Jumalan laki

14-helmi-2010 02:12 AM Kirjoittanut Petteri Haipola

 

Raamatussa on monta eri sanaa suomenkielen sanalle "laki". Yleisimmät niistä ovat hepreankielen "toora" ja kreikankielen "nomos".

"Laki" ei tarkoita pelkästään Jumalan lakia tai Mooseksen lakia vaan se voi tarkoittaa monia eri asioita. Se, mitä "laki" kussakin kohdassa tarkoittaa, käy ilmi asiayhteydestä. Asia ei ole silti aina täysin selvä. Jopa Raamatun tutkijat ja kielentuntijat ovat eriä mieltä siitä, mitä sanalla "laki" joissakin kohdissa tarkoitetaan. Silloin tulkinnan ratkaisee valitettavasti tulkitsijan teologinen ennakko-oletus, ja hän voi siitä syystä erehtyä tulkinnassaan.

Sanan "laki" merkityksiä Raamatussa ovat Jumalan laki, kymmenen käskyn laki, Mooseksen laki kokonaan, Mooseksen laki kymmenen käskyn ulkopuolelta, jokin tietty lain käsky, Mooseksen kirjat, kaikki Vanhan testamentin kirjat, Kristuksen laki uudessa liitossa, Hengen laki, synnin ja kuoleman laki, mikä tahansa laki kuten esivallan laki, yleinen laki tai lain alaisuus, opetus. Jo pelkästään tässä listassa oli uuden liiton lakia koskien sellaisia termejä, joiden tulkinnasta ollaan eriä mieltä kristittyjen keskuudessa. Sen tähden onkin syytä olla varovainen sanoissaan, kun laista puhuu, ettei lähde sanomaan varmaksi jotakin asiaa, josta on kuitenkin erehtynyt.

Jumalan sanan opetus

"Laki" tarkoittaa laajassa mielessä kaikkea hengellistä opetusta, joka on kirjoitettu Raamattuun, mutta erityisesti opetuksen käskyjä, säädöksiä, kehotuksia, neuvoja ja ohjeita. Ne kaikki on annettu meille hyödyksi, että me rakentuisimme niiden kautta Jumalan asumukseksi Hengessä, kun Jumalan sanan opetus koko laajuudessaan avautuu meidän ymmärryksellemme Jumalan opettamalla tavalla.

Pietari kehotti kirjeessään kristittyjä panemaan pois synti ja pahat himot, joissa he olivat ennen vaeltaneet. (1Piet, 1:14-16) Nämä kehotukset kuuluivat apostolien aikana mukaan Jumalan sanan opetukseen ja ne olivat keskellä evankeliumin opetusta. Apostoleilla oli se käsitys, että kristitty kasvaa Jumalan antamaa kasvua kaiken Jumalan sanan opetuksen kautta, eikä vain evankeliumin kuulemisen kautta, jos evankeliumi erotetaan omaksi osakseen Raamatusta ja laki omaksi osakseen.

Pietari ja Paavali julistivat kaikkea Jumalan sanaa pelastukseen kasvattavana hyödyllisenä opetuksena. Tämä käy ilmi mm. seuraavista lyhyistä lainauksista:

"Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, jos 'olette maistaneet, että herra on hyvä.'" (1Piet, 2:1-3)

"Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen. Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut." (2Tim, 3:13-17)

Me olemme kuolleet pois laista

Uuden testamentin mukaan me olemme kuolleet Kristuksen ruumiin kautta pois laista elääksemme Jumalalle. (Room, 7:4-6; vrt. Gal, 2:19-20.) Tämä tarkoittaa sitä, että me emme yritä enää tulla vanhurskaaksi lain tekojen kautta, sillä olemme tulleet sen tien päähän, jossa yritämme kelvata Jumalalle omien tekojemme tai oman hyvyytemme kautta. Sen sijaan me luotamme jatkuvasti kristuksen Jeesuksen uhriin, jonka kautta me olemme sovitetut ja kelpaamme Isälle joka hetki niin kauan kuin olemme kristuksessa.

"Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään." (Hebr, 10:14)

"Laista pois kuoleminen" tarkoittaa myös sitä, että vanhan liiton uhrit, pesut ja muut kymmenen käskyn ulkopuoliset lain säädökset ovat käyneet vanhoiksi: ne eivät ole voimassa uuden liiton järjestyksen aikana. (Hebr, 9:9-10) Kristityn ei tarvitse noudattaa niitä, eli ne eivät velvoita meitä. Jumalan henki ei vaikuta meissä niiden käskyjen pitämistä ja noudattamista. Sen sijaan kymmenen käskyä ja esimerkiksi käsky karttaa haureutta velvoittavat meitä edelleen: Jumala vaikuttaa meissä näiden käskyjen pitämistä. (Apt, 15:28-29; 16:4; 1Kor, 6:18; 1Tess, 4:1-12; Hebr, 13:20-21)

Kun Paavali jyrisi galatalaisille lain orjuutta vastaan, niin hän heti perään kehotti heitä pitämään rakkauden käskyn ja täyttämään sen [elämään sen mukaan]. (Gal, 5:1-14; 6:2.) Tämä todistaa siitä, että rakkauden kaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä on tarkoitus noudattaa uuden liiton aikana. (Matt, 22:36-40.) Jumala vaikuttaa meissä näiden käskyjen noudattamista. (5Moos, 30:6; Hes, 36:24-28; 1Joh, 3:21-24; 5:1-4.)

