Nasaretilainen Jeesus kristus vai toinen Jeesus ja väärä kristus

Julkaissut Petteri Haipola  •  19.3.2016  •  Muokattu 31.8.2016

Oletko miettinyt koskaan sitä, miksi apostolit sanoivat Jeesusta niin usein Nasaretilaiseksi Jeesukseksi kristukseksi? He sanoivat tämän siitä syystä, että Jeesus oli tunnetusti kotoisin Nasaretin kaupungista ja häntä kutsuttiin yleisesti sen kaupungin nimellä, jotta hänet erotettaisiin muista samannimisistä miehistä. Nimi Jeshua tai Jehoshua oli apostolien aikaan yleinen miehen nimi Israelissa. Sen kreikankielinen käännös on suomennettu muotoon "Jeesus" ja me kutsumme herraa sillä nimellä.

On myös toinen hyvä syy sanoa Jeesusta Nasaretilaiseksi. Se nimi on viittaus Jeesuksen alkuperään. Jeesus kristus on ihminen, joka syntyi Marian ja Joosefin pojaksi. Tämä poika oppi puhumaan ja kirjoittamaan ja kasvoi aikuiseksi viisauden ja tiedon karttuessa iän myötä. Jeesus on ihmisenä eri olevainen kuin hänen isänsä Jumala. Jeesus ei ole lakannut olemasta ihminen: meidän herramme on ihminen vielä hallitessaan tulevaa maailmaa (Hebr 2:5ss.) ja iankaikkisesti (Hebr 7:24-25). Jeesus on ihminen vielä Ilmestyskirjan lopussa, sillä hän on Daavidin juurivesa eli kuningas Daavidin jälkeläinen alenevassa polvessa (Ilm 22:16; Jes 11:1, 10).

Monet ovat hylänneet alkuperäisen apostolisen uskon ja alkaneet palvoa Jeesusta kristusta isän vertaisena Jumalana katolisten isien muotoileman kolmiyhteisen jumalan opin mukaan. He ovat tehneet ihmisestä kristuksesta Jeesuksesta (1Tim 2:5) suurimman syntisen maan päällä, sillä sen suurempaa syntiä ei voi kukaan tehdä kuin korottaa ihminen isän vertaiseksi Jumalaksi ja syrjäyttää hänet valtaistuimeltaan (Jes 14:1-27; Hes 28:1-19; 1Moos 3:5; Ilm 13:11-18).

Katolisessa uskossa olevien ajatuksissa, puheissa ja opetuksessa Jeesus on syrjäyttänyt isän lähes kokonaan valtaistuimeltaan. Vain hyvin harvat nimeltään kristityt henkilöt rukoilevat nykyään isää tai antavat hänelle kunnian luomisesta ja siitä, että hän on pelastanut poikansa Jeesuksen kristuksen kuolemasta herättämällä hänet ylös kuolleista (Hebr 5:7; 13:20-21). Isältä Jumalalta on riistetty kunnia kaikesta siitä, mitä hän on tehnyt ja annettu se kirjoitusten vastaisella tavalla herralle Jeesukselle kolmiyhteisen jumalan opin vaikutuksesta.

Meidän on korkea aika erottaa puheissamme ja opetuksessamme se herra Jeesus siitä väärästä kristuksesta, jota tämän maailman nimeltään kristityt julistavat ja suullaan herrakseen tunnustavat. Oppi kolmiyhteisestä jumalasta on se väkevä eksytys, joka vaikutti jo apostolien aikana ja jonka Jumala on lähettänyt seurakuntiin (2Tess 2). Siinä on korotettu väärä kristus isän vertaiseksi Jumalaksi ja palvotaan häntä Jumalana isän sijasta. Tämä "toinen Jeesus" ja "toinen henki" on saanut valtaansa lähes kaikki, jotka Jeesuksen kristuksen nimeä tunnustavat (2Kor 11:4).

