Elämän ja kuoleman kiertokulku luomakunnassa ja syntiinlankeemus

Kirjoittanut Petteri Haipola  •  8. lokakuuta 2007

Esipuhe

Minulla on sellainen asenne Raamatun ilmoitusta kohtaan, että uskallan tutkia myös kristityille hankalia asioita sieltä ilman fanaattista tarvetta puolustaa perinteisiä käsityksiä oikeiksi. Uskallan kyseenalaistaa Raamatun perinteisen tulkinnan ja käsitellä Jumalaa koskevia syytöksiä, mitä Jumalan kieltäjät ja agnostikot esittävät. Minä uskon Isään Jumalaan ja hänen ainoaan Poikaansa, Jeesukseen Kristukseen, ja Pyhään Henkeen, mutta haluan olla rehellinen sen Jumalan edessä, johon uskon ja tutkiessani Raamattua. Tästä syystä jotkut fanaatikot pitävät minua epäluotettavana tai luopiona: eivät lainkaan kristittyinä. Itse pidän puolestani epärehellisenä sellaisia näkemyksiä, jotka eivät kestä totuudessa koettelua ja ovat isien vääriä tulkintoja Raamatusta eivätkä aitoa ja puhdasta Jumalan sanaa.

Tämän artikkelin aiheita ovat Edenin puutarha, lankeaminen syntiin, evoluutio ja eliöt elämän ja kuoleman kiertokulussa, saatanan oleminen Edenissä, ja muita asiaan liittyviä huomioita.

Edenin puutarha ja luominen

Edenin puutarhan sijainnista on olemassa teoria, että se sijaitsi Jerusalemin lähettyvillä, koska siitä lähti joki, joka päättyi neljään "päähän". Jerusalemin liepeillä oli mm. Giihonin lähde, ja yksi joista oli nimeltään Giihon. (1Moos 2:12.) Tästä on artikkelini "Kadonnut paratiisi".

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/sekalaiset/paratiisi.htm

Monilla ihmisillä on väärä käsitys siitä, millaiseksi Jumala loi tämän maailman. He uskovat, että maailma oli ennen syntiinlankeemusta "täydellinen", mitä se ei kuitenkaan ollut. "Täydellinen" on eri asia kuin "hyvä" tai "sangen hyvä". Luodun ei tarvitse olla "täydellinen" ollakseen "hyvä" tai "sangen hyvä". Jumala ei sanonut, että luodut ovat täydellisiä vaan että se oli "sangen hyvää", mitä hän oli luonut - ei siis täydellistä. (1Moos 1:31) Luoduissa on vikoja, joten me emme ole täydelliset emmekä voisikaan olla. Vain Jumala on täydellinen. (Job 5:18; 14:15,16; vrt. Psa 119:96.)

Luotujen on pakko olla vajavaisia ja epätäydellisiä, koska muuten olisimme Jumalan vertaisia eikä se ole mahdollista ilman kapinaa ja vihollisuutta Jumalaa vastaan. Tässähän yksi ihmisen perussynneistä onkin: olla oman itsensä herra ja jumaloida itseään tai muita ihmisiä. (Hes 28 ) Langenneet enkelit ovat vielä enemmän pyrkyreitä Jumalan "virkaan" kuin ihmiset.

Kuoleman tuleminen luomakuntaan ja ihmiskuntaan

Jotkut tulkitsevat siten, ettei Edenin puutarhassa ollut kuolemaa tai ettei sitä ollut maapallolla ennen syntiinlankeemusta. Eden ei ollut koko maapallo vaan se oli yksi puutarha maapallolla. Sen sanoo jo sekin, että ihminen karkotettiin sieltä pois ja asetettiin vartijat puutarhan eteen. (1Ms 3:23,24.)

Maapallolla on täytynyt olla kuolemaa ennen syntiinlankeemusta, koska koko ekosysteemi perustuu eliöiden elämän ja kuoleman kiertokulkuun. Kaikki eliöt ovat Jumalan luomistyön tulosta, joten Herra on itse luonut ekosysteemin, mikä toimii tällä tavalla. Esimerkiksi loispistiäiset lisääntyvät tappamalla toisia eliöitä eli isäntiään ja ovat Jumalan luomia. Vesieläinten kuten kalojen ja kilpikonnien munat sekä jälkeläiset ovat toisten eliöiden ravintoa. Lohet kuolevat lisäännyttyään ja näin on suunniteltu. Kuolema ei ole siten "designed by satan" vaan se on Jumalan luomistyön tulosta muille luoduille paitsi ihmisille.

Myös pieneliöt kuten bakteerit ja arkkieläimet (arkkibakteerit) ovat Jumalan luomia ja niiden täytyy kuolla. Pieneliöt pitävät huolen mm. mullan muodostumisesta hajottamalla kuolleita eliöitä. Eliöiden suolistossa on paljon bakteereita – aikuisella ihmiselläkin kilon verran pelkästään paksunsuolen alueella – ja ilman niitä ei ihmisen keho toimisi suunnitellulla tavalla. Maapallon koko biomassasta on arvion mukaan 1/3 bakteereita ja toinen 1/3 arkkibakteereita eli 2/3 on pieneliöitä. (Gordon Vahle, Tieteen kuvalehti nro 10/2002, Arkkieliöt evoluution sillanrakentajina, ) Merten biomassasta on arveltu pieneliöitä kuten bakteereja, sieniä ja viruksia sekä leviä ja planktonia olevan jopa 95 %, mitä ilman ekosysteemi ei toimisi. (Mauno Peltonen, Mikrobit ja luonnon tasapaino, http://www.netikka.net/mpeltonen/mikrobit.htm) Bakteerien täytyy myös kuolla, jotta ekosysteemi toimii, joten Jumalan on täytynyt suunnitella luomakunta elämän ja kuoleman kiertokulkuun perustuvaksi muiden eliöiden paitsi ihmisten osalta.

Jos eliöt eivät kuolisi, niin maapallo olisi täyttynyt hyvin nopeasti kaikenlaisista eliöistä, koska lisääntymisvauhti on niin hurja. Kalat, sammakot, kilpikonnat, hyönteiset, yms. saavat satoja ja tuhansia jälkeläisiä kerralla. Bakteerit lisääntyvät mieletöntä vauhtia jakaantumalla suvuttomasti. Jos kuolema ei olisi suunniteltua, niin maapallo olisi aivan liian pieni paikka eliöille eikä mikään muu riittäisi kuin ääretön tila niille, ellei lisääntymistä sitten lopetettaisi. Se taas sotii ekosysteemin toimivuutta vastaan, ettei kuolemaa ja lisääntymistä olisi, joten tämä ei ole uskottava selitys.