Mitä laki merkitsee Jumalan lapselle?

Jumalan laki ja käskyt eivät ole kristitylle hänen vihollisensa. Ne ovat suojana ja turvana pahuutta vastaan. Ne kertovat meille Jumalan tahdon. Jumalan henki vaikuttaa meissä Jumalan lain ja sanan kautta Jumalan tahdon tekemistä. (Fil, 2:12-16) Jumalan sana on siten kokonaisuudessaan tärkeä kristitylle: myös laki ja käskyt, joiden mukaan meidän on hyvä elää, jotta varjellumme synnin vaaroilta. Jos emme tuntisi Jumalan tahtoa, jonka laki kertoo, niin emme osaisi tehdä sitä.

Lyhyt vertaus kertoo meille sen, mitä laki ja uuden liiton käskyt meille merkitsevät.

Isällä oli pieni lapsi, joka leikki perheen omakotitalon pihalla. Talon vieressä kulki autotie, jossa ajoi autoja välillä melko lujaakin vauhtia.

Kun lapsi varttui, niin hän alkoi mennä yhä useammin pihalta tielle ja tien yli omiin leikkeihinsä. Kun isä huomasi tämän, niin hän tietenkin kielsi lasta menemästä tielle. Silti pallo karkasi välillä tielle ja lapsi juoksi sen perään autoista välittämättä. Mitä isä teki?

Isä rakensi pihatielle portin, jota piti kiinni, ja aidan, joka esti palloa menemästä pois pihalta autotielle. Lisäksi isä torui lasta ja varoitti häntä menemästä autotielle pallon perään tai muutenkaan. Isä antoi lapselleen luvan leikkiä vain omalla kotipihalla.

Olivatko isän rakentama portti ja aita lapsen vihollinen vai ystävä? Olivatko ne uhka ja vaara lapsen terveydelle ja elämälle, vai hänen suojakseen annetut?

Jumalan lapsi suhtautuu Jumalan antamiin uuden liiton käskyihin (1Tess, 4:1-12) samalla tavalla kuin vertauksen porttiin ja aitaan sekä isän käskyyn pysyä pihalla. Ne suojelevat lapsen elämää ja ovat hänen turvakseen annetut, jos isän käskyjä ja ohjeita noudatetaan. Jos lapsi kiipeää aidan tai portin ylitse ja menee autotielle, niin hän joutuu suojeluksen piirin ulkopuolelle. Samalla tavalla Jumalan antamia käskyjä ja ohjeita vastaan rikkova joutuu vaaraan omassa elämässään.

Armo kasvattaa meitä

Jumalan armo kasvattaa meitä, että me hylkäämme jumalattomuuden ja maailmalliset himot, ja elämme siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti, kun odotamme Jeesusta takaisin. (Tiit, 2:11-14) Jumala kasvattaa meitä sanansa kautta, niin kuin Pietari kirjoitti. (1Piet, 2:1-3) Jeesus sanoi Mooseksen kirjaa siteeraten, että ihminen ei elä vain leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. (Matt, 4:4; vrt. 5Moos, 8:3)

Kaikki, mitä on olemassa, pysyy voimassa Jumalan sanan voimasta. Sen lisäksi Jumalan sana on hengellistä ravintoa ja ruokaa Jumalan lapsille. (1Kor, 10:3-4.) Jumalan lapset syövät Jumalan sanaa ja juovat pyhää henkeä ravinnokseen, ja niin me kasvamme Jumalan antamaa kasvua pelastukseen. (1Kor, 12:13; 1Piet, 2:1-3)

Jumalan sanan ravintoon kuuluu muutakin kuin evankeliumi ja kristuksen opin alkeet, maitoruoka ja perustuksen rakentaminen. (2Kor, 1:10-3:11; Hebr, 5:11-6:3) Siihen kuuluvat uuden liiton käskyt, säädökset ja kehotukset, ja koko Raamattu, sillä "kaikki, mikä on ennen kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo." (Room, 14:4) Myös Jumalan laki ja käskyt ovat tarpeellista ravintoa Jumalan armossa kasvaessamme. Ne kertovat meille Jumalan tahdon ja vanhan liiton opetukset kertovat meille lisäksi esikuvallisesti Kristuksesta. Kaikki Raamatun opetus on siten meille hyödyksi, jotta kasvaisimme vanhurskaudessa ja olisimme hyviin töihin valmiit. (2Tim, 3:16-17)

