nova taitaa olla myös piru enkelin vaatteissa ;)

Nyt pääsiäisen jälkeen pojat takuulla nukkuvat seuraavat päivät hyvin mielellään sillä maalla unet tuppaavat aina jäämään. Nytkin lauma oli hieman normaalia suurempi joten vahdittavaakin oli enemmän. Nemo on nauttinut lukuisista hieronnoista ja silityksistä ala serkun ja Nova on muuten vain nauttinut olosta. Nova ei taida pahemmin välittää rapsutuksista vaikka välillä kyllä mahaa tarjoaa sillä silmällä. Nova on kyllä muuten enemmän se jaloissa nukkuva kuin Nemo.

Tässä myös muutama kuva serkun kissoista eli Tyynestä ja Taikasta. Ps. Tällä kertaa Nemo ja Nova eivät nähneet kisuja ;) Rotu on Pyhä Birma:

Ja tässä kuva väsyneestä Nemosta.

Ja vierailijasta talipallolla tms. muulla herkulla:

2.4.2009 HÄMEENLINNASSA

Viikon saldoa... Pääsin tiistaina vierailemaan toisessa Vantaan pelastuskoirien raunioryhmässä. Teemana oli vierailu Hämeenlinnan raunioradalla ja vaikka tiesin illan olevan pitkä matkoineen kaikkineen niin päätin mennä sillä moisia mahdollisuuksia tuskin paljoa tulee. Tästä ryhmästä Kati otti puheeksi voisimmeko matkata yhtä kyytiä ja niin Kati ja Dina alias ... matkasivat meidän autossa. Nemo haukkui heidät alussa lyttyyn ja selvästi oli sitä mieltä ettei kannata tunkeutua vieraiden autoon mutta rauhoittui hyvinkin nopeasti. Sen jälkeen kukaan ei nää asiaa kommentoinut ja Katikin sai treeneissä rauhassa hakea oman koissunsa takapenkiltä ihan yksinään ja Nemo ja Nova olivat vain pötkötelleet ts. nukkuneet ja katsoneet ai et toi ;) Sinänsä hauska uusi kokemus tuokin pojille.

Itse radalle ehdimme ennen virallisten treenien alkua ottamaan Novalle pientä etsintää ja ilmaisua. Rata oli ihan täynnä märkää lunta ja paikka paikoin oli ihan ällöttäviä vesilätäkköjä. Novan pikatreenit menivät oikein hyvin lukuunottamatta yhtä piiloa jossa oli hieman vaisu jostain syystä tai ei mennyt niin mahtipontisesti kuin yleensä. Oliko liian märkää, liian helppo vai mikä sitten oli mutta jo seuraavalla pelitti taas samaan vanhaan tyyliin. Itseasiassa Nova teki vahingossa myös umpi-ilmaisun sillä Kati oli mennyt rakennukseen ja luulin että koissu tajuaa ovensuun mutta tämäpä ilmaisikin siitä kulmasta missä Kati oli ja tajusi itse siitä hypätä pari askelta ylöspäin pitkin rappusia. Siinä kohti nimittäin oli koiranmentävä aukko tosin ei turvallinen sellainen mutta onneksi Nova ei hypännyt siitä näkemänsä maalimiehen luokse vaan haukkui siinä hienosti. 

Nemon treenisuunnitelmana 4 maalimiestä joiden piilot tiedän. Tämä siksi koska halusin ottaa niin etten etene koiran mukana radalla vaan lähetän tätä tietyltä alueelta eri suuntiin ja toivoin koiran etenevän ilman minun apua. Näin ollen pystyin lähettämään koiraa ns. tarkemmin ja katsomaan reaktioita paremmin eikä mitään jää arvailun varaan.

Nemo oli ihan intopiukeena kun odotimme vuoroamme. Hyvä jos malttoi koipea nostella poika parka. Olin itse valinnut kuvitellun rajalinjan ja lähetin koiran töihin hyvissä ajoin ennen rajan loppumista. Nemo lähti irtoamaan ilman ongelmia ihan pitkällekin heti ja huokasin hieman helpotuksesta. Koira hävisi näkökentästä jolloin kävelin siihen rajalle mistä en saanut enää edetä. Nemo teki hienoa työtä ja ei paljoa kaivannut ohjaajaa perään. Haistoi yhden maalimiehen mutta ei jäänyt työstämään sitä loppuun asti sillä piilo oli ihan oikeasti aika vaikea. Tai voi olla että ekalla kerralla ei oikeasti saanut hajua sillä tuuli juuri niin että tuulen avulla tuskin sai siitä kohti apua. Silloin en tajunnut mitään tuulta käyttää hyväkseni vaan näin jälkeenpäin ajateltuna.

Koissu työsti aluetta itsenäisesti ja haistoikin keskellä aluetta olleen maalimiehen ja kiipesi niin lähelle maalimiestä kuin vain pääsi. Piilo oli roskis ihan tavallinen sellainen mutta kuulemma kohtuu vaikea välillä koska sen ympärillä oli betonipalkit hieman pystyssä ja koiran täytyi taiteilla lähemmäksi jolloin homma meni strapetsitaiteiluksi joten hauku nyt siinä sitten. Haukkui kyllä hyvin mutta odottelin koiran ratkaisuja ja kun teki hyvin kehuin ja maalimies kehui myös. Tämän jälkeen Nemo siirtyi maaperälle missä ilmaisu olikin tosi "perkele tuolla se on tyylinen". Toinen maalimies oli sellaisen puurakennuksen katolla ja meidän seläntakana tässä vaiheessa. Nemo sai kuitenkin hajun ja paikallisti ihmeen nopeasti tyypin ja tajusi itse kiivetä rappuset ylös mitä kuulemma kaikki eivät aina heti tajua. Hyvä Nemppa. Ilmaisu oli myös tänne ja heti tyyliin eli hyvä hyvä.

Tämän jälkeen se ehkä jo haistettu piilo. Lähetin koiran ja kyllähän tuo hajun sai mutta tuuli vei sitä hassusti niin että Nemo taituroi kasan päällä jolloin tasapainoiluun meni sen verran energiaa että ilmaisu kärsi vähän. Kokeessa olisin tiennyt siellä maalimiehen olevan ja ehkä olisin lähetellyt tarvittaessa eri suunnista tai jotain mutta kun Nemo alkoi haukkumaan kehuin itse koiraa (olin kyllä ohjeistanut että maalimies kehuu muttei tainnut) jolloin Nemo ehkä vähän keskeytti mutta kun odoteltiin ja minä kävelin kääpiökävelyä tuli sieltä haukkumista ja minä siihen että maalimies kehuu. Tämän jälkeen Nemo haukkui lisää ja autoin koiraa lähemmäksi maalimiestä siis palkan luokse. Ts. yllytin koissua hyppäämään alas kohtuu hankalasta paikasta ja tulihan tuo alas. Siis piilo kasassa oleva tunneli jossa kyllä selkeä suuaukko mutta koira sai hajun kasanpäältä tuulen takia.

Neljäs oli sen verran kaukana että en kuvitellutkaan saavani koiraa sinne asti vaan menin  kuvitellun lähetysjanan toiseen päähän koiran kanssa ja eipä tarvinut sanaakaan sanoa kun Nemo jo paineli kohti piiloa ja alkoi haukkumaan todella hienosti. Tämäkin umppari ja roskis. Kun Nemo haukkui menin itse piiloon ja katsoin tykittääkö samalla tyylillä ja ei ollut vaikutusta ilmaisuun vaan koissu haukkui superhienosti.

Mun mielestä sikahyvät treenit vaikka ilmaisu ei parhainta Nemoa tosin taidan itse olla tuossa aika vaativa. Koira irtosi myös hyvin eli ei kaivannut minun läsnäoloa. Muutaman kerran palasi ikäänkuin kysyen luokseni että mitä nyt tehdään mutta heti kun näytin taas suuntaa eteni koira hienosti. Muutaman kerran lähetin piilolta suoraan (minkä voi Iporeissa tehdä) ja kaikki muut siitä janalta. Häiriönä oli ampumista, savua, megafoni, kolisuttelijaa ja kilistäjää. Ainoastaan hieman säpsähti ja väisti kun joku pamautti juuri kohdalla tynnyriin mutta muuten ei tainnut ihmetellä näitä ja viipotti siinä ihan heidän lähellään eli ei minusta väistellyt heitä tms.

 Aikaa neljän maalimiehen etsintään ei tiedetä mutta Reija epäili n. 15 min. Ei minusta paha ollenkaan kun etsintätapa oli hieman uusi. Hyvä rekku ja minusta Nemppa näytti että kyllä tämä poika osaa.

Novan kanssa taasen päästiin päivän varoitusajalla HSKH:n kilpailevien TOKOryhmään treenaamaan. Hain kyllä ihan perusryhmää mutta olivat kuulemma täynnä ja saimme mennä tuohon. Ihan kiva että pääsimme edes johonkin ryhmään sillä Nova tarvitsee treeniä missä muita koiria on. Eilen olikin meidän ekat treenit ja kouluttaja sanoi tunnin lopuksi että meidät on saatava kokeeseen :) EI vaan tai siis sanoi noin mutta en nyt todellakaan vielä ole menossa. Ei tuon kirpun koekestävyys kuitenkaan ole lähelläkään kunnossa vaikka kyllä osaa aika hyvin tiettyjä asioita. Elisen teemana oli seuraaminen mikä on kuulemma tosi hyvällä alulla ja ohjaajan kannattaisi lähteä liikkeelle pontevammin jolloin koirakin oikein terästäytyy. Perusasento on kuulemma myös hyvä. Liikkeestä maahanmenossa ei ollut sanottavaa mutta teen tuon liikkeen vielä mennään käskyn voimalla sillä en halua yhdistää vielä seuraamista siihen ennenkuin se on superhyvää. Luoksetulo oli kuulemma myös hyvä. Tunnin alussa Nova huusi ja kiljui kun näki muita koiria (huoh) ja tunnin lopussa kävi niin kierroksilla että koitti nylkyttää minua tuon tuosta. Ihana koissu. Ja Nova on kyllä superhyvä itseään myös rauhoittelemaan sillä kait tuo käy sisäisesti niin kierrosta välillä että kotonakin haukottelee kun seurautan tai jotain. Ja kirppu hyppii ja pomppii ylös alas kun on tylsää. Välillä hajut veivät menneessään mutta pääsääntöisesti oli kyllä messissä mukana. Nemo sai sillä aikaa olla kotona Miikan kanssa ja kostikin tämän kotiinsaavuttuani järsimällä sormikkaisiin reiät. Tein kyllä tunnaria Nemon kanssa takapihalla pikaisesti ikäänkuin lohduttaakseen että en ole hylännyt en. Tällä hetkellä meillä on siis uusi sana käytössä tunnarissa ja tähän mennessä onnistumisprosentti on ollut 100... YES!

30.3.2009 PIRUN NEMO

Että silleen... Sunnuntaina normaalilla pelto-joenvarsilenkillä Nemo ja Nova saivat ihme vainun joen toiselta puolelta. En ajatellut hajun olen NIIIIN kiinnostava sillä ovat koissut ennenkin toisinaan käväisseet tuoksujen maailmassa ja palanneet nätisti kun huudetaan. Puhuin samaan aikaan kasvattajan kanssa puhelimessa ja kutsuin jossain vaiheessa poikia luokseni. Nova tuli, hieman pidemmällä viivellä mutta tuli kuitenkin. Ajattelin Nemon palaavan myös perässä piakkoin ja vaihdoinkin kävelysuuntani tahallani koirasta poispäin kun tajusin että hajut vie ja koira niiden perässä. Kutsuin Nemoa mutta koira ei reagoinut kutsuun kuin päänkääntämisellä ja jatkoi matkaansa. Näin vain kun häntä vilahteli jossain 300-metrin päässä ja alkoi tuntumaan ettei tällä ollut aikomustakaan palata luokseni. Jos olisimme olleet metsässä kaukana asutuksesta ja autoteistä olisin jäänyt odottamaan koiraa mutta läheinen paljon liikennöity tie alkoi pelottamaan ja oli pakko lähteä ns. koiran perään. Laitoin Novan hihnaan ja eikun vaan joen yli ja koiran perään. Jopa Nova oli hieman huolissaan Nemon tempauksesta ja selvästi silloin tällöin haukahteli hätääntyneesti ja takuulla aisti minunkin hätäni.

Nemo löytyikin ihan tien läheltä siitä mistä pelto alkaa ja ihan ihmeellisessä transsissa haisteliholtittomasti jälkiä. Kutsun koiraa kaikilla mahdollisilla sanoilla mutta Nemo ei reagoinut kutsuuni millään lailla. Katsoi ehkä vähän ja jatkoi haistelua. Seiso sana taisi tehota kaikkein parhaiten mutta ei niin hyvin että olisi laskenut minut lähelleen. Ihme koira... Nemo jatkoi vaan matkaansa ja meni sillan alitse seuraten selvästi ihmisen ja koiran jalanjälkiä ja minä Novan kanssa pelonsekaisin tuntein perässä. Pistin välillä juoksuksi ja tuntui että Nemo laittoi myös. Reitti kulki joenvartta pitkin kohti Havukoskea ja juuri ennen asutuksien alkamista näin kaksi ihmistä tulevan koiran kanssa Nemoa vastaan. Ajattelin huh jos he saisivat Nemon kiinni omien koirien avulla. Naiset huusivat minulle että ota koira kiinni tms. ja minä puoliksi hyperventiloiden sain sanotuksi että olen koittanut sitten viimeisen kilometrin ottaa sitä kiinni mutta ei anna kun on jollain ihmehajulla. Kysyin voisivatko he auttaa ja koittaa saada koiraa kiinni ja toinen naisista alkoikin kutsumaan Nemoa mutta tätä ei kiinnostanut kuin se haju. Nemo oli siis mennyt sujuvasti heidän ohitseen ja kaksi vierasta koiraa olivat merkityksettömiä tässä tilanteessa. Helpotus tietty sekin omalta osaltaan. Annoin Novan hihnan toiselle rouvista ja aloin staffin kanssa ikäänkuin leikkimään siinä pellon laidalla ja koitin tällä tavalla saada Nemon huomion. En käyttänyt muistaakseni mitään sen ihmeempiä käskysanoja vaan ehkä lähinnä tuu kattoon kuka täällä on tms. Nemo kiinnostuikin sen verran asiasta että tuli kohti jolloin sain koirasta kiinni ja sen jälkeen ei naksuteltu naksulla eikä namiteltu vaan annoin tulla suoraan sydämestä miltä minusta tuntui.

Huusin koiralle kuin hullu ja myttäsin etuvartaloa lunta vasten ja katsoin että koira takuulla alistuu (en kuitenkaan niin että koiraan olisi sattunut). Samalla pyysin anteeksi naisilta että joutuivat näkemään tilanteen ja sanoin ettei kuulu tapoihini mutta luulen että nyt ei muu auta. Naiset sanoivat ymmärtävänsä, tiedä sitten kulkeeko kylällä jo hullun akan maine mutta jos koira on juoksuttanut perässään reilut 20 min sekä reilun kilometrin (arvio) niin ei paljoa naurattanut. Nemo alistui kohtuu selvästi mutta kun sain koiran hihnaan oli jo häntä pystyssä ja minun edessäni matkaamassa johon hihnapakotteilla kyllä asettelin koiran taakseni ja loppumatka 1,5 km mentiinkin niin että Nemo tuli hihnanmitan verran takanani häntä alhaalla ja Nova edessä. Jätin Nemon takapihalle jossa koissu haukahteli muutaman kerran päästäkseen sisälle. Kun otin koiran sisälle oli tämä kuin mitään ei olisi tapahtunut ja häntä edelleen tötteröllä. Oma hermo ei kestänyt sitä vaan tökkäsin koiraa takajalkaan ja sanoin jotain voimasanoja. Nemo ei ottanut onkeensa joten toistin tilanteen ja oikein matalalla äänellä ja jalantömistelyllä ahdistin koissun rappusten alle ja Nemo koittikin mennä sinne alle piiloon mutta jatkoin karjumista niin kauan kunnes koira tärisi. Ehkä tuon olisin voinut jättää tekemättä sillä eihän Nemo enää tuossa tilanteessa tiennyt mistä olen vihainen. Nemo jäikin siihen paikoilleen varmaan 20:ksi minuutiksi ja uskaltautui hiljalleen mennä sohvalle nukkumaan. Iltapissalla mietin josko uskaltaisin päästää Nemoa vapaaksi mutta päätin kokeilla ja olihan tuo kuin enkeli taasen.

Mikälie oikosulku tullut Nemon päähän ja itse epäilen juoksunarttua jolla takuulla ollut juuri ne parhaat päivät. Muuta selitystä en keksi. Saakelin elukka, ei voi muuta sanoa. Toivottavasti otti opikseen ja ei enää ikinä tee samaa temppua. Novan tultua taloon Nemohan hieman kokeili kepillä jäätä mutta tämä oli minusta hieman eri juttu. Toisaalta jäi vaivaamaan myös lauantain treeneissä ns. karkaaminen autolta treenipaikkaan jossa olisi koira kyllä heti pitänyt viedä autoon eikä päästää heti treenaamaan. Ja itseasiassa tiistaina TOKOtreeneissä Nemo jossain vaiheessa sai narttupissan hajun jolta kyllä tuli pois kun käskin eli pienen pieniä vihjeitä oli tavallaan ilmassa tai sitten vain kuvittelen. Nemohan on pari kertaa aiemminkin karannut juoksunartun perään. Kerran n. 1,5 vuotiaana tollerileirillä ja oikeasti löysikin sen nartun ja Miika muisti Norjan matkalla Rovaniemellä naapurimökkiin karkaamisen ja sielläkin oli juoksunarttu. Luojan kiitos koira ei mennyt autotielle eikä muutenkaan käynyt mitään muuta kuin että omistaja on nöyryytetty ja miettii vahvasti onko kolmas koira tolleri ;) Voisi ehkä helpommallakin päästä jonkun muun rodun kanssa. Tilanteena kuitenkin ihan katastrofaalinen ja ihan käsittämätöntä kun koulutettu koira tekee tuollaista.