Jumala kutsuu nyt viimeisenä aikana kansaansa ulos suuresta Babylonista, joka rakentuu kolmiyhteisen jumalan opin varaan (Ilm 18; 16:13). Jokainen, joka tunnustaa uskoaan kolmiyhteiseen jumalaan, on vielä sisällä suuressa Babylonissa ja osallinen porton synteihin. Portosta ei erota lähtemällä pois jostakin kirkosta tai uskovien yhteydestä. Siitä erotaan hylkäämällä kolmiyhteisen jumalan oppi.

Jumalan kansaan kuuluvan ei tarvitse erota jostakin uskovien yhteisöstä lähteäkseen ulos suuresta Babylonista. Riittää, että sanomme muille Jeesuksen nimeä tunnustaville sen, mitä Jumala on näistä asioista meille Raamatussa kertonut ja avannut sydämemme ymmärtämään, niin he erottavat meidät keskuudestaan niin kuin jonkun pahan. Tällä tavalla erottuvat ennen kristuksen tulemusta katolisessa uskossa olevien joukosta ne, jotka ovat Jumalasta ja jotka eivät ole Jumalasta.

Pedon merkki on väärä uskontunnustus, ei jokin ulkoinen merkki tai tekninen laite, joka otsaan tai käteen laitetaan. Katolisessa uskossa olevat tahtovat heitä eksyttävän ja villitsevän valheen hengen vaikutuksesta kiinnittää Jumalan lasten huomiot johonkin ulkoiseen merkkiin sen sijaan, että kyse on hengellisestä merkistä: ketä Jeesusta sinä tunnustat ja seuraat, kuka on se Jumala, jota sinä palvelet ja johon uskot?

Väärä kristus asettuu Jumalan temppeliin ja sanoo olevansa Jumala. Hän vaatii palvontaa yli kaiken palvottavan ja syrjäyttää isän Jumalan palvonnan kohteena. Katolisessa uskossa olevat nimeltään kristityt henkilöt ottavat avoimin sydämin vastaan tämän väärän kristuksen ja toisen Jeesuksen, josta Raamattu meitä varoittaa, että hän on antikristus ja villitsijä, koska kieltää Jeesuksen kristuksen olevan ihminen (1Joh 2:18-28; 4:1-513, 20; 2Joh 1:7-11).

Apostoli Johanneksen tarkoitus oli saada lukijat uskomaan, että Jeesus kristus on Jumalan poika. Hänen tarkoituksensa ei ollut saada lukijoita uskomaan, että Jeesus kristus on Jumala.

"...nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on kristus, Jumalan poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä." (Joh 20:31)

Maailmassa on paljon niitä, jotka väittävät apostoli Johanneksen tarkoituksena olleen todistaa se, että Jeesus kristus on Jumala, joka on lihaksi tullut: Jumala, joka on inkarnoitunut. He todistavat tätä näkemystään tulkitsemalla Johanneksen evankeliumin alkua väärin virheellisen käännöksen tukemana ja yhdistämällä mielivaltaisesti sen sanoman Johanneksen kirjeiden sanomaan (Joh 1:1, 14 = 1Joh 4:2).

Jos rakastat totuutta yli kaiken, niin huomaat, että Johannes erottaa kirjeissään isän ja pojan selvästi toisistaan, niin että sanoo vain isää Jumalaksi (1Joh 1:2-7; 2:1, 13, 15-17; 3:1, 8-10, 20-24; 4:7-16, 20-21; 5:1-13, 20). Niinpä se "totinen Jumala ja iankaikkinen elämä", jossa me olemme, on isä, ei hänen poikansa (1Joh 5:20). Me olemme tosin molemmissa, isässä ja hänen pojassaan (1Joh 2:24; 1Tess 1:1), mutta näistä kahdesta Johannes ja Jeesus kristus sanovat vain isää "totiseksi Jumalaksi" (Joh 17:3; 1Joh 5:20). Jos rakastat totuutta, niin tunnustat sen, että katolisessa uskossa olevat ovat tulkinneet väärin tätä kohtaa Raamatussa.

