Kolmiyhteisen jumalan opin hylkääminen

Julkaissut Petteri Haipola  •  27.3.2016  •  Muokattu 7.9.2016

Lähes koko nimeltään kristitty maailma pitää totena kolmiyhteisen jumalan opin. Se tunnustaa yhteistä katolista uskoa kolmiyhteiseen jumalaan, joka on Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Kaikki ne ovat katolisessa eli yleisessä uskossa, jotka uskovat kolmiyhteiseen jumalaan muodossa tai toisessa. Se oppi on alkuisin muinaisesta Babylonista ja katolinen kirkko on muodostanut siitä oman versionsa.

Katolisten isien muotoilema oppi on saanut valtaansa lähes jokaisen Jeesuksen nimeä tunnustavan kristityn. Katolisilta isiltä on tullut myös perintönä niiden uskovien rajaaminen Kristuksen ruumiin ulkopuolelle, jotka eivät tunnusta katolista uskoa kolmiyhteiseen jumalaan. Jumaluus-opin oikein ymmärtämisestä on tehty pelastumisen ehto ja raja-aita uskovien yhteyteen kuulumiselle.

Profeetat, Jeesus ja apostolit eivät uskoneet kolmiyhteiseen jumalaan. He tunsivat isän ja pojan ja pyhän hengen, mutta sanoivat pelkästään isää ainoaksi totiseksi Jumalaksi. Jos he olisivat tunnustaneet uskoaan kolmiyhteiseen jumalaan, niin he eivät olisi sanoneet isän olevan yksin ainoa Jumala. He olisivat sanoneet, että meillä on yksi ainoa Jumala, joka on Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Niin he eivät sanoneet, koska eivät uskoneet kolmiyhteiseen jumalaan.

Isää sanotaan ainoaksi Jumalaksi ja Jahveksi mm. seuraavissa Raamatun kohdissa: 5Moos 4:35, 39; 6:4; Mar 12:29; Joh 5:44; 17:3; Room 16:25-27; 1Kor 8:4-6; Efe 4:6; 1Piet 1:3; 5:10-11; Jda 1:24-25; Ilm 4:8-11. Jumalan poika Jeesus mainitaan monessa Uuden testamentin kohdassa samassa yhteydessä kuin isä Jumala, mutta häntä ei sanota silloin Jumalaksi vaan "pojaksi" tai "herraksi" tai "kristukseksi" (esim. 1Joh 2-5). "Jumalan poika" ja "herra Jeesus kristus" eivät ole isän vertaista Jumalaa tarkoittavia arvonimiä. Sanaa "kristus" käytetään vain ihmisestä, mutta Jumala ei ole ihminen. Jumalan poika Jeesus kristus on sen sijaan ihminen, joten hän ei ole samalla tavalla Jumala kuin isä yksin on Jumala.

Raamatussa sanotaan välillä myös Jeesusta Jahveksi ja Jumalaksi. Myös se enkeli sanoi olevansa Jahve ja Jumala, joka puhui Moosekselle orjantappurapensaasta. (2Moos 3:1-15) Kyseessä oli enkeli, ei herra Jeesus kristus. Laki on tullut Mooseksen välityksellä ja hän sai sen enkelien toimen kautta. (Joh 1:17; Apt 7:53; Gal 3:19-20; Hebr 2:2) Stefanus erottaa selvästi toisistaan sen enkelin, joka puhui Moosekselle, ja Jeesuksen kristuksen, joten se enkeli ei ole herra Jeesus kristus. (Apt 7:20-59) Israelia johdatti erämaassa muuan toinen enkeli, jossa asuu Jahven (Herran) nimi (2Moos 23:20-23; 32:34; 33:2-3)

Myös sitä toista enkeliä sanotaan Raamatussa Jahveksi eli Herraksi, sillä sen toisen enkelin nimi asuu hänessä. (2Moos 13:21; 14:19; 23:20-23) Se enkeli, joka puhuu, edustaa siten täysin valtuuksin isää Jumalaa ja on vallassa sitä toista suurempi, koska lähettää sen toisen enkelin Israelia johdattamaan. (2Moos 23:20-23; 32:34; 33:2-3) Silti sekään enkeli ei ole herra Jeesus kristus, sillä hän ennusti tulevasta profeetasta, joka on Mooseksen kaltainen, ja se profeetta on Jeesus. (5Moos 18:15-18; Apt 7:20-53) On tarkoitushakuista sanoa vastoin Raamatun kokonaisilmoituksen todistusta, että se enkeli olisi ollut Jeesus, ja ennusti itsestään, joka oli tuleva Mooseksen kaltaiseksi profeetaksi.

Enkeli sai käyttää itsestään nimeä Jahve ja häntä sanotaan Raamatussa Jumalaksi ihan samoilla sanoilla kuin isää Jumalaa on Jumalaksi sanottu. (2Moos 3:1-15; 5Moos 4:35, 39; 6:4) Se, että enkeliä sanotaan Raamatussa Jahveksi ja Jumalaksi, ei tee siitä enkelistä isän vertaista Jumalaa. Sitä enkeliä sanotaan Jahveksi ja Jumalaksi, koska hän sai Jumalan lähettämänä sanansaattajana käyttää kaikkea Jumalan arvovaltaa toimiessaan hänen nimessään. Jeesusta sanotaan Raamatussa Jahveksi ja Jumalaksi samasta syystä (esim. Jes 40:1-8; Sak 14:1-9; vrt. ihmiset jumalana: 2Moos 4:16; 7:1; Psa 82:1, 6; Joh 10:24-42).