Tätä aihetta sivuaa myös se, olivatko kaikki eläimet kasvissyöjiä alussa: maa- ja merieläimet sekä linnut ja hyönteiset. Jumala antoi kasvit ravinnoksi ihmisille, kaikille metsän eläimille, matelijoille, linnuille ja kaikille, joissa on elävä henki. (1Moos 1:29,30.) Luomiskertomus ei puhu mitään pieneliöistä eikä hyönteisistä, ei liioin homeista eikä hiivoista, jotka tappavat eliöitä sekä muista myrkyllisistä eliöistä, jotka aiheuttavat toisen eliön kuoleman, jos eliö hyökkää toisen kimppuun tai syö myrkyllistä eliötä. Näiden eliöiden väittäminen kasvissyöjiksi alussa on siten jo lähtökohdalta "yli kirjoitusten menevää" oletusta eikä perustu yksin Raamattuun.

Jumala antoi ihmisille eläimet syötäväksi vasta 1657 vuotta luomisesta vedenpaisumuksen jälkeen. (1Moos 9:1-4.) Perinteisen teorian ja tulkinnan mukaan ihmiset olivat kasvissyöjiä tähän asti. Raamatussa ei sanota kuitenkaan muuta kuin että Jumala antoi "Nooalle ja hänen jälkeläisilleen kaikki liikkuvat eläimet ravinnoksi" vedenpaisumuksen jälkeen. Muut ihmiset ja eliöt ovat sen sijaan saattaneet tappaa toisiaan lankeemuksen jälkeen ja syödä toisiaan, mutta eivät ennen sitä. Jos eliöt eivät olisi tappaneet ja syöneet toisiaan ennen lankeemusta, niin eliöiden olisi pitänyt muuttaa käyttäytymistään ja lisääntymismekanismejaan ihmisen syntiinlankeemuksen jälkeen. Siitä ei ole puolestaan mitään viitteitä Raamatun teksteissä.

Muistakaamme, että monien eliöiden lisääntyminen ja elämä perustuu toisten eliöiden kuolemaan eikä vain kasvien kuolemaan vaan myös eläinten ja pieneliöiden kuolemaan. Esimerkkeinä mainittakoon loispistiäiset hyönteisistä, lohet kaloista ja käki linnuista. Omien lajitoverien tappaminen ja poikasten syöminen on tuttua myös nisäkkäiden maailmassa. Jos tämä ei olisi luomistyön tulosta samoin kuin puolustus- ja saalistusmekanismit, niin eliöiden olisi pitänyt muuttua hyvin dramaattisesti heti syntiinlankeemuksen jälkeen. Nämä mekanismit ovat olleet joka tapauksessa olemassa heti luomisesta lähtien, sillä mitään rajua muutosta kasvinsyöjistä lihansyöjiksi tai hyönteisten syöjiksi ei ole pystytty todistamaan tapahtuneeksi tosiasiaksi.

Kaikki puolustus-, saalistus-, lisääntymis- ja ruoansulatussysteemit tai niiden elimelliset rakenteet sekä geneettinen koodaus on ollut olemassa jo ennen syntiinlankeemusta. Muussa tapauksessa kristittyjen olisi uskottava geneettisen informaation lisääntymiseen esimerkiksi geenimutaatioiden kautta, mitä kristityt tiedemiehet eivät nykyään tunnusta tosiasiaksi. Sen sijaan koko evoluutioteoria perustuu tähän pitäviä todisteita vailla olevaan olettamukseen. Tarkoitan geneettisen informaation lisääntymisellä yksittäisen lajin koko geenipoolin rikastumista ja periytyvän DNA-ketjun pitenemistä pysyvällä tavalla, niin että lajien muuntuminen uusiksi lajeiksi olisi mahdollista. Täytyisi siis syntyä hitaiden geneettisten eli perimään aiheutuvien muutosten kautta kokonaan uusia elimellisiä rakenteita ja toimintoja ja näiden rakenneosia. Sitä ei ole voitu todistaa tieteellisesti, joten evoluutioteoria perustuu pelkkiin oletuksiin ja arvauksiin eikä ole tieteellinen teoria. Sen sijaan "evoluutio" on kristittyjen tiedemiesten tunnustama tosiasia, jolloin sillä tarkoitetaan luomisessa luotujen yksittäisten lajien ja niiden kantamuotojen geenipoolin muutoksia kantalajista syntyneissä osapopulaatioissa.

Alleelien (vaihtoehtoisten geenien) määrä eli niiden esiintymistiheys vaihtelee saman lajin eri populaatioissa, mistä johtuvat rodulliset ominaisuudet ja piirteet. (ihmiset, koirat, hevoset, lehmät, lampaat, jne.) Eläinten ja kasvien jalostus perustuu tarkkaan perimän valikointiin, jolloin perimässä oleva geneettinen informaatio aina pienenee siirryttäessä koko lajin perimästä osapopulaatioiden perimään. Jos suoritettaisiin risteyttämistä takaisin eri rotujen välillä, niin rodulliset eroavuudet vähenesivät ja kaikki osapopulaatiot muistuttaisivat enemmän toisiaan. Esimerkiksi koirarodut voitaisiin tuhota lopettamalla jalostus ja ryhtymällä maapallon laajuisiin ristisiitoksiin eri rotujen välillä. Näin palauduttaisiin lähelle alkuperäistä kantamuotoa eli baraminia, jonka Jumala loi alussa. Jos ristisiitos ulotettaisiin koiran sukuisiin muihin lajeihin, niin nämäkin tulisivat yhdeksi lajiksi koirien kanssa nykyisen biologisen taksonomian eli lajien luokituksen mukaan. Muita koiran sukuisia eläimiä, jotka risteytyvät edelleen koirien kanssa ovat susi, kojootti ja shakaali. Myös australialaisen dingon arvellaan kuuluvan samaan koiraperheeseen eli näillä alalajeilla olisi yhteinen kantamuoto historiassa. Jopa evoluutioteoreetikot tunnustavat tämän, joten he ovat itse asiassa sitä mieltä, ettei Nooan arkkiin tarvinnut ahtaa kaikkia nykyään eläviä "lajeja" vaan näiden kantamuotojen pelastaminen riitti! ;-)

Osapopulaation geenipooli sisältää aina vähemmän vaihtoehtoisia geenejä eli alleeleja kuin kantamuodossa oli, joten näin geenipoolin geneettinen informaatio vähenee rotujen ja kantamuodon alalajien synnyssä. Kehityksen suunta on siten laskeva eikä nouseva geneettisen informaation suhteen, joten ei voida puhua "kehityksestä" vaan tulee puhua "taantumasta" tai "rappeutumisesta", mitä sanaa tiedemiehet ovat alkaneet käyttää. Kaikki kreationistit eivät puhu enää "mikroevoluutiosta" vaan "mikrorappeutumisesta". Hyvä sana olisi myös "mikrotaantuminen" tai pitempi sanonta: "eliöiden kantamuotojen muuntuminen uusiksi alalajeiksi lajin osapopulaatioiden perimän köyhtymisen seurauksena.".

