Oppi kasteista

Raamatussa on erikseen opetus [1] juutalaisista pesuista, joita sanotaan kasteiksi, kreikaksi baptismos (Hebr. 6:2; 9:10; Mar. 7:4, 8.), ja [2] kristittyjen vesitoimituksesta eli kasteen rituaalista, kreikaksi baptisma. (Efe 4:5 yksi kaste, Room 6:4, Kol 2:12 ja 1Piet 3:21.) Kristittyjen kastetta edelsi Johanneksen kaste, kun Johannes kastoi uskovaisia vedessä parannukseen: silloin mielenmuutoksen kokeneet ja hyvää hedelmää tuottamaan alkaneet uskovaiset kastettiin vedessä Jordanjoessa, paikassa, jossa oli paljon vettä upotusta varten. (Matt. 3:1-11; Mar. 1:1-8; Joh. 3:23; Apt. 18:24-19:9.)

Paavalin mukaan on vain yksi kaste. (Efes. 4:5.) Silti jotkut uskovat ja opettavat monista eri kasteista, eikä kaikille ole selvää, mitä kastetta Paavali tarkoitti. Jotkut ovat opettaneet kolmea tai jopa seitsemää eri kastetta, joten sekaannus kasteopissa on ilmeinen kristillisessä kentässä. Tämä ei ole sinällään ihme, koska katolinen kirkko on tuonut juutalaisuudesta ja juutalaiset pakanuudesta kirkon sisälle pakanallisen sakramenttiopin, jota on opetettu länsimaiden nimikristityille äidinmaidosta lähtien.

Joidenkin nimeltään kristittyjen mielestä vedessä kastaminen ja Hengessä kastetuksi tuleminen ovat yhdessä yksi ainoa kaste, vaikka Pyhän Hengen saamisen ja vedessä kastamisen välissä olisi aikaväli. Toisten mielestä on vain yksi vedessä tapahtuva kaste, jossa saadaan aina Pyhä Henki, eikä muuten voi olla. Kolmansien mukaan vedessä kastaminen ja Hengessä kastetuksi tuleminen ovat eri aikaan tapahtuvia asioita, ja vain Hengessä kastetuksi tuleminen on välttämätön uudestisyntymiselle.

Käsitys kasteen uudestisynnyttävästä voimasta on kulkeutunut kristityille juutalaisten kautta. (Ha Derek Ministries Inc., Mikvah upotus – kaste ja Ron Moseley, Salaperäinen mikve upotuskaste – Kristillisen kasteen juutalainen tausta) Juutalaiset oppivat sen tavan puolestaan Babyloniassa, babylonian mysteeriuskonnosta, eivätkä Jumalalta Tooran kautta, niin kuin he väittävät. (Alexander Hislop, Kaksi Babylonia, Luku IV)

Kaste on yksi suurimpia hajaannuksen aiheuttajia kristittyjen keskuudessa. Jumala haluaisi, että hänen lapsensa olisivat kuin yksi lauma eivätkä antaisi opillisten erimielisyyksien olla erottamassa meitä toisistamme. Samassa pyhien yhteydessä (uskovien paikallisessa ryhmässä) ei ole kuitenkaan soveliasta opettaa kahdenlaista toisilleen vastakkaista kasteoppia ja harjoittaa kastetta eri tavoilla. Jumala tahtoo, että jokainen kristitty löytäisi totuuden kasteopissa ja etenkin siitä, mikä on vedessä tapahtuva kaste Herran Jeesuksen nimeen ja mitä on uudestisyntyminen eli kaste Kristukseen. Kun nämä asiat selkiytyvät, on uskovien mahdollista elää yhdessä ja palvella toisiaan samassa pyhien yhteydessä (uskovien paikallisessa ryhmässä). Niin kauan kuin meillä on erimielisyyksiä kasteista, ei tämä yhteys voi toteutua täysi-ikäisten kristittyjen yhteytenä Jumalan tahdon mukaan. (Efe, 4:1-16.)