Tänään sitten käytiinkin Katin ja Sohvin kanssa koirakylpylässä Hyvinkäällä ja kuvat kertovat ehkä enemmän. Alussa uimaan meno mietitytti ihan vähäsen mutta kun vauhtiin päästiin voi taivas sitä menoa. Meillä oli koko allas käytössä kolmeen pekkaan/koiraan ja n. 40 minuuttia punakuonot saivat nauttia tennispalloista ja uinnista ja vaikka joku välillä murahtelikin omasta pallosta ei tunteet kuumentuneet kuitenkaan liikaa vaan siellä me heiteltiin tennispalloja kolmelle hullulle koiralle. Novalle laitettiin alussa liivit päälle kun on ehkä porukan kokemattomin uimisessa ja joskus tuntuu että Nova on hyi-märkää tyyppiä. Tänään sitä koiraa ei näkynyt vaan Nova oli yhtä hullu kuin Nemo ja Sohvi mutta ääntä tuosta kakarasta edelleen lähtee eniten. Oikein hauska reissu ja takuulla otetaan ensi talvena uusiksi. Punakuonot olivat kuin lapset lintsillä konsanaan ;) Ja me omistajat ihan märkiä ;) Kuvia laitan pian lisää sivuille mutta tässä esimakua ;)

Nemo

Nemo ja Nova

Sohvi

Sohvi

28.3.2009 TELINEKAUSI AVATTU VAI ONKO KUN ULOS KATSOO IKKUNASTA

Alkuviikosta TOKOilimme pienellä porukalla. Nemon kanssa VOI:n liikkeitä eli jälleen ruutu (hyvällä menestyksellä), metallikapulan nouto (eka hyvä ja toka Pipsa ja Fresco häiriöllä ihan kohtuu hyvä vaikka empi vähän kapulan ottoa ts. tiesi mikä edessä). Otin myös seuraamista liikkuri Pipsan avustuksella (kiitos Pipsa) ja voi että se on kamalaa kun joku määrää minne pitää kävellä. Tuossa minä tarvitsen treeniä. Nemo myös jonkin verran haahuili eli olisiko minun pieni hermostuminen/jännittäminen vaikuttanut koiraan sillä tavalla? Otin myös luoksetulon variaatioita Jaden ollessa paikalla makuussa. Novan kanssa perusseuraamista ja paikalla oloa kera Mustin ja Jaden. Taisin ottaa Novan kanssa myös maahanmenoja frisbeepalkan kanssa jolloin liikkeeseen tulee lisää nopeutta.

Treenien jälkeen kävimme lenkillä Elinan uuden tulokkaan Inkan kanssa. Inka (sakemanni) on hieman varovainen liikkeissään mitä muihin koiriin tulee mutta kun aloitimme lenkin hihnassa rohkaistui Inkeroinenkin sen verran että päästin ensin Novan vapaaksi ja kun meni hyvin päästin myös Nemon. Inkku selvästi tykkäsi ns. rauhallisemmasta Nemosta kuin tättähäärä Novasta mutta jossain vaiheessa Nemo päätti näyttää herruuden laumassa ja rähähti Inkulle. Inkku todennäköisesti Nemon silmissä rohkaistui liikaa tai sitten Nemo muuten päätti näyttää missä laumajärjestyksessä mennään. Ääntä vain ei sen kummempaa ;) Vaikka Inkku sillä hetkellä säikähti pentumaiseen tyyliin niin repsutti tuo miltei heti Nemon perässä. Kunnolliseen leikkiin koirat eivät kuitenkaan kyenneet tällä kerralla vaikka Novakin kovasti yritti leikkiinkutsua tyttöä.

Alkuviikosta käytiin myös metsälenkillä Katin ja Sohvinkin kanssa. Sohvin piti alussa hieman ärähtää innokkaalle Novalle tosin hyvä vaan jos joku hieman kouluttaa tuota villiä pikkumiestä. Nova kun osaa olla innokas. Selvästi Nemo ja Sohvi ovat sukulaisia ja tykkäävät herrasmiehistä ja naisista ;)

Torstaina ja perjantaina kävin itsekseni Ojangossa. Tein molempina päivinä telineet molempien kanssa. Torstaina Nemo: tikapuut, keinu ja silta ei valittamista. Putki muuten ok mutta tahtoo ennakoida viereentulemista eli siis istuutuu ilman lupaa. Pöydät tein ensin niin että kerran tai kaksi näytin jokaisen suunnan erikseen pienen avun kanssa ja tämän jälkeen tein pari ihan kokeenomaista suoritusta ja Nemppa teki hienot pöydät. Nova taasen torstaina putki ok mutta loppuliikettä hiotaan vielä, silta namiavun kanssa ok. Keinu hankala sillä koisu tahtoo oikoa tai hypätä kesken pois. Ja jos menee hienosti eteenpäin lankkua pitkin ei kuitenkaan vielä ilman rohkaisua mene keinahtamiskohtaan. Tikapuut ok mutta tahtoo ehtiä hyppäämään alas eli minun on oltava nopeampi. Tein Novan kanssa myös pöytiä ja merkille lähettämistä erikseen. Turhautuu helposti jos ei tajua mitä odotan ja hyppää minua päin komentaen.

Perjantaina sama setti Nemon kanssa. Kaikki muut ok mutta pöydissä intoa oli liikaa. Kun keskittyi hommaan meni kaikki nappiin mutta itse täytyy olla tarkkana milloin annan ohjeita sillä kerran Nemo viipottikin tikapuille ja seisoi siellä hienosti kunnes tajusi että on tikapuilla ja käveli ne loppuun ja jäi viimeille askelmalle seisomaan. Hassu koira. Sainpa sen myös yhden kerran hyppäämään hyppyesteenkin ennenkuin meni pöydälle. Novan kanssa treenit meni periaatteessa samalla kaavalla mutta itse pöytäsana taisi jo kertoa pojalle enemmän.

Lauantaina aloitimme HAKUkauden sitten liki neljän kuukauden. Arvasin Nemon olevan innoissaan mutta että NOIN... sissus. Ensinnäkin koira ns. karkasi auton luona kun olin laittamassa liivin mahassaroikkuvaa osaa silleen ettei jää kiinni mihinkään. En ole varma sanoinko jotain epähuomiossa kun sain sen laitettua että no niin tai jotain mutta koira sinkosi keskilinjalle hihnaperässä täyttä vauhtia. Sitä ennen tietty liiviä pukiessa Nemo oli ulissut hulluna ja ääntä lähti enemmän kuin tarpeeksi. Kun pääsin keskilinjalle Nemo pällisteli onnellisena n. 30-50 metrin päässä ja ei ollut ollenkaan halukas tulemaan kun luuli tietenkin joutuvansa autoon tms. Kun koissu puoliksi frisbeen avulla saatiin houkuteltua oli poika kuulolla vaikka ääntely oli vielä melko voimakasta eli intopiukalla koissuparka. Keskittyi kuitenkin työhön ja ei lähtenyt lähetyksessä kuin käskystä. Ensimmäinen eteneminen ja löytö hieno. Ei valittamista ilmaisussakaan. Toinen myös hieno kaikinpuolin. Kolmanessa lähetin ehkä kuitenkin liian kaukaa vaikean maaston takia ja lähetin myös tavallaan suoraan missä aikasemmat maalimiehet olivat olleet joten takuulla kävi hajut tsekkaamassa jonka jälkeen jatkoi kyllä oikeaan suuntaan etenemistä mutta ei saanut suoraan hajua vaan meni ns. eteenpäin ja ohi ja sai takakautta hajun. Tuuli kyllä pyöri ihan ihmeellisesti niillä hiekkakuopilla ja maasto oli tosi haasteellinen. Neljäs otettiin ääniavun kanssa kun oli ihan älyttömän kaukana. Ei ongelmaa. Treenipaikka oli aika vaikeakulkuista maastoa ja tuuli tosiaan pyöri miten sattui. Ei kamalan hyvä treenipaikka kauniisiin nätteihin pistoihin mutta muuten ihan ok.

Treenien jälkeen jäimme lenkille Elinan ja Inkan kanssa. Tällä kertaa Nova pääsi yksinään leikittämään Inkeroista. Alussa Nova huiteli omia polkujaan ja Inkku ei edes niin kauas viitsinyt mennä. Välillä kyllä spurttasi kovastikin Novan perässä ja toisinaan vain rauhassa katseli. Nova välllä koitti Inkkua saada leikkimään ja itseasiassa lopussa tämä onnistuikin. Kovin varovasti Novakin Inkkuun suhtautui siis asian positiivisellä mielellä. Nova selvästi hiffasi että tämä tyttö tarvitsee aikaa ja tilaa. Kyllä siinä lopussa pariin otteeseen nähtiin oikein painileikkiä ja varmaan kun seuraavan kerran nähdään niin leikki sujuu jo vielä herkemmin. Nytkin Inkku jo selvästi rohkeammin lähti jo alussa Novan perässä hipsimään kuin alkuviikosta kun näimme ekan kerran.

22.3.2009 LOMAILUA MEILLÄ IHMISILLÄ MUTTA POJILLA KENTIES EI

Viikon loma se vaan menee äkkiä ja vähän turhankin äkkiä. Oltiin tällä kertaa iisisti Asikkalassa mummolassa ja Kuopiossa Miikan äitiä morjenstamassa. Suurin osa ajasta tietty vain ulkoiltiin jäällä ja välillä jopa hiihdettiinkin siellä mutta tulihan tuota vähän puuhailtua poikienkin kanssa. Nemon kanssa jatkoin pimeätreeniä tällä kertaa mummolan alakerrassa missä käytännössä pojat kyllä käyvät mutta eivät asustele siellä mutta näinollen tuttua ympäristöä kuitenkin. Kahtena iltana annoin Nemolle ruoan niin että alakerta pimeäksi ja kolmeen piilotettuun kippoon iltaruoat ja Nemo hommiin. Kolmantena iltana Miika laitettiin piiloon ruokakipon kera ja neljäntenä menin itse kun rakkaan avopuolisoni koivet kuulemma jo edelliskerrasta väsyivät kyykyssä olemiseen ;) Kaiken kaikkiaan ihan kiva puuha Nemolle. Ihan ekana iltana ei tainnut ihan koko alakertaa käydä läpi ja näin yksi kippo jäi syömättä mutta käskin uudestaan etsimään kun palasi luokseni mutta muina kertoina koissu paineli ihan tyytyväisenä pimeässä. Silloin kun itse toimin ns. maalimiehenä ääntelystä päätellen hieman koissua ehkä jänskätti mutta ihan tosi vähän. Novalle taisin kerran tehdä samaiset kolme ruokakippoa pimeässä-treenit mutta muuten en tainnut Novaa asialla kiusata.

  (Frisbeehullujako?)

(Nemon lempipaikka...rantasaunalla on kiva odottaa)

Novan kanssa puuhailtiin luoksetuloja, seuraamista ja ihan vain leikittiin ja koitin kirpulle opettaa että voisi sen frisbeen palauttaakin. Kyllähän tuo sen palauttaa kun itse ravaa iloisena se suussa ja heittelee sitä ilmaan yksinään ensin sen 10 minuuttia. Kun taas toiset 10 minuuttia olin odottanut kesti ehkä enää sen 5 minuuttia tulla luokseni ja joka kerta palkitsin koiran totta kai uudella heitolla. Hitaasti hyvä tulee.

Nemon kanssa otin iloista metallinoutoa hyvällä menestyksellä, VOI:n luoksetuloa jossa Nemo on kehittämässä itselleen bortsutyylistä vaanimisasentoa. Muuten luoksetulot olivat hyviä. Otin myös ruutua jonka Nemo siis klaaraa ja itseasiassa pitkästä aikaa eteenmenoa Nemon kanssa frisbeeavun kera ja tein Novalle tuota samaa ekaa kertaa. Jätin siis lelun koiran nähden ja kun matkaa oli tarpeeksi otin eteenlähetyksen Nemolle seuraamisen kautta jossa hieman tuolloin koittaa edistää ja Novalle pelkästä istumisesta lähetys. En sen enempää pyytänyt istumaan mutta aloitetaan nyt näin. Novan kanssa on turha ottaa mukaan seuraamista koska eihän tuo vielä osaa sitä(kään) kunnolla ja eipä tuon vielä tarvikkaan kun on nuori. Hmm... kuinkahan kauan tuohon nuoruuteen voikaan vedota ;)

Herra tai rouva lokki ja ystävä varis tuli otettua myös mukaan. Nemokin sai tehdä hommia pitkästä aikaa ja ekoina päivinä homma sujui paremmin kuin hyvin. Novalla intoa piisasi niin kauan kun lintu lensi tai muuten liikkui mutta mielenkiinto hieman lopahti jos elukka ei liikkunut. Tai kyllähän sitä suussa ravisteltiin ja tapettiin uusiksi mutta palautus minulle oli yhtä hankalaa kuin frisbeen kanssa. Sain kyllä onnistuneita suorituksia mutta täytyy alkaa useammin treenaamaan oikeilla ötököillä ettei ihan vieraaksi jää. Tällä kertaa Nova tykkäsi enemmän lokista. Sinänsä hyvä juttu sillä jossaan vaiheessa lokki oli hankalampi.

Nemppa                                                        Nova

Nova on murrosiässä ja taitaa kokeilla hieman asemaansa tai muuten vain on saanut itseluottamusta lisää sillä on tässä ennen lomaa kunnolla näyttänyt Nemolle hampaita ja valehyökännyt "Nemon silmille" kun Nemo sattui liian lähelle ruokakuppia menemään. Siis kerran ;) Nemo vain säikähti ja katsoi että mikäs sille on tullut. Nyt mummolassa Nova pötkötti mummon jaloissa ja Nemo tuli siihen läheiselle matolle tekemään pesää ja kuono osui Novaan päin ihan hyvässä hengessä siis Nemo teki vain pesää niin Nova valehyökkää taasen Nemoa kohti ikäänkuin sanoen et pysy kaukana. Nemppa taasen järkyttyneenä katsoi et mitäs nyt. Jäällä nyt lomalla Nemo innostui nylkyttämään Novaa ja kun itse olin puhelimessa ja en ollut komentamassa Nemoa vaikka siis näin tilanteen suuttui Nova Nemolle josta Nemo Novalle ja jouduin karjaisemaan nyt riittää tms. jonka jälkeen koirat olivat taas hyvää pataa. Eipä tuossa ollut mitään kamalaa draamaa mutta kyllähän pojista ääntä lähtee vaikka muuta ei ollutkaan. Loppuloma menikin ihan muitta mutkitta ja pojat ovat olleet ihan hyvää pataa vaikka 24 h ollaan oltu kimpassa ja nukuttu pienissä huoneissa ja matkustettu autossa kuitenkin kohtuu pitkiä matkoja. Täytyy vaan Nemon asemaa vahvistaa entisestään tai ei tässä nyt sen suurempiin tekoihin olla ryhdytty mutta täytyy kuitenkin muistaa että Nemppa eka ja sit vasta Nova.

Kuopiossa Nemon pimeätreenit jatkuivat. Tein namppaetsintää ensin kylmävarastossa ja sitten kanahäkkivarastossa. Molemmat tilat tietty pimeinä. Taisin parina kertana tehdä namin kera ja pari kertaa niin että menin itse piiloon siinä kanahäkkivarastossa. Niin ja Miika toimi siis ohjaajana. Nemolla ei ollut ongelmaa liikkua vaikka nämä tilat olivat ihan vieraita. Tiedä sitten onko näistä koiralle mitään apua mutta onpahan ainakin yritetty. Ohjaajalla ainakin on parempi fiilis asian suhteen. Kuopiossa ei pahemmin muuta puuhattu. No okei noutokapulanpitoa molemmilla pojilla taisin tehdä kerran ja Nemon kanssa jauhettiin tu-tu-tunnaria joka on sitten ihan perseestä. Nemo ei tiedä siitä sen enempää kuin sika sunnuntaista joten ratkaisuksi tein terapiapuheluiden jälkeen että uusi sana koko hommaan... joka oli oma idea kylläkin mutta halusin asialle vahvistusta ;) Olen varmaankin onnistunut nyt sekoittamaan tai paineistamaan koiran niin että näyttää kyllä tekevän hommia ja iloisesti mutta luulen että feikkaa. Tuo kuitenkin väärää sen verran usein että tuskin tuolla samalla sanalla saan enää koskaan 100 % varmaa ja kokeen kuin kokeen kestävää liikettä. Harmi mutta minkäs teet. Ja tuskin Nemo asiaa harmittelee. Taitaa olla hihnan pää se joka asiaa pohtii.

Kotiin tullessa käväisimme iskää moikkaamassa ja koska haluan Nemolle ja Novalle uusia kokemuksia suoritettiin pientä treeniä iskän työpaikalla. Otettiin eka ulkohallissa kaksi löytöä (iskä ja Miika). Eka avopiilo löytyi heti molemmilla mutta piilo ihan seinän vieressä (veti takuulla seinän ja lattian raoista) sellaisen ison pahvinkeräyshökötyksen takana missä oli myös jo pimeää ja näin ollen voisi sanoa umppariksi oli molemmille kohtuu hankala. Haistoivat kyllä mutta kohdistaminen oli sika vaikeaa ja Novakin kävi ihan iholla mutta ei heti tajunnut että siinähän se. Kun koirat työstivät ja työstivät asiaa löytyi iskäkin lopulta.

