Kreikankielen aakkoset ja joitakin sanoja sekä sanontoja

Kreikankielisten tekstien tuottaminen internetiin

 

Aivan loistava sivu erikoismerkeistä ja niiden muuttamisesta html-muotoon on osoitteessa

http://www.saunalahti.fi/wpoet/fin/char.html#uni

tekijänä Markku Immonen ja kirjoituksen otsikko on ”Merkistöistä”.

 

Voit muuttaa kreikankielen sanat ja merkit html-koodiksi tekemällä ensin tekstin esimerkiksi Wordillä ja kopioimalla sen sivun lopussa olevaan laatikkoon osiossa ”Unicode”, minkä jälkeen klikkaat ”Muunna” näppäintä ja saat kirjoittamasi tekstin Unicode desimaalikoodeina eli html-muodossa. Tämä menetelmä soveltuu siihen, kun teet suomenkielistä (tai vaikka englannin- tai ruotsinkielistä) web-sivua html-asiakirjana ja kirjoitat joukkoon vain vähän tekstiä alkukielillä hepreaksi tai kreikaksi. 

 

Unicode- ja html-koodein merkittyjä kreikankielisiä merkkejä löytyy sivulta http://www.saunalahti.fi/wpoet/fin/unicode.html#U0370. Kannattaa opetella htm-kielellä ainakin kreikankielisten kirjainten nimet, esimerkiksi Α (Α) ja pienellä kirjoitettuna α (α). Silloin ei tarvitse etsiä joka kerta käyttää muuntolaatikkoa, kun tekee tekstiä editorilla, millä ei voi kirjoittaa suoraan kreikankieleltä ns. ”raakadatana”. Tämä on kuitenkin työläs tapa tuottaa kreikankielistä tekstiä web-sivulle, joten on parempi opetella muita keinoja kreikankielisen tekstin tuottamiseen. Silloin saadaan näkyville myös korko- ja hengitysmerkit, mitä ei pelkkiä kirjaimia kirjoittamalla näkyviin saada.

 

Kreikankielisiä Raamattuja löytyy netistä Unicode desimaalikoodilla tehtynä esim. Bible Databasen sivustolta, jolloin niiden tekstiä voidaan kopioida suoraan esimerkiksi keskustelufoorumeille, kun HTML:n salliva käyttöasetus on päällä tekstieditorissa viestiä kirjoitettaessa. Tekstiä voidaan kopioida myös Wordiin, Notepadiin ja Outlookiin sellaisenaan ja fontit näkyvät oikein. Word-tiedostot voi sitten tallentaa suoraan html-muotoon ja lähettää palvelimelle, jolloin kotisivulle saadaan helposti kreikankieltä sisältäviä tiedostoja.

 

Jos teksti halutaan julkaista netissä muuta kuin Wordiä käyttäen, niin se pitää tallentaa UTF-8 muodossa ja lähettää palvelimelle UTF-8:na.

 

Jos käytät sellaista tekstieditoria, mikä ei ”lue” UTF-8:aa eli kreikankieliset raakafontit eivät näy oikein (ne korvautuvat kysymysmerkillä ? tai näppäimistö antaa vääriä fontteja), niin silloin ainoa tietämäni mahdollisuus tekstin tuottamiseen on käyttää Immosen muuntolaatikkoa. Lyhyet lainaukset voi tehdä muuntolaatikkoa hyväksi käyttäen, jolloin Javascriptillä tehty työkalu muuntaa tekstin Unicode desimaalikoodeiksi ja se näkyy oikein html-asiakirjoissa. Jos asiakirjassa on paljon kreikan- tai hepreankielistä tekstiä, niin kannattaa käyttää sellaista tekstieditoria, missä kreikan- ja hepreankieliset fontit voi tuottaa suoraan raakadatana ja tallentaa UTF-8 muodossa ja siirtää ne siinä muodossa myös palvelimelle.