On tietysti mahdollista, että Jumala itse lisää eliöiden perimään uusia geenejä ja emäspareja DNA:han, jotta nopeatkin muutokset voivat olla mahdollisia. Siitä ei vain ole mainintaa Raamatussa, että näin tapahtuisi. On siten arveluttavaa uskoa lajien geenipoolin rikastuneen pysyvästi jossakin vaiheessa historiaa, niin että aiemmat kasvinsyöjät olisivat muuttuneet lihansyöjiksi ja saalistajiksi, mikä on perinnöllinen ominaisuus, sikäli kuin olen asian oikein ymmärtänyt. Saalistusvietti ja puolustusmekanismit toimivat eliöillä, vaikka ne kasvaisivat erossa omasta luontaisesta elinympäristöstään kuten kissat kerrostalohuoneistossa.

Sisäkissat eivät opi saalistustaitoja emoltaan, jos ne otetaan pois emolta riittävän varhain eivätkä he näe emon saalistavan saaliseläimiä. Saalistusvietti on siten perinnöllinen eikä opittu, joskin monet saalistustavat opitaan kokeilemisen ja erehtymisen kautta tai esimerkin avulla. Tämä ei todista kuitenkaan itse saalistusviettiä opituksi. Vielä vähemmän ovat ruoansulatusjärjestelmät opittuja eivätkä perinnöllisiä. Eliöiden erilainen ruokavalio ja kyky käyttää ravinnokseen eri eläimiä viittaa perinnölliseen ruoansulatusjärjestelmään, mikä on suunniteltu käyttämään ravintona eläinkuntaan kuuluvaa ravintoa. Jopa tietyt kasvit eli ns. lihansyöjäkasvit käyttävät ravintonaan hyönteisiä, mikä on ollut näiden kasvien ominaisuus jo luomisessa oman uskonnäkemykseni mukaan. Kuolema ei ole siten tullut luomakuntaan syntiinlankeemuksessa vaan on ollut muiden paitsi ihmisten kohdalla olennainen osa ekosysteemiä alusta asti ja on siten Jumalan suunnittelema.

Raamatun oikea selitystapa on mielestäni se, että vain ihmiskuntaa koskee se kuolema, mikä tuli Adamin lankeemuksesta. Näin Paavali asiaa ilmaisee. (Room 5:12; 1Kor 15:22.) Muu luomakunta on ollut elämän ja kuoleman kiertokulkuun perustuvaa ainakin minun tulkintani mukaan. Vahvin todiste tästä on se, että monien eliöiden lisääntyminen perustuu toisen eliön tai emon kuolemaan.

Tulkinnoissa voidaan käydä kädenvääntöä siitä, mitä Paavalin ja Jeesuksen käyttämä sana "kosmos" eli suomeksi "maailma" tarkoittaa? (Room 5:12; Joh 3:16.) Voidaan kysyä myös sitä, onko muilla eliöillä iankaikkista elämää kuin ihmisillä? Perinteisesti muilla eliöillä ei uskota olevan ikuista sielua tai henkeä kuin ihmisillä. Ihminen on siten ainutlaatuinen olento luomakunnassa ja tehty alun perin Jumalan kuvaksi. Eläimet, kasvit, levät ja pieneliöt ovat sen sijaan katoavaisia siinä mielessä, ettei niillä ole ylösnousemusta kuolleista. Sen sijaan siitä en ole kuullut väitöksiä, miten käy niiden eliöiden, jotka ovat elossa Jeesuksen Kristuksen paluun hetkellä ja syntyvät sen jälkeen tai onko ikuisessa Jumalan valtakunnassa oleva eläimiä ja muita eliöitä kuin ihmisiä. Aika sen tietysti näyttää, jahka pääsemme parempaan ylösnousemukseen, mutta itse en usko muiden eliöiden ikuiseen elämään kuin ihmisten. Jätän tähän kuitenkin pienen varauksen, sillä Jumalalle on mahdollista muuttaa luomakunta ikuiseksi ilman kuolemaa tai rakentaa uusi maailma, joka ei perustu elämän ja kuoleman kiertokululle.

Sovitus koskee Raamatun mukaan koko "kosmosta" eli "maailmaa". (Kol 1:19-23.) Tästä huolimatta muut eliöt eivät nouse ylös kuolleista kuin ihmiset. Muilla eliöillä ei ole moraalista vastuuta Jumalan edessä; katso kuitenkin jae 1Moos 9:5, missä Jumala kostaa ihmisen tappamisen eläimille. Joka tapauksessa vain ihmisellä voidaan sanoa varmuudella olevan ylösnouseminen kuolleista ja ikuinen elämä Jumalan luona taivaassa ja uudessa maassa, minkä hän on tekevä. (Ilm 20-22.)

Paavalin mukaan "koko luomakunta odottaa Jumalan lasten kirkkauden ilmestymistä". (Room 8:19-22.) Tässä käytetty kreikankielinen sana on "ktisis". Novumin sanakirjan mukaan sanan merkitys on: luominen, luotu, luomakunta, luomus. (Novum 5, s.480.) Tämä sana ei kuitenkaan viittaa useissa Raamatun kohdissa eläimiin tai kasveihin, sillä niille ei ole käsketty julistaa evankeliumia, mutta "kaikille luoduille" on. (Mar 16:15.) "Ktisis" tarkoittaa selvästi ihmisiä monissa eri jakeissa ja näin ollen "luomakunnan harras ikävöinti" tarkoittaa pakanoiden ja jumalattomien ihmisten ikävöimistä pois synnin orjuudesta sekä turmeluksesta. (Ktisis esiintyy mm. jakeissa Mar 10:6; 13:19; 16:15; Room 8:39; 2Kor 5:17; Gal 6:15; Kol 1:15; 1:23; 1Piet 2:13) Vielä enemmän se on uskovien kaipuuta pois pahan vallassa olevasta maailmasta ja siirtymistä uuteen turmeltumattomaan ja katoamattomaan perintöön, mikä on talletettuna meille taivaissa. (Room 8:23-25; 1Piet 1:1-5.)