Sisällä tehtiinkin rakennusetsintää ja hyväksikäytettiin käyttämättömiä pukuhuone- ja saunatiloja ja muitakin huoneita mitä siinä rakennuksessa on. Molemmat pojat olivat innoissaan ja tekivät hyvää työtä. Nemolle otin hieman haastavamman löydön eli sauna ja ovi kiinni. Oven ja lattian väliin ei kamalan suurta rakoa jäänyt joten tosi hankala piilo. Ekalla kerralla oli hajulla mutta kohdistaminen hankalaa ja vauhtia ehkä liikaa. Otettiin Miika siinä välissä ja tämän jälkeen Nemo työsti asian helposti. Kuono meni lattian rajaan ja kun tajusi alkoi heti haukkumaan. Hyvä Nemppa. Miika sai toimia myös ohjaajana ja itse menin tavallaan umpipiiloon ja pimeään huoneeseen jossa änkesin seinän ja pukukaapin väliin ja sain itselleni oven siitä pukukaapin ovesta jolloin koira kyllä katsoessaan näkisi jalat mutta nenäähän koirat siellä käyttävät joten periaatteessa umppari. Oikein hienosti Nemo tarkensi missä olen ja alkoi ilmaisemaan oikein hienosti. Kiva hieman erilainen treeni taas vaihteeksi ;)

Viikonloppuna olinkin Vapen järjestämässä luonnetestissä töissä ja voi että oli kivaa. Olinkin koko päivän siellä vaikka alkuun piti olla vain puoli päivää. Erittäin mielenkiintoinen päivä ja oli hauska nähdä kuinka kukin koira omalla tyylillään selvitti testin. Toiset koirat reagoivat ärsykkeisiin herkemmin ja toisilla taas sai mennä iholle asti ennenkuin tuomarit saivat aikaiseksi reaktion. Itseasiassa maallikon oli välillä hieman hankala tulkita asioita. Suosittelen menemään vaikka katsomaan luonnetestiä sillä jopa katselemalla ja kuuntelemalla oppii paljon tai oikeastaan kuuntelemalla. Tuomarit kehoittivat noin yleensä viemään koiria paljon eri paikkoihin jotta niillä pääkoppa kehittyisi. Tuossa olen kyllä samaa mieltä sillä ainakin Nemo on kehittynyt hurjasti siitä mitä oli mm. noin kaksi vuotiaana. Onhan se omalla tavallaan sama höpsö vieläkin mutta ottaa tuo paljon lunkimmin asioita nykyään. Ja koska olen huomannut että koira kehittyy olen sen kanssa jaksanut osittain siksi myös niin paljon touhuta.

Sillä aikaa kun minä katselin luonnetestiä hoiti Miika koissuja. Nova on löytänyt uuden kaverin 7 kk vanhasta uroshoffista jonka kanssa näyttää hyvin synkkaavan vaikka kokoeroa on. Hoffi oli kyllä koittanut kuulemma nousta Novan selkään josta Nova oli kaks kertaa isomman koiran "alistanut" mutta nätisti tehden. Olivat sen jälkeen leikkineet vielä paljon ja itseasiassa nähtiin samainen koiruli tänään lenkillä ja kivaa tuntui Novalla ja hoffilla olevan. Nemo sai tyytyä vain katseluun sillä 7 kk uros ei ole ehkä Nemolle sitä parhainta seuraa mutta hienosti ja rauhassa oli vierelläni kun Nova leikki siinä ihan lähellä. 

Kuvia sekä lomalta että luonnetestistä tuli napsittua. Laittelen niitä lomakuvia tänne sivuille piakkoin ja koitan saada myös luonnetestikuvat johonkin näkyville.

13.3.2009 PIMEÄTREENIÄ JA HÄLYTREENIÄ

Alkuviikosta pojat saivat lepäillä kun mamma oli humputtelemassa ja oikein poissa kotoa. Pojat nauttivat sillä aikaa elämästä sillä talon isäntä oli päästänyt pojat sänkyyn ja onnellisina olivat makoilleet siellä ja päät oikein tyynyillä...hmmm... ja just kun olin vaihtanut lakanat ;) mutta ollaanpa hiljaa kerrankin ;)

Tiistaina käytiin TOKOilemassa Ninan ja Pipsan kanssa. Otin Nemon kanssa ruutua ja oikein hyvällä menestyksellä. Tosin jossain vaiheessa oli ruudun käynyt katsomassa viereen-käskyn sanelemana ja kun tajusin että koira ei ole vieressä löytyikin Nemo haistelemassa ruutua. Otin myös seuraamista mikä alussa oli haahuilevaa varsinkin kun maassa oli joku ns. ruokapurkin jämä. Otin myös jättöliikkeitä ihan hyvällä menestyksellä. Siis koira kyllä teki sen mitä pitikin mutta hassusti liikkuu aina seiso-käskyn jälkeen muutaman askeleen sivulle. Pipsa tuosta huomauttelikin mulle jo vuosi sitten ja voisi sitä kenties ehkä vähän työstää mutta en ota siitä stressiä sillä ei tee sitä pahasti. Ja jopa tarkkaakin tarkempi Pipsa oli sitä mieltä että ei ole paha. Otin Nemon kanssa myös koirallista minihenkilöryhmää eli Fresco ja Pipsa paikoillaan ja minä pyörin ympyrää heidän lähellä. Ei ongelmaa ja Nemo ei tainnut pahemmin edes katsoa edes Frescoa. Nemo on kyllä aina tykännyt Frescosta.

Novan kanssa otin luoksetuloja, seuraamista ja muutamat jättöliikkeet. Kirppu taisi olla miltei ekaa kertaa myös vapaana koko ajan. Frisbee piti huolen siitä että koissu pysyi hallinnassa mutta aiheuttaa vielä liiallista ylikierroksilla käymistä kylläkin. Hienoja luoksetuloja kyllä saimme aikaiseksi jos ihan aina ei nipota perusasennosta. Ja vauhti on hurjaa. Otimme myös pienet paikallamakuut Echon ja Mustin kera ja tässä ei ole ongelmaa. Vielä.

Eilen olikin sitten oikein aktiivipäivä. En kyllä sitä nyt ihan NOIN aktiivipäiväksi suunnitellut mutta hyvin pojat jaksoivat pakertaa. Päivällä kävimme kylässä Sarilla ja Jadella ja Sari oli meidän iloksi järjestänyt pimeätreenit. Sari paineli TOSI pimeään alakertaan piiloon ja eikun töihin. Ja oikeasti siellä alakerrassa oli kyllä piilovaihtoehtoja ties kuinka monta. Huippu hyvä mesta ;) Nemo oli taas tosi varovainen lähdössä ja ei irronnut itsekseen rappusia pidemmälle. Ei meinannut taaskaan saada työmoodia päälle mutta kun sen sai löysi kyllä Sarin ääniapujen kanssa. Aika kamala alku taas työlle mutta loppua kohden Nemokin piristyi ja oikein liikkui reippaammin alueella. Otettiin pariin kertaan taukojen kera koirat töihin ja "liiallisen" hetsauksen saattelemana toisella kerralla Nemolle jäi ikäänkuin haukkuputki päälle ja kun meni pimeään alakertaan jatkoi haukkumista haukkumisen ilosta ja varmasti myös stressin takia. Kun sanoin koiralle että pöh riittää jatketaan tms. koira jatkoi hommia. Nemo oli varma yhdessä vaiheessa että Sari oli piilossa nurkassa missä oli se meidän hakutreeneissä käytetty "piilo" ja haukkui sitä ihan tosissaan. Kun siirsin sitä ja näytin että tyhjä on siirtyi Nemo heti oikeaan paikkaan haukkumaan. Täytyy toki muistaa se että talossa menee hajut ihan erilailla joten Nemo saattoi oikeasti ilmaista kehikkoa sen tähden. Mutta koska haukkui hetsaukselta jo yläkerrassa ja alakerrassa heti sinne mentyään osa menee ns. stressin piikkiin. Tämän jälkeen otimme valot päällä Nemolle oikein helpon löydön ja tässä ei ongelmaa. Saimme toki Nemolle muutaman onnistuneenkin suorituksen vaikka muutama olikin aika haastava.

Nova meni kuin kotonaan ja kirpun toimista ei juuri muuta sanottavaa olekaan. Novaa ei pahemmin pimeys hetkauta. Muutamassa ilmaisun aloitus oli hankalahkoa mutta kun Nova alkaa piipittämään tietää että lähellä ollaan. Tästä ja Kuusankosken reissusta viisastuneina aion tehdä lomalla Nemolle mummolassa siis tutussa ympäristössä pimeäetsintää jotta koissu tottuisi siihen. Kiitos Sari oikein kivasta treenistä ja otetaan uusiksi.

Illalla pääsin kuin pääsinkin hälytreeneihin ja ajattelin josko molemmat pojat ovat ihan puhki ja väsyneitä mutta kun mahdollisuus oli vieläpä molemmat saada radalle niin täytyyhän sitä tilaisuus hyödyntää. Teemana reagointiharjoitus. Eli tarkoituksena vain kävellä koiran kanssa metsässä ja katsoa reagoiko koira ihmishajuun. Piilossa oli siis kolme maalimiestä ja meille näytettiin kartta jonka avulla suunnistaa. Saimme tietää maalimiesten paikat ja juttu toteutettiin niin että menimme kohtuu peräkanaa koko reitti läpi jotta olisimme ajankäytön vuoksi tehokkaita ja pääsisimme kotiin ennen kahtatoista (yö).

Koirat siis liinassa ja valjaissa ja itse annoin lähetyksessä käskyn hae mutta en mitenkään virallisesti. Itse toimin ensin kartturina Marjolle ja hänen koiralleen jonka jälkeen Marjo toimi kartturina minulle. Tosin kun reitti oli jo tuttu ei karttaa paljon tarvittu. Maalimiehet nimittäin olivat samassa piilossa koko ajan. Nemo alussa haisteli hieman muiden koirien pissoja ja merkkaili sinne tänne. Hieman puutuin asiaan mutta nätisti. Nemo mielestäni tiesi heti homman nimen mutta kovasti koipi nousi matkan varrella. Ideahan olikin tämä eli koira saa tehdä mitä lystää sillä nyt ei tehty virallista etsintää vaan katsotaan reagoiko koira hajuihin ja jos niin miten ja milloin. Kun lähestyimme ensimmäistä maalimiestä alkoi Nemon kuono nousta ja vauhti kiihtyä mutta paineli onnellisena ohitse (tai niin luulin) mutta kun sai hajun takakautta n. 5 metrin päästä maalimiehestä ei epäillyt yhtään minne päin lähtee. Ja mitä tekee Nemo??!! Nostaa koipea siihen kuuseen missä maalimies oli piilossa mutta tämän jälkeen alkoi haukkumaan kyllä ja sai palkan siitä. Selvästi outo tilanne koiralle olla liinassa ja tyyliin täällä vain kävellään ja hengaillaan ja se näkyi koivennostona. Toinen maalimies löytyi helposti mutta koska tämä seisoi oli Nemo sitä mieltä että eihän tuolla hätää ole ja mammakin kun on parin metrin päässä niin mitäpä sitä haukkumaan. Haukkui kyllä heti kun maalimies meni kyykkyyn. Kolmas maalimies löytyi helposti ja Nemo saikin hajun jo viiden metrin päästä ja ilmaisi hienosti. Hieno treeni jossa rikottiin taas sitä normaalia rutiinia ja sen kyllä näki koirasta.

Nova oli alussa vielä enemmän pissojen ja hajujen perään ja Nova oikeasti varmaan luuli olevansa lenkillä. Siltä se ainakin vaikutti. Ensimmäinen maalimies löytyi samaan tyyliin kuin Nemolla eli takakautta ja hieno ilmaisu. Toinen ja kolmas kyllä löytyivät myös ja hännänheiluminen paljasti löydön mutta haukkumaan Nova ei ryhtynyt. Toisella maalimiehellä ei tainnut haukkua ollenkaan ja kolmannella vain kun sanoin että hauku on se sana mitä voi käyttää. Tämän jälkeen Nova tykitti haukkusarjaa hyvin. Tässä näkyi selvästi Novan kokemattomuus vielä mutta reagoi kuitenkin ihmishajuun ja se olikin se päämäärä. Tässä treenissä ei tarkoitus ollutkaan suorittaa täydellistä etsintää ilmaisun kera vaan tosiaan katsoa kuinka koira reagoi ihmishajuun kun yht´äkkiä sellainen osuu kohdalle matkan varrella. Molemmat koirat siis todellakin reagoivat ja jos vain näköyhteys olisi niin itse tajuaisin ehkä koirien reagoinnin.

Muilla koirakoilla oli samantapaisia kokemuksia ja Marjonkin koira olisi tyytyväisenä mennyt ohitse ekan maalimiehen. Muilla olikin sitten skarppina. Ja ei kaikki koirat ilmaisussaan olleet täydellisiä vaan eräskin vanhempi konkari meinasi olla haukkumatta kokonaan yhdellä maalimiehellä. Ja Nemolla ja Novalla oli takana päiväinen rankka pimeätreeni mutta hienosti suoriutuivat tehtävästä. Ja liina tosiaan kuulemma vaikuttaa ilmaisuun ekoilla kerroilla joten Novan tapaus voisi ehkä mennä tähän kastiin.

Nyt meillä alkoikin loma ja siitä aiotaan kyllä nauttia täysillä...

9.3.2009 TYHMÄ OHJAAJA JA "RAUNIOILLA" OLEILUA

Viime viikko oltiinkin ahkeria. Tiistaina TOKOiltiin HAKUporukan kanssa mutta luminen kenttä ei motivoinut kamalasti ohjaajaa. Koitin kuitenkin ottaa Nemon kanssa vähän seuraamista ja ruutua joista eka ruutu aika kamala viritys koiralta. Menihän se sinne mutta ei yhtään Nemomaiseen tapaan vaan kävi takamerkinkin nuuhkimassa ja taisipa maassakin olla jotain haisteltavaa. Rauhoittelua koiralta vaiko vähän unessa? Tehtiin kyllä ruutua muutamaan otteeseen ihan hyvällä menestykselläkin ja lopussa hauskanpitoa ruutu-leikin merkeissä eli lyhyeltä lähetyksiä ja frisbeepalkka. Novan kanssa otin myös pientä seuraamista ja kontaktia mutta kamalasi en kirppuakaan kiusannut lumisen maan takia tosin ehkä se lumi häiritsi enemmän minua kuin koiriani. Eli ohjaajan asennevamma siis.

Treenien jälkeen Katin ja Sohvin kanssa sivistävälle lenkille. Normaalista poiketen melkein pysyimme tunnin lenkissä ja sen verran pitkiä meidän lenkit normaalisti ovat että Katin kotiväkikin oli ihmeissään kun Kati ilmoitti olevansa jo tunnin päästä takaisin kotona. Kotosalla oli vain kuulemma tokaistu että mistä lähtien lenkit Niinan kanssa ovat alkaneet tunnin kestää??? Hmm... ei pidä paikkaansa vai mitä Kati!!?

Lenkin jälkeen tajusin poikien frisbeen jääneen TOKOilupaikkaan ja ajattelinpa kokeilla onneani ja löytää sen vielä. Riskipeli sillä frisbee oli vahingossa jäänyt auton katolle mutta kuinka ollakaan löysin sen n. 200 metrin päästä tienlaidasta missä oltiin tokoiltu. Rehellisiä ihmisiä siis vielä on ja tavallisesta frisbeestä en olisi ollut moksiskaan mutta tuo kun oli se kallis ainakin 11 euroa maksava Tuffies tms. mikä on TIIKERIN kestävä ;)

Torstaina meillä oli vuorossa rauniotreenit. Tällä kertaa mukana savua, ase ja megafoni. Halusin ekan ampumisen Nemolle kun on nauttimassa palkkaa ja sen jälkeen sai ampua missä vaan. Nemo oli aivan LIIAN irtoavalla tuulella ja koirasta näkyi hännänpää silloin tällöin. Eka maalimies löytyi helposti ja ilmaisu hyvä mutta toisella tein pahan pahan mokan. Nyt pätkii ja en muista oliko Nemolla kaksi vai kolme maalimiestä. Jossain vaiheessa Nemon liika itsenäisyys otti minua niin pannuun että siinä pimeydessä en nähnyt kun huusin aika voimakkaasti Nemoa pois maalimiehen hajulta. Siinä tilanteessa en todellakaan tajunnut koiralla olleen haju vaan luulin sen taas olevan pässi eikä koira joten karjaisin aika kovasti Nemon takaisin. Tuleehan tuo ja lähetän koiraa ihan toiseen suuntaan ja meneehän tuo...mutta sitten sitä maalimiestä etsittiinkin kissojen ja koirien kanssa ja Nemo kiersi rataa kuin kissa kuumaa puuroa ja kun oikeasti epätoivo alkoi tulemaan ja lähetin pienellä vihjeellä koiraa kelalle päin totesin itse että ei prkl ei voi olla siinä kelassa missä on se sininen pressu. Ja olihan se. Kouluttaja kertoi tapahtuneen ja Nemo siis takuulla vältteli löytämistä minun takiani. Ilmaisukaan ei nimittäin ollut kaksinen siinä kelalla. Haukkuihan tuo mutta aika epävarman oloisesti omaan korvaan. Halusin ottaa loppuun saman maalimiehen jänislähtönä vielä Nemolle ja tässä ei ollut mitään ongelmaa. Koira suorastaan vinkui peräänlähtöä ja haukkui hyvin.

Niin ja ennen treenejä ehdittiin Ninan kanssa ottamaan kakkoskoirille ilmaisua ja etsintää kera aseen, savun ja megafonin. Nova ei ollut moksiskaan megafonista vaan kävi itse sitä haistelemassa (oli päällä itsekseen kasan "päällä") ja ampumista otettiin ekan kerran kun söi. Kuuli kyllä laukauksen ja katsoi sinnepäin mutta ei sen kummemmin reagoinut laukaukseen. Jatketaan kuitenkin vielä syömislinjalla laukaukseen totuttelua ettei tule yllätyksiä. Savusta Nova ei ollut moksiskaan. Ilmaisut hyviä ja roskispiilossa pojan piti taas koivennoston avulla selvittää tilanne mutta hyvin selvittikin ;)

Viikolla käväistiin myös Saria ja Jadea moikkaamassa metsälenkin merkeissä ja ihan pientä TOKOilua otettiin pihalla. Nemon kanssa RUUTUA ja hyvällä menestyksellä ja otin myös kivoja metallikapulan noutoja tosin Nemo keksi frisbeestä kivemman tuotavan (oma moka kun jäi maahan ja vielä noudettavan kapulan läheisyyteen) ja kerran meni haistelemaan Jaden pissaa josta laitoin koiran kyllä autoon. Sillä aikaa tein Novan kanssa pientä seuraamista ja leikkiä palkaksi kera frisbeen. Tämän jälkeen Nemokin suostui tuomaan metallikapulan muitta mutkitta ja sai siitä palkaksi frisbeen.

