Muhammed ja Raamattu

Kirjoittanut Petteri Haipola  •  25. huthikuuta 2009

Kokoan tähän joitakin profeetta Muhammedin opetuksia ja vertaan niitä Raamatun kirjoituksiin ja Jeesuksen opetuksiin. Muhammed vietti nuoruudessaan paljon aikaa kristittyjen ja juutalaisten keskuudessa, niin että sai kuulla heiltä kertomuksia Raamatusta. Koraanissa on paljon samoja asioita kuin Raamatussa, mutta Koraanin kertomukset poikkeavat merkittävästi Raamatun ilmoituksesta.

Syynä Raamatun ja Koraanin eroavuuksiin muslimit ovat esittäneet, että Raamattu on korruptoitunut, eli sen kirjoituksia on väärennetty vuosisatojen saatossa. Tämä väite ei pidä kuitenkaan paikkaansa, sillä yli 5000 säilyneestä varhaisimmasta käsikirjoituksesta ei löydy merkittäviä poikkeamia. Raamatun kirjoitukset on kopioitu uskollisesti ja sanatarkasti jälkipolvia varten. Raamatussa itsessään on varoitukset siitä, mihin Jumalan sanan väärentäminen johtaa (ikuisen elämän menettäminen), joten uskovaiset sanan kopioijat eivät ole uskaltaneet kirjoituksia muuttaa.

Mitä tehdä vääräuskoisille?

Muhammed käski tappaa vääräuskoiset tai alistaa heidät toisen luokan kansalaisiksi, dhimmeiksi, joiden tulee maksaa veroa eli suojelurahaa muslimeille voidakseen säilyttää henkensä ja vapautensa.

Suluissa olevat sanat eivät sisälly alkuperäiseen Koraaniin, vaan on lisätty tähän asian selventämisen vuoksi.

9:5. Kun rauhoitetut kuukaudet (islamilaisen kalenterin 1., 7., 11. ja 12. kuukausi) ovat kuluneet, tappakaa uskottomat missä heitä tapaattekin, vangitkaa ja saartakaa heidät ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he katuvat, pitävät rukouksensa ja antavat almuja, antakaa heidän mennä rauhassa. Allah on Anteeksiantava.

9:29. Taistelkaa niitä Kirjan ihmisiä (juutalaisia ja kristittyjä) vastaan, jotka eivät usko Allahiin ja viimeiseen päivään, eivät pidä kiellettynä sitä, mitä Allah ja Hänen profeettansa ovat kieltäneet, eivätkä ota uskonnokseen totuuden uskontoa (ts. islamia). Taistelkaa heitä vastaan, kunnes he maksavat nöyrinä veronsa.

8:39. Taistelkaa heitä vastaan, kunnes epäjumalia ei enää palvota, vaan yksin Allahia {koko maailmassa}, mutta jos he herkeävät (palvomasta muita Allahin lisäksi), tietää Allah, mitä he tekevät.

Samat asiat kerrotaan luotettavissa ja kaikkien muslimien arvostamissa haditheissa.

Sahih al-Bukhari 4:52:177; Abu Huraira on kertonut: Allahin lähettiläs sanoi: “{Viimeisen tuomion} hetki ei ala, ennen kuin taistelette juutalaisia vastaan ja kivi, jonka takana juutalainen piilottelee, sanoo: “Oi, muslimi! Takanani piilottelee juutalainen, joten tapa hänet.”

Sahih al-Bukhari 1:2:24; Ibn Umar on kertonut: Allahin lähettiläs sanoi: "Minut on määrätty {Allahin toimesta} taistelemaan ihmisiä vastaan, kunnes nämä todistavat, että kellään muulla ei ole oikeutta tulla palvotuksi kuin Allahilla ja että Muhammad on Allahin lähettiläs, ja kunnes he rukoilevat täydellisesti ja maksavat almuveronsa. Joten jos he tuon tekevät, niin he säästävät henkensä ja omaisuutensa minulta, paitsi mitä tulee islamin lain säätämiin tapauksiin, ja sitten he joutuvat tekemään Allahille tiliä teoistaan."