Kuoleman tulemista koko luomakunnan ja kaikkien "eläinten" osaksi syntiinlankeemuksen seurauksena voidaan siis perustella monilla eri tavoilla, mutta yksikään perustelu ei ole toistaiseksi kestänyt koettelua. Lisäksi kasvien elämä ja kuolema on varmasti perustunut elämän ja kuoleman kiertokulkuun jo alussa, sillä ne annettiin eläimille ja ihmisille ravinnoksi. Näin eläimet ja ihmiset jatkavat kasvien sukua, kun levittävät niiden siemeniä syömisenkin ja viljelyn tuloksena. Ilman tätä elämän ja kuoleman kiertokulkua eivät kasvit lisääntyisi. Uskon koko luomakunnan olevan samalla tavalla suunniteltu ja luotu lukuun ottamatta ihmistä. Muut saavat uskoa niin kuin tahtovat, mutta ei kannata sanoa varmaksi sellaista, mistä he eivät voi olla varmoja. Jumalan sanaa ei pidä kenenkään väärentää ja saada sillä tavalla ihmisiä suhtautumaan kielteisesti Jumalaan ja Jeesukseen. Vain totuus voi kutsua etsijöitä luokseen ja pelastaa heidät. Mikään valhe tai epätotuus ei ole Jumalasta, joten vääriä tulkintoja ja hypoteesejä ei pidä sanoa "Jumalan sanaksi", sillä sehän on sama kuin Jumalan väittäminen valehtelijaksi tai typerykseksi.

Ohdakkeet ja orjantappurat sekä synnytyskivut

Jumala antoi syntiinlankeemuksen seurauksena yhtenä rangaistuksena "ohdakkeita ja orjantappuroita" kasvamaan pelloista, mitä ihminen olisi viljelevä maasta. Näitä ei kuitenkaan luotu syntiinlankeemuksen jälkeen vaan ne olivat jo luodut ennen sitä. Samoin kasvien loiseliöt ja homeet ja sienet olivat luodut ennen lankeemusta. Lankeemus sai aikaan vain sen, että maanviljelemisestä tuli raskas taakka ja vastoinkäymisten kuorma ihmiselle. Sen sijaan sienet ja loiset ovat tärkeä osa eliöiden selviytymistä ja ekosysteemin toimintaa. Tästä ovat esimerkkinä mm. afrikkalaisen kuningasviikunapuun pistiäiset ja vielä pistiäisen loispistiäiset, jotka käyttävät pistiäisen toukkia ravintonaan. Viikunapuun pistiäiset sen sijaan ovat välttämättömiä viikunoiden lisääntymisen kannalta. Viikunapuun pistiäinen kuolee aina sen jälkeen, kun on hedelmöittänyt kasvin. Näin ollen nämä eliöt ovat olleet alusta asti toisistaan riippuvaisia ja kuolema on ollut alusta asti suunniteltua elämän ylläpitämiseksi ekosysteemissä.

Eevalle Jumala antoi rangaistuksena kuukautiskivut ja synnytystuskat. (1Moos 3:16-19) On oletettavaa, että Eeva olisi synnyttänyt ilman kipuja ja ollut vapaa kuukautiskivuista, ellei hän olisi langennut syntiin. Sitten olisi ollut aika, jolloin Eevan jälkeläisistä olisi tullut steriilejä, sillä loputon lisääntyminen olisi täyttänyt maapallon. Näin Jumalan suunnitelmiin on kuulunut vain tietty määrä ihmisiä, ellei asumiskelpoisia alueita ole ääretön määrä. Maapallolla niitä ei ole.

Aatamin ja Eevan elimistö on ollut alunperin tarkoitettu elämään ikuisesti kuolematta. Elimistössä tapahtui jokin muutos, minkä seurauksena vanheneminen ei pysähdy ja me kuolemme lopulta heikkouteen sekä sairauksiin. Erilaiset virukset (Jumalan luomisesta alkunsa saaneet), bakteerit, homeet ja hiivat aiheuttavat ihmisissä sairauksia, samoin geenimutaatiot, jotka voivat periytyä. Mutaatioiden ja lajiutumisen kautta eliöt surkastuvat ja rappeutuvat, minkä vuoksi tämä lajien sisäinen muuntuminen ja alalajien synty kantamuodosta mielletään nykyään mikrorappeutumiseksi eikä evoluutioksi, jolla tarkoitetaan tätä vastoin eteenpäin menevää kehitystä eli geenipoolin kasvua supistumisen sijasta. (Lajiutuminen: Geenipoolin supistuminen eli alleelivaihtoehtojen väheneminen tietyn yhden lajin osapopulaatioissa eliöiden joutuessa maantieteelliseen tai muuhun eristykseen osasta lajinsa edustajia, mikä johtaa rodullisten piirteiden syntyyn ja jopa uusien alalajien syntyyn lajin kantamuodosta eli baraminista. ) Geenipoolin informaatiomäärän supistuessa myös erilaiset variaatiot jälkeläisten joukossa vähenevät ja tästä ovat osoituksena mm. koirarodut.

Lue aiheesta myös artikkelini "Julma eliöiden maailma".

http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/evoluutio/julma.htm

Vertauskuvaa vai kirjaimellista tulkintaa

Olivatko kaikki ensimmäiset eläimet kasvissyöjiä vai eivät? Sitä käsiteltiin edellisessä luvussa. Kyseenalaistin sen, olivatko kaikki eläimet alussa kasvissyöjiä vai eivät. Esimerkiksi saalistusvietti on perinnöllinen ja samoin ovat myös puolustusmekanismit. Näiden ominaisuuksien ja toimintojen geneettinen informaatio on ollut lajien kantamuotojen eli baraminien perimässä heti luomisen aikana tai muuten Jumala on lisännyt informaatiota eläinten perimään ajan saatossa. Tätä eivät kristityt tiedemiehet ole toistaiseksi hyväksyneet edes teoriana, että näin olisi voinut tapahtua, koska evoluutioteoria perustuu lisääntyvään geneettiseen informaatioon satunnaisten geenimutaatioiden johdosta.

(Lisääntynyt geneettinen informaatio tarkoittaa yhden lajin perimän eli DNA-ketjun pituuden kasvua ja emäsparien lisääntymistä samoin kuin valkuaisainesynteesiä säätelevien geenien määrän tai olemassaolevien geenien sisältämien toimintaohjeiden lisääntymistä lajin koko populaatiossa. Kaikki lajit huomioiden on geneettinen informaatio koko eliöstössä niin ikään kasvanut, jos eliöihin on syntynyt uusia toiminnallisia biologisia rakenneosia tai rakenteita evoluutioteorian opettamalla tavalla yhdestä tai useammasta alkueliöstä, mistä lajien paljous ja elämän monimuotoisuus on teorian mukaan saanut alkunsa.)

Informaation lisääntyminen ja uusien biologisten rakenteiden ja toimintojen synty eliöihin olisi kuitenkin mahdollista, jos Jumala olisi vaikuttanut muutoksen lajien perimässä lisäämällä sinne informaatiota. Tätä oletusta ei voida valitettavasti tieteen avulla kumota eikä todistaa, joten jäämme ihmettelemään sitä, mikä on totuus. Tieteelliset tutkimukset puoltavat toistaiseksi kuitenkin vain perimän sisältämän informaation vähenemistä siirryttäessä kantamuodosta sen osapopulaatioihin, rotuihin ja alalajeihin. Näin ollen informaation lisääntymistä ei ole todistettu tieteellisesti, kun sillä tarkoitetaan pysyvästi lisääntyvää informaation määrää ja geenien ohjailemia toimintoja.