Asioista voidaan olla eriä mieltä, mutta meidän ei tarvitse silti riidellä keskenämme. Jumalan tahdon mukaisen opetuksen tulee kestää kaikki terve koettelu ja osoittautua kumoamattomaksi totuudeksi, niin että opetus pitää yhtä kirjoitetun Jumalan sanan kanssa, joka meillä on Raamatussa. Kaiken kristillisen opetuksen ensimmäinen ja tärkein lähde tulee olla Raamattu ja yksin Raamattu on se, joka lopulta ratkaisee oikean opin. Olen tästä syystä pyrkinyt välttämään Raamatun ulkopuolisten toiselle ja kolmannelle vuosisadalle ajoittuvien apostolisten isien kirjeiden käsittelemistä. Niitä on käsitelty riittämiin luterilaisissa nettijulkaisuissa ja jonkin verran myös eri tavalla kastetta ymmärtävien kristittyjen ja nimikristittyjen sivustoilla. Tämän luettelon lopussa on suppea lista muiden kirjoittamiin artikkeleihin, joista voit lukea eri ryhmien kastenäkemyksestä.

Saakoon Jumala siunata meitä, että voisimme lopultakin olla yhtä niin kuin Isä ja Poika yhtä ovat, ilman riitoja, kiistoja tai erimielisyyksiä tässä pelastusta koskevassa tärkeässä opin kohdassa. (Joh, 17:11,20-23; Efe, 4:1-16.)

Lyhyttäkin lyhyempi vetoomus ja kehotus pohtia asioiden tärkeysjärjestystä

Mikä on "ensisijaista" ja mikä on "toissijaista". Tätä kannattaa jokaisen tykönään miettiä: mitä pelastumiseen tarvitaan?

  • vedessä kastamista
  • Pyhä Henki sydämessä

Pelastuvatko kaikki vedessä kastetut?

Pelastuvatko kaikki, joiden sydämessä on Pyhä Henki?

Voiko Pyhä Henki olla sydämessä, vaikka joku ei olisi kastettu vedessä (esim. luterilainen)? Jos voi, niin mikä vaikutus vedessä kastamiselle jää pelastusmielessä? (Vastaus: sillä ei ole mitään uudestisynnyttävää vaikutusta, mutta se on osa pyhitystä, ei koko pyhitys, eikä se ole välttämätön sielujen pelastumiselle.)

Mikä on kasteen merkitys?

Kaste on ulkoinen merkki siitä, mitä on sisäisesti tapahtunut ihmiselle jo ennen vedessä kastamista: Jumala on uudestisynnyttänyt sisällisen ihmisen Kristuksen sanan ja Pyhän Hengen kautta. Kasteessa uskovainen sitoutuu julkisesti seuraamaan Jeesusta kuolemaan ja ikuisuuteen asti: se on kuin kihlauksen julistaminen, mutta ei vielä häät, koska Karitsan häät ovat vielä edessäpäin. (Mat. 22:1-14; Ilm 19:7-8.) Kaste on uskon kuuliaisuutta ja osa hengen pyhitystä, mutta ei välttämätön sielun pelastumiselle. Kasteen vesi ei vaikuta sitä, mitä jotkut uskovat: syntien anteeksianto, Pyhän Hengen saaminen ja pelastuminen. Kasteen vesi ei vaikuta myöskään Hengen pyhitystä ja Hengessä vaeltamista, niin kuin jotkut nykyään uskovat ja opettavat vapaissa suunnissa (ns. uus-sakramentalistit).