Kristus on tullut isänsä nimessä ja toiminut Jumalan kaikella arvovallalla. (Joh 5:37-47; 10:25) Sen lisäksi, että Jeesus on tullut isänsä nimessä, asuu isä hänessä. Isä teki ne teot, jotka Jeesus teki, ja sanoi ne sanat, jotka Jeesus sanoi. (Joh. 14:9-11) Jumala siis asuu Jeesuksessa, mutta Jeesus ei ole itse se Jumala, joka hänessä asuu. Jeesus sanoi tämän asian hyvin selvästi ja kehotti opetuslapsia uskomaan Jumalaan ja häneen, heihin molempiin. (Joh 14:1) Siinä on iankaikkinen elämä, että me tunnemme isän, joka on ainoa totinen Jumala, ja Jeesuksen kristuksen, jonka isä on lähettänyt maailman vapahtajaksi. (Joh. 17:3; 1Joh. 4:9-15)

Jos me emme erota Jeesusta siitä Jumalasta, joka asuu hänen ruumiissaan, niin me annamme väärän todistuksen Jumalasta ja hänen pojastaan. Jeesus ei ole se Jumala, joka hänessä asuu. Jeesus kristus on ihminen, jonka ruumiissa Jumala asuu henkensä kautta. Jumala asuu myös muissa lapsissaan henkensä kautta, mutta minä en ole Jumala sen vuoksi, että Jumala asuu minussa, etkä sinä ole Jumala, jos Jumala sinussa henkensä kautta asuu.

Suurin synti, mitä ihminen voi tehdä, on korottaa itsensä isän vertaiseksi jumalaksi. (1Moos 3:5; Jes 14:1-27; Hes 28:1-19; 2Tess 2; Ilm 11:13-18) Katolisessa uskossa olevat henkilöt ovat korottaneet opissaan ihmisen kristuksen Jeesuksen isän vertaiseksi jumalaksi ja palvovat häntä Jumalanaan. Jeesuksen palvonta on syrjäyttänyt isän valtaistuimeltaan lähes kokonaan. Nykyään ei rukoilla enää isää Jumalaa herran Jeesuksen kristuksen nimessä, isälle ei anneta kunniaa siitä, että hän on pelastanut poikansa kuolemasta herättämällä hänet ylös kuolleista, (Hebr 5:7; 13:20-21) eikä isälle anneta yksin kunniaa kaiken luomisesta vaan jaetaan se kunnia Pojan ja Pyhän Hengen kanssa. (Ilm 4:8-11; 10:6; 14:6-8; Apt 4:24-31; 17:22-31; Jes 42:1-8; Psa 33:6-9; Jer 10:12; 51:15; Snl 3:19)

Kolmiyhteiseen jumalaan uskovat sanovat, että oppia ei saa muodostaa muutaman jakeen perusteella. Raamatun kaikki kohdat kyseisestä aiheesta tulee ottaa huomioon. Koska Raamatussa sanotaan myös Jeesusta Jahveksi ja Jumalaksi, ja Pyhää Henkeä kuvataan välillä niin kuin itsenäisesti tahtovaa, tuntevaa, tietävää ja toimivaa persoonaa, niin "se todistaa Jumalan olevan kolmiyhteinen Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Raamatun kohdat täydentävät näin toisiaan ja lopputuloksena on ristiriidaton oppi kolmiyhteisestä Jumalasta."

Kun Raamatun jakeita yhdistetään tällä tavalla mielivaltaisesti toisiinsa ennalta totena pidetyn opin tueksi, niin silloin ei täydennetä Jumalan sanan ilmoitusta vaan kumotaan se. Profeetat, Jeesus ja apostolit sanoivat, että isä on yksin ainoa Jumala. Jos sanotaan, että Isä ja Poika ja Pyhä Henki on yksin ainoa Jumala, niin silloin kumotaan se sana, jonka mukaan isä on yksin ainoa Jumala, sen sijaan, että täydennettäisiin Jumalan sanan ilmoitusta. Jumala ei kuitenkaan kumoa omaa sanaansa puhumalla sitä vastaan vaan täydentää sitä ja vahvistaa aiemman ilmoituksensa.

Koska Raamatussa on sanottu sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa selvästi, että meillä on vain yksi Jumala, joka on kaikkien isä, niin me emme saa mennä yli kirjoitusten ja muodostaa oppia, jonka mukaan meillä olisikin yksi ainoa Jumala, joka on Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Raamatussa sanotaan myös saatanaa, epäjumalia, enkeleitä ja ihmisiä Jumalaksi ja jopa Jahveksi, joten se, että Jeesusta sanotaan Jahveksi ja Jumalaksi ei todista hänen olevan isän vertainen Jumala, luoja ja kaikkivaltias. (2Kor 4:4; Efe 2:2; 1Kor 8:4-5; 2Moos 3:1-15; 4:16; 7:1; Psa 82:1, 6)

Uudessa testamentissa sanotaan Herraksi Jumalaksi ja kaikkivaltiaaksi vain isää Jumalaa, ei koskaan hänen poikaansa Jeesusta kristusta. Jumalan pyhää henkeä kuvataan välillä ikään kuin itsenäisenä persoonana sen vuoksi, että se edustaa täydellisesti isää Jumalaa niissä kohdissa. Jumala toimii valituissa palvelijoissaan ja maailmassa henkensä kautta, niin että kun henki puhuu tai todistaa jotakin, tarkoittaa se samaa kuin että Jumala itse puhuu. Jumala puhuu palvelijoidensa ja poikansa Jeesuksen suun kautta, pyhän hengen kautta. (Apt 1:2, 16; 4:25; Hebr 1:1; 2Sam 23:1-4)

Jumalan henki ei ole Jumalasta erillinen itsenäinen persoona, joka ajattelee, tuntee, tietää ja tahtoo itsenäisesti eikä isän Jumalan vaikutuksesta. Jumala jakaa henkeään tahtonsa mukaan, voitelee poikaansa ja lapsiaan hengellä, lähettää palvelijoitaan hengen johtamana matkoille, murehtii meissä henkensä kautta, puhuu meille sen, mitä meihin antamansa totuuden henki kuulee isältä ja pojalta taivaasta, jakaa armolahjoja henkensä vaikutuksesta, asuu meissä henkensä kautta, jne., mutta Jumala on se, joka toimii henkensä kautta. (Hebr 2:4; 1:9; Apt 10:38; 2Kor 1:21-22; Matt 4:1; Apt 13:4; Efe 4:30; Joh 16:13-16; 1Joh 1:1-7; 1Kor 12:1-13) Pyhä henki ei ole Jumalan persoona vaan edustaa näissä kohdissa isää Jumalaa ja sanaa "henki" käytetään silloin synonyymina sanalle "Jumala".