Sunnuntaina lähdettiin vierailemaan Sarin ja Jaden kanssa Kouvolan raunioradalle. Raunio-B kokeessa Lappeenrannassa tein tuttavuutta Kouvolan "tyyppeihin" ja sovittiin että saan tulla joskus heitä morjestamaan. Ja onneksi sain vielä napata kaverin mukaan joten mikäs sen mukavampaa kuin matkata kaverin kanssa. Mentiin ekaa kertaa meidän autolla niin että myös Jatukka oli kyydissä ja hienosti koirat samassa autossa matkasivat tosin turvallisuussyistä Jade sai kunnian olla takapenkillä ihan itsekseen. Mutta keneltäkään ei tullut yhtään pörinää tai öhinää mutta autoa kyllä kolmeen pekkaan vahdittiin hyvinkin tarkkaan ;) Ja Jade oikein otti tehtäväkseen vahtia autoa ja pojat tietysti menossa mukana ;) Matkan varrella käytettiin koiria hieman pellolla juoksemassa ja siitä muutama todistusaineisto tässä ;)

Uudet tuttavamme eivät käyttäneetkään virallista rauniorataa mutta ei se mitään...taisimme saada paljon parempaa. Eli radan vieressä on mikälie mylly tms. tiilirakennus neljän kerroksen kera ja pidimme treenit siellä. Talo oli siis neljässä kerroksessa ja joissain kerroksissa oli ihan vähän valoa ja joissain ei sitten ollenkaan.

En halunnut tietää piiloja ja otimme koiran tason mukaan treenit tosin Nemon taisi olla ehkä himppa liian haastava, tosin jos aina ottaa varman päälle ja ei riskeeraa ei koira takuulla kehity mutta nyt luulen että Nemo sai sellaista kokemusta mikä ei hevillä unohdu ;) Eli otin jokaiseen kerrokseen maalimiehen ja todellakaan en tiennyt missä he ovat. Ulko-ovikin vielä laitettiin kiinni jotta takuulla olisimme pimeässä. Lähetin Nemon ovensuulta ja koissu lähti kyllä ja meni jopa siinä kerroksessa olevaan "huoneeseen" ja kävikö toisessa kerroksessakin ja koitti mennä alas missä oli pilkkopimeää mutta ei saanut ns. työvaihetta päälle itsenäisesti vaan päätin lähteä koiran kanssa sinne etsimään. Nemoon selvästi vaikutti pimeys ja meni pimeimmissä huoneissa hieman matalana ja kun siellä oli kaikkea lattioilla mikä saattoi pitää ääntä tai olla koiran tassulle outoa oli Nemo hieman "pihalla" tai ei ehkä pihalla mutta hieman ihmeissään. Lopulta sai hajun maalimiehestä mutta koska Nemo haluaa mahdollisimman lähelle maalimiestä ei tämä ala haukkumaan vasta kun asia on selvä. Työsti, työsti ja meinasi ihan koipea nostaa sohvaan (ja en vieläkään tajunnut että on hajulla) kunnes koira hyppäsi sohvalle ja alkoi haukkumaan ylöspäin. Maalimies oli siis ylhäällä ns. katon ja seinän rajassa ja itse tajusin vasta kun koira haukkui ja oikein katsoin että mitä se haukkuu ;) Hieno suoritus kuitenkin Nemolta ja työsti asian ihan itsenäisesti.

Seuraavien järjestystä en muista mutta yksi maalimies oli kelan päällä eli sekin myös ns. yläpiilo mitkä normaalisti on tosi vaikeita koirille. Nemo oli hajulla ja koska en halunnut koissun alkavan ilmaisemaan turhan kaukaa ja satuin itse näkemään maalimiehen ohjasin Nemon hyppäämään pöydälle josta sitten pääsi kelan päälle ja siitä hienosti maalimiehen luokse vaikka ahdasta oli. Ilmaisu hyvä. Yksi maalimies oli pienessä huoneessa maatasolla ja tämä oli koiralle helppo kun vain osasin ohjata oikeaan suuntaan. Ilmaisu hyvä ja ei mitään ongelmaa vaikka maalimiehenä vieras mies ;) Neljäs maalimies oli säkkipimeässä huoneessa jonne sain kyllä Nemoa usuttaa menemään ja kun meni sai kyllä hajun ja jäin itse ovensuulle odottamaan koiran ratkaisuja ja löytyihän tuokin vaikka oli myös ns. korkeammalla oleva piilo. Ei kuitenkaan mikään älykorkea mutta pimeässä huoneessa koira tuskin tiesi siinä olevan tasanne ja ihminen siellä vaan koiran luuli siinä olleen seinän. Ilmaisu hyvä ja koira maalimiehen sylissä ;) Ei tietty hyvä asia tuo sylissä olo mutta musta on niin ihanaa kun Nemo oli niin tuttavallinen vaikka maalimiehet olivat ihan vieraita.

Jälkeenpäin hieman harmitti se tahmea alku mutta olihan tuossa aika monta uutta juttua koiralle ja lisäksi vielä vaikeat piilot mutta kaikesta huolimatta Nemo selvitti ne. Vaikkakin hieman auttaen. Lopussa Nemo oli kuin kotonaan siis siellä talossa ja koira näytti siltä kuin olisi ollut lintsillä. Ei sitten millään olisi tahtonut tulla pois sieltä ja viipotti itsekseen mitä lie tekemässä. Eli selvästi Nemo taas tottui sille uuteen asiaan. Hyvä Nemppa Pemppa.

Novalle tehtiin myös niin etten tiedä missä piilot olivat ja sovittiin että pimeät piilot helppoja ja hieman valoisammat puoliksi umppareita. Kirppu oli tykki. Kun ovelta lähetin koiran ei ollut minkäänlaista irtoamisongelmaa vaan Nova paineli siellä itsekseen kuin kotonaan. Rytinä vaan kuului ja pauke kun Nova teki töitä ja alkoi haukkumaan. Loppujen lopuksi jokainen kerros meni niin että minä lähetin koiran aina seuraavaan tilaan ja Nova hoiti hommat. Siinä ei tarvittu ohjaajan ohjaavaa kättä vaan Nova tiesi mitä tehdään ja hyvällä itsevarmalla luonteella hoiti hommat itse. Aivan uskomaton otus ei voi muuta sanoa. Kouvolan porukka oli myös hieman "ihmeissään" ja ihmettelivät että aika hyvin noin nuorelta koiralta ja sanoipa joku Novasta vielä tulevan vaikka mitä. Juu näyttää kyllä Novan osalta aika hyvältä mutta jäitä hattuun sillä pieni poikahan tuo vielä on ja ihan kakara. Itse olisin halunnut mennä Novan mukana mutta minua kiellettiin ;) Ja hyvä niin sillä eipä tuo mamman apuja tarvinut.

Myös Jadella omat treenit menivät oikein hienosti ja lopuksi pääsimme rakennukseen savustuksen jälkeen sillä muutamalle koiralle järjestettiin oikein kunnon savupilvet ja saimme viedä Nemoa, Novaa ja Jadea talossa savustuksen jälkeen. Kävimme koirien kanssa tutkimassa vielä kaikki paikat ja ihan vähän alussa savu ihmetytti Novaa mutta pienen miettimisen jälkeen meni taas omia polkujaan. Nemokin oli kuin kotonaan toisella kerralla talossa ja tutki innoissaan paikkoja ja ei paljoa enää pimeydestä välittänyt.

Oli kyllä kivat treenit ja kiitos teille "Kouvolalaiset". Tervetuloa meillepäin kun innostutte ;)

Loppumatkalla autossa oli kolme väsynyttä mutta onnellista koiraa. Söimme yhdellä pellolla myös Sarin kyhäämät eväät (kiitos vaan) ja juoksutimme koissuja. Nemo oli sitä mieltä että nuoret huligaanit saisivat jo rauhoittua ja jopa Jadelle hieman ärisi mennessään. Vanhus oli siis TTOODDEELLAA väsynyt. Nemo rauhoittui heti kun laitoin sen hihnaan ja vaikka hihna oli vapaana maassa näytti Nemo vapaalta ja onnelliselta. Jade ja Nova jatkoivat riekkumistaan ja leikkivät ja painivat minkä ehtivät. Kotiin päästyämme Nemon huumori ei riittänyt ADHD-naapurin koirallekaan ja vaikka tämäkin on narttu sai kyseinen koira Nemolta ärähdyksen kun kuonoaan ja olemustaan liian lähelle innokkaana Nemon mielestä tunki.

Muu viikko vierähtikin kahteen kertaan hiihdon merkeissä. Kävimme Nemon ja Novan sekä vanhan työkaverin kanssa hiihtämässä n. 10 km per kerta. Pojat nauttivat hiihtämisestä tosin minä en niinkään sen aloituksesta sillä molemmat pojat olivat niin virtaa täynnä että touhusta meinasi tulla vain hyvä ajatus. Ja kaverilla oli hauskaa meidän kustannuksella ;)

1.3.2009 RAKENNUSETSINTÄÄ

Sain mahdollisuuden hyvin lyhyellä varoitusajalla lähteä treenaamaan rakennusetsintää "hälyryhmän Vantaa-Espoo" kanssa. Koska aikataulu tuli kaikille kovin nopeasti jäi osa varmasti sen takia "kotiin". Minun onneni sillä kun meitä oli "vain" viisi paikalla saimme aivan mahtavat treenit aikaiseksi koirille. Paikkana siis koulu Espoossa jonne tulevaisuudessa ei siis enää pääse. Paikalla meitä oli jos nimet muistan oikein niin Taina, Virpi, Marjo, Helene ja minä. Osa porukasta siis Espoon puolelta ja osa Vantaan. Kaikki aivan uusia tuttavuuksia minulle ja hieman se sai minut jännittämäänkin. Kuinka siis Nemo ja ehkä Nova suoriutuisi uudesta tiimistä ja aivan uudesta paikasta ja vieläpä rakennusetsintää mitä ollaan tosi vähän tehty. Nemon kanssa vuosia vuosia sitten muutamia kertoja ja Novan kanssa ei koskaan. Ja koska tiesin että paikalla takuulla konkareita meinasi melkein pupu iskeä pöksyyn.

Olin ajoissa paikalla koska halusin pissattaa koirat paikan päällä ja samalla myös varmistin että olen myös ajoissa. Käytössämme oli siis kaksi rakennusta joista toinen koulu ja toinen koulun asuntola. Itse koulu taisi olla kolme-neljäkerroksinen jos ns. kellari lasketaan mukaan. Hajustimme koko talon ja Nova pääsi mukaan tutustumaan tai lähinnä tarkoitus oli tuoda paikkaan myös koiran hajua. Nova oli kuin kotonaan ja viipotti menemään sata lasissa ja tutki itsenäisesti paikkoja mutta oli koko ajan kuulolla ja totteli käskyjä kivasti. Siis lähinnä tännepäin käskyä. Uudet tuttavuudet eivät tuottaneet ongelmaa vaan kirppu oli heti moikkaamassa tyttöjä. Kun paikka oli katsastettu ja hajustettu samalla porukka päätti alkaa junnuista ja koska Nova oli nuorin, pääsi kirppu hommiin ensimmäisenä.

Nemo sanoi kyllä autossa vastalauseen kuuluvaan sävyyn. Huusi nimittäin kuin hullu kun huomasi että Nova pääsee hommiin. Otettiin kaikille koirille kaksi maalimiestä jotta saimme paljon tyhjää etsintää. Novalle siis umppareita joissa hieman kuononmentävää rakoa tms. Ja minulle ei kerrottu missä maalimiehet ovat. Tai taisin itse sanoa etten halua tietää (hullu tai sitten ei). Nova teki töitä todella hienosti ja kuuliaisesti. Ensimmäinen maalimies oli seisova joka siis seisoi aivan seinän vieressä n. tiskipöydän korkuisen pöydän päällä. Itseasiassa piilo oli sellainen missä toisella puolella oli talon seinä ja toisella puolella muoviplexi tms. Kun itse saavuin huoneeseen en nähnyt maalimiestä mutta Novan piippauksesta päätellen tiesin että huoneessa on joku. Rakennuksissa hajut menevät erilailla joten Nova merkkasi vastakkaisen nurkan ja piippaili tukahtunutta piippailua. Koitin katsellaani katsoa missä se maalimies voisi olla mutta en todellakaan nähnyt. Nova haisteli ja haisteli ja "itki" mutta ei haukkunut. Näytin koiralle huoneessa suuntia mistä etsiä tarkkaan ja kun kirppu meni lähemmäksi maalimiestä haistoi tämän selvästi ja näkikin sitten tämän ja alkoi heti haukkumaan aivan mielettömällä ilmaisulla. Hyvä kirppu. Kun maalimies kehui koiraa hyppäsi tämä pöydälle ja maalimies sai syötettyä koiran jotenkin vaikka seinä (se plexi) oli välissä. Hieno homma.

Toinen maalimies oli kaapissa ja kaapin ovi hieman raollaan. Kun Nova saapui huoneeseen missä maalimies oli haistoi tämä hänet heti ja löysi helpolla ja työnsi oven auki ja alkoi haukkumaan hienosti. Erittäin onnistunut treeni kirpulle. Jokseenkin aika haastava mutta kirppu selviytyi hienosti. Paikka ei tuottanut ongelmaa eikä liukkaat lattiat eikä pimeät huoneet. Nova oli kuin kotonaan ;)

Saman rakennuksen piilot Nemolle olivat kaappi ja ovi ihan kiinni (maatason kerros) ja ullakko. Kaapin yläpuolella oli pöytätaso jossa päällä keltainen pressu tms. Kun Nemo meni huoneeseen näin heti että koiralla haju mutta ei jaksanut heti tarkentaa(kuulemma hyvin normaalia). Ohjasin (muistaakseni) takaisin tilaan tai sitten meni itsenäisesti ja alkoi heti haukkumaan. Ja minä ihan oikeasti luulin Nemon haukkuvan sitä pressua sillä siltä se näytti (piilo oikeasti ihan sen alapuolella). Olin 100% varma että vale tuli ja prkl... ja kysyinkin että onko vale? Kuulemma ei ja ihan oikeasti se Nemppa haukkui maalimiestä mutta se pressu vain sattui olemaan siinä pöydän päällä sopivasti jolloin näytti siltä että koira haukkuu sitä ja oikeasti Nemohan saattoi haukkua sitä koska eihän koira osaa järkeillä että kaappihan se tuossa on ja ihminen siellä vaan Nemon silmin/nenän mukaan ihmishaju on siinä ja siinä vielä sattuu olemaan epämääräinen möykky. Eli sika hyvä treeni niin ohjaajalle joka ei vieläkään luota koiraan ja koiralle tietty kans mutta enemmän minulle ;)

Tämän jälkeen oli kohtuu paljon tyhjiä huoneita ja Nemo selvästi ei mene kamalan pitkälle huoneeseen jos siellä ei "tuoksu". Vaadin koiran aina kyllä menemään loppuun asti mutta jossain vaiheessa ihan alinta kerrosta Nemo päätti näyttää olevansa itsenäinen pässi ja päätti lähteä sinne missä oikeasti tuoksuu kadonneelle ;) Minä kutsuin koiraa luokse ja Nemo ei tule (siinä kohtaa hävetti) ja samalla totean ääneen että kohta se haukkuu jossain ja niinhän tuo tekikin. Haukkui muutaman kerran ja kun jäin kuuntelemaan että missä lopetti Nemo haukkumisen ja tuli puolitiehen vastaan. Tuossa en ole aivan varma olinko vielä kutsunut mutta päätin siis jatkaa huoneiden tarkastamista järjestelmällisesti ja tiesin että koira kyllä ilmaisee kun sen aika on. Ja niin kävikin. Nemo paineli ullakolle ja alkoi määrätietoisesti haukkumaan ullakon pimeää nurkkaa ja kun menen sinne en näe ketään. Hmm... hullu koira? Tyhmä koira? Viisas koira? Kyllähän siellä oikeasti oli maalimies ihan hassussa nurkassa ja vieläpä rappusten yläpäässä ja koira ei pimeässä tajua että rappuset siinä on vaan luuli portaankohdan olevan seinä. Kun pyysin Nemo tarkentamaan ja tarkentamaan löytyi maalimies ja koirakin tajusi että siellähän se on piilossa ihan pimeässä nurkassa.

Tosi kiva treeni molemmille koirille ja molemmat koirat tekivät hienosti töitä ja löysivät maalimiehet. ja oli todella jännä nähdä miten ihmeellisistä paikoista niin omat kuin muidenkin koirat ottivat hajuja ja ilmaisivat.

Toinen rakennus oli n. 5 kerroksinen talo ellei useampikerroksinen entinen asuntola. Osassa huoneita oli joitain jätettyjä sohvia, sänkyjä tms. rompetta. Aika vaikeaa itselle sillä kerroksissa meinasi mennä ihan sekaisin. Novalle kaksi piiloa jälleen joista toinen ns. kylmäkellari ja ovi raollaan. Löytyi miltei heti ja ilmaisu ok. Tämän jälkeen ihan älyttömästi tyhjiä huoneita ja näki oikein koirasta että rankkaa on. Jaksoi kuitenkin puurtaa vaikka väsy takuulla painoi ja kun yhdessä huoneessa sai hajun oikein ryhdistäytyi silminnähden ja työnsi kuononsa verhon alle ja alkoi hienosti haukkumaan. Piilo oli siis ikkunalauta jossa raskaampi pimennysverho tms. edessä.

Nemon piilot olivat keittiön astiakaappi ja komero. Komero oli kohtuu helppo tosin ilmaisussa annoin koiran alkaa työstämään asiaa ilman minun apua. Siis en jäänyt koiran näköyhteyteen vaan häivyin kauemmaksi. Nemo luotti itseensä ja alkoi hienosti haukkumaan. Toinen piilo oli vaikea tai Nemo kyllä kerran taisi merkata piilon mutta en jäänyt työstämään asiaa sen enempää. En halunut painostaa koiraa tällä kertaa vaan annoin tehdä itsenäisesti töitä. Sanoinkin palaavani siihen kerrokseen uudestaan muun etsimisen jälkeen. Nemo nimittäin samassa kerroksessa yhdessä huoneessa myös siihen malliin pyöri (niin kyllä joku muukin koira) että olisi voinut luulla että siellä joku on. Kun palasimme uudestaan samaan huoneistoon haistoi Nemo piilon ja alkoi haukkumaan hienosti. Hieno rekku.

Hyvää treeneissä oli se että koirat olivat kuin kotonaan ja tuskin edes huomasivat paikkamuutosta että uusia treenikavereita. Olinkin valjastanut porukoita Nemon kohdalla sen verran että on pidättyväinen niin toisin päätti Nemo joka siis miltei syliin tunki ;) Molemmat koirat ilmaisivat hienosti ja löysivät hienosti. Voin siis koirieni nenään luottaa. Mutta tarkkaa työtä saa kyllä tehdä varsinkin rakennuksissa missä hajut menevät ihan ihmeellisesti johtuen ilmanvaihtokanavista sekä vetävistä ikkunoista tms.