Kreikankielisten tekstien tuottaminen Wordillä

 

Wordillä voi tehdä kreikankielistä tekstiä, kun muuttaa tietokoneen asetukset kreikankielelle Ohjauspaneelista: Aluekohtaiset ja kieliasetukset – Kielet – Tekstipalvelut ja syöttökielet/ Tiedot -  Lisää – kreikkalainen (Polytonic) – OK – Asennetut palvelut/ suomi: kreikkalainen (Polytonic) – OK – Käytä – OK.

 

Saat kreikankielisten fonttien sijainnin näppäimistöllä selville esimerkiksi sivulta http://www.ellopos.net/elpenor/greek-texts/greek-fonts.asp ja sieltä linkki Windows polytonic keyboard Layout. Seuraava kuva kertoo, mitä minkin näppäimen takana on. Spiritus-(hengitys) ja korkomerkkien (painot) kirjoittamisen ohjeet ovat sivulla http://www.ellopos.net/elpenor/greek-texts/gr-pol-keys/greek-keyboard.asp.

 

 

Kieltä voi vaihtaa suomesta kreikkaan kätevästi sivun alareunassa olevasta pikakuvakkeesta, jos olet valinnut sen vaihtoehdon Ohjauspaneelissa: Aluekohtaiset ja kieliasetukset – Kielet – Tekstipalvelut ja syöttökielet/ Tiedot – Kielipalkki – näytä kielipalkki työpöydällä. Näin kaksikielisen artikkelin tekeminen on ”helppoa”.

 

Jos tarvitset vain muutamia kreikankielisiä merkkejä tai sanoja, niin voi olla helpompaa lisätä merkit muuttamatta näppäimistöä kreikankieliseksi. Avaa Word-ohjelma ja tiedosto, mitä muokkaat. Käytä esimerkiksi Palatino Linotype fonttia, sillä sieltä löytyy laajennettu kreikkalainen merkistö, mikä puuttuu Arielista ja Times New Roman fonteista. Valitse ”Lisää – Merkki” ja sieltä selaamalla ”Peruskreikka ja Laajennettu kreikkalainen”. Saat siten tekstiin korko- ja hengitysmerkit valitsemalla oikean fontin suoraan merkistöstä eikä sinun tarvitse osata tuottaa näitä merkkejä kreikankieliseltä näppäimistöltä. Heprean- ja arabiankieltä tuottaaksesi sinun pitää käyttää esim. Arielia tai Times New Romania, sillä Palatino Linotypestä ei löydy näiden kielten merkkejä.

 

Kreikankielen vokaalit ja diftongit

 

Kreikankielessä on seitsemän vokaalia α, ε, η, ι, ο, υ, ω [Α, Ε, Η, Ι, Ο, Υ, Ω].

 

Vokaalit ja niiden kesto (suomenkielen lähimmät vastineet ääntämisen kannalta)

 

Seuraavat vokaalit voivat olla joko pitkiä tai lyhyitä                      Αα, Ιι, Υυ (A a, I i, Y y)

Aina lyhyitä ovat                                                                                Εε, Οο (E e, O o)

Aina pitkiä ovat                                                                                  Ηη, Ωω (Ee ee, Oo oo)

 

Huomaa, että kreikankielen vokaalit eivät äänny samalla tavalla kuin suomenkielen vokaalit. Esimerkiksi ”lyhyt e” eli Εε on ääntämykseltään suomenkielen ä:n ja e:n välillä. ”Pitkä e” Ηη on taas suomen i:n ja e:n välillä muistuttaen enemmän suomen i-äännettä kuin e:tä. Koska kreikassa on kuitenkin erikseen pitkää ja lyhyttä i:tä kuvaava vokaali (Ιι), niin Ηη on kuvattu kieliopin selityksissä pitkäksi e:ksi eikä pitkäksi i:ksi. Lyhyt i eli ι (jōta) vastaa sanan alussa suomenkielen j-kirjainta, esimerkiksi sanassa Ἰησοὔς (Jeesus).

 

Aidot diftongit

 

Kreikankielessä on 11 diftongia eli kahden vokaalin yhdistelmää, mitkä ääntyvät kuin yksi kirjain. Kahdeksan on ns. aitoja diftongeja ja kolme ns. valediftongeja. Aidot diftongit ovat αι, ει, ηι, ωι ja αυ, ευ, ηυ ja ου.