Niin kuin huomaat tästä lyhyestä selityksestä, ei Jumala ole kolmiyhteinen Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Isä on yksin ainoa totinen Jumala ja kaikkivaltias. Jeesus kristus on hänen poikansa ja ihminen, koska on syntynyt ihmiseksi eikä lakkaa koskaan olemasta ihminen. Pyhä henki on Jumalan henki, jonka kautta Jumala toimii palvelijoissaan ja maailmassa. Se ei ole persoonaton voima vaan edustaa täydellisesti isää Jumalaa ja tuo ilmi isän persoonaa, ei omaansa, silloin kun siitä puhutaan samaa tarkoittavana asiana kuin "Jumala". Jumalan meihin panema pyhä henki toimii myös yhdessä meidän kanssamme ja meidän henkemme kanssa, jolloin sitä henkeä sanotaan lapseuden hengeksi ja me puhumme sen kautta. Jumala puhuu silloin palvelijoidensa suun kautta, pyhän hengen kautta, ja se meissä oleva henki kuulee Jumalan äänen, niin että voi sitten puhua kuulemansa Jumalan sanan muille tai hyödyntää sitä Jumalan lapsen omassa elämässä, jossa se henki asuu ja toimii yhteistyössä opetuslapsen oman hengen kanssa. (Room 8:9-28; Joh 16:13-15; Apt 4:25; 13:2)

Jos olet ollut muun nimeltään kristityn maailman kanssa katolisessa uskossa kolmiyhteiseen jumalaan, niin et pääse siitä opista kovin helposti irti. Sinua pelottaa se, että jos hylkäät sen opin, niin joudut kadotukseen. Sinut erotetaan myös uskovien yhteydestä, koska muut pitävät kristittynä vain niitä, jotka tunnustavat katolisen uskon kolmiyhteiseen jumalaan. Pelko estää sinua hylkäämästä katolista oppia.

Älä anna heidän pelkonsa peljästyttää sinua. Jumala on suurempi kuin kukaan muu eikä kukaan voi riistää sinua isän kädestä, kun olet tullut hänen tykönsä hänen poikansa herran Jeesuksen kristuksen kautta. Jeesus ei heitä sinua ulos, kun olet hänen omakseen tullut ja seuraat häntä: teet Jumalan tahdon sen sijaan, että seuraisit ihmisiä ja noudattaisit heidän perimmäissääntöjään, jotka ovat ihmisten oppeja ja katoavaista sanaa.

Rakenna sinä itseäsi vahvan perustuksen ja alkuperäisen puhtaan Jumalan sanan ilmoituksen varaan, väärentämättömien Raamatun kirjoitusten perustukselle. Saat itsellesi veljiä ja sisaria ja äitejä ja isiä tulevassa maailmassa monin verroin enemmän kuin menetät tässä maailmassa, jos noudatat totuuden sanaa ja pysyt totuudessa loppuun saakka. Jumala voi herättää sinulle veljiä ja sisaria jo tässä ajassa, jos yhä useammat seuraavat sinun esimerkkiäsi ja sanoutuvat irti katolisesta harhaopista, uskosta kolmiyhteiseen jumalaan.

Älä kiirehdi muodostamaan omaa kantaasi tässä asiassa. Anna itsellesi aikaa. Jos aihe on niin vaikea, että et sitä ymmärrä, niin sinun ei tarvitse olla minkään tulkinnan puolella ja jotakin toista tulkintaa vastaan. Sinun ei tarvitse tunnustaa todeksi mitään sellaista uskontunnustusta, jota et ensin ymmärrä. Sokea usko johtaa helposti harhaan. Saatat syyllistyä väärän todistuksen antamiseen Jumalasta ja hänen pojastaan, jos sanot todeksi jotakin sellaista, mitä et ymmärrä.

Jos et saa riittävää ymmärrystä tämän elämän aikana siitä, mikä on totuus tässä asiassa, niin jätä asia avoimeksi. Tunnusta totuudeksi vain ne asiat, jotka tiedät varmasti todeksi, koska olet saanut sen opetuksen suoraan Raamatusta ja Jumala on opettanut sen sinulle pyhän hengen kautta, joka sinussa asuu. Niinpä voit olla varma siitä, että Jeesus on kristus, lihassa tullut Jumalan poika, ja että Jumala on lähettänyt hänet maailman vapahtajaksi. (Joh 20:31; 1Joh 4:1-15) Voit olla varma myös siitä, että Jumala on herättänyt poikansa Jeesuksen ylös kuolleista ja korottanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle ja yli enkelien olevaksi herraksi, niin että voit tunnustaa Jeesuksen suullasi herraksi. (Apt 2:12-36; Room 1:1-4; 10:8-10; Efe 1:17-23; 1Piet 3:22)

Nämä asiat on sanottu Raamatussa niin selvästi, että täysijärkinen kristitty voi ne ymmärtää ja varmasti todeksi tunnustaa. Tämän yli menevät uskontunnustukset voivat olla liian vaikeatajuisia ja jopa sisäisesti ristiriitaisia tai kirjoitusten vastaisia, joten niitä ei tarvitse totuudeksi tunnustaa, koska niitä ei voida riittävän hyvin ymmärtää. Jos kuitenkin tahdot löytää totuuden pohjia myöten tässä asiassa, niin anna itsellesi aikaa ja näe paljon vaivaa asian tutkimisessa. Vain sillä tavalla voit muodostaa kannan, joka kestää kaiken koettelun ja pitää yhtä Raamatun pyhien kirjoitusten kanssa.