On hyvin tärkeää tunnustaa se, että Jeesus kristus on ihminen. Kaikki hänestä kertovat profetiat sanovat hänen olevan ihminen – myös ne profetiat, joissa hänet korotetaan kuolleista herätetyksi tulemisen jälkeen iankaikkiseksi kuninkaaksi (1Moos 3:5; 5Moos 18:15-18; 2Sam 7:8-17; Psa 2; 8; 22; 45; 69; 110; Jes 9:5-6; 11:1, 10; 53; Dan 7:13-14). Jeesus kristus on ihminen, mutta häntä sanotaan Jumalan pojaksi sen vuoksi, että hän on syntynyt Jumalan hengestä eli hän on syntynyt uudesti ja on siten Jumalan lapsi. Jumala tunnusti poikansa vasta silloin, kun tämä oli saanut pyhän hengen olemaan luonaan pysyvästi. (Matt 3:17; Joh 1:19-34) Jos Jeesus olisi iankaikkinen pyhä henki ihmisen ruumiissa jo sikiämisestään asti, niin Jumalan ei olisi tarvinnut lähettää pyhää henkeä hänelle.

Jeesus on Jumalan ainosyntyinen (monogenes) poika sen vuoksi, että hän on ainoa kuolleista herätetty ihminen, joka ei kuole enää koskaan. Jumala sanoi synnyttäneen poikansa sinä päivänä, kun herätti hänet ylös kuolleista. (Psa 2:5-7; Hebr 1:4-9; Hebr 5:4-11; Apt 13:26-41) Kuolleista heräämistä sanotaan myös uudestisyntymiseksi. (Matt 22:19) Jeesus on ainoa kuolematon ja katoamaton ihminen isän tykönä siihen asti, kunnes hän saapuu takaisin ja seurakunta temmataan häntä vastaan pilviin. (1Tess 4:13-17; 1Kor 15:12-58)

Sana monogenes on suomeksi "ainoa laatuaan" sen lisäksi, että se on vanhemmilleen "syntynyt ainoa lapsi". Jeesus on ainoa laatuaan monellakin eri tavalla. Vain hänestä on ennustettu profeettojen kautta, että hän on se yksi kristus ja ikuinen kuningas, jonka Jumala on luvannut kansalleen Israelille ja valoksi koko maailmalle. Jeesus on ensimmäinen mies, johon pyhä henki tuli pysyvästi: isä asui hänessä pyhän hengen kautta. (Joh 1:32-34; 10:34-38; 14:9-11) Jeesus on ainoa ihminen, joka ei tehnyt syntiä ja sen vuoksi hänen uhrinsa kelpaa syntiemme sovitukseksi ja ikuiseksi lunastukseksi. Jeesus on ensimmäinen ihminen, jonka Jumala on herättänyt kuolleista ja ottanut tykönsä taivaaseen kirkastetussa ruumiissa, joka ei kuole eikä katoa koskaan. (1Kor 15) Jeesus on ainoa, jonka kuolleista herättämisen kautta on synnytetty opetuslapset uudesti elävään toivoon sanan ja hengen kautta. (1Piet 1:3, 21-25; Joh 3:1-12) Jeesus on kaikilla näillä tavoilla Jumalan ainoa poika, mutta neitseestä syntynyt hän ei välttämättä ole, eikä sillä sanalla viitata hänen syntyneen neitseestä (Joh 1:14; 3:16).

Jeesus tunnusti juutalaisille olevansa "Jumalan poika", mutta ei sanonut itseään koskaan Jumalaksi tai luojaksi. Hän sanoi olevansa "jumala" samalla tavalla kuin Israelin tuomarit ovat "jumalia": ihmisiä, jotka ovat vallassa muita ylempiä. (Joh 10:24-42; Psa 82:1-6; vrt. 2Moos 4:16; 7:1)