 

Diftonki αι ääntyy nykykreikassa pitkänä a-vokaalina [a:] ja diftongit ει, ηι, ωι ääntyvät pitkänä i-äänteenä [i:].  Pitkää äännettä kuvataan foneettisessa kirjoituksessa kaksoispisteellä: esimerkiksi ”pitkä a” eli ”aa” on [a:].

 

Muut diftongit ääntyvät nykykreikassa seuraavasti: αυ [af] tai [av], ευ [ef] tai [ev], ηυ [if] tai [iv] ja ου [u:]. Äänteet ”f” ja ”v” tulevat lausutuksi luonnostaan kussakin äänneympäristössä, joskin niille on olemassa myös kirjoitetut säännöt, milloin υ ääntyy f:nä ja milloin v:nä.

 

Klassisen kreikan diftongien äänneasu tulee ilmi hieman tuonnempana näkyvässä taulukossa. Diftongeista ου äännetään pitkänä u-kirjaimena [u:] eikä se ole siten varsinainen diftongi. Muut diftongit ovat vastanneet lähinnä suomen diftongeja ai, ei, oi ja eu.

 

Valediftongit

 

Valediftongeilla tarkoitetaan äänneyhdistelmiä, missä kreikankielen ι eli jōta jää lähes ääntämättä ja merkitään pienellä ͺ tai ι -merkillä (ypogegrammeni ja prosgegrammeni) kirjaimen alapuolelle. Prosgegrammeni on sama kuin ypogegrammeni, mutta sitä käytetään isojen kirjainten kanssa. Jōta voi nousta myös samalle tasolle ison kirjaimen kanssa sen perään.

 

Valediftongeja on kolme: pienet ᾳ, ῃ, ῳ sekä isot ᾼ, ῌ ja ῼ.

 

Klassisen eli koinee-kreikan ääntäminen poikkeaa nykykreikasta. Seuraavaan taulukkoon on merkitty kaikki 11 diftongia – 8 aitoa ja 3 valediftongia – sekä niiden ääntäminen ja translitterointi klassisessa kreikassa (koinee-kreikka) ja nykykreikassa. Translitterointi tarkoittaa tekstin kirjoitusasua latinankielisillä kirjaimilla eli meidän kirjaimillamme.

Vastaava täydellisempi taulukko on Wikipedian sivulla Greek Ortography:

http://en.wikipedia.org/wiki/Greek_orthography

 

Huomaa, että foneettinen kirjoitus poikkeaa muista fonteista ulkonäöltä ja ääntämisen puolesta (esim. [aɪ] on lähellä suomenkielen ai-äännettä, mutta ei ole silti ihan sama äänne). Foneettinen kirjoitus merkitään aina hakasulkeiden sisään. [] Foneettisilla merkeillä on omat koodit Unicode-järjestelmässä.

 

Diftongi tai

valediftongi

Ääntäminen

Translitterointi

Koinee

Nykykreikka

Koinee

Nykykreikka

ι, αι

[aɪ]

[e:] tai ε

ai

e

ει

[e:] tai [eɪ]

[i:] eli η

ei

i

οι

[oɪ]

[i:] eli η

oi

i

υι

[y:] tai [yɪ]

[i:] eli η

ui

i

υ, αυ; υ

[aʊ] tai

[a:ʊ]

[av] ennen vokaalia tai soinnillista konsonanttia ja
[
af] ennen soinnitonta äännettä

au, āu

av, af

ευ

[eʊ]

[ev] ennen vokaalia tai soinnillista konsonanttia ja
[
ef] ennen soinnitonta äännettä

eu

ev, ef

ηυ

[ɛ:ʊ]

[iv] ennen voikaalia tai soinnillista konsonattia [if] ja ennen soinnitonta äännettä

ēu

iv, if

ου

[u:] tai vanh. [o:]

[u:]

ou

u

ja

[a:j] ja [ha:j]

[a:] ja [ha:]

āi

a

ja

[e:j] ja [he:j]

 [e:j] ja [he:j]

ēi

i

ja

[ɔ:] ja [hɔ:]

[o:]

ōi

o

 

 

Kun diftongin jälkimmäisen kirjaimen päällä on diaeresis (¨) eli kaksoispiste vokaalin yläpuolella (esim. Ϊ, ϋ, ῧ), niin silloin ääntyy kaksi selvästi toisistaan erottuvaa vokaalia.