Minä tiedän, että ihmisen vastaanottokyky on uskovaisenakin rajallinen, eikä tämä asia avaudu ymmärrykselle kuin vähän kerrassaan ja mielellään vielä seuraavassa järjestyksessä (kohtien yksi ja kaksi järjestys voivat vaihdella, koska ymmärrys avautuu eri ihmisillä eri tavalla ja eri järjestyksessä).

1. Ensin pitää tunnustaa varmaksi Jumalan sanan totuudeksi se, että Jeesusta kristusta sanotaan Raamatussa ihmiseksi, joten hän on ihminen. (1Tim 2:5; Room 5:10-21; 1Kor 15:12-23; Psa 45; Hebr 2:5) Jeesuksella on ihmisenä alku, sillä hän ei ole ollut ihmisenä aina olemassa.

2. Sitten pitää nähdä hierarkia eli valtasuhde isän ja pojan välillä (1Kor 11:3; 15:24-28) ja se, että pyhä henki ei ole Jumalan persoona vaan edustaa isää Jumalaa tai sitä lapseuden henkeä, jonka Jumala on meihin pannut asumaan (Jumala toimii maailmassa ja valituissa palvelijoissaan henkensä kautta)

3. Sitten pitää nähdä se, että isä on luonut yksin tämän maailman, koska on Jumala (isä yksin on ainoa totinen Jumala, joka on luonut kaiken, mitä on olemassa, Apt 4:24-31; 14:15; 17:22-31; Ilm 4:11; 14:7; Jes 42:1-8; 2Moos 20:1-11; Psa 33:6-9; Snl 3:19; 8:22-31; Jer 10:12; 50:15 ja tätä tukevat muut Vanhan testamentin kohdat ja Uuden testamentin väärin ymmärretyt ja osittain myös virheellisesti käännetyt kohdat)

Meidän ei tarvitse ottaa kantaa siihen, onko Jeesus ollut olemassa elävänä olentona Jumalan tykönä ennen kuin syntyi ihmiseksi. Sitä asiaa ei ole kerrottu riittävän selvästi Raamatussa. Jotkut kohdat näyttävät puoltavan sitä, että Jeesus on tullut taivaasta, jossa hän on ollut enkelien yläpuolella oleva taivaallisten sotajoukkojen komentaja, armeijan ylipäällikkö. Tätä olentoa kutsutaan Raamatussa nimellä Herra Sebaot (esim. Jes 8:13-18). Jeesus olisi luopunut korkeasta asemastaan taivaassa ja alentanut itsensä ihmisten palvelijaksi. Jeesus ei olisi täydellisesti ihminen vaan olisi ihmisen kaltainen ja syntisen lihan kaltaisuudessa lähetetty. (Fil 2:5-8; Room 8:3; vrt. Hebr 2:5-18; 4:15) Raamatussa sanottaisiin Jeesusta silti ihmiseksi, koska hän on syntynyt äitinsä Marian kohdusta, elänyt ihmisenä synnittömän elämän, kuollut ristillä ja Jumala on herättänyt hänet ylös kuolleista. Kristus on kuolleista nousseiden esikoinen, kuningas Daavidin jälkeläinen ja Jumalan kansan ylimmäinen pappi iankaikkisesti. (Hebr 2:5-18; 5:7; 7:24-28; 2Sam 7:8-17; Ilm 1:5, 17-18; 2:8; 22:13-16)

Jumala olisi pyyhkinyt Jeesuksen muistin tyhjäksi hänen siirtyessään Marian kohtuun ja syntyessään ihmiseksi. Jeesus olisi silti ikivanha taivaallinen olento ihmisen ruumiissa, ei ihminen samalla tavalla kuin me. Jeesus oppi kävelemään ja puhumaan niin kuin kuka tahansa lapsi. Jeesus-poika oppi viisautta ja sai lisää tietoa iän karttuessa sekä ihmisiltä että kirjoituksista niin kuin myös suoraan isältään Jumalalta. Jumala olisi sitten puhunut Jeesuksen julkisen toiminnan aikana pojalleen lisää tämän olemisesta taivaassa isän tykönä ennen maailman luomista. Tämä selittäisi sen, miksi Jeesus sanoi tulleensa taivaasta ja menevän takaisin sinne, mistä oli tullut tai missä oli ollut aiemmin. (Joh 1:15-34; 3:13, 23-36; 6:29-69; 7:28-29; 8:58; 13:3; 16:26-17:5) Tällaisia kohtia on vaikea selittää muulla tavalla, joskaan ei mahdotonta. Olen käsitellyt näitä kohtia lyhyesti kirjoituksessani "Jumala ja kristus evankeliumin julistuksessa ja rukouksessa" kohdassa Muutamien sanontojen merkityksestä.

Jos Raamatussa tarkoitetaan sanalla "ihminen" kristuksesta Jeesuksesta puhuttaessa täsmälleen samanlaista ihmistä kuin me, niin silloin Jeesus ei ole ollut elävänä olentona Jumalan tykönä ennen sikiämistään Marian kohdussa. (1Tim 2:5; Room 5:12-21; 1Kor 15:1-58; Hebr 2:5-18) Siinä tapauksessa Jeesuksella on ihmisenä alku niin kuin meilläkin, eikä hän ole ollut lainkaan olemassa ennen syntymistään ihmiseksi. Myös tätä näkemystä on perusteltu hyvin, joten on parasta jättää kanta avoimeksi, ellei asiaa ymmärrä riittävän hyvin, jotta kannan muodostaminen olisi järkevää.

