Historiaa

Harjula l. Venonharju mainitaan Janakkalan historian mukaan uudistilana 1784. Tilaa piti ns. Harjulan suku aina vuoteen 1903 saakka. Villehard Löyttyniemi osti Harjulan vuonna 1903 ja myi sen edelleen nykyisen isännän isoisälle Martille ja isoäidille Hiljalle vuonna 1926.

Vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla elettiin vielä omavaraistalouden aikaa. Martti teki puukäsityöt, suutarintyöt ja rakensi tilalle oman pajan vuonna 1939. Pajassa pystyttiin valmistamaan monenlaisia käyttöesineitä, ovenkahvoja, saranoita, nauloja ja raudoittamaan kärrynpyöriä. Muurattuun ahjoon puhalletaan ilmaa sivulta käsin pyöritettävällä keskipakopuhaltimella. Lokomon alasin lepää pölkyn päällä. Varustukseen kuuluvat myös mm. vasarat, pihdit, viilat, ruuvipenkki, porakone, jenkojentekovälineet, smirgeli, juotosvälineet, mittausvälineet, raaka-ainerautaa ja hiiltä. Pajalla kengitettiin hevoset ja kävipä naapuritilan seppäkin takomassa siellä.

Päärakennus tilalla oli pitkä ja kapea. Siinä oli yhdeksän huonetta. Mäellä oli lisäksi aitta, pakari (jossa leivinhuone), talli, navetta, pari pihalatoa ja makasiinrakennus. Sillan vieressä alhaalla oli sauna. Saman katon alle tehtiin mm. kuivuri. Makasiinin takana oli riihilato. Riihilato oli kolmiosainen latorakennus heinille. Heinät pudotettiin keskimmäisen osan eteen ja kaikki osat kannettiin täyteen. Riihilato purettiin ojan kaivamisen jälkeen vuonna 1955. Makasiinin puoleinen osa siirrettiin Peeletin mäen alapuolelle. Se on nykyisin ainoa jäljellä oleva rakennus Harjulan mäen 1920-ja 1930-lukujen vaihteen rakennuksista. Vuonna 1915 rakennettu Töyrylato on nykyisin Harjulassa pirtinpöytänä.


Isosetä Olavin piirros vuodelta 1928

Juhani Löyttyniemen piirtämä pohjapiirustus

Sodan jälkeen Harjulassa oli kaksi tiiliuunia, toinen 1940-luvun lopussa ja toinen 1950-luvun alussa. Ensimmäisen tiilet käytettiin uuteen navettarakennukseen 1950 ja toisen 1959 valmistuneeseen asuinrakennukseen. Samoihin aikoihin pellot salaojitettiin. Tilalla oli myös oma katon alle rakennettu kenttäsaha. Sahaa käytettiin viimeksi 1970-luvulla.

Vuodesta 1964 vuoden 1998 alkupuolelle Harjulaa viljelivät Eero ja Sirkka Löyttyniemi. Eero jatkoi Martin aloittamaa pellonraivausta. Eero rakensi tilanpitoaikanaan kaksi kuivuria (1966 ja 1992) ja kolme kalustovajaa. Maidontuotanto lopetettiin vuonna 1988, jonka jälkeen maatalouden tuotantosuuntana on ollut viljanviljely.


Paja ulkoa

Paja sisältä

Tiiliuuni 1950-luvulta

Vuoden 1998 maaliskuusta lähtien Harjulan tilaa ovat pitäneet Olli ja Raija Löyttyniemi. Uusi asuinrakennus valmistui vuoden 1999 tammikuussa. Tilan vuonna 1950 rakennettu pihasaunamökki ja vanhempi asuinrakennus korjattiin majoitus- ja kestipalvelukäyttöön vuosina 2001-2002. Paja kunnostettiin uudelleen käyttökuntoon vuonna 2004. Vanhan navetan parvesta tehtiin Kantrivintti v. 2006.