 

Aakkoset

Kreikankielessä on 24 kirjainta eli aakkosta. Kirjainten ulkoasu vaihtelee hieman eri fonttityypeissä. Tässä esseessä käytetty fontti on Palatino Linotype. Olen käyttänyt seuraavassa luettelossa mallina Johanan Ben-Israelin artikkelia ”Klassisen kreikan aakkoset” ja Wikipedian artikkelia ”Greek alphabet”.

http://www.metzudah.com/pdf/klassisen_kreikan_aakkoset.pdf

 

Iso kirjain     Pieni kirjain Äännearvot                        Nimi             Luetaan        html

Α                   α                   a (lyhyt), ā (pitkä)             ἄλφα           alfa                α

Β                   β                    b (nykykreikassa v)          βῆτα             bēta               β

Γ                    γ                    g                                         γάμμα          gamma         γ

Δ                   δ                    d                                         δέλτα           delta              δ

Ε                   ε                    e (lyhyt)                             ψιλόν        epsilon          ε     

Ζ                   ζ                    dz (z)                                  ζήτα             dzēta, zēta    ζ

Η                   η                    ē (pitkä)                              τα               ēta                 η

Θ                   θ h                th                                        θτα             thēta             θ

Ι                     ι,                 i (lyhyt) ī (pitkä)                ἰῶτα             jōta, iōta       ι

Κ                   κ                    k                                         κάππα          kappa           κ      

Λ                   λ                   l                                           λάμβδα        lambda         λ

Μ                  μ                    m                                        μ                                 μ

Ν                   ν                    n                                         ν                                   ν

Ξ                   ξ                    ks (x)                                  ξ                  ks                 ξ

Ο                   ο                    o (lyhyt)                             μικρόν       omikron       &omikron;

Π                   π                   p                                         π                  p                  π

Ρ                   ρ                    r                                          ῥῶ                 rō                  ρ

Σ                   σ ς                 s (ς sanan lopussa)            σγμα           sigma            σ

Τ                    τ                    t                                          τα               tau                τ

Υ                   υ                    y, ӯ, u, ū (lyhyt, pitkä)      ψιλόν        ӯpsῑlon          υ

Φ                   φ h               ph (f)                                  φ                  ph, fῑ            φ

Χ                   χ                    kh                                       χ                  kh                χ

Ψ                   ψ                   ps                                        ψ                  ps                 ψ

Ω                   ω                   ō (pitkä)                             μέγα         ōmega          ω

 

Tärkeintä aloittelijalle on oppia tuntemaan kirjaimet. Korko- (paino) ja hengitysmerkkejä ei tarvitse heti oppia tuntemaan, mutta niillä on tärkeä merkitys sanojen merkityksen ja oikean ääntämisen kannalta. Myös vokaalien kesto eli pituus kannattaa opiskella, koska se auttaa myöhemmin korkomerkkien laittamisessa itse tuotettuun tekstiin.

 

Kreikankielen välimerkkejä ja erikoismerkkejä (diakriittiset merkit)

 

Jotkut kreikankielen välimerkit poikkeavat suomenkielen välimerkeistä (esim. kysymysmerkki ja kaksoispiste). Kreikankielessä on lisäksi erityisiä merkkejä, joita sijoitetaan kirjainten päälle, alle tai eteen. Diakriittinen merkki vaikuttaa sanan ääntämiseen ja erottaa kaksi muutoin samalla tavalla kirjoitettua sanaa toisistaan.