Jeesus hallitsee ihmisenä tulevaa maailmaa (Hebr 2:5ss.) ja on Jumalan kansan ylimmäinen pappi iankaikkisesti, koska ei kuole enää koskaan (Hebr 7:24-25). Jeesus on vielä Ilmestyskirjan lopussa ihminen, Daavidin juurivesa eli kuningas Daavidin jälkeläinen alenevassa polvessa (Ilm 22:16; Jes 11:1, 10; 2Sam 7:8-17). Jeesus kristus kuvataan Ilmestyskirjassa teurastettuna karitsana, miehenä, jonka Jumala on herättänyt ylös kuolleista (Ilm 1:5, 17-18; 2:8; 3:7; 22:12-16; Hes 34:31). Jeesus kristus on uuden luomakunnan alku ja päämäärä, koska on esikoinen kuolleista nousseiden joukossa (Ilm 1:5; 3:14; Hebr 1:6; Room 8:24-29). Uusi ihminen ja uusi luomus on luotu Kristuksen ylösnousemuksen kautta (1Piet 1:3), hänessä, hänen kauttaan ja hänelle (häntä varten). Paavali ei puhu vanhan maailman luomisesta, kun sanoo kaiken olevan luotu Kristuksessa ja että kaikki pysyy koossa (yhdessä) hänessä: hän puhuu uuden ihmisen luomisesta ja Jumalan valtakunnan valtarakenteista. (Kol 1:14-23)

Ilmestyskirjassa ja Uudessa testamentissa sanotaan vain isää Jumalaa kaikkivaltiaaksi ja kutsutaan häntä nimellä "Herra Jumala" (Luuk 1:32; Apt 3:22; Ilm 1:8; 4:8; 11:17; 15:3; 16:7; 18:8; 21:22; 22:5). Jeesusta kristusta ei sanota kertaakaan Jumalaksi siinä mielessä kuin isä yksin on ainoa Jumala: kaiken luoja ja kaikkivaltias. Apostolit rukoilivat isää Jumalaa ja julistivat evankeliumia niin, että sanoivat vain isää kaiken luojaksi ja Jeesuksen he kuvasivat kuoleman kärsineenä miehenä, jonka Jumala on korottanut herraksi ja antanut hänelle vallan tuomita eläviä ja kuolleita (Apt 2:12-42; 10:34-48; 17:22-31). Juutalaisille he todistivat, että Jeesus on kristus (Apt 18:5, 28). Sanaa "kristus" on käytetty Raamatussa vain ihmisistä, ei koskaan Jumalasta tai enkeleistä. Sekin asia todistaa Jeesuksen olevan ihminen, ei Jumala tai enkeli, niin kuin jotkut uskovat.

Vanhassa testamentissa on myös sellaisia profetioita, joissa sanotaan Jahven ja Jumalan tulevan taivaasta, kun siellä ennustetaan kristuksesta (Jes 40:3; Luuk 1:15-17; Sak 14:1-9; Apt 1:9-11). Nämäkään kohdat eivät todista sitä, että Jeesus kristus on isän vertainen Jumala tai Jumala ensinkään sillä tavalla kuin isä yksin on ainoa Jumala (Joh 17:3; Mar 12:29; Room 16:25-27; 1Kor 8:4-6; Efe 4:4-6; 1Piet 5:10-11; Jda 1:24-25; Ilm 4:8). Jeesus käyttää näissä kohdissa Jumalan kaikkea arvovaltaa, kun ilmestyy hänen nimessään (Joh 5:37-47; 10:25) ja Jumala asuu hänessä, mutta Jeesus ei ole itse se Jumala, joka hänessä asuu (Joh 14:9-11). Samalla tavalla sanotaan Herran enkelistä, että hän on Jahve ja Elohim (Herra ja Jumala), vaikka hän on enkeli, ei isän kaltainen Jumala (2Moos 3:1-15). Huomaa, että Moosekselle puhunut ja se yksi patriarkoille ilmestynyt enkeli ei ollut herra Jeesus kristus vaan hän on Jumalan enkeli, palvelukseen lähetetty henki (Apt 7:20-59, 27, 35, 53; Gal 3:19-20; Hebr 2:2; Joh 1:17).