Sain hienoja vinkkejä rakennusetsintään ja noin yleensä hajujen kulkemiseen ja itse pääsin useaan kertaan myös näkemään kuinka muut koirat tekivät töitä. Itseasiassa Nemo ja Nova eivät juuri tainneet porukasta erottua nenänkäytön ja ilmaisun suhteen ;)

Kiitos treenien järkkääjille ja kiitos Taina, Virpi, Marjo ja Helene kun sain tulla vierailemaan ;)     

Viikonloppuna meitä oli myös ilahduttamassa Suvi, Aki, Sari, Seppo ja Sara. Nova ja Sara ovat parhaita kaveruksia ja jopa niin ällöllä tavalla että voi ei. Kuvat ehkä kertovat enemmän kuin sanat ja samaan henkeen totean ettemme tietenkään antaneet asian toistua jos vain pääsimme estämään. Nova vaan sattuu olemaan ihan älyttömän kova pussaamaan ja nuolemaan. Asiasta kyllä koitetaan päästä pikkuhiljaa eroon...

Pojat olivat innoissaan "vieraista" ja Nemokin oli nätisti Saran kanssa. Tosin en jaksanut kytätä koko aikaa joten Nemo sai välillä olla ulkona ja eteisessä ja taas välillä meidän kanssa. Yhden kerran Nemo murahti kevyesti kun makasi pöydän alla ja Sara hiipparoi lähellä ja kerran murahti kevyesti kun Sari syötti Saraa rappusilla ja Nova kyttäsi samaa lusikkaa ja Nemo varmaan ajattelin Saran sapuskan olevan hänen. Nemo kun on tarkka ruoasta noin yleensä. Muuten meni oikein hienosti ja minusta Nemokin oli rento Saran lähellä. Ja selvästi tietää siis Nemo että olen tarkka Nempan käyttäytymisestä Saran ollessa läsnä.

27.2.2009 SITÄ SUN TÄTÄ

Ja oikeasti viime kerralla unohdin tyystin mainita että nähtiin pitkästä aikaa Novan sisko Luna. Käytiin peltolenkillä ja koirilla oli hauskaa tosin Nemon korvat melkein hävisivät mutta loppulenkin oli kuulolla. Tehtiin myös sellaisen liukkaan putken läpi kävelyä Nemon kanssa kun putki hieman ihmetytti Nemppaa ja sille piti oikein haukkua. Kun mentiin yhdessä katsomaan ei tarvinut koiraa edes houkutella. Sen jälkeen koitin menisikö Nemo sen läpi ja menihän tuo vaikka liukas oli ja hankala kulkea. Ja vielä kahteen kertaan.

Viikolla ollaan TOKOiltu pariin otteeseen kera Sarin ja Jaden että Ninan sekä Caddyn ja Echon. Sarin ja Jaden kanssa otin iloista TOKOa eli paljon frisbeepalkkaa ja vähän tekemistä. Ruutua ja sitä ällöä metallikapulaa treenattiin. Palkkasin välillä Nemoa vain kun otti kapulan suuhun. Tuota ei tosin Nemon kanssa kannata kauaa tehdä sillä jo muutaman kerran jälkeen alkoi ennakoimaan ja pudotti itse frisbeen toivossa sen suustaan. Otin myös vähän seuraamista Nemon kanssa. Novan kanssa luoksetuloja, seuraamista ja jättöliikkeet. Seuraaminen meillä on hyvin lyhyttä pätkää ja hidasta ettei kirppu ala irtoamaan liikaa sivulle. Luoksetulot ok kuin myös jättöliikkeet. Hyvin kirppukin malttoi tehdä töitä vaikka Jade oli lähettyvillä.

TOKOilun jälkeen teimme kaikille koissuille pienet etsinnät. Nemolle partionti tyyliin ja ehkä ihan vähän Nemo oli ihmeissään. Ekalle lähti metsän puolelle etenemään heti kun sai hajun ja laskin siis liinan vapaana perässä. Tokalla mokasin itse. Luulin että Sari olisi kauempana ja en uskonut koiraa. Koitti nimittäin lähteä metsään mutta jotenkin en päästänyt (tyhmä tyhmä tyhmä). Tämän jälkeen jatkoimme matkaa ja koira ei saa hajua. Ja ihmekös tuo kun Sari oli jo paljonkin taaempana. Nemo alkoi jo haistelemaan narttupissoja jolloin ajattelin koiran olevan ihan pihalla. Menin takaisinpäin ja samassa kohtaa Nemo koitti metsään ja laskinkin koiran menemään. Kolmas ja neljäs löytö kävi helposti. Selvästi Nemo oli hieman hämillään siitä toisen löydön oman mokan takia ja tietty siinä tuli liinan kanssa samalla sählättyä. Ehkä pitäisi useammin heilua liinan kanssa niin ei niin herkästi reagoisi liinan tökkimiseen.

Novalle tein HAKUperiaatteella eli käytin tietä keskilinjana. Hienosti Nova haukkui ja löysi Sarin tosin tässäkin tokalla kerralla mokasin ja hölmö laskin Novan samaa jälkeä pitkin metsään kuin mistä oltiin juuri tultu jolloin Nova tietenkin juoksi suoraan edelliselle piilolle ja sieltä kamalan mutkan kautta löysi kyllä maalimiehen. Onneksi muut menivät todella hienosti.

Ninan ja poikien kanssa otettiin seuraamista ja kontaktia sekä kokeilin Nemon kanssa jättöliikkeitä. Nemo ihan pihalla ja istuminen tosi vahvasti mielessä kun ollaan sitä taottu TOKOn VOIn takia. Täytyy alkaa ottamaan taasen sekaisin jos tässä muka kokeisiin halajaisi siis muihinkin kuin TOKOn voittajaan. No istua Nemppa ainakin osaa ;) Paikalla makuut menivät myös hienosti Nemolla ja kontakti oli kivaa. Otettiin vapaanaseuraamista myös niin että pyörimme Ninan ja Caddyn ympärillä. Meni oikein hienosti. Otin myös muutaman käyttöesineen noudon sitten puoleen vuoteen. Ei ongelmaa.

Novan kanssa otin myös pientä seuraamista ja jättöliikkeet ja kirppu osasi ne paremmin kuin Nemo :=) Tosin kauaksi Novan kanssa ei jättöliikkeissä voi kävellä mutta jäi aina oikein oikeaan asentoon. Hyvä kirppu. Otin myös iloisia luoksetuloja Novan kanssa ja ihan pientä paikalla makuuta. Hienosti Nova jaksoi puurtaa mutta toisinaan koira käy ehkä liian kierroksilla.

Katin ja Sohvin kanssa käytiin viikolla kävelyllä myös yhtenä iltana meidän kulmilla ja tollerit pääsivät pellolle juoksemaan. Nähtiin kaksi jänöjussiakin ja ai kun olisi tehnyt mieli näyttää koirille mutta läheinen tie pelotti sen verran ettemme viitsineet riskeerata. Kun mentiin pupusten kulkupaikan ohi koirat kyllä haistoivat ne ja sinkoilivat sinne tänne hullun lailla nenä kiinni maassa.

Tunnaritreenit jatkuupi ja siirryttiin kahden kapulan sijasta useampaan sillä mitä vähemmän kapuloita on sitä vähemmän niitä Nemon mielestä kannattaa haistella. Aloin taasen kieltämään väärästä ja näyttäisi taasen että ehkä se tästä. Prkleen muutokset!

22.2.2009 KOIRAT OVAT TAPOJENSA ORJIA

Ja se tuli todettua Miikan kanssa kun toistimme uuden tai siis meille uuden tunnaritavan ja nyt siis vain kahdella kapulalla. Ja mitä tekee Nemppa-Pemppa alias Runtta-Pulla??? Tuo onnellisena Miikan kapulaa...aaaarrgggh. Eli sehän se syy siis kokeessa epäonnistumiseen oli. Nemo ihan pihalla kun liike tehtiinkin eritavalla. No nyt kun syy tiedetään on asia tietenkin helpompi korjata ja jatkamme ns. tunnarin uudelleen opettamista.

Torstaina raunioiltiin Novan kanssa ja sitä ennen Nemo pääsi Ninan Javan kanssa hihnakävelylle. Nemon ei pitänyt mennä radalle ollenkaan mutta pääsihän vanhuskin kun Suski pyysi treenien jälkeen Jymyään treenaamaan joten päätin sitten ottaa Nemollekin yhden löydön. Mutta siis lenkki Javan kanssa meni oikein kivasti ja selvästi koissut tykkäävät toistensa tyyleistä ja hienosti Nemo antoi Javalle omaa tilaa olemalla herrasmies. Käveltiin siis periaatteella että hihnassa ei tervehditä. Nemokin selvästi nautti lenkistä ja välillä katseli minua ikäänkuin kysyen että enkö olekkin hieno poika. Ja olihan tuo ;)

Novalla radalla oli 200 km/h lasissa ja voi pojat... Löytyihän ne maalimiehetkin kyllä mutta koirasta en nähnyt kuin hännänpään välillä. Otimme kaksi umpipiiloa (talo ja yksiö) sekä kaksi avopiiloa (renkaiden vieressä ja mökin vieressä). Talo huippu hyvä. Haistoi maalimiehen ja koitti tunkeutua seinän läpi ja jopa haukahtikin. Ohjasin kuitenkin paikkaan josta olisi helpompi antaa palkkaa ja ilmaista vaikka kokeessa olisi kyllä ekan ilmaisun paikka hyväksytty. Yksiö myös kohtuu hyvä vaikka ilmaisun aloitus hieman kesti. Avopiiloissa haukkui hyvin mutta toisella piilolla aloitti haukkumisen jo aika kaukaa. Tuota täytyy seurata. Oli nimittäin eka kerta kun tapahtui niin. Tarkensi kuitenkin itse oikeaan paikkaan. Luulen että koiran liialla vauhdilla ja innolla oli osuutta asiaan. Muuten kiva treeni mutta tuohon vauhtiin täytyy varmaan alkaa kiinnittämään huomiota. Tosin Nemolla ne jäi itsestään pois...vai jäikö??? Taitaa olla vieläkin vauhtia. Ja Nova toistaa kyllä ihan samaa kavaa kun Nemo aikoinaan eli en ole huolissani mutta tarkkaillaan tilanteita kuitenkin. Tein vielä yhden havainnon eli täytyy seuraavan kerran muistaa muistuttaa taas maalimiehiä etteivät palkkaa koiraa sylistä vaan kauas palkka ettei koira opi liian lähelle tulemaan suotta. Varsinkaan kun Novalla ei ole ihmisiin luottamuspulaa ;)

Nemon treenit olivat lyhyet ja ytimekkäät. Suski meni uuteen piiloon sellaiseen "kattoputkeen" jossa Nemo haukkui kohtuu kauan. Kunnon palkka ja sen jälkeen yksi ihan ilmaisun otto keskellä rataa. Nemolle hieman oudompi juttu tuo ilmaisu ilman etsintää ja liikkui taas taaksepäin haukkuessaan. Haukkui kuitenkin hyvin kun pääsi vauhtiin ja siitä palkaksi ruokaa ja kunnon leikki frisbeellä. Nemo oli ihan onnessaan.

Viikonloppuna oltiinkin Suvin ja Tyynen seurana Lahdessa tosin Tyynekissa oli sitä mieltä että oli turvallisempaa olla saunassa. Järjestimme tilan niin että koirat ja kisuli kyllä pääsivät halutessaan toisensa näkemään mutta eivät siis vahingossakaan toisensa kanssa tekemisiin. Välillä Nemolla ja Tyynellä oli tuijotuskisat menossa mutta rauhallisella fiiliksellä ilman stressiä. Muutaman kerran Nemo haukahti innokkaana mutta muuten sain koirat oikein rauhalliseen mielentilaan jo Suville mentäessä ja siis hyvän kokemuksen kissasta. Tästä on hyvä jatkaa kissa-koiratreeniä. Tyyneparka kyllä oli sen verran ihmeissään ettei pissannut ja kakannut meidän siellä ollessa kertaakaan mutta muuten kisuli oli kohtuu hyvässä mielentilassa. Täytyy ottaa joskus uusiksi ja silloin siellä onkin kaksi kissaa joista toinen on kyllä koiriin enemmän tottuneempi tosin ei meidän koiriin. Ja sitäpaitsi meille riittää ihan näinkin hyvä "keskenäänolo" sillä nyt ainakin tuli todistettua se että hyvin voimme olla samankaton alla vaikkakin eri tiloissa.  

18.2.2009 POIKIEN KANSSA LIIKENTEESSÄ

Sain eilen päähäni ihan yht´äkkiä että mitä jos käveltäisiin Miikaa vastaan Hiekkaharjuun ja sieltä sitten julkisilla välineillä pois. Kävelimme ensin n. 5 kilometrin matkan aivan ihanassa talvisäässä Vantaanjoen jäällä ja pellon reunalla aina silloin kun näytti siltä ettei parane mennä jäätä pitkin. Onneksi siellä oli jokunen muukin kävellyt aiemmin joten sen puolesta uskoin jään siis kestävän ja kait tuo kestää kun jotkut kuulemma jossain päin jokea jo luistelevattekin. Mikäs sen ihanampaa pojilla kun juosta vapaana.

Hiekkaharjussa hyppäsimme junaan ja molemmat pojat matkustivat oikein hienosti. Junaan menivätte kuin ammattilaiset konsanaan ja käyttäytyivät oikein hienosti. Nemon pää kyllä välillä pyöri kuin Liisalla ihmemaassa mutta oikein rennosti näytti suhtautuvan sekä kulkuvälineeseen että ihmisiin. Hieman aina haisteli ihmisten käsiä heidän mennessä meidän ohitse. En viitsinyt kamalasti asiasta mainita sillä hyvä vaan jos itse ottaa ns. kontaktia ja ei tuo edes koskenut "käsiin" vaan haisteli miten nyt koirat tuppaa haistelemaan. Nova istui kuin tatti ja näytti siltä että mä oon cool.

Bussiinkin molemmat menivät ihan muitta mutkitta tosin Nemo ehkä aavistuksen aavistuksen verran ihan alussa hieman jänskäsi tosin sekin vähäinen jäi muutaman pysäkin jälkeen ja koira oli kuin kotonaan. Kotipihalle saavuttuamme Nemo näytti ainakin viisi senttiä korkeammalta joten taisi poju itsekin tietää olleensa aika pätevä jätkä. Nova oli vanha tekijä bussissa ja istui oikein mallikkaasti.

Hyvää tekee kyllä tehdä tuollaisia elämysmatkoja ja taidanpa ottaa uusiksi tässä joku kerta.

15.2.2009 VOI VOI VOI VOI VOI

Ja tuosta voikin sitten lukea lisää Nemon tuloksista. Oltiin nimittäin TOKOilemassa Pieksamäellä ja ehkä ihan vielä en tee Nemosta rukkasia mutta kesällä ehkä ensi talveksi sitten. Ei vaan ei mitään huonoa tulosta kamalampaa mutta ei ole kamalan motivoivaa käydä kokeissa tyyliin kyllä se kotona osaa mutta kokeessa ei ;) Ja meillähän se menee juuri noin.

Viikolla käytiin Ninan ja Sarin kanssa tekemässä hienot kaupunkietsintätreenit. Molemmat pojat pääsivät töihin ja kiitokseksi Sarille tein Jadelle boonuksena n. 600 metrin jäljen jonka tyttö veti leikiten ja olisi tullut nopeampaakin reittiä luokseni sillä tuuli sattui kulkemaan juuri sinnepäin missä olin kävellyt. Laiskuus huipussaan ja en nyt kamalia sepostele treeneistä mutta pikaisesti Nemolta ihan peruskauraa. Eli maalimiehet löytyivät helposti ja ilmaisukin taisi olla hyvä kaikissa. Novalla sama juttu mutta tehtiin yksi piilo helpompana kuin Nemolle. Novalle uutuutena oli Sarin kyhäämä umppari "kehikko" jonka kyllä poju haistoi jo kaukaa mutta ennenkuin alkoi ilmaisemaan kävi tuulettumassa n. 5-10 metrin päässä pikaisesti ja palasi piilolle heti itsenäisesti ja kävi sen jälkeen "kaatamassa puun" ja kun paineet oli purettu alkoi haukkumaan johon heti kehuin ja maalimies alkoi myös kehumaan. Selvästi uusi ihmeellinen asia koiralle mutta en tahallanikaan mennyt auttamaan koissua vaan halusin nähdä kuinka Nova selvittää asian itsenäisesti ja selvittihän tuo sen ihan niin kuin Nemokin eli koipea nostaen :=) Eli kiitos tytöille kivasta treenistä. Poikien kanssa kävin vielä sielläpäin pikapissalla siis mihin olin Jadelle jäljen tehnyt. Molemmat haistoivat piilopaikkani ja kävivät tsekkaamassa sen. Nemon kanssa otin vielä parkkipaikalla ruudun ja luoksetulon sekä seuraamista hyvällä menestyksellä. Viikonloppuna oltiinkin sitten mummolassa ja poikia on kiusattu jäällä frisbeenheiton muodossa. Jopa kirppukin palautti sitä hyvällä menestyksellä.

Kennelliitosta saapuivat myös Novan rekkarit kivoin tuloksin eli A/A lonkat ja 0/0 kyynärät. Noilla samoilla ne lähtivättekin. Ihan kiva. Ja kaikille myöhästynyttä ystävänpäivää!!! Mutta sehän on meillä joka päivä...eikös...

8.2.2009 RAUNIOKAUSI KORKATTU MIELETTÖMÄLLÄ FIILIKSELLÄ

Ennen otsikkoa palataan alkuviikoon... Annoin pojille maanantaina ennen töihinlähtöä ydinluut joita pojat olivat takuulla syöneet nautinnolla. Maanantaina kaikki meni vielä hyvin eli kotiintullessa koiria ei vaivannut kuin kakkahätä mikä on ihan normaalia ydinluiden syönnin jälkeen. Tiistaina Miika oli kotona ennen minua ja soittaa "hätääntyneenä" että Nemo on oksentanut kaikki matot ja sisällä löyhkää kiitettävästi. Kun pääsin kotiin oli lemu todellakin valtava ja koira tosiaankin oksentanut kaikille matoille jotakin ja jopa yläkertaan asti oli vaivautunut oksentamaan viimeiset vaahdot. Syynä ilmeisesti luusta irronnut pala mikä sitten oli päättänyt tulla yläkautta pois ja tuloksena tämä. No ei se mitään nyt meillä on matot kuin uudet sillä vein ne itsepalvelupesulaan missä ei kyllä hinta päätä pakottanut ja matot ovat tosiaan kuin uudet.