Jeesus käski saarnata rauhan evankeliumia ja syntien anteeksisaamista hänen nimessään kaikille kansoille. Jos joku ei uskoisi häneen suosiolla, niin hänet tulisi jättää rauhaan, eikä häntä saisi kohdella väärämielisesti tai väkivaltaisesti. Ensimmäiset Jeesuksen seuraajat eli kristityt (messiaaniset) juutalaiset eivät käyttäneet väkivaltaa ketään vastaan, vaan kehottivat pidättäytymään miekan käytöstä. Evankeliumia ei julistettu miekan avulla vaan rauhallisin aikein. Se, että myöhempien aikojen uskossaan harhaan joutuneet katoliset ja muut nimeltään kristityt ovat tappaneet miekalla vääräuskoisia, ei tee tyhjäksi Raamatun todistusta ja Jeesuksen sekä apostoleiden esimerkkiä siitä, miten aidon kristityn tulisi elää ja suhtautua vääräuskoisiin, ja miten evankeliumia tulisi levittää.

Vanhassa testamentissa on JHVHn käsky vihkiä miekan terällä tuhon omaksi Israelin viholliskansat, jotka asuivat Kanaanin maassa, eli Eufrat-joen ja muinaisen Niilin itäisimmän joenhaaran välisellä alueella. (5Moos 7:1-6.) JHVH oli luvannut tämän alueen Aabrahamin pojalle Iisakille, ja tämän pojalle Jaakobille (Israelille) ja hänen jälkeläisilleen. 1Moos 15:18-21; 26:1-5; 28:10-16.) Jumala ei luvannut Israelin aluetta Ismailille, jonka hän karkoitti pois Israelin alueelta. (1Moos 21:1-21.)

JHVHn käsky vihkiä tuhon omaksi Israelin alueella asuvat pakanakansat ei ole koko maailmaa ja kaikkia sen kansoja koskeva käsky. JHVH ei käskenyt Israelia valloittamaan omakseen koko maailmaa, vaan osoitti Israelille yhden tietyn alueen maailmassa, jossa Israelin on määrä asua rauhassa kenenkään sitä peljättämättä. JHVH ei ole kehottanut koskaan ketään koko maailman valloittamiseen miekan avulla itselleen alamaiseksi, mutta Muhammedin pyrkimys ja käsky on yhä edelleen alistaa miekalla ja valheellisella propagandalla koko maailma islamille, ja sen kautta Allahille alamaiseksi.

Mitä tehdä uskostaan luopuneille perheenjäsenille?

Jos joku luopuu islamista, niin Muhammedin käsky on tappaa hänet.

Profeetta Muhammad: "Jos joku vaihtaa islamin uskonsa, niin tappakaa hänet." (Sahih Buk­hari 9:84:57)

Muhammed on ymmärtänyt joko tahallaan tai tarkoituksella väärin Jeesuksen opetuksia ja Tooran kirjoituksia. (Toora: Mooseksen kirjat tai yleensä Vanhan testamentin opetus ja laki.) Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

Luukkaan evankeliumi:
14:26 "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.
14:27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.

Ja vielä:

Matteuksen evankeliumi:
10:34 Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.
10:35 Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;
10:36 ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.'
10:37 Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;
10:38 ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.
10:39 Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.

Muhammed on kääntänyt nämä Jeesuksen opetukset päälaelleen ja ymmärtänyt ne väärin "kirjaimen mukaan". Kun nuo kohdat tulkitsee kirjaimellisesti ja sovittaa niitä yhteen Tooran käskyyn, jonka mukaan omat perheenjäsenet tulee tappaa, jos he kääntyvät palvelemaan epäjumalia tai tekevät jonkin kuolemansynnin, niin siitä saadaan oppi, jota Muhammed sovelsi käytäntöön, ja käski soveltaa käytäntöön, siten, että uskostaan luopuneet tai tiettyihin synteihin syyllistyneet omaiset ja perheenjäsenet tuli tappaa. (3Moos 18 ja 20; 5Moos 13; 21:17-23; 22:13-30.)

Jeesus ei tarkoittanut opetuksellaan sitä, että uskovaisen tulee vihata perheenjäseniään, jos nämä uskovat eri tavalla kuin hän. Jeesus ei hyväksynyt sitä, että tapetaan miekalla tai kivittämällä joku, joka on syyllistynyt aviorikokseen, tai ehkä myös johonkin muuhun syntiin, josta Mooses on säätänyt kuolemanrangaistuksen. Kun Jeesuksen tykö tuotiin aviorikoksesta kiinni saatu nainen, niin Jeesus ei tuominnut häntä kuolemaan, vaan antoi hänelle anteeksi ja sanoi:

"En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee." (Joh 8:11.)

