Kaupan vaki harrastaa





Tärkeintä on yhdessäolo

Hikipisarat kiiltävät otsalla, hengitys on kiivasta ja kasvoilla on tiukka ilme. Kuuluu tasaisia mätkäyksiä, kun pallo osuu vuoroin pelaajan mailaan, vuoroin seinään Stockmannin Pitäjänmäen squash-hallissa.

Helsingin tavaratalon kuudennessa kerroksessa harrastetaan varsin toisella tavalla. Pilkkopimeässä huoneessa istuu keskittynyt valokuvauksen harrastaja kehittämässä kuviaan fotokerhon edelliseltä kuvausretkeltä.

Stockmannin työntekijöiltä ei harrastusmahdollisuuksia puutu. Tarjolla on toimintaa kolmessatoista erilaisessa kerhossa. Pelkästään urheilukerhon alajaostojakin löytyy neljätoista. Jos ei tunne itseään urheilun ystäväksi, voi harrastaa kuorolaulua tai musiikkia , luoda taidetta taide- tai fotokerhossa, keskustella kirjallisuudesta, matkailla, kalastaa, kerätä postimerkkejä tai tehdä käsitöitä yhdessä toisten kanssa. Lisäksi on Kerho 16, eläkeläisten oma kerho, sekä vapaa-ajan mökkien hoitotoimikunnat.

Tuskinpa arvasi Karl Stockmann vuonna 1908 perustaessaan Gymnastikförening Stockmannia miten pitkän iän kerho saavuttaa. GFS on Suomen vanhin työpaikkaurheiluseura. Sen aikaiset suosikkilajit luistelu ja voimistelu ovat menettäneet ykkössijansa erilaisille palloilulajeille sekä golfille, vatsatanssille ja petanquelle.

Perusajatukset eivät ole muuttuneet vuosienkaan varrella, tärkeintä on yhdessäolo ja työtovereihin tutustuminen, ei niinkään voitto tai kilpailu. Toki kilpaillaankin, leikkimielellä ja puulaakihengessä, joko oman talon sisäisissä turnauksissa, toisia Stockmannin taloja tai ulkopuolisia haastajia vastaan.

Urheilutilat sijaitsevat Stockmannin Pitäjänmäen tiloissa. Työntekijöiden käytössä on kaksi squash-kenttää, kuntosali, uima-allas ja saunat. Työnantaja tukee kerhojen toimintaa antamalla tilat käyttöön, huolehtimalla laitteiden ja tilojen huollosta, ja avustamalla kerhojen toimintaa rahallisesti.

Kerhot kustantavat matkansa ja varusteensa itse, kuittia vastaan rahat saa seuralta takaisin. Kerho esittelee toiminnastaan kirjallisen budjetin henkilöstölautakunnalle, joka korvaa osan menoista. Korvausmäärät vaihtelevat 60-85 prosentin välillä. Kerholaisilla, joilla on paljon kuluja, kuten turnausmatkoja ja kenttävuokria, omavastuu on suurempi kuin esimerkiksi jalkapalloilijoilla, jotka pelaavat yhdessä vain kilpailuotteluita.

Squashin pelaaja maksaa urheiluseuran jäsenmaksun, 25 markkaa vuodessa ja sen lisäksi 40 markkaa kuukaudessa kenttävuokraa, joka oikeuttaa kahden pelaajan puolen tunnin peliin kerran viikossa. Vuokra peritään varausten varmistamiseksi, jotta turhilta peruutuksilta vältyttäisiin.

Kuntosalin käyttö on ilmaista seuran jäsenmaksua lukuunottamatta. Sali on ahkerassa käytössä, suuri osa käyttäjistä käy vakituisesti 2-4 kertaa viikossa.

Varastokonttoristi Irmeli PalŽn Pitäjämäen MaSi-toimistosta on tyytyväinen talon urheilutarjontaan. Irmeli kuntoilee salilla kolme kertaa viikossa, pulahtaa altaaseen satunnaisesti ja harrastaa vatsatanssia kerran viikossa. Urheilu on tärkeä osa myös Juha Elon elämää. Hän työskentelee urheilutarvikkeiden osto-osastolla ja käy kuntosalilla säännöllisesti neljästi viikossa.

Urheiluseuran rahastonhoitajana toimii Hans Rosenberg. Hasse on ollut kerhon jäsenenä vuodesta 1952, jolloin hän harrasti hiihtoa, suunnistusta ja soutua. Soudussa hän joutui virkansa puolesta varsin ei-pidettyyn asemaan, pienen kokonsa takia Hasse huusi tahtia soutajille. 50-luvulla, kun muuta vapaa-ajan toimintaa ei ollut paljoa tarjolla, oli kerhotoimintakin huomattavasti vilkkaampaa. Vaikka on näinkin iso talo, kerhon vetäjiä ja hallituksen edustajia on vaikea löytää, kun kaikilla on niin paljon omia harrastuksia, toteaa Hasse hieman surullisena.

Stockmannin Fotokerho on toiminut yli neljäkymmentä vuotta. Kerho perustettiin helpottamaan pula-ajan laite- ja materiaalipulaa. Työnantajan avustuksella kerho pystyi hankkimaan materiaalia, musta-valko- suurennuskoneen ja perustamaan laboratorion.

Harrastuksen yleistyessä kerho on keskittynyt enemmän kuvaamiseen järjestämällä pari kertaa vuodessa kuvausretkiä ja kuvienkatseluiltoja. Retket ovat päivän pituisia, tarvittaessa työnantaja lainaa autoa, muut kustannukset jokainen hoitaa itse.

Fotokerholla on käytössään Helsingin tavaratalossa oma pimiö, jossa on mustavalkokuvien suurennuskone ja Ciba-systeemin laitteet diasta väripaperikuvien tekemiseen.

Kuvausaiheita ei rajata. Tarkoituksena on ottaa hyviä kuvia elävästä elämästä. Jokainen kehittää kuvansa joko kerhon pimiössä tai kaupallisessa laboratoriossa, myöhemmin kuvat kootaan näyttelyyn Stockmannin tiloihin. Näyttelykustannuksiin, kuten kehitys- ja kehystysmateriaaleihin, kerho voi anoa avustusta henkilöstölautakunnalta.

Pimiön käyttömaksu on 20 markkaa vuodessa, jäsenmaksuilla hankitaan kehitteitä yhteiseen käyttöön. Ajan voi varata omaan aikatauluun sopivaksi. Hyvä kerhohenki takaa, että aloittelevallekin laborantille löytyy oma neuvoja. Tulevaisuudessa on tarkoitus järjestää myös yhteistä opastusta mustavalko- ja värikuvien valmistuksessa.

Fotokerhon puheenjohtaja Aira Kuokkanen on iloinen työnantajan positiivisesta suhtautumisesta kerhon toimintaan. Sopivat näyttelytilat löytyvät toisinaan tavaratalon tiloista, jolloin myös asiakkailla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn.

Aira itse on ollut kerhon mukana kerhon toiminnassa viisitoista vuotta, eli koko Stockmannin uransa ajan. Jäsenmäärä on kaksitoista, ja se jakautuu melko tasan naisten ja miesten kesken. Keski-ikä alkaa olla melko korkea, joten uusia jäseniä kaivattaisiin mukaan.

lähteet: Patikkaretkistä yhteistoimintaan Stockmannin henkilöstölautakunta 70 vuotta -Haikonen, Valjakka, Mård, Arja Oras