Olen myös unohtanut mainita että tilasin Englannista pojille ihmekampa FURminatorin. Se todella toimii sillä koskaan Nemo ei ole ollut noin karvaton tai siis pohjavillaton. Tuote suomessa maksaa reilusti yli 40 € riippuen mistä ostaa mutta sain sen tilattua netin kautta kotiin asti kuljetettuna hintaan 33,55. Ei paha. Novaa alias karvaton en sillä enempää uskalla harjata mutta hyvin irtosin kirpultakin pohjavilla. Omistamani karsta ei ainakaan irrottanut Novan turkista mitään mutta tuon vehkeen kanssa irtosi kunnon keko karvoja. Nemosta kehkeytyi myös komea mies jota uusi laihtunut look vielä entisestään parantaa ;)

Alkuviikosta TOKOilimme pienellä porukalla ja itse tuunailin Nemon kanssa TOKO VOI-juttuja. Ruutua enimmäkseen sekä hieman luoksetuloa jossa Nemo on alkanut ryssimään. Ei muka tiedä seiso-käskyä siis käsimerkillä näytettynä vaan koissu painuu maahan. Aaarrgghh.. Masentavaa... Novan kanssa taisin ottaa pientä paikallamakuuta ja seuraamista ihan vähän. TOKOilun jälkeen näimme Katin ja Sohvin peltolenkin merkeissä tosin tällä kertaa aitojen sisäpuolella mutta ei siitä sen enempää ;) Hätä keinot keksii...

Torstaina olikin vuorossa tämän vuoden ekat (meidän viralliset) rauniotreenit hurjalla aloituksella. Ehdimme Ninan kanssa ennen treenien alkua ottaa Novalle ja Echolle omat pikku treenit ja Novalla jälleen umpparitreeniä. Aivan mahtava työmoraali Novalla ja kun maalimies löytyi koitti Nova ensin tunkeutua sisälle ja kun se ei onnistunut niin alkoi hienosti haukkumaan. Alussa tietty pientä itkunsekaista haukkua mutta kun pääsi vauhtiin tykitti ihan tosissaan. Haukkui myös niin selvästi tai siis osoitti katseellaan maalimieheen päin niin selvästi että ei voinut erehtyä että missä se on.

Nemon treeneissä oli uutuutena ostamani megafoni ja kuinka ollakkaan sattuivat palomiehet autonsa kanssa radalle traanaamaan omia juttujaan lapsien kera. Nemo ihan sekunninsadasosan katsoi megefonia mutta unohti sen samantien ja alkoi hommiin kun käsky tuli. Haistoi maalimiehen kyllä mökissä (uusi paikka Nemolle) mutta kohteen ns. löytäminen kesti. Tai ei varsinaisesti löytäminen mutta kohta missä kannattaisi alkaa haukkumaan Nemon silmin siis. Nemokin kun koittaa päästä mahdollisimman lähelle maalimiehiä eikä siis ala louskuttamaan sen tähden jo hajun saatuaan. Nemo teki pimeässä mökissä mahtavaa työtä itsenäisesti enkä mennyt koiran avuksi sinne tarkoituksellakaan. Nina kertoi että koira oli koittanut jopa "seinän läpi" tunkeutua. Ilmaisu oli hyvä kun sen aloitti.

Toinen maalimies oli betonirenkaassa jonka Nemo ilmaisi erittäin vakuuttavasti. Nemo kävi myös kerran haukkumassa palomiehet mutta ei mitenkään ilmaisten vaan juuri siihen Nemomaiseen tyyliin wou wou wou täällä on muitakin kuin me. Kun huusin että Nemo mennään lähti koira heti tulemaan ja ohjasin töihin. Kolmas maalimies oli roskiksessa jossa Nemolla oli myös vakuuttava ilmaisu. Erittäin hienot treenit ja meille juuri tarpeelliset. Nemo ei siis häiriintynyt tuon enempää paloautosta ja niistä lapsista sekä palomiehistä. Megafoni oli alun pienen pienen ihmettelyn jälkeen ihan ok joten tämä treeni antoi uskoa tulevaan ;)

Lauantaina lenkkeiltiin Miikan kanssa miesten "liikkeiden" läheisyydessä ja kun Miika kävi mm. Gigantissa minä TOKOilin poikien kanssa parkkipaikalla. Bauhausiin pojatkin pääsivät mukaan. Miika vei Novaa ja itse Nemoa. Molemmat pojat käyttäytyivät oikein hienosti. Novaa kuulemma jotkut lapset pyysivät päästä silittämään ja taas oli naamat pesussa kun Nova niitä putsaili. Sillä aikaa kun odotin ulkosalla Miika liikkeestä pois sain idean kokeilla Nemon kanssa kärryjä siis niitä millä ihmiset kuskaavat talonrakennusaineita ja minä siis koiraa. Alussa Nemo hieman ihmetteli touhua mutta hienosti siinä kärryssä kuitenkin tyyriinä istui. Alussa namitin hieman enemmän ja lopussa Nemo oli ihan rento. Täytyihän se Novankin kanssa kokeilla ja Nova ei ollut moksiskaan kärryajelusta. Muutamat ihmiset hymyilivät meille ja ihmekös tuo ;=)

Tänään käytiin pienellä porukalla TOKOilemassa. Nemon kanssa otin seuraamista, ruutua, luoksetuloa ja tunnarin. Ai niin ja otettiinhan me paikalla makuut ja istumiset. Tunnarissa toi ekalla kerralla väärän. Ei reagoinut millään tavalla omaan kapulaan vaan kovasti haisteli Sarin laittamia kapuloita. Sarin käsistä saattoi kyllä jäädä kapuloihin mahtava tuoksu sillä Sari palkkaili Jatukkaa mahapullilla tms. ja Sarikin epäili josko rasva olisi tarttunut tunnarikapulaan. Tein muutaman tunnarin ilman apuja jolloin muut siis hajustamattomia ja joukossa siis minun hajustama ja sitten kokeiltiin vielä Sarin kanssa niin että käytti hanskoja ja tällöin Nemo toimi loistavasti. Ihme juttu tuo eka tunnari mutta sattuuhan näitä. Alkaa tuntumaan että kun yhdestä ongelmasta pääsee niin aina se koira keksii jotain uutta. Nemoa myös pyynnöstäni hiplattiin ja hienosti Nemo antoi kosketella vaikka eihän tuo mitenkään riemusta hypi mutta ei kuitenkaan murise, näytä hampaita vaan väistää hieman jos on mahdollisuus.

Novan kanssa otin hieman seuraamista ja luoksetuloa ja sen enempää en kirpun kanssa jaksanut touhuta. Kirppu tuntui hieman välttävän märkää maata ja sen takia en halunnut ottaa paikalla makuutakaan. Treenien lopuksi pojat pääsivät nauttimaan lenkistä Jaden kanssa ja se jos mikä teki hyvää.

1.2.2009 ENSIAPUKURSSILLA JA ETSINTÄKURSSILLA

Otsikko jo siis kaiken kertookin. Tämä viikko on ollut oikea tehoviikko sillä viikolla suoritin EA1:n Suomen Ensiapukoulutus Oy:n kautta ja viikonloppu vierähti Vanamajalla Hattulassa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPA) ETSINTÄKURSSILLA jonka siis järjesti Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Hämeenlinnan aluetoimikunta. Ensiapukurssin kaikki kaiketi pääosin tietävät eli ei sen suurempia esittelyjä mutta oma arvostus sairaanhoitaja-ensihoitaja-palomiehiä kohtaan nousi. Rankkaa työtä joka ei todellakaan kaikille sovi. Kurssin anti oli tiivis paketti mikä sisälsi asiaa mm. toiminnasta tapahtumapaikalla, asiaa sairauskohtauksista, tietoa myrkytyksistä, elvytyksen opettamista jne. Elvytystapahtuma käytiin nuken avustuksella läpi ja jos mitään muuta emme muista niin 112 ja ABC-ohjeet joista ei sen enempää koska en jaksa kirjoittaa ;) Alan ammattilaiset kertoivat oikeita kokemuksiaan kenttätyöstä mikä antoi oman jos näin voi sanoa niin kivan lisän kurssiin. Kurssi kesti sen 16 tuntia joten takapuoli puutui seisomatyötä tekevältä mutta se kannatti.

Viikonloppuna kukonlaulun aikaan ajoimme Pauliinan kanssa Etsintäkurssille jossa oli myös Vantaan pelastuskoirista Anu ja Leena. Anun ansiota tuo kurssille meno ja kyllä kannatti. Ennakkoluulot osoittautuivat turhiksi ja siellä oikeasti oli kivaa vaikka aihe ei tietenkään koskaan ole kiva nimittäin etsintä ja tässä tapauksessa joko elävän tai pahimmassa tapauksessa menehtyneen etsintä. Kurssilla käytiin läpi VAPEPAn toimintaperiaatteet ja kaikki toiminta perustuu siis vapaaehtoisuuteen. VAPEPAn toiminta on alkanut vuonna 1964 ja Suomen Punainen Risti toimii Vapepan yhdysjärjestönä. Etsintä on aina poliisin johtama pelastustehtävä kun kadonneen etsintä tapahtuu maa-ja sisävesialueella. Ilmapelastusta johtaa ilmailuviranomainen niin kauan kun etsitään ilmasta mutta heti jos esim. alus löytyy "maasta" on poliisi vastuussa. Merialueilla etsintää johtaa rajavartiolaitos.

Etsintä ei koskaan ala suoraan Vapepan toimesta vaan poliisi tai muu edellämainittu ottaa yhteyttä Vapepaan joka sitten laittaa ns. hihat heilumaan. Tätä nimenomaan painotettiin kovasti eli toiminta on todellakin viranomaisen vastuulla jota Vapepa yhteistyöllä auttaa. Poliisi tms. ed. mainittu antaa Vapepan toiminnalle tarpeen ja tilanteen mukaan hyvinkin vapaat kädet mutta kaikki on kuitenkin aina kysyttävä. Eli kukaan Maija Meikäläinen ei voi alkaa toimimaan kuin poliisi ellei poliisi valtuuta hänet vaikka tekemään niin ;) Toiminta on oikeasti järjestäytynyttä ja jokaisella on oma rooli kuviossa mukana. Periaatteessa Vapepaan voi liittyä kuka vaan mutta vain ja ainoastaan vapaaehtoisen pelastuspalvelun jäsenjärjestön kautta. Eli minäkään en voi itsenäisesti soittaa että olen mukana soittakaa mulle milloin vaan kun tarvii vaan liityn esim. Vantaan alueen hälytysryhmään mikä sitten kuuluu ns. jäsenjärjestöön.

Koska toiminta on vapaaehtoista, mihinkään ei ole pakko ja jos töistä ei voi lähteä sillä sekunnilla etsintään ei niin tarvikaan vaan voi töiden jälkeen soittaa ja kysyä että vieläkö apua tarvitaan. Jos tehtävä on liian rankka itselle ei kannata lähteä ja jos etsijä esim. kastuu likomäräksi etsinnän aikana ei omaa terveyttä ole tarkoitus menettää vaan homma jätetään siihen omalta osalta. On siis erittäin tärkeää että etsijän fyysinen ja henkinen kunto kestää hyvin rankkaakin työtä. Nälissään ei myöskään etsintään lähetä vaan hälytyksen tultua aloitetaan jääkaapista. Oma panos voi siis olla oman "kunnon" mukaan joten ei siellä 24 h putkeen ole tarkoituskaan etsiä vaan välillä levätään ja toiset jatkavat ja sitten taas toisinpäin.

Kurssilla käytiin läpi eri etsintämenetelmiä mm. partiointi ja tiedustelu sekä näkötuntuma-,kuulotuntuma-, ja reittiharavointi. Ensimmäisenä päivänä asiat käytiin teoriassa ja pienellä tutustumistreenillä läpi ja seuraavana päivänä meille järjestettiin leikki etsintä missä oikeasti saimme käyttää oppimaamme tietoa hyväksi. Kurssilla käytiin myös kompassin käyttöä sekä radiopuhelinliikenne viestintää. Itseasiassa itse koin tuon radiopuhelin asian vaikeimmaksi sillä heillä on oma ns. kieli mikä ei sitten millään tuntunut iskostuvan puupäähän. Toisena päivänä onneksi sekin tuntui jo paremmalta.

Koiraharrastajan näkökulmasta itse koirista oli liian vähän mutta kurssi itsessään antoi paljon tietoa mitä siellä kentällä oikein tehdään. Mehän opettelemme niissä omissa koiratreeneissä tietenkin niitä koirajuttuja mutta olisin kyllä toivonut näkeväni myös oikean pelastuskoiran työskentelyä. Kurssin jälkeen kyllä tuli tunne että kenties sitä oikeasti voisi jos tuon Nempan saan hälykuntoon (mikä siis vaatii koiralta BH-kokeen lisäksi kaksi maastolajia hyväksyttyinä) niin mennä tosietsintöihin jos meidät vaan huolitaan. Kun jossain vaiheessa hieman käytiin läpi millainen pelastuskoiran tulisi olla niin heräsi vain kysymys että mistä niitä täydellisiä koiria saa. Pelastuskoiran kun pitäisi olla rohkea, sosiaalinen ja jos oikein ymmärsin niin sekä koirille että ihmisille, riittävästi toimintakykyä, hyvä hermorakenne, hyvä kunto. No eipä Nemo nyt varmaan ihan luuseri ole kun kerta raunio-A:n ja -B:n on saanut suoritettua mutta kun ohjaajana on pikkuperfektionisti niin hmm... Ei vaan kyllä Nemosta varmaan voisi ollakin tositoimiin mutta sitten täytyisi tunnustaa ne koiran heikkoudet ja samalla myös ohjaajan heikkoudet ja valita "tehtäviä" sen mukaan. Ja tulevaisuudessahan mulla tietty on kaksi koiraa joista valita tai jopa vuorotella... huh huh nyt on hellitettävä hieman. Katsotaan nyt kuitenkin miten ne pelastuskoirakokeet menee ja mietitään sitten jos on mietittävää. Mutta hienoa että on vapaaehtoisia jotka haluavat oikeasti auttaa lähimmäisiään.

Tokihan toimintaan voisi mennä ilman koiraa mutta taidan vielä hieman katsella ja kuulostella asioita. Tosiaan tämän viikonlopun kurssi nimenomaan painottuikin siihen kuinka ihmiset järjestäytyneesti etsivät eri tavoilla kadonnutta. Aivan mahtava kurssi ja kiitos Hämeenlinnalaiset. Melkein voisin muuttaa sinne asumaan. Oli mahtava nähdä kuinka homma toimii kun kaikki on siinä täysillä mukana. Se vie mukanaan, aivan varmasti tuolla porukalla. Kiittäen Niina.  

Ps. Sen verran innostuin että jo Miikaa kosiskelin mulle tulevaisuuden kartan ja kompassin lukijaksi... koira ja ohjaaja kun sellaisen kuitenkin tarvii ;)

27.1.2009 HEI ME HIIHDETÄÄN

Mitä tapahtuu kun yksi immeinen ja kaksi koiraa menee hiihtämään... Kaksi ensimmäistä kilometriä on yhtä hel... mutta sitten homma jo sujuu. Tosin saldona myös yksi rikkinäinen takki ja yksi kaatuminen ja noilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ollaan siis parina iltana käyty poikien kanssa hiihtämässä. Mahtaa olla hauska näky kun kaksi kettua hilluu flexissä ja hullu omistaja perässä. Onneksi muita hiihtäjiä ei noilla mestoilla ole paljoa näkynyt joten tänäänkin pojat saivat juosta osan matkasta ihan vapaana ja Nova miltei koko matkan. Kaikenkaikkiaan ollaan hiihdetty n. 6-7 km per ilta ja hyvin uni on maistunut lenkin jälkeen pojille. Harmi vaan kun tällä viikolla en ehdi enää ladulle mutta toivotaan että lunta riittää vielä ensi viikollekin. Viikonloppuna olisi ollut kiva lähteä retkieväiden kera luontoon mutta nyt onkin muuta tiedossa. Siitä sitten lisää myöhemmin. Sen verran voin paljastaa että koirat eivät pääse mukaan vaan Miika saa pitää heistä huolta.

25.1.2009 ELÄINLÄÄKÄRISSÄ JA TOTTISTELUA

Ensinnäkin kirjoitan "tarinaa" jo toistamiseen joten karsittuna tällä kertaa. ;) Kone nimittäin kosahti kesken kirjoittamisen ja kaikki kirjoitettu tietenkin hävisi. Viikon aikana ollaan TOKOiltu kahteen otteeseen porukalla. Viime sunnuntaina Ojangossa Pipsan ja Susannan kanssa. Otin hyvällä menestyksellä molempien kanssa myös telineet. Nemon kanssa ilman apuja kaikki muut paitsi pöydät ja Novan kanssa silleen miten ne nyt kirpun kanssa voi ottaa. Hyvin kuitenkin kirppukin ne jo osaa joten tästä on hyvä jatkaa. Tikapuut menivät jo viime kertaa reippaammin. TOKO puolella molemmat pojat pääsivät omankaltaisen seuran kanssa paikalla makuuseen ja hienosti Novakin pysyi. Nemoa kovasti kiinnosti viereisellä kentällä flyballia treenaava koira mutta onneksi tyytyi vain katseluun. Kovasti kyllä pää kääntyili pallon perään. Ruutu Nemon kanssa ei mennyt ihan nappiin mutta muutaman toiston jälkeen saimme hyvän suorituksen. Kokeilin Nemon kanssa myös PK-puolen hyppyestettä ja hyvin Nemo sen yli hyppäsi vaikka olin varma ettei pääse edes sen yli ;) Kolmannella kerralla hieman taisivat jalat osua esteeseen mutta hyvin vähän. Pipsan mielestä hyppytekniikka oli ihan ok kun pyysin katsomaan sivusta. Susanna kuitenkin innostui antamaan meille oikein henkilökohtaista hyppytreeniä Nemon kanssa ja tulevaisuudessa opetan Nemoa hyppäämään. Kiitti Susanna. Nemo nimittäin ei ole mikään ponnistamisen mestari.