 

Sana ”diakriittinen” tulee kreikankielestä ja tarkoittaa ”erottavaa” (διακριτικός). Diakriittisten merkkien avulla ilmoitetaan tavun paino (korkomerkki) tai se vaikuttaa kirjaimen ääntämiseen, esimerkiksi aspiraatioon (kevyt h-äänne).

 

Seuraavassa on luettelo ja esimerkkejä kreikankielen välimerkeistä ja erikoismerkeistä (diakriittiset merkit). Diakriittisiä merkkejä ovat mm.

 

·        psili/ spiritus lenis/ pilkku ylhäällä ( ᾿ )

·        dasia/ spiritus asper/ (koronis)/ käänteinen pilkku ylhäällä ( ῾ )

·        oksia/ tonos/ akuutti (acute) aksentti ( ´ )

·        varia/ graavi (grave) aksentti ( ` )

·        ypogegrammeni ( ͺ ) ja prosgegrammeni ( ι )

·        tonos ( ΄ )

·        dialytika tonos ( ΅ )

·        diaeresis/ dialytika/ tréma ( ¨ )

·        perispomeni/ circumflex ( ῀ )

·        makro/ macron ( ˉ )

·        vrachy/ breve ( ĭ eli ι + breve)

 

Näitä merkkejä voidaan yhdistellä tiettyjen sääntöjen mukaan. Psilia ja dasia kumoavat toisensa eivätkä voi esiintyä samassa kirjaimessa, samoin on aksenttien eli tavun painoa osoittavien korkomerkkien (oksia/acute ja varia/grave) laita. Prosgegrammeni korvautuu yleensä pienellä jōta kirjaimella ison kirjaimen jälkeen (ᾼ, ῌ, ῼ)

 

Tässä on vielä lyhyt selitys joistakin diakriittisistä merkeistä sekä niiden yhdistelmistä ja parista välimerkistä.

 

;                     Kreikan kysymysmerkki (erotimatiko) on sama kuin suomen kaksoispiste.

·                     Kreikan kaksoispisteestä (ano teleia) puuttuu alempi piste.

᾿                     Vokaalilla alkavan sanan alkuun lisätään spiritus lenis –merkki (psili), joka ääntyy luonnostaan ennen vokaalia kevyenä henkäyksenä. Psili merkitään ison kirjaimen eteen ja pienen kirjaimen päälle: Ἀἀ, Ἐἐ, Ἠἠ, Ἰἰ,Ὀὀ, Ὑὐ, Ὠὠ. Diftongeissa psili merkitään jälkimmäisen vokaalin päälle: αἰ, εἰ, οἰ, υἰ, αὐ, εὐ, ηὐ, οὐ. Huomaa, että suurin osa diftongeista lausutaan käytännössä kuin pitkä vokaali. (esim. οὐ = ū ja εἰ , οἰ, υἰ ovat kreikan η paitsi silloin, kun jälkimmäisen kirjaimen päällä on diaeresis esim. αϊ, jolloin molemmat vokaalit ääntyvät selvästi).

                    Vokaalilla alkavan sanan alussa äännetään h-kirjain, mikä merkitään spiritus asper erikoismerkillä (dasia). Dasia tulee ison kirjaimen eteen ja pienen kirjaimen päälle: Ἁἁ, Ἑἑ, Ἡἡ, Ἱἱ, Ὁὁ, Ὑὑ ja Ὡὡ. Konsonanteista ρ (r-kirjain) saa sanan alussa eteensä dasian (Ῥ ja ῥ), jolloin r äännetään voimakkaana.

ͺ ι                  Ypogegrammeni ja prosgegrammeni (ypogegrammenia kutsutaan nimellä  prosgegrammeni isojen kirjainten edessä). Valediftongeissa pitkän vokaalin jälkeinen jōta (ι, ἴ) on mykistynyt, mutta se kirjoitetaan kuitenkin pienen vokaalin alle ja kirjain lausutaan pitkänä vokaalina: ᾳ [a:], ῃ [e:], ᾠ [o:] ja dasian kera ᾀ [ha:], ᾐ [he:], ᾠ [ho:]. Jos sanan ensimmäinen kirjain on iso, nousee jōta muiden kirjainten tasolle: ᾈ, ᾉ, ᾘ, ᾙ, ᾨ, ᾩ.