Olen sitä mieltä, että molempia näkemyksiä on perusteltu hyvin ja molempia vastaan on esitetty painavia perusteluja. Järkevämpää ja paremmin perusteltu on silti näkemys, jonka mukaan Jeesus ei ole ollut olemassa ennen maailman luomista muuten kuin isän ajatuksissa ja mielessä, kun hän suunnitteli pelastavansa meidät kristuksen kuolleista herättämisen kautta ja kun hän näki jo edeltä poikansa kärsimysten tähden kunnialla seppelöidyksi ja kirkastettuna kuninkaana. Siitä olen täysin varma, että se "Jahven enkeli" ei ole herra Jeesus, joka ilmestyi Aabrahamille ja Iisakille ja Jaakobille nimellä "Jumala kaikkivaltias", mutta teki Moosekselle itsensä tiettäväksi nimellä "Jahve". Vaikka Stefanus sanoi tätä enkeliä "kirkkauden Jumalaksi" (Apt 7:2), niin hän on silti vain Jahven enkeli, ei Jahve itse. Näet tämän asian, kun luet hänestä kertovat kohdat. Olen selittänyt tätä asiaa tarkemmin artikkeleissani Onko Jeesus kristus Jumala, enkeli vai ihminen? ja Kirkkauden Jumala ilmestyi Aabrahamille.

Jokaisen lukijan tulisi ymmärtää se, että Jeesus kristus ei ole ollut luomassa tätä maailmaa aktiivisena luojana yhdessä isänsä kanssa. Kaikki nekin kohdat Uudessa testamentissa, joiden mukaan Jeesuksen on sanottu olleen luomassa tätä maailmaa, puhuvat Jumalasta luojana: isä on luonut kristuksen kautta ja kristukseen ja kristukselle (kristusta varten) sen, mitä niissä kohdissa sanotaan hänen luoneen. (Kol 1:13-23) Paavali sanoo selvästi, että meillä on vain yksi Jumala, isä, kun puhuu siitä, miten me kristityt olemme luodut häneen kristuksen kautta. (1Kor 8:4-6) Heprealaiskirjeessä ei sanota Jumalan luoneen "tätä maailmaa" poikansa kautta. Siinä sanotaan, että Jumala on luonut aikakaudet poikansa kautta. (Hebr 1:2) Jae 1:10 ei voi tarkoittaa sitä, että poika on luonut taivaan ja maan ja meren ja kaiken niissä olevan, koska Psalmissa 102 sanotaan Jahven (isän) luoneen kaiken, mitä on, ja se pitää yhtä kaiken muun Raamatun ilmoituksen kanssa. Kun Paavali julisti evankeliumia, niin hän sanoi yksin isää kaiken luojaksi. (Apt 17:22-31) Samoin tekivät apostolit, kun rukoilivat isää. (Apt 4:14-31) Jeesus antoi ilmestyksessään yksin isälle kunnian kaikkivaltiaana kaiken luojana. (Ilm 1:1; 4:8-11) Myös Jeesus saa kunnian, mutta eri syystä kuin isä: sen vuoksi, että on uhrannut itsensä viattomana karitsana ristillä syntiemme sovitukseksi ja sielujemme lunastukseksi. (Ilm 5)

Raamatussa on perusteltu riittävän hyvin se, että Jeesus ei ole ollut luomassa Jumalan kanssa tätä maailmaa. Jos hän on ollut olemassa ennen maailman luomista, niin hän on ollut vain läsnä, mutta ei osallistunut itse luomistapahtumaan.

Tätä näkemystä puoltaa myös Sananlaskujen kirjan kuvaus "Jumalan viisaudesta", jolla maailma on luotu. (Snl 8:22-31; 3:19: Jer 10:12; 51:15) Jeesusta kristusta ei näy elävänä olevaisena luomisesta kertovissa kohdissa. Niiden mukaan Jumala on luonut kaiken yksin sanallaan ja viisaudellaan. Sana ja viisaus eivät ole henkilö niissä kohdissa, joissa luomisesta puhutaan, joten ei se sitä Johanneksen evankeliumin alussakaan ole.

Jos "Jumalan viisaudella" tarkoitettaisiin Jeesusta, niin hän olisi ollut paikalla vähän samalla tavalla kuin Jumalan pojat, mutta hän ei osallistunut itse luomistyöhön Jumalan rinnalla. (Job 38:7) Vaikka "Jumalan viisautta" sanottaisiin "arkkitehdiksi" tai "mestarirakentajaksi", niin kuin jotkut kääntävät jakeen Snl 8:30, niin sekään ei todista Jeesusta luojaksi tai Jumalaksi. "Jumalan viisaus" on personoitu abstraktio niin kuin rakkaus (1Kor 13), viha (Jaak 1:20), synti (Room 7:17, 20) ja Jumalan sana (Joh 1:1-14; Jes 55:11; Psa 119). Raamatussa vain kaikkivaltiasta isää ylistetään luojana, mutta poikaa kuvataan Uudessa testamentissa kuoleman kärsineeksi mieheksi, jonka Jumala on herättänyt ylös kuolleista ja antanut hänelle vallan tuomita eläviä ja kuolleita. (Ilm 4:8-11; Apt 2:12-42; 4:24-31; 17:22-31)