Tiistaina TOKOiltiin Pauliinan ja Ninan kanssa. Ennen muiden tuloa ehdin tekemään Nemon kanssa kivaa ruutua frisbeepalkan kanssa ja Nemo oikein innostui taas touhusta. Tein myös Novan kanssa pari ruutua vaikkei kirppu vielä tiedä koko asiasta mitään. Nemon kanssa muuten otin kontaktia, seuraamista ja VOI-luoksetuloa. Tytöt myös hiplasivat Nemoa pyynnöstäni. Novan kanssa otin seuraamista auton ympäri jotta koira ei alkaisi liikaa irtoamaan ja paikalla oloa kun muut touhuaa lähellä. Hyvin Nova pysyi paikoillaan.

Keskiviikkona oli Novalla ja tietty itsellänikin jännä päivä. Nova nimittäin lonkka-ja kyynärkuvattiin sekä myös silmät tarkistettiin. Hienosti Nova antoi lääkärin tutkia silmät. Ei tainnut kertaakaan edes yrittää väistää tms. Sekä silmät että kintut olivat terveet joten jäämme odottamaan kennelliiton lopullista tuomiota. Novan vasen lonkka oli aavistuksen löysempi tms. mutta lääkäri tykkäsi että terve on ja koiraa ei moinen tule koskaan häiritsemään. Nova ei millään meinannut vaipua "uneen" vaan koitti monta kertaa nousta ylös. Lääkäri meinasi jo tuikata uutta pistosta mutta onneksi Nova luovutti. Kun lääkäri antoi herätteen nousi Nova kohtuu nopeasti ylös ja ihan itse käveli pois lääkäristä. Tosin kuin humalainen. Nemohan aikoinaan kannettiin vielä kotipihaltakin kotiin ja vasta kuuden tunnin jälkeen oli normaali. Nemo oli sillä aikaa naapurissa siis eläinlääkärin naapurissa eli siis Katilla ja Sohvilla "hoidossa". Hyvää tekee Nemolle olla jossain muualla ja heillä varsinkin kun siellä on mukavia poikia rapsuttamassa Nemoa. Nemo oli kuin kotonaan eikä välittänyt pojista muussa kuin asian positiivisessa mielessä. Myös naapurin Pauliina oli tullut Nemoa tapaamaan ja pienen komennuksen jälkeen Pauliina ja Nemo olivat kavereita. Pauliinalla oli ollut juuri uunista tullut sämpyläpussi kädessä ja Nemon oli pitänyt murahtaa. Nyt en muista oliko murahtanut Pauliinalle vaiko Sohville joka mahdollisesti oli myös apajille tulossa... Kati oli kuitenkin kieltänyt Nemoa ja sen jälkeen olikin mennyt kivasti. Oikein hyvä että Nemo saa kivoja kokemuksia lapsista.

Torstaina kävimme raunioradalla aamusta Marikan ja Ninan kanssa. Hulluja on monia ;) Illan treenit kun tuppasivat jäämään töiden takia väliin niin olihan sitä jotain keksittävä. Nemolle otin yhden löydön eli Nina kiipesi tornin ekaan kerrokseen ja minä tukin niin hyvin kuin pystyin rappuset ettei Nemo vaan kiipeisi ylös. Kun Nemo sai hajun Ninasta alkoi tämä hienosti haukkumaan ylöspäin ja kun tajusi missä Nina on koissu hyppäsi esteen yli ja kiipesi Ninan luokse. Se siitä hienosta esteestä. Onneksi Nemo osasi tulla hienosti rappuset myös alas.

Nova pääsi kahteen otteeseen treenaamaan. Ensin Marikan kanssa ja sitten Ninan kanssa. Novan treenit lähinnä olivat umppari-ilmaisua ja hienosti kirppu selvitti ongelmat vaikka yhden kerran kävi tuulettumassa muualla ja palasi ns. vaikean piilon (roskis ja kansi kiinni) luokse ja alkoi hienosti haukkumaan. Nova selvästi koittaa päästä niin lähelle maalimiestä kuin mahdollista mikä on minusta hyvä asia ja koira selvästi itsenäisesti myös alkoi haukkumaan kun tunkeutuminen ei onnistunut. Tulevaisuudessa jatkamme samaa linjaa ja täytyy vielä muistaa että vain yksi maalimies kerrallaan jottei Nova käy vaihtamassa ns. helpompaan jos kohdalle osuu vaikea piilo.

Viikonloppuna oltiinkin mummolassa pitkästä aikaa ja pojat ovat nyt niin poikki että luulin heitä jo kipeiksi. Käytiin porukalla hiihtämässä jäällä siis jopa mummo 80-v. jolle siis tehtiin samalla myös latu että voi sitten hiihtää aina kun haluaa. Pojat saivat juosta vapaana jäällä ja mikäs siellä kun ketään ei ollut näkyvissä. Tehtiin Miikan kanssa pojille myös hieman etsintätreeniä eli sunnnuntain aamuruoan pojat saivat kun löysivät Miikan pannuhuoneesta (ovi ihan vähän raollaan). Nemo teki hienoa työtä ja haukkui Miikan hienosti. Nova oli hieman hukassa tosin etsi kyllä mutta ei varmaan ihan tiennyt mitä. Miika kuitenkin löytyi hienosti kun muutaman kerran sanoi HAE ja näytti suuntaa. Myös Novan ilmaisu oli hyvä. Päivällä ulkona tehtiin Nemolle mummon kanssa yksi etsintä ja Miikan kanssa molemmille pojille kaksi löytöä. Nemo haukkui Miikan selvästi paremmin umpipiilossa ja Novalla ei tainnut olla merkitystä onko umpipiilo vai ei. Novalle täytyisi alkaa kehittämään haukun kestoa pikku hiljaa.

Nyt pojat makaavat täällä raatoina ja näkevät unia niin että jalat vispaa ja välillä ulistaan. Ai niin ja Novan simät on ihan kunnossa. Kotihoito auttoi hienosti ja jos palaa niin saimme kivan vinkin lääkäriltä. Ja tarvittaessa pelkkä soitto riittää. 

17.1.2009 SITÄ SUN TÄTÄ

Tiistaina TOKOiltiin pienellä porukalla. Hyvä kun edes ehdin treeneihin sillä viivyin normaalin 1,5 tunnin sijasta kampaajalla 2,5 tuntia! Mitään sen kummempaa ei tähän pärstään tehty mutta kampaaja taisi olla uraansa aloitteleva kun sen verran kokemattoman näköiset olivat työvälineiden pito-otteet. Kun kello läheni viittä ja puoli kuudeksi oli sovittu TOKOilua miltei 30 km:n päähän ja koirat siis vielä kotona sanoin kampaajalle ettei hiuksia tarvitse sen kummempaa laittaa siis vahaa, lakkaa jne. Mutta kyllä se niin menee että harva kampaaja varmaan haluaa jättää työtään ns. kesken ja olla näkemättä työn lopputulosta eli hiukset laitettuna. Näin kävi nytkin ja likka kysyi vienosti että saako kuitenkin laittaa niin mitäpä siihen muuta kuin että laita vaan ja Pipsalle viestiä että tullaan mutta myöhässä ;) No mutta tätä kirjoittaessa viisi päivää myöhemmin olen iloinen että satuin juuri tuolle tytölle sillä tykkään kyllä leikatusta hiusmallista. Eli kiitti kampaaja ja nähdään varmasti uudestaan ajan kanssa.

Mutta tokoiluun siis. Nemon pissattaminen ja kakattaminen siis jäi (tyhmä minä) ja homma tyssäsi heti. Nemo haisteli hajuja kovasti maasta ja kun koitin lähettää ruutuun haisteli ruutumerkkejä ja oli kuin ei tietäisi mitä tehdään. Nemo oli muutenkin outo ja koira autoon. Nova heti perään ja otin Novan kanssa vähän seuraamista, luoksetuloa jossa kaverin koira paikalla makuussa, sekä paikalla makuuta jossa kaveri kutsuu koiraansa luokseen.
Otettiin myös Mustin kanssa kanssa pikku ryhmäpaikalla makuu. Kaikki muut menivät hienosti mutta Nova ei oikein kestä paikalla makuuta jos joku muu liikkuu eli treenausta vaan. No joo eipä tuota ole edes treenattu aiemmin ;)

Novan jälkeen tottelematon Nemo jonka kanssa kävin tienlaidalla kävelemässä ennen liikkeitä. Kakkahätähän tuolla oli ja tarpeensa tehtyään oli kuin toinen koira. Ruutu nappiin tosin en tehnyt liikettä loppuun asti. Nemon kanssa otettiin vähän seuraamista, kontaktia yleensä ja paikalla makuu Javan kanssa. Ihan pienet kivat pikatreenit jossa enemmän tarkoituksena herätellä koiraa hommiin tauon jälkeen. Treenien jälkeen vielä palauttavalle lenkille Katin ja Sohvin kanssa.

Torstaina olikin oikein puuhapäivä poikien kanssa. Mentiin Ninan kanssa säätä uhmaten Ojankoon tekemään telineitä ja vähän tottista. Nemolla ja Novalla oli intopiukeena kun saavuimme Ojankoon. Nemo itki ilosta jo liikennevalojen jälkeen koko matkan. Ja eipä voi moittia Novankaan intoa.
Novakin oli sata lasissa mukana koko ajan ellei enemmänkin.

Nemon telineet menivät moitteettomasti lukuunottamatta ekojen tikapuiden itsenäistä alastuloa ja pöytiä. Nemo tosiaan hyppäsi ekalla kerralla itsenäisesti tikapuilta alas ja kun teen toista kertaa sattuu Nina juuri tulemaan autolla kentälle ja Nemon katse kohdistuu pimeässä näkyviin autonvaloihin ja tippuu mahalleen tikapuille. Mahtoi sattua ainakin minusta näytti kamalalta tosin Nemo ei ollut moksiskaan. Koitti nousta ylös mutta Nemo ei ole notkeuden mestari ja mikään paikaltaan ponnistaja joten pienen odottelun jälkeen nostin koiran maahan ja kokeiltiin uudestaan. Ei ongelmaa. Ja jälleen totean ettei Nemon pehmeys näy onneksi näissä asioissa ;) Ei todellakaan näy ;) Kaikki muut telineet jopa hyppykin meni hyvin mutta pöydissä ahnehdin liikaa ja ne tehtiin sitten ekan kokeilun jälkeen auttamisen kanssa. Koira ei tosin tainnut ehtiä tekemään virhettä kun keskeytin aikeet jos oli menossa väärälle pöydälle tms.

Novan telineet meni ihan kivasti. Putki Ninan avustuksella niin että Nina palkkaa koiraa toisessa päässä. Meni hyvin. Pituushyppy niin että Nina hillui frisbeen kanssa toisella puolella. Meni hyvin ja vielä lyhyellä matkalla. Tynnyrisilta namiavustuksella itsenäisesti meni hyvin. Keinu ja Nina syöttää meni hyvin. Otin muutaman pöydälle lähetyksen ja lopuksi ekaa kertaa tikapuut. Koitti sivuuttaa niitä sujuvasti parilla ekalla kerralla ja kun meni hyppäsi heti alussa sivulle maahan. Ryynimakkaran avustuksella meni varovasti ja hitaasti koko tikapuut. Hyvä Nova.

Tottisosastolla otettiin yhden henkilön ja koiran henkilöryhmää. Meni kivasti. Muuten vain pientä seurausta ja muutaman kerran hyppynoutoa. Nemo kuumeni taas kapulasta niin että miltei koko koira hytkyi ja vispasi. Ei kuitenkaan karannut mikä on hyvä. Ja noudot olivat tosi hienoja. Kerran autoin hieman vartalolla paluuta kun kapula meni auttamattoman vinoon.

Novan kanssa koitin ottaa seuraamista, paikalla oloa ja luoksetuloa. Mikään ei oikein mennyt nappiin kun koira oli kuin hyrrä. Java kiinnosti myös tuhottoman paljon ja Ninan lelu Javalle. Pisti jälleen miettimään olisiko jo aika siirtyä Novan kanssa lelupalkkaan kun se kerta näyttää olevan IN.
Tosin silloin myös tarkkuus TODELLA kärsii. Hmmm... mietitään asiaa.

Lopussa lenkille Novan Ja Echon kanssa ekaa kertaa. Kaksi ADHD- koiraa pärjäsivät hyvin vaikka alussa kävivät kierroksilla asian positiivisessa mielessä. Pieni keskeytys leikkeihin teki hyvää ja loppuaika oli muutakin kuin päättömästi juoksemista.

Nemo vuorostaan pääsi Javan kanssa hihnalenkille. Molemmat olivat kuin toista ei olisi ollenkaan tosin taisi kuonot kerran toisiaan koskettaa. Ei mitään sanomista. Täytyy ottaa joskus uusiksi tuolla kokoonpanolla.

Kotosalla jatkuu tunnarin harjoittelu ja täytyypä muistaa että ei mitään jumboherkkua Nemolle siinä. Meiltä jäi yhtenä päivänä pihviä ja se sai Nemon niin sekaisin että kunhan vaan juoksi kapuloille ja otti jonkun suuhun. Ekalla kerralla en tajunnut korjata asiaa heti vaan ehti palauttamaan väärän. Ei palkkaa kuitenkaan. Uusi käsky ja tulihan se oikea. Toisella kerralla sama mutta reagoin heti kiellolla. Tämä auttoi ja kaikki seuraavat menivät hyvin. Oikein näki että koira taas keskittyi asiaan eikä vain saamaansa herkkuun. Novan kanssa seuraillaan kotipihalla ja sisällä sekä jättöliikkeitä aina välillä harjoitellaan.

Novalla on muutamana päivänä ollut hieman punaiset silmät. Alkava silmätulehdus kait tai sitten tuuli tehnyt tehtävänsä. Ostin apteekista natriumjotakin ja sillä huuhdotaan sitten kolme kertaa ainakin päivässä silmät. Ihan kuin siinä olisi haava tai jotain niin muutaman kerran olen putsannut myös lopuksi pumpulilapulla jossa on laimennettua puhdistusainetta. Nova alistuu kohtaloonsa ihan kivasti vaikka alkuun aina rimpuilee vastaan. Toisaalta hyvä harjoitus tuokin sillä ensi viikolla kirppu menee lonkka-, kyynärkuvauksiin ja samalla katsotaan myös silmät.
Ja siellä sitten tohtori antaa varmaan lääkettä jos silmät eivät ole parantuneet kotikonstein.

11.1.2009 ARKI ON ALKANUT

Eli plääh. Olisihan tuota lomaa voinut jatkaa loputtomiin tosin kaipa se jossain vaiheessa olisi alkanut tympäisemään. Jaahas mitäs meille... Yhtenä metsälenkkikertana Nova teki jonkun löydön ja luonnollisesti Nemo otti sen itselleen ja kyseessä olikin jokin syötävä aarre. Novakin sai siitä syötyä palasia ja alkuun luulin kyseessä olevan raketin jämä tms. (tosin ihmettelin kyllä että mitä ne sitä söisivät) sillä näin että on värikäs ja samalla myös osittain palanut. Nemo söi herkkua innolla ja ei tietenkään antanut kiinni eikä luovuttanut aarrettaan kissa hiiri-leikin saattelemana joten vaihdoin taktiikkaa hyvä poika hieno poika-jutusteluun jolloin Nemo luotti minuun ja päästi lähelleen. Kun olin lähietäisyydellä heitin maahan herkkuja ja toivoin Nemon alkavan niitä syömään ja samalla saisin sen aarteen napattua itselleni. Näin kävikin ja sain selville mitä pojat söivät niin nautinnolla. Sinappiputelihan se ja ilmeisesti notskimakkarat paistanut tyyppi oli heittänyt sen hiillokseen mutta putellipa ei ollut ehtinyt palamaan ja pojille jäi metsään kiva ateria. Ajattelin muovin tulevan kyllä oksennuksena ulos ja niin kävikin joskus neljän tunnin päästä ateriasta ja molemmat pojat oksensivat isoja muovinpaloja takapihalle. Onneksi näin sillä tiedä mitä olisi voinut saada aikaan koiran suolistossa. Ja palat olivat aika isoja joten tiukkaa olisi toista kautta tehnyt ellei vähän olisi muuttanut muotoaan pehmeämmäksi.

Katin ja Sohvin kanssa ollaan käyty pariin otteeseen kiusaamassa poikia. Sohvilla on juoksut juuri päällä tai kenties juuri loppumaisillaan ja hihnalenkkejä ollaan tehty parinakin kertana. Ensimmäisellä kerralla Nova tuntui paljon innokkaammalta Sohvin pyllyn haistelijalta kuin Nemo ja itseasiassa toisella kerralla ei kumpikaan pojista oikein ollut kiinnostunut "sillai" Sohvista. Olisin luullut paljon kovempaa vetämistä hihnassa mutta meillähän olikin ihan kivaa. Novaa sai muutamaan otteeseen kiskoa perässään mutta kun ymmärsi ettei Sohviin ollut mahkuja lopetti intoilun. Ja kukapa muukaan on paras poikien kouluttaja kuin Sohvi joka kyllä piti puolen pyllystään ja jos liian lähelle Nova uskaltautui tuli sanomista. Tänään käytiinkin myös oikein kunnon koira-ihmisvilinäkävelyllä kun taivalsimme Pakilassa missä tuntui olevan koko pk-seutu liikkeellä. Hienoja koiraohituksia ja ihmisohituksia ja Novakin alkaa jo ohitukset osaamaan. Ei enää niin paljoa vedä vastaantulevan koiran suuntaan. Munkki-kahvithan sitä palkaksi urotyöstä piti käydä syömässä ja juomassa ja pojatkin saivat osansa.