 

Diakryyttisiä merkkejä voidaan yhdistää toisiinsa eli ne voivat esiintyä saman kirjaimen yhteydessä monella eri tavalla. Yhdistelmiä ja niiden tuottamista kreikankielisellä näppäimistöllä voi katsoa vaikka sivulta:

http://www.ellopos.net/elpenor/greek-texts/gr-pol-keys/greek-keyboard.asp.

 

Tässä on joitakin yhdistelmiä luettelona:

(8) ἀ ἁ ἂ ἃ ἄ ἅ ἆ ἇ - Ἀ Ἁ Ἂ Ἃ Ἄ Ἅ Ἆ Ἇ

(8) ᾀ ᾁ ᾂ ᾃ ᾄ ᾅ ᾆ ᾇ - ᾈ ᾉ ᾊ ᾋ ᾌ ᾍ ᾎ ᾏ

(1) ϊ Ϊ ϋ Ϋ

(3) ῒ ΐ ῗ

(1) ᾱ

(1) ĭ

 

Hengitysmerkki tulee aina ennen korkomerkkiä.

                Yhdistelmä ”psili ja oksia” (s. lenis+akuutti aksentti). Esimerkiksi sanassa ἔθος (ethos: tottumus, käytäntö, tapa).

                Yhdistelmä ”dasia ja oksia” (s. asper+akuutti aksentti). Esimerkiksi sanassa ὕδορ (hydōr: vesi).

 

Perispomeni tulee toisen merkin yläpuolelle.

                Yhdistelmä ”dialytika (diaeresis) + perispomeni”.

                Yhdistelmä ”psili + perispomeni”. Esimerkiksi sanassa ὦμος tai Ὦμος (ōmos: olkapää, hartia).

                Yhdistelmä ”dasia + perispomeni”. Esimerkiksi sanassa Ἧλος tai ἦλος (hēlos: naula).

 

Korkomerkit menevät dialytika (diaeresis) –merkin väliin.

῭ ΅       Yhdistelmät ”dialytika ja varia” sekä ”dialytika ja oksia”.

 

 

Luettavaa

 

Bible Database sivustolla tarjotaan online-versiona kreikankielisiä alkutekstejä ja ehkä laajin kattava valikoima erikielisiä Raamattuja.

Muuta hyödyllistä luettavaa:

 

       Elpenor’s The Greek Word Course

o       Learning Greek (osa linkeistä ei toimi)

http://www.ellopos.net/elpenor/greek-language.asp

o       Lesson 1, The Greek Letters

http://www.ellopos.net/elpenor/lessons/lesson1.asp

o       Lesson 2, Achilles’ Grief

http://www.ellopos.net/elpenor/lessons/lesson2.asp

o       jne. oppitunnit lävitse, joista joitakin fonttien kannalta tärkeitä ovat

http://www.ellopos.net/elpenor/greek-texts/gr-pol-keys/greek-keyboard.asp

o       James Strong, Greek in a Nutshell,

http://www.ellopos.net/elpenor/lessons/strong.asp

       Markku Immonen

o       Merkistöistä

http://www.saunalahti.fi/wpoet/fin/char.html

o       Unicode-kartat

http://www.saunalahti.fi/wpoet/fin/unicode.html#U0370

       Johanan Ben-Israel

o       Klassisen kreikan aakkoset

http://www.metzudah.com/pdf/klassisen_kreikan_aakkoset.pdf

       Wikipedia (en)

o       Greek Alphabet

http://en.wikipedia.org/wiki/Greek_alphabet

o       Greek Language

o       http://en.wikipedia.org/wiki/Greek_language

o       Greek Orthography

http://en.wikipedia.org/wiki/Greek_orthography

o       Close-mid front unrounded vowel

http://en.wikipedia.org/wiki/Close-mid_front_unrounded_vowel