Kaksi ensimmäistä kohtaa on helppo ymmärtää ja tunnustaa todeksi. Vilpitön totuuden etsijä huomaa tarkkaan kirjoituksia tutkittuaan myös kolmannen kohdan totuuden sanan mukaiseksi. Mielestäni on tärkeää ymmärtää myös se, että Jeesuksella on vain yksi tietoisuus eli yksi "minä" kerrallaan käytössä. Jos hän on ollut olemassa ennen syntymistään ihmiseksi, niin hän on menettänyt sikiämisensä hetkellä tietoisuuden ja muistot menneisyydestään. Jeesus kristus on ihmisenä vain yksi "minä", joka ajattelee, tahtoo, tuntee, tietää ja muistaa asioita. Jeesuksella kristuksella on vain yksi mieli, sillä hän ei ole skitsofreeninen: hänen mielensä ei ole jakaantunut kahteen tai useampaan osaan. Kolmiyhteisen jumalan opissa luullaan, että Jumala on jakomielitautinen ja Jeesus kristus on jaettu kahteen osaan, joita sanotaan "luonnoksi". Tällä tavalla yritetään peitellä sitä tosiasiaa, että Jeesus olisi kaksi eri olentoa, jos hän olisi ihminen ja Jumala yhtä aikaa.

Katolisen uskon suurin mysteeri on se, miten Jeesus voi olla ihminen ja Jumala yhtä aikaa olematta ihmisenä Jumalasta erillinen olento. Koska tätä asiaa on mahdoton ymmärtää ja järjellä käsittää, on sen sokeaa "uskon kautta" totena pitämistä vaadittu heti siitä lähtien, kun katoliset isät vahvistivat sen opin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325. Oppia on sitten täydennetty ja vahvistettu se myöhemmissä kirkolliskokouksissa, joista Khalkedonin konsiili vuonna 451 on viimeinen merkittävä. Siinä muotoiltiin Kristuksen kaksiluonto-oppi, jolla pyrittiin selittämään pois sitä ristiriitaa, miten Jeesus voi olla ihminen ja Jumala yhtä aikaa olematta ihmisenä eri olento kuin Jumala. Tässä ei luonnollisestikaan onnistuttu.

On selvää, että ihmisellä kristuksella Jeesuksella on oma tahto, tunteet, tieto, mieli ja ajatukset, niin että hän on eri olento kuin tosiolevainen Jumala, hänen isänsä. Samalla tavalla voidaan nähdä se, että Jeesus kristus on myös ihmisenä eri olento kuin sellainen ikivanha taivaallinen olento (Jumalan Sana, Jumalan Poika), joka olisi tullut henkenä alas taivaasta ja syntynyt ihmiseksi Marian kohdusta, niin että olisi se ikivanha taivaallinen henki ihmisen ruumiissa. Sellainen olento ei ole täydellisesti ihminen vaan on ikivanha taivaallinen olento ihmisen ruumiissa, joka ei ole ihminen.

Johannes varoitti juuri niistä eksyttäjistä, jotka eivät tunnusta Jeesusta kristukseksi, lihaan tulleeksi, että he ovat antikristuksia ja villitsijöitä. (1Joh 2:18-18; 4:1-5:13, 20; 2Joh 1:7-11) Koska sanaa "kristus" käytetään Raamatussa vain ihmisistä – ei koskaan Jumalasta tai enkeleistä – sanoi Johannes antikristuksiksi ja villitsijöiksi niitä, jotka eivät tunnustaneet sitä, että Jeesuksella kristuksella oli liharuumis niin kuin ihmisillä ja hän kärsi sekä kuoli ihmisenä ristillä. Tämän raamatullisen tosiasian kieltävää harhaoppia sanotaan doketismiksi ja se oli yleinen harhaoppi Johanneksen aikana. Jos joku kieltää sen, että Jeesus kristus on kärsinyt ruumiissaan kuoleman ja Jumala on herättänyt hänet ylös kuolleista, niin häneltä puuttuu syntien sovitus ja sovittaja, joten hän ei voi pelastua. Siinä on syy, miksi Johannes vastusti niin jyrkin sanoin doketismia.

Jeesusta kristusta sanotaan Raamatussa monta kertaa ihmiseksi. Jeesus on Luukkaan evankeliumin ja enkeli Gabrielin sanojen yhden tulkinnan mukaan Jumalan poikanakin "vain" ihminen, mitä antikristuksen henki ei voi tunnustaa (Luuk 1:35; Joh 10:34-36; Psa 82:1, 6). Riivaajahenget eivät suostu tunnustamaan sitä tosiasiaa, että Jumala on alistanut tulevan maailman ihmisen kristuksen Jeesuksen valtaan. (Hebr. 2:5-18; 1Tim 2:5) Vaikka Jeesus olisi ikivanha Jumalan Poika ylösnousseessa ja kirkastetussa ruumiissa, niin häntä sanotaan silti ihmiseksi Raamatussa eikä tätä asiaa ole kenenkään lupa kieltää. On tosin mahdollista, että Jeesus on vain "ihmisen kaltainen", mutta ei samalla tavalla ihminen kuin me, mutta häntä sanotaan Raamatussa ihmiseksi ja sellaiseksi me hänet tunnustamme, jos Jumalan hengestä olemme.