Kun apostolit todistivat alussa Jeesuksesta kristuksesta, niin he sanoivat häntä Nasaretilaiseksi Jeesukseksi kristukseksi. Samalla tavalla tulisi meidänkin hänestä yhä useammin puhua, sillä sanomalla Jeesusta Nasaretilaiseksi, erotamme hänet ihmisenä siitä hengestä, joka asuu sen toisen Jeesuksen ruumiissa ja on korottanut Jumalan pojan isän vertaiseksi Jumalaksi ja jopa syrjäyttänyt isän kokonaan valtaistuimeltaan. Tämä toinen henki on langennut enkeli (Jumalan poika), joka riivaa ihmisiä ja saa heidät palvomaan ihmistä Jumalanaan.

Lainaan tähän vielä ne kohdat, joissa todistetaan Jeesuksen kristuksen olevan Nasaretilainen, erotuksena kaikista muista Jeesuksista ja nyt viimeisenä aikana, erityisesti erotuksena siitä toisesta Jeesuksesta, joka on ilmestyvä ja korottava itsensä Jumalaksi katolisessa uskossa oleville (Ilm 13-19; 2Tess 2; 2Kor 11:4; Jes 14:1-27; Hes 28:1-19).

Matteuksen evankeliumi:
2:23 Ja sinne tultuaan hän asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret; että kävisi toteen, mikä profeettain kautta on puhuttu: "Hän on kutsuttava Nasaretilaiseksi."
26:71 Ja kun hän oli mennyt ulos portille, näki hänet toinen nainen ja sanoi sielläoleville: "Tämäkin oli Jeesuksen, Nasaretilaisen, seurassa."

Markuksen evankeliumi:
1:24 sanoen: "Mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan pyhä."
10:47 Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua."
14:67 ja nähdessään Pietarin lämmittelevän hän katsoi häneen ja sanoi: "Sinäkin olit Nasaretilaisen, tuon Jeesuksen, kanssa."
16:6 Mutta hän sanoi heille: "Älkää peljästykö; te etsitte Jeesusta, Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut ylös; ei hän ole täällä. Katso, tässä on paikka, johon he hänet panivat.

Luukkaan evankeliumi:
4:34 "Voi, mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan pyhä."
18:37 He ilmoittivat hänelle Jeesuksen, Nasaretilaisen, menevän ohitse.
24:19 Hän sanoi heille: "Mitä?" Niin he sanoivat hänelle: "Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä,

Johanneksen evankeliumi:
18:5 He vastasivat hänelle: "Jeesusta, Nasaretilaista." Jeesus sanoi heille: "Minä se olen." Ja Juudas, joka hänet kavalsi, seisoi myös heidän kanssaan.
18:7 Niin hän taas kysyi heiltä: "Ketä te etsitte?" He sanoivat: "Jeesusta, Nasaretilaista."
19:19 Ja Pilatus kirjoitti myös päällekirjoituksen ja kiinnitti sen ristiin; ja se oli näin kirjoitettu: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas."

Apostolien teot:
2:22 Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte,
3:6 Niin Pietari sanoi: "Hopeaa ja kultaa ei minulla ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan: Jeesuksen kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy."
4:10 niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo terveenä teidän edessänne.
6:14 sillä me olemme kuulleet hänen sanovan, että Jeesus, tuo Nasaretilainen, on hajottava maahan tämän paikan ja muuttava ne säädökset, jotka Mooses on meille antanut."
10:38 te tiedätte, kuinka Jumala pyhällä hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.
22:8 Niin minä vastasin: 'Kuka olet, herra?' Ja hän sanoi minulle: 'Minä olen Jeesus Nasaretilainen, jota sinä vainoat.'
24:5 Me olemme havainneet, että tämä mies on ruttotauti ja metelinnostaja kaikkien koko maailman juutalaisten keskuudessa ja nasaretilaisten lahkon päämies,
26:9 Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen, Nasaretilaisen, nimeä vastaan,

Sivun alkuun