Jeesus ei halua ensitöikseen hukuttaa sitä, joka syntiin lankeaa, vaan tarjoaa auvksi rakkauttaan ja armoaan, että syntinen muuttuisi mieleltään ja lakkaisi syntiä tekemästä. Tämä sama sanoma ja viesti kristityillä on edelleen vietävänä kaikkeen maailmaan. Me emme julista sodan ja tuhon käskyä, jonka mukaan vääräuskoiset ja syntiä tehneet tulee tappaa, vaan me julistamme rauhan evankeliumia, jonka mukaan syntiin langenneet voivat saada syntinsä anteeksi ja alkaa elää vanhurskaasti, jos vain uskovat Jeesukseen Jumalan Poikana ja Messiaana, Herranaan, ja pitävät totena evankeliumin sanan.

Jeesus tarkoitti opetuksellaan sitä, että jos joku perheessä tulee uskoon, eli kääntyy kristityksi, niin hänen perheensä jäsenet kääntyvät häntä vastaan, ja pitävät häntä hulluna, tai tavoittelevat häntä tappaakseen hänet. Tämä on totta erityisesti muslimimaissa, joissa kristityiksi kääntyneet ovat jatkuvassa hengenvaarassa Muhammedin määrämän tappokäskyn vuoksi koskien islamin hylännyttä perheenjäsentä. Kuinka vakaat ja todet Herran Jeesuksen sanat tässä asiassa ovatkaan! Eivätkä länsimaiden aidot kristityt välty hekään perheidensä ja sukunsa ja ystäviensä ylenkatseelta, jos he ottavat evankeliumin sanan ja Jeesuksen opetukset tosissaan, ja uskovat häneen Jumalan Poikana ja Herrana ja Kristuksena. Jokainen, joka vaeltaa jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuu vainotuksi ja pilkan kohteeksi. (2Tim 3:11-12; Matt 5:9-12.) Tässä suhteessa länsimaisten käytös poikkeaa muslimien käytöksestä, sillä muslimit arvostavat harrasta uskovaa, kun länsimaissa heitä sen sijaan pilkataan ja halveksutaan.

Jeesuksen opetukset tarkoittavat edellä kerrotun lisäksi suurin piirtein samaa asiaa kuin muslimien sisäinen jihad eli kamppailu omaa itseä vastaan, että uskovainen voisi olla parempi ihminen ja lujempi uskossaan. Jeesushan opetti tuossa kyseisessä kohdassa sitä, miten uskovaisen tulee kieltää itsensä (lihalliset ja syntiset taipumuksensa), ottaa ristinsä (kärsiä julkinen häväistys uskonsa, vanhurskauden ja Jeesuksen Kristuksen nimen vuoksi) ja seurata Jeesusta (elää Jeesuksen antaman esimerkin ja esikuvan mukaan, ja rakastaa kaikkia ihmisiä, myös vihollisiaan, ja rakastaa Jumalaa eli meidän Isäämme, ja Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää, yli kaiken). (vrt. Matt 22:36-40; 5:43-48.)

Raamatun ja Koraanin välisiä eroja

Otin edellä mainitut kohdat erikseen käsittelyyn, koska ne ovat oleellisen tärkeitä, kun mietimme sitä, millainen uskonto islam on, ja mitä toisaalta Raamatussa opetetaan Jeesuksen seuraamisesta. Jeesuksen ja Muhammedin näkemykset siitä, miten uskovaisen tulee elää, poikkeavat jyrkästi toisistaan. Samoin on jyrkkä ero siinä, miten aito kristitty ja muslimi elävät elämäänsä maan päällä. Toisen pyhä velvollisuus on tappaa lähimmäisiä profeetan esikuvan mukaisesti; toinen tekee kaikkensa edistääkseen lähimmäisensä hyvin vointia, ja osoittaakseen rakkautta häntä kohtaan käytännön elämässä.

Edellisten poikkeavuuksien lisäksi Raamatun ja Koraanin välillä on sovittamattomia ristiriitoja niiden ilmoituksessa. Otan niistä esille vain yhden. Koraanin mukaan Jeesus ei kuollut ristillä, eikä noussut ylös kuolleista, joten Koraani ja Muhammed kiistävät syntien sovituksen Kristuksen ruumiin ja veren uhrin kautta, mikä on koko kristinuskon perustus, ja mikä erottaa meidät niistä juutalaisista, jotka eivät usko Jeesukseen Herranaan ja Messiaanaan. Suhtautuminen Jeesukseen ja evankeliumin sanaan vaikuttaa siihen, saammeko iankaikkisen elämän Jumalan luona, vai menetämmekö sen, joten kysymys on uskon kannalta kaikkein tärkeimmästä asiasta. (Joh 20:27-31; 1Joh 4:13-15; Matt 10:32-33; Ilm 22:16-20.)

Petteri Haipola 25. huthikuuta 2009.

Sivun alkuun

Islam hakemisto

Sivun alkuun