Jeesus on ihminen vielä silloin, kun hallitsee tulevaa maailmaa herrojen herrana ja kuningasten kuninkaana. (Ilm 19:11-21) Jeesus pysyy iankaikkisesti ihmisenä ja ylimmäisenä pappina (Hebr 7:24-25), koska on syntynyt ihmiseksi: herra Jeesus ei lakkaa koskaan olemasta ihminen. Hän on vielä Ilmestyskirjan lopussa Daavidin juurivesa, kuningas Daavidin jälkeläinen alenevassa polvessa. (Ilm 22:12-16; Jes 11:1, 10; 2Sam 7:8-17) Jeesus on teurastettu karitsa, vanhurskas mies, jonka Jumala on herättänyt ylös kuolleista ensimmäisenä kuolemaan nukkuneiden joukosta. (Ilm 1:5, 17-18; 2:8; 3:7; 22:12-16; Hebr 1:5-6; 5:5; Psa 2:7, Apt 13:33-37; Room 8:23-31)

Kun tutkit Raamattua ja etsit totuutta näistä asioista, niin unohda ihmisjärjen perustelut, joita kolmiyhteisen jumalan oppi on täynnä. Jeesus ei ole yhtä aikaa "ihminen ja Jumala", joten älä edes yritä selittää tätä järjettömyyttä, sillä koko väite on sisäisesti ristiriitainen eikä se voi siten olla totta. Totta ei voi olla myöskään se väite, että Jeesus on yhtä aikaa "ihminen ja enkeli" tai "ihminen ja joku muu taivaallinen olento" (Jumalan Poika, Jumalan Sana), niin että hänellä on kaksi toisistaan erillistä tietoisuutta (minää) yhdessä persoonassa Kristuksen kaksiluonto-opin mukaan.

Jeesus on tietysti "ihminen ja Jumalan poika" yhtä aikaa, mutta vain sillä tavalla, että hän on Jumalan poikanakin vain ihminen. (Luuk. 1:35; Joh 10:34-36; Psa 82:1, 6) Jeesus ei ole jokin ikivanha taivaallinen olento, joka olisi syntynyt ihmiseksi ja eläisi ihmisen ruumiissa. Sellaisella ikivanhalla olennolla on oma tahto, tunteet, mieli, tieto ja ajatukset, niin että hän on eri olento kuin ihminen kristus Jeesus, jolla on ihmisenä oma tahto, tunteet, mieli, tieto ja ajatukset. Jeesus voisi olla ikivanha taivaallinen olento ihmisen ruumiissa vain siinä tapauksessa, että Raamatussa sanotaan häntä "ihmiseksi", mutta sillä sanalla ei tarkoiteta samanlaista ihmistä kuin me olemme.

Jeesus olisi vain ihmisen kaltainen olento ja tullut Jumalan lähettämänä syntisen saastaisen lihan kaltaisuudessa. (Room 8:3; Fil 2:5-8) Jos tämä on oikea tulkinta sanan "ihminen" käytöstä Jeesuksesta puhuttaessa, niin silloin Jeesus on ihmisenä ikivanha taivaallinen olento ihmisen ruumiissa. Siinäkin tapauksessa hänellä olisi vain yksi tietoisuus kerrallaan ja sen mukaiset muistot sekä tieto. Ensin ikivanhan taivaallisen olennon tietoisuus ("minä"), sitten ihmisen ja sitten lopulta taas ikivanhan taivaallisen olennon, kun Jumala olisi palauttanut Jeesukselle hänen muistonsa ja tietoisuutensa "korottamisen" jälkeen taivaissa. (Efe 1; Apt 2:36; 1Piet 3:22; Hebr 1-2)

Jeesus on myös ihminen ja Jumala yhtä aikaa sillä tavalla, että hän on Jumalanakin vain ihminen. Raamatussa sanotaan ihmisiä jumalaksi, kun Jumala on asettanut heidät päämieheksi, tuomariksi ja vapahtajaksi kansalleen. Mooses oli Israelin ja veljensä Aaronin jumala juuri tästä syystä. (2Moos. 4:16; 7:1; 18:12-27; Apt 7:27,35) Myös Israelin tuomareita sanotaan "jumaliksi" samasta syystä. (Psa 82:1, 6) Jeesus ei tunnustanut koskaan olevansa isän vertainen Jumala, joka olisi ollut luomassa isän kanssa tätä maailmaa. Jeesus tunnusti vain sen, että on Jumalan poika ja "jumala" samalla tavalla ihmisenä kuin Israelin tuomarit ja Mooses. (Joh 10:24-42; Apt 5:31; 17:22-31; Hebr 2:5-18; Joh 5:17-30) Jos olet rehellinen, niin tunnustat tämän asian todeksi luettuasi ja ymmärrettyäsi kaikki Raamatun kohdat, joissa tätä asiaa käsitellään. Ota myös huomioon se, että kolmiyhteiseen jumalaan uskovat ovat kääntäneet joitakin Raamatun kohtia virheellisesti oman ennalta totena pitämänsä opin tueksi.

Jeesus on yhdellä hetkellä vain ja ainoastaan ihminen tai jotakin muuta. Kun olet ensin varmistunut siitä, että Jeesus on todellakin vuoren varmasti ihminen sen perusteella, mitä profeetat ovat hänestä ennustaneet ja mitä apostolit ovat hänestä todistaneet kirjoituksissaan, niin sen jälkeen kaiken muun ymmärtäminen on sinulle helpompaa, Jumalan pyhän hengen johdatuksessa ja Jumalan opettamana. Monet kristityt uskovat asiaa tarkemmin ajattelematta niin, että Jeesus kristus on Jumala ihmisen ruumiissa, eivätkä usko hänen olevan lainkaan ihminen. Sen vuoksi tästä asiasta varmistuminen on ensisijaisen tärkeää, vaikka kolmiyhteiseen jumalaan uskovat vähättelevät sen merkitystä.

Ilmestyskirjan suuri Babylon ja kaikkien porttojen äiti on katolisen uskontunnustuksen varaan rakentuva nimeltään kristitty uskonnollinen maailma. (Ilm 17-18) Jokainen, joka tunnustaa uskoaan kolmiyhteiseen jumalaan muodossa tai toisessa on vielä sisällä suuressa Babylonissa ja osallinen porton synteihin. Katolisessa uskossa olevat ovat vainonneet aina eri tavalla Jumalaan ja herraan Jeesukseen kristukseen uskovia kristittyjä. He ovat erottaneet meitä kirkosta ja yhteydestään, sanoneet meidän joutuvan helvettiin sen vuoksi, että ymmärrämme eri tavalla tämän asian, ja he ovat jopa tappaneet niitä, jotka ovat hylänneet kolmiyhteisen jumalan opin.

