Mikrotietokoneet radioamatööritoiminnassa (1997)

Tästä se kaikki mikrotouhu kerhossa alkoi 70-luvun lopulla...

Radioamatöörit ovat mikrotietokoneiden alkuajoista alkaen olleet niiden aktiivisia käyttäjiä. Jo ensimmäisiä, hyvinkin alkeellisia mikroja käytettiin mm. antennien ohjauksessa, sähkötyksen lähetyksessä ja vastaanotossa, yhteysetäisyyksien (lokaattorien) laskennassa sekä yhteyskirjanpidossa.

Tänä päivänä mikrotietokone on melkeinpä välttämätön apuväline radio- amatööriasemalla.

Yleisempiä sovelluksia ovat:

Yhteyskirjanpito (lokikirja)

Varsinkin erilaisissa kilpailuissa lokiohjelmalla on käsipeliä nopeampi suorittaa pistelasku, pitää kirjaa työskennellyistä asemista ja yhteysetäisyyksistä.

Antennien suuntaus

Yhteydenpito radioamatöörisatelliittien kautta vaatii, että antennit ovat suunnattuna satelliitin radan mukaisesti. Erilaiset julkisohjelmat näyttävät satelliitin kulkureitin ruudulla, ja antennit voidaan suunnata joko käsikäyttöisesti tai automaattisesti tietokone-ohjauksella.

VHF/UHF-alueella tapahtuvassa radioliikenteessä käytetään aseman paikantamiseksi ns. "lokaattoria", jonka perusteella saadaan laskettua vasta-aseman sijainti ja etäisyys, sekä oikea antennin suunta.

Sähkötyksen, radiokaukokirjoituksen ja muiden digitaalisten lähetelajien lähetys/vastaanotto

Nopeasti yleistyvät digitaaliset lähetelajit vaativat näytön ja näppäimistön, joidenka avulla yhteydet pidetään. Perinteisin lähetysmuoto, sähkötys, on myös mahdollista ilman sähkötysavainta kun mikrotietokone muuntaa näppäinpainallukset "morse-koodiksi".

Ennenmuinoin radiokaukokirjoitus vaati massiivisen kokoisia sähkömekaanisia "kaukokirjoittimia", jotka on jo 80-luvulla korvattu mikroprosessoripohjaisilla laitteilla, ja tänä päivänä pelkkä PC-tietokone liitettynä äänikortin kautta radiolähetin/vastaanottimeen riittää.

Myös FAX-tyyppinen kuvansiirto on yksi radioamatöörien käyttämä lähetelaji.

Nykyisin yleisin digitaalinen lähetyslaji lienee pakettiradio, joka on radioamatöörien edelleen kehittämä versio X.25:stä

Automaattiasemat

Radioamatöörit ovat rakentaneet käyttöönsä laajan radioteitse toimivan datasiirtoverkon, jossa mikrotietokoneohjatut asemat toimivat viestinvälittäjinä, "postilaatikoina". Myöskin nykyisissä radio- modeemeissa on usein sisäänrakennettu mikrotietokone viestinvälitys- ja postilaatikko-ominaisuuksineen.

Digitaaliset radioamatöörisatelliitit kuljettavat viestit edelleen maanpäällisistä postilaatikoista ympäri maapallon.

Internet

Internet-yhteys on nopeasti yleistynyt radioamatöörikäytössä. Tieto erilaisista radiokeleistä ja kilpailutapahtumista saadaan reaaliaikaisesti Internetin kautta.

Laitteistovaatimukset

Internetiä lukuunottamatta useimmat radioamatööriohjelmistot ovat hyvin kevyitä ja vanhemmatkin mikrot jaksavat hyvin pyöritellä antenneita ja vastaanottaa pakettiradioviestejä. Tänä päivänä IBM-PC yhteensopiva ovat yleisin käytössä oleva radioamatöörin tietokone, mutta myös vanhemmille koneille kuten Commodore 64:lle löytyy runsaasti julkisohjelmia.

Ohjelmistopankki

Suomessa toimii laaja radioamatöörien julkisohjelmakirjasto, joka on tavoitettavissa internetissä osoitteessa ftp://ftp.funet.fi/pub/ham/. Ohjelmia löytyy mm. PC, Amiga, Macintosh -mikrotietokoneille.

Radiokerhon mikrohistoriaa

silloisen HPY:n radiokerhon mikrotietokonelaitteisto 80-luvun puolivälissä oli:

Luxor ABC-80, 8 bittinen 4 MHz Zilog Z80 prosessori 16KB RAM, kasettiasema, 2*90KB 5 1/4" -levykeasema

Apple II, 8 bittinen 1 MHz MOS6502 prosessori 16KB RAM, 140KB 5 1/4" -levykeasema

(c) 24.6.2005