Rakkaudesta Jeesukseen

Kristitty ei koe uuden liiton käskyjä, säädöksiä, kehotuksia, ohjeita, neuvoja ja opetuksia ahdistavina lain käskyinä, joita on pakko noudattaa, jotta pääsisi taivaaseen. Kristitty ei ajattele Jumalan sanan kehotusten ja käskyjen edessä niin kuin "lain alla oleva" ihminen ajattelee: "Täytyykö minun, onko minun pakko, minä en pysty, minä en kykene, en osaa, en voi, en tahdo, aijai kun on raskasta!"... jne. Jos joku kokee Jumalan sanan käskyt vastenmielisinä noudattaa tai uhkana armon alla olemiselle, niin hän on vielä niin sanotusti "lain alla", eikä hyväksy sen tähden opetusta Jumalan käskyjen pitämisestä ja kehotuksia niiden pitämiseen. Hänelle se kaikki on ahdistavaa ja syyllistävää patistamista johonkin sellaiseen, johon hän ei pysty, ja jota hän ei tahdo tehdä. Kristitty sen sijaan halajaa tehdä Jumalan tahdon omassa elämässään, koska hän rakastaa Jumalaa, niin kuin on kirjoitettu.

Jumalan lapsi noudattaa Jumalan sanan käskyjä ja ohjeita, koska rakastaa Jeesusta enemmän kuin mitään muuta. (Matt, 10:32-39) Johannes kirjoittikin viisauden: "Rakkaus Jumalaan on se, että me pidämme hänen käskynsä, eivätkä hänen käskynsä ole raskaat". (1Joh, 5:3) Käskyt eivät ole raskaita, kun mieli on muuttunut pois synnistä vanhurskasten mieleen eikä Jumalan lapsi enää vastusta Jumalaa lihan mielen mukaan: me emme elä vihollisuudessa Jumalaa vastaan, mitä lihan mieli ja "synnissä eläminen lain alla" tarkoittaa. (Room, 8:4-9)

Paavali kirjoitti, että hän on kihlannut meidät yhdelle ainoalle, kristukselle Jeesukselle, jotta tuottaisimme hyvää hedelmää Jumalalle ja hän saisi asetettua kristuksen eteen puhtaan neitsyen. (2Kor, 11:2; Room, 7:4-6) Jotta me olisimme puhtaita neitsyitä kristukselle, edellyttää se meiltä myös vastarakkautta Jeesusta kohtaan ja uskollisuutta. Jumala on vuodattanut meidän sydämiimme Jumalan rakkauden pyhän hengen kautta, jonka on lahjana meille antanut. (1Kor, 7:1-7; Room, 8:28; 5:5.) Me rakastamme Jeesusta ja isää yli kaiken, koska olemme osallisia pyhästä hengestä. Jumalalle vihoitteleva ja niskoitteleva ihminen ei ole saanut vielä kasvaa armossa, jotta olisi rakastunut Jeesukseen ja osoittaisi uskollisuutta häntä kohtaan. Jos itseään uskovaisena pitävän elämä on raskasta ja vastenmielistä lain käskyjen pitämistä, niin hänen sydämensä asenne ei ole oikea Jumalan edessä. Jos joku vastustaa Jumalan laista ja käskyistä opettamista, on hänkin eksynyt pois totuudesta, koska ei rakasta Jumalan lakia, joka kertoo meille Jumalan tahdon ja sen, miten voimme olla mieliksi rakkaallemme.

Kristitty on niin kuin siveyttään vaaliva puhdas neitsyt. Hän rakastaa sulhastaan yli kaiken ja tahtoo tehdä hänelle vain hyvää. Jos teemme syntiä, niin olemme uskottomat ylkäämme vastaan ja pahoitamme hänen mielensä. Ylkä on itse kuitenkin uskollinen ja tahtoo antaa meille synnit anteeksi, kun olemme langenneet. Ei hän kuitenkaan loputtomiin uskottomuutta suvaitse ja puuttuu asioihin, jos emme hylkää vääryyttä, vaan makaamme vieraan kanssa, eli teemme syntiä, mikä on uuden liiton epäjumalanpalvelusta, haureutta herraa vastaan. Joka siis rakastaa Jeesusta, niin hän pitää hänen sanansa ja noudattaa niitä: me pidämme Jumalan käskyt. (Joh, 14:14-24; 12:42-50) Kun motiivimme elää ja tehdä hyviä tekoja on rakkaus Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan, niin olemme saavuttaneet käskyn päämäärän. Sitä kohti Jumala meitä jokaista kasvattaa ja kuljettaa. Saakoon herra siunata sinua näillä Paavalin sanoilla:

"Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta." (1Tim, 1:5)

Sivun alkuun