Matkan varrella käytin Novaa ihan vähän aikaa koirapuistossa ja hyvin kirppu sinne sulautui. Tosin korvat hävisivät jonkun ihanan tyttökoiran myötä. Nähtiin puistossa myös yksi tollerikin ja Mila taisi olla nimi. Kennelnimi Reponi. Yksi ärsyttävä pikkukoiranomistajakin nähtiin ja alkuun luulin miehen kehuvan koiraansa kun puheli isoon ääneen jotain välittämisestä jne. Luulin miehen kehuvan omaa koiraansa hienosta käyttäytymisestä ohitustilanteessa mutta kun mies jossain vaiheessa oli menossa meidän ohitse ja taas puheli isoon ääneen että ei välitä tai kiinnosta tms. ja samaan aikaan päästi flexissä olevaa koiraansa meitä päin Kati onneksi avasi suunsa ja sanoi nätisti ettemme halua treffailla hihnassa. Mies todellakin puhui koiralleen kuin ihmiselle ja siis puhui meistä koiralleen kun me emme välittäneet heistä. Ilmeisesti hän olisi halunut että olisimme siinä neljän koiran kanssa ottaneet hihnasulkeiset. Wau..

Johanna ja Luna kävivät meitä ilahduttamassa lauantaina ja pitkästä aikaa pojat pääsivät riehumaan Lunan kanssa. Kuvat kertovat ehkä enemmän tosin muutamaa kuvaa täytyy kyllä kommentoida.

Nemo nauttii

Nova ottaa selvää kuka Luna on

Ylpeä Nemo

Nova ja löytö?    

Nova meinasi kait syödä elukan mutta onneksi uskoi kieltoa

Ja oikeasti tuo tarina menee niin että Nova alkoi jossain vaiheessa haukkumaan hassusti. Sanoin Johannalle että mennään katsomaan. Nova siis haukkui koiranputkessa roikkuvaa hiirtä tai myyrää ja tarina ei kyllä kerro kuinka se on sinne joutunut. Ihan kuin elukka olisi muka lentänyt siihen ja seivästynyt itsekseen. Elukassa oli nimittäin verta joten pistohaava tms. siinä oli. Oliko Nova nirskassut sitä ja heittänyt sitä ilmaan niinkuin lelujaan ja sattumalta jäänyt roikkumaan tuohon kasviin vai oliko lintu sen napannut ja pudottanut ja osunut siihen vahingossa. Tätä tarina ei kerro mutta Novaa elukka kiinnosti kovasti. Kotonahan ihan tuossa meidän kulmilla Nova nappasi hiiren tai myyrän ja otus vingahti. Ajattelin olevan julmaa jos jätämme sen kitumaan ja annoin poikien seurata sitä. Molemmat olivat todella kiinnostuneita elukasta ja innoissaaan haistelivat sitä. Jossain vaiheessa kun Nemo todella nätisti ja rauhallisesti tutustui elukkaan haistelemalla lähietäisyydellä näin jotain hassua. Hiiri/myyrä nousi takajaloilleen ja rähähti Nemolle ja samantien lysähti maahan ja kuoli. Olisikohan se saanut sydärin? Hassu juttu mutta asiaan ja tässä siis lisää kuvia Lunan kanssa lenkkeilystä...

Nemo, Nova ja Luna

Nova                                                                Luna

Muuten aina silloin tällöin TOKOillaan poikien kanssa. Novan kanssa sitä sun tätä eli lähinnä seuraamista, jättöliikkeitä, damin noutamista ihan kotioloissa ja paikalla makuuta. Nemon kanssa TOKOn VOI liikkeitä. Ei kamalia treenipaineita kuitenkaan vielä. Novan kanssa muuten ajattelin josko uskaltaisi möllitokoon mutta se jää nähtäväksi. Siis ei tietenkään vielä mutta keväällä kenties. Myös muutamassa mätsärissä voisi Novan kanssa käydä hakemassa kokemusta.

3.1.2009 LOMAILUA JA OLEILUA

Viime kirjoituksesta onkin vierätänyt pieni tovi. Ollaan oltu lomalla koko poppoo ja sen myötä ihan jossain muualla kuin kotona. Loma aloitettiin Kuopiosta jossa päästiinkin nauttimaan lumesta hieman Vantaata enemmän sekä Ellenin taivaallisista herkuista. Jokusen päivän jälkeen jatkettiin sieltä matkaa joulun viettoon mummolaan.

Joulu vierähtikin nopeasti sukulaisten kanssa touhutessa. Syötiin hyvin ja pelattiin erilaisia pelejä yömyöhään asti. Tällä kertaa pojat pääsivät serkun koikkerin Liian kanssa ihan niinkuin vapaalenkillekin ja oikein monta kertaa ja oikein hienosti pojat klaarasivat hieman "ujomman" Liian kanssa. Hienosti Liia kesti myös hieman liian innokkaan Novan iskuyritykset. Sisällä emme viitsineet kiusata Liiaa vaan pidimme aina vuorotellen Lukaa ja Liiaa ihmisten parissa alakerrassa ja vuoron perään vaihtelivat poikien kanssa yläkerran nukkumavuoroista. Kyseinen järjestely ei tuottanut pojillekaan ongelmia sillä ovat jo tottuneet vuorotteluun. Järjestely siis siksi koska äijiä ei parane laittaa samaan tilaan keskenään ja Liia on pienestä asti ollut muita koiria kohtaan hieman epävarma mutta iän tuoma varmuus on saanut neidin luottamaan itseensä enemmän. Nemo ainakin on jo pidemmältä ajalta Liialle tuttu ja hyvin koissu sulatti Nemon olemuksen mutta Nova olisi ehkä pidemmän päälle voinut olla liian kova pala ainakin ahtaissa sisätiloissa. Hyvin kuitenkin Nemo, Nova ja Liia pystyivät lenkillä olemaan kimpassa mutta sisällä ei viitsitty kauaa pitää kun Nova on vielä välillä niin rasittava ;)

Joulun jälkeen suuntasimme Luostolle. Meidän perheen vastaiskuna lamalle tuhlasimme ne viimeisetkin roposemme siellä ;=) Ei vaan...hauskaa oli ja sinne on palattava uudestaan. Mentäessä yövyimme Oulussa Scandic-hotellissa. Pojat olivat kuin kotonaan ja hissiäkin käytettiin ilman ongelmia sekä hotellin pyörivää/liikkuvaa ulko-ovea. Nemo taisi ehkä kerran haukahtaa yöllä ja siinä kaikki mitä meidän pojat sai melutasolla aikaan. Automatkat pojat nukkuivat autossa tyytyväisinä ja usein koitettiin pysähtyä vaikka vain hetkeksi jossain tienreunassa päästämässä poikia vapaana juoksemaan.

Luostossa yövyimme myös Scandic-hotellissa mutta ei ihan perinteisessä hotellihuoneessa. Yövyimme aivan iki-ihanassa kelomökissä johon kuului minikeittiö, sauna ja takka niin ja aamupala tottakai. Nova päätti ensimetreillä nostaa koipea sängyn päässä olevaan tyynyn kohtaan. Siis ihan selvä merkkaus sillä juuri olimme pojat pissattaneet ja kakattaneet. Nova ei kielloista huolimatta kamalasti asiaa enempää pohtinut ja itse kiiruhdin päiväpeittoa pois ottamaan ja pissakohtaa pesemään. Muutaman minuutin päästä siitä Nemo kurnuttaa Novaa joka oli tunkenut ilmeisesti kuononsa vahingossa lattialle jääneeseen luupussiin. Nemo on todella tarkka luista. Ajattelee periaatteella "mikä on minun on minun ja mikä on sinun on myös minun". No joo siis syödyt luut saa olla lattialla kenen nuuhkittavana vaan mutta uudet syömättömät niin niihin ei parane muiden kajota. Myssytyksestä seurauksena pienen pieni hankausjälki silmäluomessa jota tuskin näki enää parin tunnin päästä tapahtuneesta.

Alussa lapset ja pulkat hieman ihmetytti Nemoa mutta tottui miltei heti. Novan kanssa kokeilin myös hiihtämistä. Ensimmäinen kilometri meni todella hienosti mutta se kilometri takaisin oli helv... Nova riekkui milloin hihnassa, milloin sauvoissa ja suksiakin haukuttiin ja komennettiin. Lopetimme muiden takia siis uramme huipulla. Päivän-kahden päästä siitä saimme kuulla koiraladusta jota emme sitten tänä vuonna ehtineet kokeilla mutta seuraavalla kerralla taatusti menemme sinne. Olisin voinut hiihtää vuorotellen jomman kumman kanssa laduilla mutta en kehdannut koska "tavallisesti" koirat eivät ole toivottuja vieraita laduille ja jos Novakin olisi oikeasti osanut käyttäytyä niin miksi ei mutta en viitsinyt mennä ottamaan hullun akan ja vielä hullumman koiran mainetta. Laduilla tuli kyllä silloin tällöin koiria vastaan mutta he kulkivat niin hienosti vierellä. Tällöin kukaan ei edes varmaan viitsisi vaivautua huomauttamaan koirista mutta takuulla jos minä ja poukkoileva Nova oltaisiin menty niin kiroiluja oltaisiin saatu.

Luostolla törmättiin myös tolleri Nuppuun. Nuppu oli töissä siellä perheensä kanssa ilmeisesti suksia esittelemässä tms. ja siinä hän kadehdittavasti vapaana oleskeli. Pennusta asti tottunut hiihtokeskuselämään ja sen näki kyllä koirasta. Nova rakastui heti ja koitti iskeä typyä.

Miikan kanssa käytiin myös moottorikelkkasafarilla ja ajoa tuli yhteensä n. 60 km ja mittari näytti parhaimmillaan 110. Sakot ja kortti veks olisi ollut jos poliisi olisi meidät nähnyt. Oli kyllä mahtava safari ja oikein kiva opas meillä. Safariin kuului myös lounas ravintola Säpikkäässä pienessä kylässä nimeltä Suvanto. Suvannon kylä on ainoita Lapin sodan tuhoilta pelastuneita kyläpahasia jopa 1700-luvun alulta peräisin olevine rakennuksineen. Asukkaita taisi olla 35 jos en väärin muista.

Suosittelen paikkaa jos nimenomaan rauhaa haluaa. Ajattelin josko menisimme kesällä sinne uudestaan vaelluksien merkeissä mutta se jää nähtäväksi. Ai niin ja Nova yllätti myös kakkaamalla sisälle. Meidän sivuja kun lukee voisi oikeasti jo kohta luulla ettei koirapoloiset pääse edes pissalle ja kakalle mutta asiahan ei niin ole ;) Olin käyttänyt pojat pitkällä iltapissalla ennen nukkumaanmenoa ja arvatenkin kun uusia hajuja on paljon ja ihmeteltävää Nova ikäänkuin unohtaa tarpeensa. Aamulla poju istua tökötti lattialla kun vielä nukuimme ja päätin nousta ylös antamaan ruoan ja viedä koirat ulos. Virhe...ainakin antaa ruoka heti. Novalla ilmeisesti oli jo aikamoinen kakkahätä ja kun vielä ruoan annoin ja ison satsinkin vielä niin eipä poju jaksanut odottaa että laitan takin päälle ja kengät jalkaan vaan kyykkäsi hienosti eteiseen. Kun pääsimme ulos niin kakkasi vielä kolme kertaa että hätä oli siis todella suuri. Nova ei piippaile niinkuin Nemo. Nemo on siitä ihana että ilmoittaa aina ns. tietyllä itkulla kun on hätä. Luostollakin Nemo ilmeisesti söi lunta sen verran paljon että joutui herättämään minut viemään ulos joskus puolen yön aikaan. Novan hätä taitaa olla kovimmillaan silloin kun istua tuijottaa paikallaan. Hmm... Osa menee varmaan Novan iän piikkiin. Ainakin merkkaaminen sisällä. Kyllähän Nemokin kerran nuorena pojankloppina pissasi kaverin sohvanreunaan joskus reilun vuoden ikäisenä ja kerran koirapuistossa pissasi housunpunttiin. Murrosiän vaihduttua aikuisikään kaikki tuontyyppiset asiat jäivät. Ja muistan itsekin kun Nemo oli nuorempi niin tarpeet jäi siltäkin välillä tekemättä jos oli ihania tuoksuja. Eli normaalia poikakoiranelämää.

Uuden vuoden viettoon palasimme takaisin mummolaan ja ajoimmekin tai siis minä ajoin n. 12 h yhteensä. Kilometrejä tuli noin reilut 800. Siis yhteensuuntaan. Uusi vuosi vietettiin mummolassa Sarin, Sepon ja kummiflikka Saran (1v 3kk) kanssa. Hieman jänskäsin kuinka Nemo osaa olla Saran kanssa. Nemo on kyllä Saraa nähnyt mutta useimmiten rattaissa eli liikkumattomana ja vaarattomana. Jouluaatona Nemo sai Saraan jo hieman esimakua kun he kävivät mummolassa käymässä ja hienosti Nemo osasi olla. Ei murinoita eikä haukkumista vaan rennonoloista käyttäytymistä. Nyt uutena vuotena saimme nauttia Saran seurasta oikein vuorokauden ajan ja oikein hienosti Nemo osasi olla. Sara selvästi kiinnostaa Nemoa mutta kuitenkin hieman ehkä koittaa välttää tätä jos niin voi sanoa. Vaatteet ja lelut kyllä haisteltiin ja maisteltiin tarvittaessa. Hienosti pärjäsimme Saran kanssa vaikka ajattelin että Nemo parka on koko ajan huoneessa eristyksessä mutta toisin kävi. Tietysti koko ajan seurasin Nemoa ja Saraa ja välillä ihan tarkoituksella pidimme heidät erossa ettei koko aikaa tarvitsisi vahtia. Sarakin kun on vielä niin pieni ettei oikein tajua tai vaikka tajuaisi niin kokeilla täytyy kaikkea. Joskus alekorista olen Nemolle Saraa varten hommannut kuonokopankin jota silloin tällöin pidän koiralla jotta tottuisi siihen ja saisi siitä positiivisia mielikuvia. Nyt ei tullut kertaakaan edes mieleen että ottaisin sen käyttöön. Niin hienosti meillä meni ja tässä kohtaa voisi omistaja taas todeta että luota koiraan. Mutta haluan tehdä nämä asiat varman päälle ja oikein sillä kyse on kuitenkin pienestä lapsesta. Nova sen sijaan osaa olla lasten kanssa lunki ja pesee naamaa minkä ehtii. Kovasti Novakin oli kiinnostunut Sarasta. Novan uskalsi antaa olla Saran kanssa miltei kahden mutta kyllähän sitä kaikkea tuli siinä sivussa vahdittua... niin Saraa kuin koiriakin.

Uuden vuoden raketit on taas paukuteltu ja otin pojat ulos kauemmaksi kun Saralle tehtiin aikaisemmin oma pieni show. Nemo haukkui tyypilliseen tapaan ja riuhtoi hihnassa sen verran että sai itsensä pois valjaista ja lähti jahtaamaan raketteja. No siinä vaiheessa ei niitä enää ammuttu mutta Nemo haukkui pellolla vähän aikaa ja tuli sitten luokse nätisti. Nova oli ihmeissään koko touhusta ja haukahti myös raketteja muutaman kerran muodollisuuden vuoksi. Halusin kuitenkin nähdä kuinka Nova suhtautuu ilman Nemoa raketteihin ja Miika ampukin pari ja Nova oli ehkä ihmeissään mutta muuten ei reagoinut asiaan.

H-hetken ampumiset tehtiin niin että Nova oli takakontissa luiden kanssa ja Nemo takapenkillä luiden kanssa. Laitoin myös radion päälle hiljaiselle äänelle. Itse olin ulkopuolella ja syötin ikkunanraosta makkaranpaloja Nemolle. Emme viitsineet olla sisällä kun Sara nukkui ja halusin kuitenkin olla molempien kanssa jotta näkisin reaktiot. Nemo haukkui raketteja aina välillä mutta söi makkaraa innolla. Nova katseli tyynenä ikkunasta mitä tapahtuu. Jossain vaiheessa menin Nemon kanssa takapenkille ja otin Nemoa kiinni jotta ei liikkuisi ja samalla haukkuisi. Liekö viisas liike sillä Nemo rauhoittui selvästi ja tyytyi katselemaan raketteja. Silitin välillä rinnasta ja kehuin kun oli rauhallisen näköinen. Kun show oli ohi päästin Novan vapaana ulos ja jäimme nauttimaan kuohuviiniä ja pojat luita siihen pihalle. Nemo pidin hihnassa varmuuden varalta jos siis olisi lähtenyt niitä vielä pellolle jahtaamaan mutta Nemokin oli rauhallinen ja tyytyväisenä nautti luitaan. Kävin vielä tuon jälkeen Nemon kanssa pienellä pissalenkillä ja sielläkin Nemo oli oikein rauhallinen ja ei vetänyt hihnassa. Ei läähättänyt vaan oli lunki. Aikaisempina vuosina kun Nemo on tavallaan saanut vapaasti niitä raketteja haukkua on koissu mielestäni hieman niiden jälkeenkin läähättänyt ja ollut rauhattomampi mutta nyt sitä vaihetta ei ollut ollenkaan. Selvästi tuo koiran pitäminen tiukasti kiinni oli hyvä ratkaisu tässä kohtaa. Tosin en mene suosittelemaan sitä kyllä muille. Jos koira oikeasti pelkäisi voisi teolla olla huonompi lopputulos. Nemoa se selvästi rauhoitti ja taidan tehdä niin ensi vuonnakin.

Kotiin saavuttuamme sota vielä jatkui eli rakettien pauketta kuului miltei koko ajan. Kumpikaan pojista ei kuullut edes pauketta vaan haistelivat omia hajujaan ja kulkivat rentoina. Lomalla on ulkoilutettu myös kameraa ahkerasti joten kuvia löytyy täältä.

Niin ja täytyypä mainita että pojat tekivät löydön mummolan metsässä. Löydettiin verijälki tai siis pojat ja päästimme koirat sitä seuraamaan. Löysimmekin supikoiran luolaston ja ampumapaikan jossa metsästäjä tai ties vaikka koira on sen hampaisiinsa saanut. Matkalla mummolaan löysimme myös kyseisen elukan roikkumasta puusta??? Syytä emme keksineet mutta toivottavasti ampuja hakee sen myös sieltä pois kun kerta sinne oli sen jättänytkin. Nemoa ja Novaa elukka alkuun ihmetytti ja haukutti mutta kun elukka tuli tutustuksi ei se enempää kiinnostanut. Nova tarrasi jopa hännästä kiinni ja oli nuolemassa sitä mutta Nemo tyytyi vain katseluun haistelun jälkeen.