Kirjoituksiani kasteista

  1. Kaste Raamatussa (Etusivu ja Johdanto)
  2. Kaksi kastetta vai yksi kaste – sakramentaalisen ja ei-sakramentaalisen kasteen vertailua
  3. Kaste Kristukseen ja uudestisyntyminen (tarkoittaa uudestisyntymistä)
  4. Huumoria: sakramentalisti selittää sanaa (Ote kirjastani "Paholaisen asiamiehet")
  5. Kastetut Kristukseen yhdessä Hengessä (Artikkelisarjan 1. osa)
  6. Kaste vedessä Herran Jeesuksen nimeen (Artikkelisarjan 2. osa)
  7. Kärsimyksen ja kuoleman kaste (Artikkelisarjan 3. osa)
  8. Pyhällä Hengellä täyttyminen (Artikkelisarjan 4. osa)
  9. Hengen kaste vai kaste Hengessä ja Hengellä täyttyminen (ei tarkoita vesikastetta)
  10. Jeesus, kaste ja lapset
  11. Lapset uskovien esikuvina
  12. Vastauksia vastaväitteisiin uskovien kastetta vastaan (Lähes kaiken kattava kokoelma)
  13. Kaste on uskonvanhurskauden merkki (Kasteen ja ympärileikkauksen vertailua Aabrahamin uskon ja vanhurskauden merkkinä)
  14. Mihin nimeen tulee kastaa? ("Herran Jeesuksen Kristuksen" vai "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen")
  15. Uuden testamentin ja uuden liiton kaste (Uudestisyntymisen ja vesikasteen erottaminen toisistaan)
  16. Kasteen sakramentti ja uus-sakramentalismi (Vanhempi artikkelini uus-sakramentalisteista)
  17. Kasteen sakramentti pelkistettynä
  18. Raamatun ja luterilaisen pelastusopin välinen ero
  19. Uskoontulevien kaste syntien anteeksisaamiseksi (Artikkelisarjan 5. osa)
  20. Syntien anteeksisaaminen eri aikakausina (Artikkelisarjan 6. osa)
  21. Hurmos ja Pyhällä Hengellä täyttyminen (Artikkelisarjan 7. osa)
  22. Vain yksi kaste (Artikkelisarjan 8. osa)
  23. Vauvojen iankaikkinen kohtalo
  24. Miten syntien sovituksesta tullaan osalliseksi?
  25. Luterilaisesta kasteesta
  26. Miten hyvä omatunto saadaan ja säilytetään?
  27. Raamatun tulkinta ja kaste
  28. Hyvän omantunnon vastaus Jumalalle (H.H. Chang, uus-sakramentalisti)
  29. Mennoniittojen näkemys kasteesta pdf
  30. Uus-sakramentalistin näkemys kasteesta osattomista uskovaisista
  31. Mitä kaste vaikuttaa ja mitä se merkitsee?
  32. Sakramentalismi ja uskovien kaste vastakkain
  33. Onko kaste ruumiin lian pesemistä?
  34. Jumalan sana ja vesi Raamatussa
  35. Kaikki ovat tehneet syntiä
  36. Vauvat, perisynti ja kaste
  37. Vauvojen kohtalo luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan
  38. Mikä on kaste Kristukseen?
  39. Kasteen sakramentti
  40. Kuka on kristitty?
  41. Väärä luottamus ja varmuus
  42. Syntien anteeksisaaminen on mielenmuutoksen ja uskon tulosta
  43. Onko tämä kirottua ratkaisurukous-ekumeniaa?
  44. Jeesuksen nimi ja kaste
  45. Milloin apostolit saivat Pyhän Hengen sinetin?
  46. Milloin apostolit syntyivät uudesti? pdf
  47. Apolloksen ja Efeson opetuslasten kaste
  48. Normaali hengellinen syntymä (David Pawsonin opetuksen kritiikkiä)
  49. Kasteen sakramentti on taikauskoa
  50. Vesikaste ja pelastus pdf
  51. Vesikaste sekä kuolema ja elämä hengessä
  52. Valitut Jumalan lapset
  53. 1500-luvun kastajaliike ja alkuseurakunnan kasteopetus
  54. Miten evankeliumia tulee julistaa?
  55. Miten tullaan uskoon?
  56. Sakramentalistit joutuvat kadotukseen
  57. Rajoitettu tahto ja predestinaatio luterilaisen opin ongelmakohtina
  58. Minkä ikäisenä uskovaiset lapset tulisi kastaa? pdf
  59. David Pawson – kasteen sakramentin opettaja
  60. Luterilainen uskonto on pelkuruutta
  61. Uskonratkaisu ja kasteen sakramentti
  62. Ympärileikkaus kasteen esikuvana

Muiden kirjoituksia kasteista

  1. Luther: massamurhaaja ja kristittyjen vainooja?
  2. Philip Melanchtonin kirje vuodelta 1536 baptisteja koskien
  3. Dave Armstrong: Luther — Kuolemantuomio anabaptisteille
  4. Beresford Job: Suuri kastefiasko! (Miten kasteen tapa vääristyi apostolisilla isillä eli kirkkoisillä?)
  5. Ron Moseley
    1. Salaperäinen mikve upotuskaste – Kristillisen kasteen juutalainen tausta
    2. The Nazarenes of Mount Carmel -versio samasta artikkelista
  6. Ha Derek Ministries Inc.: Mikvah upotus (kaste)
  7. Cohen G Reckard: Jeesuksen uudistama Aabrahamin siemen
  8. Eric H.H. Changin opetussarja kasteesta suomeksi pdf
  9. David Pawson Pirkkahallissa 17.5.2007
  10. Josephin Shulamin opetuksia
  11. Matti Kankaanniemi: Kastekriisi.
  12. Olli-Pekka Tuikkala, Raamatullinen kaste.
  13. Tohtori Uuras Saarnivaara: Lapsikaste ja pelastus luterilaisuudessa
  14. Raimo Poutiainen:
    1. Löydetty kastetotuus
    2. Kastekäytäntö alkuseurakunnassa
  15. Leo Koukun opetussivut (kaste).
  16. Juhana Pohjola: Mitä kaste hyödyttää? (Suomen teologinen instituutti)