Suuresta Babylonista ei lähdetä ulos niin, että erotaan jostakin uskovien yhteisöstä. Siitä lähdetään ulos siten, että hylätään kolmiyhteisen jumalan oppi. Portosta erotaan sanoutumalla irti siitä opista, jota se tunnustaa ja siitä hengestä, joka on sen opin takana. "ksen henki on eksyttänyt koko nimeltään kristityn maailman sen vuoksi, että katolisessa uskossa oleva nimikristitty maailma ottaisi vastaan laittomuuden ihmisen ja palvoisi häntä Jumalanaan, joka on luonut kaiken ja on kaikkivaltias. Jos katolinen kirkko ei olisi saanut nimeltään kristittyä maailmaa uskomaan, että Jeesus kristus on isän vertainen Jumala, niin laittomuuden ihminen ei saisi osakseen sitä palvontaa ja asemaa, joka hänelle nyt hänen tulemuksessaan auliisti annetaan. (2Tess 2; Ilm 13:11-18)

Laittomuuden salaisuus oli vaikuttamassa jo apostolien aikana. Paavalin mainitsema väkevä eksytys on katolinen usko kolmiyhteiseen jumalaan ja sen toisen Jeesuksen palvominen isän vertaisena Jumalana, joka korottaa itsensä yli kaiken palvottavan ja istuutuu Jumalan temppeliin, ja sanoo olevansa Jumala. (2Kor 11:4; 2Tess 2) Hänestä on ennustettu myös Vanhassa testamentissa esikuvien kautta (Babylonin kuningas, Tyyron ruhtinas ja kuningas). (Jes 14:1-27; Hes 28:1-19) Ja kaiken vakuudeksi apostoli Johannes sanoi "antikristuksiksi ja villitsijöiksi" niitä harhaoppisia, jotka tungeksivat hänen aikanaan koteihin ja sanoivat, että Jeesus kristus ei ole ihminen: hän vain näyttää siltä, mutta on todellisuudessa "Jumala ihmisen ruumiissa" tai "jumal-olento ihmisen ruumiissa". (1Joh 2:18-28; 4:1-5:13, 20; 2Joh 1:7-11) Niin kuin huomaat, on valheen henki onnistunut lähes täydellisesti eksytyksessään. Melkein kaikki Jeesuksen nimeä tunnustavat kristityt sanovat Jeesuksen olevan isän vertainen Jumala, vaikka hän on todellisuudessa Jumalan poikanakin ja meidän herranamme "vain" ihminen.

Sinun ei tarvitse itse erota jostakin uskovien yhteisöstä erotaksesi portosta. Portosta erotaan hylkäämällä kolmiyhteisen jumalan oppi. Siitä erotaan mielessä ja sydämen ajatuksissa, korjaamalla virheellistä opetusta, jota totena pidetään. Kun sitten tunnustat muille uskoville sen, mitä olet Jumalalta hänen sanastaan oppinut, niin porton jäsenet erottavat sinut keskuudestaan niin kuin jonkun pahan. Siitä me tunnemme, ketkä ovat Jumalasta ja ketkä eivät ole Jumalasta. Kuka ikinä ei rakasta veljeään ja menee yli Kristuksen opin ei ole nähnyt Jumalaa eikä Jumala ole hänessä. (1Joh 4:8-16; 2Joh 1:7-11; 3Joh 1:11)

Me olemme nähneet Jumalan ja ymmärrämme sen, että hän asuu poikansa ruumiissa henkensä kautta, niin kuin asuu meissä, kristuksen Jeesuksen veljissä (Joh 14:9-11; 3Joh 1:11; Job 42:1-5; Hebr 2:5-18; 1Joh 3:24; 4:8-15; Joh 14:14-24; Room 8:9-16; Gal 4:6; Efe 3:14-17; jne.) Me emme sano herraa Jeesusta isän vertaiseksi Jumalaksi tai Jumalaksi ollenkaan siinä mielessä kuin isä yksin on Jumala: kaiken luoja ja kaikkivaltias. Me erotamme Jumalan ja hänen poikansa Jeesuksen selvästi toisistaan niin kuin profeetat, Jeesus ja apostolit tekevät Raamatussa. Meillä on isä ja poika ja me uskomme, että Jumala on lähettänyt poikansa maailman vapahtajaksi, mutta Jeesus kristus ei ole isän vertainen Jumala vaan hän on Jumalan poikanakin vain ihminen. Se, joka pysyy tässä opissa, hänessä Jumala pysyy ja hän Jumalassa. (1Joh 4:1-16)

Suosittelen, että jatkat tähän asiaan tutustumista lukemalla seuraavaksi lyhyehkön yleistajuisen artikkelini "Jeesus kristus, Herra ja Jumala". Jos koet nämä kirjoitukset hyödyllisenä apuna tutkimusmatkallasi, niin löydät lisää kirjoituksia tämän hakemiston takaa. Olen käsitellyt lähes kaikki Raamatun kohdat, joilla on tuettu kolmiyhteisen jumalan oppia ja sitä, että Jeesus kristus olisi isän vertainen Jumala tai Jumala siinä mielessä kuin isä yksin on ainoa Jumala: kaiken olevaisen luoja ja kaikkivaltias.

Siirry tästä linkistä aihetta käsitteleviin kirjoituksiini ja niiden hakemistoon.

Sivun alkuun