Jos vaikka jokin geenimuutos saakin aikaan bakteerikannassa uuden ominaisuuden kuten lääkeaineresistenssin, mistä syntyy uusi bakteerikanta ja alalaji, niin samalla tämä uusi bakteerimuoto on menettänyt jonkin aiemman toiminnon informaation muuttuessa, joten emme voi puhua suoraan lisääntyneestä informaatiosta ja sen tuomista rakenteellisista muutoksista evoluutioteoriaa tukevalla tavalla. Evoluutioteorian mukaan informaation on täytynyt lisääntyä siten, ettei ole menetetty merkittävässä määrin aiempia toiminnallisia ominaisuuksia. Näin olisi bakteerinkaltaisesta alkueliöstä syntynyt miljoonien vuosien saatossa esimerkiksi nisäkkäitä, jotka ovat saaneet vaiheittain suvullisen lisääntymisen järjestelmän, verenkiertoon perustuvat elintoiminnot ja elimet, lihakset, jänteet, tukirangan, rustot, nivelet, evät tai raajojen aihiot, nahan/ihon, hermoradat, aivot, tuntoaistin, näköaistin, kuuloaistin, tasapainoaistin, hajuaistin, ruoansulatusjärjestelmän, saalistusvietin, puolustusmekanismit, kidukset, uimarakon, keuhkot, raajat ja monia monia muita uusia rakenteita ja toimintoja entisten pysyessä ennallaan. Informaatiota ja toimintoja ei olisi siten menetetty juuri lainkaan, mutta sitä on tullut lähes pelkästään lisää. Tällainen teoria on pelkkiä oletuksia ja arvauksia täynnä eikä sillä ole tieteellisen teorian arvoa.

Raamatun mukaan kaikki "maalla eläneet eläimet, joissa oli elävä henki tai elämän henki" olivat alussa kasvissyöjiä tai Jumala ainakin antoi niille vain kasveja syötäväksi. Tämä sanotaan seuraavassa kohdassa:

1.Mooseksen kirja:
1:29 Ja Jumala sanoi: "Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi.
1:30 Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi." Ja tapahtui niin.

Tuosta lainauksesta kannattaa panna merkille, että Herra puhui vain maalla elävistä eläimistä, mutta ei vesieläimistä. Siten voi olla, että monet vesieläimet ovat voineet olla lihansyöjiä jo luomisesta asti eikä edes kirjaimen tason Raamatun ilmoitus kumoa sitä. Näin ollen valaat, delfiinit, hylkeet, kalat ja monet veden elävät tai eläimet, jotka viettävät suuren osan elämästään vedessä, ovat voineet olla alusta asti lihansyöjiä eikä Jumalan sana sodi sitä käsitystä vastaan. Sen sijaan maaeläinten kohdalla voisi olla niin, että ne ovat olleet alussa kaikki kasvissyöjiä, mutta jätän tähän tilaa myös toiselle tulkinnalle, että osa niistä olisi ollut kuitenkin lihansyöjiä alusta asti.

En lähde tässä kohden kiistelemään evoluutioteorian kannattajien kanssa siitä, mitkä eläimet luetaan luomiskertomuksen mukaan vesieläimiksi ja mitkä maaeläimiksi. Sitä ei ole sanottu tarkasti Raamatussa eikä meidänkään tarvitse sitä jakoa osata pilkulleen oikein tehdä. Osa eläimistä viettää paljon aikaa vedessä, mutta niillä on keuhkot ja ne hengittävät ilmaa, osalla on kidukset ja ne eivät voi elää maalla, koska eivät voi hengittää ilmaa vaan erottavat hapen vedestä kidusten avulla ja sitten on vielä keuhkokala, joka voi saada hapen ilmasta keuhkojen tapaan toimivan uimarakon avulla ja ottaa kiduksilla hapen myös vedestä, joten selvää yhtä ja ainoaa kriteeriä ei jaotukselle ole löydettävissä.

Yhtenä perusteluna sille, että kaikki maaeläimet olisivat olleet alussa kasvissyöjiä, on pidetty Jesajan kirjan kuvausta, mikä kertoo ilmeisesti tuhannen vuoden rauhan ajan valtakunnasta, minkä Jeesus on perustava maan päälle. (Jes 7:13,14; Jes 9:5,6; Ilm 19:11-20:9.) Seuraava kuvaus voi olla kuitenkin tarkoitettu pelkästään kuvaannollisesti ymmärrettäväksi, jolloin siinä ei sanottaisikaan leijonien syövän rehua niin kuin raavas eikä mitään muutakaan siitä, mitä kuvakielellä on ilmoitettu.

Jesaja:
11:1 Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa.
11:2 Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki.
11:3 Hän halajaa Herran pelkoa; ei hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta,
11:4 vaan tuomitsee vaivaiset vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille; suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa jumalattomat huultensa henkäyksellä.
11:5 Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side.
11:6 Silloin susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri makaa vohlan vieressä; vasikka ja nuori leijona ja syöttöhärkä ovat yhdessä, ja pieni poikanen niitä paimentaa.
11:7 Lehmä ja karhu käyvät laitumella, niiden vasikat ja pennut yhdessä makaavat, ja jalopeura syö rehua kuin raavas.
11:8 Imeväinen leikittelee kyykäärmeen kololla, ja vieroitettu kurottaa kätensä myrkkyliskon luolaan.
11:9 Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren.

Tämä kuvaus kertoo olotilasta "Herran pyhällä vuorella" ja siitä, että "maa on täynnä Herran tuntemusta". Tämä voisi siten koskea koko maapalloa, vaikka ensin ajattelin sen koskevan vain Herran pyhää vuorta ja Israelin aluetta eli Palestiinaa. Raamatun perusteella koko maapallo on tietoinen Herrasta ja tuntee jollakin tasolla hänet, kun Jeesus hallitsee pakanoita tulevassa tuhannen vuoden rauhan ajan valtakunnassa. (Ilm 20:4ss; 2:26,27.)

Itselleni tämä Jesajan kirjan kuvaus aukeaa enemmän kuvakielisenä vertauksena kuin kirjaimellisena ilmoituksena siitä, millaista on oleva tuhannen vuoden rauhan ajan valtakunnassa tai jossakin muussa tulevaisuuden maailmassa. Jumala vertaa ihmisiä Raamatussa hyvin usein eläimiin eikä sano sitä aina suoraan, että kyse on vertauksesta. Näin esimerkiksi silloin, kun Jeesus sanoi: "Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat". (Matt 24:28.) Jos tämä kuvaus on vertauskuva eikä kirjaimellinen profetia, niin kuin monet sen tulkitsevat, niin Jeesus ei paljasta sanallakaan sitä, että kyse on pelkästään vertauksesta eikä kirjaimellisesta kuvauksesta. Se asia tulisi vain ymmärtää, jos kyse on pelkästä kuvakielestä.

