Jaksollinen järjestelmä
eli alkuainetaulukko


Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, alkuaineiden perusominaisuuksia, aukeaa uuteen ikkunaan.

Alkuainetaulukko, joka tunnetaan paremmin nimellä jaksollinen järjestelmä, on kemisteille tarpeellinen kemiallisen tiedon jäsentäjä. Se on innostanut myös fyysikoita tutkimaan aineen perimmäistä rakennetta. Jo itse taulukon olemassaolo herättää kysymyksen, miten on mahdollista, että alkuaineiden ominaisuuksissa esiintyy säännöllisyyttä, joka näyttää riipuvan atomien massasta ja miksi atomien massoissa esiintyy hyppäyksittäistä vaihtelua.

Jaksollisen järjestelmän synty

Venäläinen kemisti Dmitri Mendelejev (1834 - 1907) julkaisi vuonna 1869 taulukon, johon alkuaineet oli sijoitettu peräkkäin kasvavan atomimassansa mukaisesti. Jono oli katkaistu aina ennen alkalimetallia. Tällöin pystysarakkeisiin tulivat kemiallisesti toisiaan muistuttavat aineet. Hänen saksalainen kollegansa Lothar Meyer (1830 - 1895) oli päätynyt samantyyppiseen ratkaisuun Mendelejevistä tietämättä. Sen enempää Mendelejevin kuin Meyerinkaan taulukkoa ei tuohon aikaan pidetty tieteellisesti arvokkaana saavutuksena.

Mendelejev oli tehnyt taulukkonsa perusteella ennusteita alkuaineista, joita silloin hänen mukaansa ei vielä ollut löydetty. Näistä aineista ensimmäinen, eka-aluminium (nyk. gallium), löytyi vuonna 1875 ja toinen, ekaboori (nyk. skandium), vuonna 1875 sekä vielä kymmenkunta vuotta myöhemmin ekapii (nyk. germanium). Kun aineiden ominaisuudet lisäksi olivat jokseenkin Mendelejevin ennusteen mukaiset, sai hänen taulukkonsa runsaasti huomiota ja lopulta hyväksyttiin merkittäväksi tieteelliseksi saavutukseksi.

Jaksollisia järjestelmiä internetissä

Jaksollista järjestelmää kevyesti

Osaatko jaksollisen järjestelmän

Kemian hakupalveluita