    Tämä luento, jota pidetään joissakin piireissä taidokkaana luterilaisen kasteopin tiivistelmänä, paljastaa meille sen karun totuuden, että luterilainen pelastusoppi on keskittynyt kokonaan kasteeseen ja on siitä täysin riippuvainen. Kristityn syntyminen, elämä ja pyhä vaellus ovat yhtä kasteessa vaeltamista tämän opin mukaan. Kasteen vesi on korvannut opetuksessa ja elämässä kokonaan Pyhän Hengen ja Kristuksen. Pahimmillaan tällainen harhainen käsitys kasteen tuomasta pelastuksesta on toista evankeliumia, eikä sellaista opetusta tule suvaita pyhien keskuudessa Jumalan seurakunnassa.

  17. Matti Väisänen: Pyhä kaste kirkossa ym.
  18. Teppo Vuorenmaa: Pyhä kaste (SLEY).
  19. Jari Hujanen, Uudestikastamiseen liittyviä Luther-lainauksia

Evankelis-luterilaisen kirkon nykyinen opetus kasteesta

Luterilaisen kirkon opetus kasteesta löytyy tiivistettynä kirkon kotisivuilta sanaston "Aamenesta öylättiin" kohdasta "Kaste".

Kaste

Kristus on itse asettanut pyhän kasteen (Matt. 28:18–20). Kaste on toinen evankelis-luterilaisen kirkon sakramenteista. Kirkon jäseneksi tullaan kasteessa. Kasteessa ihminen syntyy uudesti Pyhän Hengen vaikutuksesta. Hänestä tulee Jumalan lapsi ja hän pääsee vapaaksi synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Kasteessa Jumala kutsuu ihmisen nimeltä omakseen ja lahjoittaa hänelle oman uskon. Kaste velvoittaa luottamaan Kristukseen ja elämään hänen esimerkkinsä mukaisesti.

Markuksen evankeliumissa Jeesus sanoo, että joka uskoo evankeliumin ja saa kasteen, pelastuu (Mark. 16:16). Siksi luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan kaste on ”välttämätön pelastukseen ja Jumalan armo annetaan kasteen välityksellä.” (Augsburgin tunnustus, artikla 9).

Kaste toimitetaan kirkossa, kotona tai muualla, sen mukaan kuin pappi ja kastettavan vanhemmat siitä sopivat. Kastettaessa pappi valaa kastettavan päähän vettä kolme kertaa ja lausuu: ”N.N., minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Luterilaisessa kirkossa, kuten kaikissa vanhoissa kirkkokunnissa, kastetaan kaikenikäisiä lapsista aikuisiin, kunhan henkilöä ei ole aiemmin kastettu.

Aikuiskasteen saa aikuinen, joka haluaa liittyä kirkon jäseneksi ja jota ei ole kastettu. Jos joku siirtyy luterilaiseen kirkkoon kirkollisesta yhdyskunnasta, jonka kastetta kirkko pitää oikeana, häntä ei kasteta uudelleen.

Kastettavalle on nimettävä ainakin kaksi kummia, jotka osallistuvat kastetun kristilliseen kasvatukseen. Kahden kummeista tulee olla konfirmoituja kirkon jäseniä. Kummeiksi voidaan myös nimetä muihin evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyviin kirkkoihin kuuluvia, esim. anglikaaneja, ortodokseja ja katolilaisia.

Kastekaavat löytyvät mm. virsikirjan liiteosasta.

Baptism and Anabaptists

von Dr. Martin Luther auf Deutsch

Lutherin suhtautuminen kasteenuusijoihin ym. eriuskoisiin, saksankielisiä lähteitä:

Petteri Haipola

Sivun alkuun