Jumalattomia ihmisiä verrataan petoihin kuten susiin ja uskovia lampaisiin. (Matt 7:15-19; 1Kor 15:32; Joh 10:1-16.) Herra sanoo Hesekielin kautta suoraan: "Niin, te olette minun lampaani, minun laitumeni lampaat, te ihmiset; minä olen teidän Jumalanne, sanoo Herra Jahve." (Hes 34:31.) Samalla tavalla pantteri ja leijona voivat olla vertauksia ihmisistä. Etenkin leijonaa käytetään vertauskuvana kansoista, joten se voi tarkoittaa tässäkin ihmisiä. (1Moos 49:9; 5Moos 33:20,22; Hes 19:1-6; Mka 5:8; Jes 30:1-8; Hes 32:2; Jes 5:26-30; Jer 50:17; Jer 4:6,7; 49:19; 50:17.) Myös pantteri kuvaa yhtä kansaa, babylonialaisia eli kaldealaisia. (Hab 1:8.) Ei ole siten Raamatun ulkopuolinen tulkinta ajatella Herran tarkoittaneen ihmisiä ja käyttäneen eläimiä siitä vertauskuvana. Myöskään kirjaimellinen tulkinta ei ole pois suljettu, joskin se voidaan edellä olevalla tavalla kyseenalaistaa ja koetella, kestääkö se koetuksen.

Paavali antoi korinttolaisten ymmärtää, että Herra olisi puhunut apostoleista, seurakunnan kaitsijoista ja evankelistoista eikä häristä, kun siteerasi Moosesta opetuksensa tueksi. Hän sanoi:

1.Korinttolaiskirje:
9:9 Onhan Mooseksen laissa kirjoitettuna: "Älä sido puivan härän suuta." Eihän Jumala häristä näin huolta pitäne?
9:10 Eikö hän sano sitä kaiketikin meidän tähtemme? Meidän tähtemmehän on kirjoitettu, että kyntäjän tulee kyntää toivossa ja puivan puida osansa saamisen toivossa.
9:11 Jos me olemme kylväneet teille hengellistä hyvää, onko paljon, jos me niitämme teiltä aineellista?
9:12 Jos muilla on teihin tällainen oikeus, eikö paljoa enemmän meillä? Mutta me emme ole käyttäneet tätä oikeutta, vaan kestämme kaikki, ettemme panisi mitään estettä Kristuksen evankeliumille.
9:13 Ettekö tiedä, että ne, jotka hoitavat pyhäkön toimia, saavat ravintonsa pyhäköstä, ja jotka ovat asetetut uhrialttarin palvelukseen, saavat osansa silloin kuin alttarikin?
9:14 Samoin myös Herra on säätänyt, että evankeliumin julistajain tulee saada evankeliumista elatuksensa.

Kun katsot sitä kohtaa, missä Herra puhui Mooseksen kautta häristä, niin huomaat, ettei siinä ole pienintäkään viittausta siihen, että kyse olisi pelkästään kuvaannollisesta puheesta, kielikuvasta ja vertauksesta. (5Moos 25:4.) Tämä asia pitää vain ymmärtää. On tietysti mahdollista ymmärtää tällaiset kielikuvat myös kirjaimen perustasolla niin kuin Paavali teki puhuessaan kahdesta eri liitosta ja verratessaan Haagaria ja Saaraa niihin. (Gal 4:22-31.) Tässä on muuten toinen kohta Raamatussa, missä ei erikseen kerrota, että kyse on hengellisestä esikuvasta tai vertauksesta, mutta niin Pyhä Henki sanan Paavalille avasi. Samalla tavalla hän voi avata sen kenelle tahansa Jumalan lapselle ja sanan palvelijalle, mutta on varottava mielivaltaisia tulkintoja, mitkä menevät "yli kirjoitusten". (1Kor 4:7.)

Väärä kirjaimellinen tulkinta voi olla kohtalokasta. Jotkut ovat alkaneet nostella käsin käärmeitä, kun ovat luulleet, etteivät ne voi vahingoittaa uskovaista. (Mar 16:18.) Jeesus ei kuitenkaan käskenyt nostaa käsin käärmeitä, vaikka niin kirjaimen tasolla voidaan ymmärtää uskovien tekevän, vaan hän kertoi kielikuvan avulla sen, miten Jumalan Hengessä vaeltavat Jumalan lapset voivat erottaa vanhurskauden palvelijoiksi tekeytyviä vääriä sanan opettajia ja profeettoja joukostaan, jotta he eivät pääsisi turmelemaan Jumalan kansaa ja aiheuttamaan paljon vahinkoa Jumalan seurakunnassa. (Matt 7:14-20; 12:33-37; Apt 5:1-11; 1Kor 14:20-25; 2Kor 11:1-23; 1Joh 4:1-8; 2Piet 2:1ss.) Jeesus ja Johannes Kastaja sanoivat näitä vääriä jumalanpalvelijoita kyykäärmeiksi ja kyykäärmeiden sikiöiksi, joten itse uskon Jeesuksen tarkoittaneen tätä asiaa eikä sitä, että me tieten tahtoen nostaisimme käärmeitä paljain käsin. (Matt 3:3-11; 7:14-20; 23:33.)

Vaikka sanaa tulkitaan näin kuvakielen avulla, niin se ei sulje taaskaan pois kirjaimellisen tulkinnan vaihtoehtoa. Jos jotakuta uskovaa puree käärme, niin se ei häntä vahingoita, mikäli se on Jumalan tahto. (Apt 28:3-6.) Kenenkään ei pidä silti mennä leikkimään käärmeillä, sillä moni on kuollut sitä tehdessään ja uskostaan huolimatta. Jeesus ei myöskään käskenyt leikata pois penistä, jos joku on kiusattu seksuaalisella alueella, vaikka jotkut ovat valitettavan väärin tämänkin kohdan tulkinneet ja itsensä silponeet. (Matt 5:29,30.) Kirjaimen väärä tulkinta on siten hyvin vahingollinen niin kuin näette, mutta Henki tekee sanan eläväksi ja sitä voi soveltaa silloin käytännön elämään Jumalan armon ja uskon kautta. (2Kor 3:6.)

Edellä perustelluista syistä en ole varma siitä, että Jesajan kirjan 11. luvun kuvaus pitäisi ehdottomasti ymmärtää kirjaimelliseksi kuvaukseksi siitä, miten "jalopeura syö rehua kuin raavas". (Jes 11:7.) Jalopeura tarkoittaa leijonaa ja se voi olla kuvaus ihmisistä tai jopa paholaisesta. (1Piet 5:8.) Jos joku ihminen on ollut aiemmin peto (1Kor 15:32.), niin hänet kesytetään tuhannen vuoden rauhan ajan valtakunnassa eikä hän tee enää vahinkoa Jeesuksen rautaisella valtikalla hallitsemassa maailmassa, missä pakanoita on vielä elossa ja he tulevat Jerusalemiin palvelemaan Herraa. (Ilm 2:27; 19:15; Jes 66:13-24; Sak 14:12-21.) Näin sana avautuisi kielikuvien kautta ja kertoisi vertauskuvallisesti tulevan ajan ihmisistä eikä mainitussa kohdassa olisikaan paluuta Edenin puutarhan ajan kasvissyöjien aikakauteen.

En silti kiistä myös kirjaimen tulkintaa mahdollisesti oikeana, sillä Jumalalle on kaikki looginen mahdollista. Kissaeläimet syövät jo nyt kasveja, joten miksi ne eivät voisi muuttaa kokonaan ruokavaliotaan tulevaisuudessa Herran tekemän ihmeen kautta? Silti moni asia jää epäselväksi, jos sillä tavalla uskomme, mutta kuvaannollisen tulkinnan mukaan epäselviä kohtia olisi vähemmän jäljellä. Jumala tietää oikean tulkintatavan ja se riittää minulle, mutta mukava näitä on silti välillä pohtia ja hieman ravistellakin perinteisiä näkemyksiä, joiden kannattajiksi monet ryhtyvät ajattelematta asiaa lainkaan syvällisemmin.

Ihminen, luomakunnan herra ja hallitsija? Psa 8

Mieleeni nousi vielä Adamin asema suhteessa eläimiin. Jumala teki hänestä luomakunnan herran ja hallitsijan, joten hänellä oli voimia Jumalalta, minkä avulla hän pystyi hallitsemaan petojakin riippumatta siitä, miten nämä käyttäytyivät. Metsän eläimet tulivat Adamin luokse ja Adam antoi niille nimet. Tämä tapahtuma toisaalta kuvaa sitä, että maaeläimet eivät olisi olleet peto- ja saaliseläimiä vielä tuolloin tai jos olivat, niin silloin Adam hillitsi niiden käyttäytymistä ja hallitsi niitä. Riippuen siitä, minkä määrän petoja ja saaliseläimiä Jumala alussa loi, onkin ollut välttämätöntä, että pedot eivät ole saalistaneet saaliseläimiä loppuun asti.

Luonnon tasapaino on vallinnut alussa Edenin puutarhassa ja käsittääkseni koko planeetallamme. Se, missä vaiheessa pedot alkoivat saalistaa maan päällä saaliseläimiä, voi hyvinkin olla lankeemuksen jälkeen, mutta jätän silti pienen varauksen tähänkin tulkintaan. Jos petoja ja saaliseläimiä tehtiin alussa riittävän suuri määrä, niin ne ovat selviytyneet luonnon tasapainossa saalistamisesta riippumatta. Samalla herää kysymys siitä, miten kävi vedenpaisumuksen jälkeen? Jos eläimet olivat jo silloin jaetut peto- ja saaliseläimiin, niin miten pedot elivät heti vedenpaisumuksen jälkeen ja sen aikana, kun saaliseläimiä oli vain kaksi tai seitsemän paria?

Jumalan ihme olisi yksi selitys ja toinen olisi se, että eläinten käytös muuttui vasta vedenpaisumuksen jälkeen. Kannattaa silti miettiä hieman syvällisemmin näitä asioita kuin perinteisesti on tehty ja uskottu sinisilmäisesti kaikki vanhat selitykset automaattisesti oikeina. Kyse ei ole Jumalan sanan totuuden epäilemisestä vaan sen ymmärtämisestä oikealla ja Jumalan tahtomalla tavalla.

Tässä ovat vielä ne Raamatun kohdat luomisesta, mihin viittasin.

1.Mooseksen kirja:
1:25 Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.
1:26 Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat."
1:27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
1:28 Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet."

1.Mooseksen kirja:
2:19 Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niinkuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon, niin oli sen nimi oleva.

Saatana Edenissä

On hyvin yleistä ihmetellä sitä, mitä langennut enkeli eli saatana teki Edenissä? Miten "täydellisessä" tai edes "hyvässä maailmassa" oli sellainen iljetys kuin saatana ja miten saatana saattoi puhua käärmeen kautta ihmisille vietellen heidät syntiin? Eikö tämä ollut Jumalan suunnitelma, että näin tapahtuisi? Milloin saatana lankesi ja enkelit hänen kanssaan?

On arveltu, että saatana olisi langennut syntiin taivaassa jo ennen maailman perustamista ja että 1/3 enkeleistä olisi langennut hänen kanssaan. (Ilm 12) Ilmestyskirjan 12. luku ei kuitenkaan kerro ajasta ennen maailman perustamista vaan lopun ajan tapahtumista. Saatanan ulosheittäminen sijoittui joko Jeesuksen kuolleistanousemiseen ja taivaaseen korottamiseen (Joh 12:31.) tai sitten se sijoittuu aikaan ennen Herran tulemusta. (Vrt. saatanan syyttäjän rooli Jumalan edessä ja pääsy Jumalan eteen. Job 1:6-12; 2:1-7.) Missään ei ole myöskään sanottu sitä (suoraan), että 1/3 enkeleistä lankesi kapinaan. Tähdistä 1/3 voi tarkoittaa muutakin kuin enkeleitä. Jakeessa Ilm 12:1 ne tarkoittavat Israelin 12 sukukuntaa. (vrt. 1Moos 37:1-11.)

Saatanan oleminen Edenissä ei ollut mikään peruste Adamille ja Eevalle tehdä syntiä. He olivat synnistä vapaat ja puhtaat ennen lankeemustaan. Synti ei asunut heidän sisällään eikä heidän olisi ollut pakko tehdä syntiä. He valitsivat synnin tekemisen vapaaehtoisesti tietoisina siitä, että se oli kiellettyä. Etenkin Adamin synti oli suurempi, koska Jumala oli ensin puhunut hänelle ja kieltänyt syömästä puusta jo ennen kuin Eevaa olikaan. (1Moos 2:15ss.) Adamin kohdalla synti oli erityisen raskauttava, minkä vuoksi hänestä tuli kuolema koko ihmiskuntaan eikä Eevasta. (Room 5:12-19; 1Kor 15:22.)

Saatanalla ei ollut mitään valtaa ihmisen sieluun ennen kuin ihminen lankesi syntiin. Se ei ollut Jumalan tahto, että ihminen tekee syntiä ja koko ihmiskunta joutuu kärsimään synnin seurauksista sen vuoksi. Vain julma ja sadistinen jumala voisi tahtoa ihmisten kärsivän synnin teon seurauksena. Puhummekin kristittyinä "sallimuksesta" emmekä Jumalan ensisijaisesta tahdosta, vaikka Jumalan suunnitelmiin onkin etukäteen kuulunut sovittaa maailman synnit Poikansa veren ja ruumiin uhrin kautta eli lankeemus on ollut Jumalan tiedossa ennen kuin maailma edes luotiin. Lankeemus ei ole ollut kuitenkaan Jumalan tahto.

Milloin saatana lankesi ja miksi hän oli Edenissä?

Saatanan lankeaminen on voinut tapahtua niinä päivinä, viikkoina ja kuukausina, mitä Adam ja Eeva ovat viettäneet Edenissä ennen lankeemustaan. Raamatussa ei kerrota sitä aikaa, mikä kului luomisesta ihmisen lankeamiseen, mutta se on ollut ilmeisesti melko lyhyt aika, koska Adamin elinaika oli vain 930 vuotta ja Kain ja Abel syntyivät pian Edenistä karkottamisen jälkeen.

Yleinen oletus luomisen kestosta on se, että Jumala loi kaiken kuudessa noin 24 tunnin jaksossa eli kuudessä päivässä. Seitsemännen päivän hän lepäsi. Koska ihminen luotiin kuudentena päivänä "alusta" lukien, niin myös ihminen lepäsi Jumalan kanssa Edenissä. Koska Adam eli 930 vuotta, niin tämä luomiskertomuksen "seitsemäs päivä" ei ole voinut kestää esimerkiksi miljoonia vuosia. On siksi kyseenalaista, että aiemmat päivät olisivat kestäneet miljoonia vuosia. Jotkut kristityt tiedemiehet ovat kuitenkin väittäneet sellaista. Perusteina on esitetty mm. sitä, ettei alusta neljänteen päivään mennessä ollut aurinkoa ja kuuta ja tähtiä ilmaisemassa aikaa. Miksi päivän pituuden olisi pitänyt olla silloin noin 24 tuntia?

Teoriassa päivät olisivat voineet olla pitempiä, mutta yhdessä sapatin viettämisen kanssa se tuottaa ongelmia tulkinnassa. Kirjaimellinen kuuden päivän eli noin 144 tunnin luomisjakso vaikuttaa siten luotettavammalta tulkinnalta eivätkä tieteenkään tulokset kumoa tätä näkemystä virheellisenä. Kannattaa ehkä silti jättää ovi raolleen, jos ehkä ensimmäiset neljä luomisen päivää eivät sittenkään olleet samanpituisia kuin seuraavat kaksi päivää, jolloin eläimet ja ihminen luotiin maapallolle. Ensimmäinen sapatin päivä eli seitsemäs päivä ja ihmisen luomisen päivä eli kuudes päivä eivät kuitenkaan voineet olla miljoonia vuosia pitkä, koska muuten Adam ja Eeva olisivat olleet miljoonia vuosia vanhoja.

Jos saatanan lankeamista ennen maailman perustamista perustellaan Ilmestyskirjan 12. luvun profetialla, niin silloin puhutaan itsensä pussiin. Saatana ja hänen kanssaan langenneet enkelit heitettiin alas maan päälle, missä saatana vainoaa Jeesukseen uskovia ihmisiä. Näin ollen tämä kapina ja sota taivaassa ei voi mitenkään tarkoittaa aikaa ennen maailman perustamista ja luomista.

Saatanalla on ollut kylliksi aikaa langeta ihmisten käyskennellessä Edenin puutarhassa yhdessä Herran kanssa. Mikään ei viittaa siihen, että lankeaminen olisi tapahtunut ennen maailman luomista, vaikka ei se poiskaan suljettu vaihtoehto ole. Raamatussa on mainittu kuitenkin vain se, että enkelit ovat iloinneet luomisesta ja tuskinpa saatana siitä kovin riemuissaan olisi ollut, jos ei olisi ollut vielä langenneena siinä vaiheessa? (Job 38:7.) Toisaalta miksei olisi riemuinnut, jos tiesi etukäteen saavansa "syödä paljon lihaa" eli "tuhota ihmisten sieluja ja ruumiita kuin mato, joka kalvaa mätäneviä ruumiita ja piinata sielua kuin tuli". Lopputulos on se, ettei Raamatussa sanota sitä, milloin saatana lankesi, joten joudumme jättämään sen arvailujen varaan ja Jumalan tietoon.

5.Mooseksen kirja:
29:29 Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti, että me pitäisimme kaikki tämän lain sanat."

Miksi Jumala oli pannut saatanan Edenin puutarhaan tai päästänyt hänet sinne? Tähänkään kysymykseen ei löydy suoraa vastausta Raamatusta. Ainoa, millä voimme rauhoittaa omaatuntoamme, on se, ettei saatanalla ollut valtaa ihmisten sydämiin ennen lankeemusta. Nyt sovitetuksi tulemisen jälkeen hänellä ei ole valtaa myöskään meihin, jotka Kristuksessa Jeesuksessa olemme. Olemme turvassa pahalta, sillä hän ei ryhdy meihin, jos pysymme Kristuksessa. (1Joh 5:15-21; Joh 15:1-8.)

Yksi arvaus siihen, miksi saatana oli Edenissä, on se, että ihminen oli pantu häntä sinne vartioitsemaan. Ihmisellä olisi ollut tämän teorian mukaan suurempi valta ja voima kuin langenneella saatanalla aina siihen asti, kunnes ihminen itsekin lankesi. Tämä on kuitenkin vain arvausta eikä sillä ole paljon raamatullista pohjaa. (vrt. 1Ms 2:15 "varjella/ hoitaa" paratiisia ja 1Ms 1:26 "hallitsemaan eläimiä" - käärme oli eläin, 1Ms 3:1.)

Toinen teoria on sitten se, että Jumala tahtoi ihmisen lankeavan, mutta siihen liittyy niin paljon arveluttavia piirteitä, etten voi sitä oikeana hyväksyä. Jos Jumala todella tahtoisi ihmisten tekevän syntiä, niin eikö se todistaisi hänen olevan itse saatana? Tällainen tulkinta muuten yleistyy lopun aikana, että Raamatun Luojaa pidetään saatanana ja hän on siksi maailman laillinen hallitsija, jota tulee kumartaa ja palvoa. Hänessä on hyvä ja paha samaan astiaan sekoitettuna ja siitä johtuu kaikki paha maailmassa ja myös ihmisessä. Näin kumotaan ihmisen vapaa tahto ja vastuu Jumalan edessä, mikä johtaa lakien rikkomiseen ja kumoamiseen, täyteen vapauteen, mikä on kuitenkin vain lihan vapautta ja synnin vapautta: ei vapautta synnistä vaan yllytystä sitä yhä enemmän tekemään. Ihminen luulee toden teolla olevansa "oman itsensä herra" ja siitä kaikki ongelmat juontavat juurensa.

Petteri Haipola 8. lokakuuta 2007.

Sivun alkuun