Lopun ajan profetiat

Kirjoittanut Petteri Haipola 12. syyskuuta 2008  •  muokattu 21. huhtikuuta 2009.

Lopun ajan ennustukset

Raamatussa on paljon profetioita, jotka eivät ole vielä toteutuneet. Niistä on olemassa mitä erilaisimpia tulkintoja, joihin kaikkiin en puutu. Lopun ajan peto on kuitenkin melkoisella varmuudella paljastunut islamiksi. Tätä tulkintaa vastaan käydään kiivasta väittelyä ja sotaa, mutta saakoon lukija itse tutkia, mitä Raamatussa pedosta todella on kirjoitettu, ja päättäköön sitten, mikä on totuus. Monet arvostetut opettajat johtavat tässä asiassa seuraajiaan harhaan, tietämättään ja epäuskossa.

Ilmestyskirjan ja Danielin kirjan pedot sekä lopun ajan peto

Danielin kirjan ja Ilmestyskirjan pedoiksi on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, jotka ovat seuraavat (Dan 7; Ilm 13 ja 17):

Daniel

  1. Dan 7:4: ensimmäinen peto on Babylon
  2. Dan 7:5: toinen peto on Persia
  3. Dan 7:6: kolmas peto on Aleksanteri Suuren Kreikka ja siitä alkunsa saaneet Makedonia, Traakia, Antiokosten ja Seleukosten (seleukidien hallitsijasuku) hallitsema "Pohjoisen kuninkaan" valtakunta eli Seleukidit (alueena Vähä-Aasia eli Turkki, Lähi-itä eli Israel ympäristöineen, ja Keski-Itä eli Irak ja Iran ja Pakistan), ja Ptolemaiosten hallitsema Egypti eli Danielin kirjan "Etelän kuningas" (Dan 11)
  4. Dan 7:7-8: neljäs peto on islam tai Osmanien valtakunta (Ottomaanien valtakunta): kymmenen sarvea ovat sen valtakunnan kymmenen kuningasta tai pienempää valtiota tai kansaa (Ilm 17:12-18.).

Toinen vaihtoehto on se, että Danielin kirjan pedot ovat lopun aikana yhtä aikaa vaikuttavia valtakuntia ja niiden hallitsijoita. Itse asiassa ne voivat kuvata molempia asioita: historiassa peräkkäin vaikuttaneita maailmanvaltoja (Babylon, Persia ja Kreikka) ja lopun aikana vaikuttavaa valtioiden liittoa, islamin maailmanvaltaa. Sen valtioiden maantieteellinen ydinalue on sama kuin kolmen sitä edeltävän pedon alue: Irak, Persia ja Aleksanteri Suuren Kreikka (Turkki, Lähi-Itä ja Keski-Itä). (vrt. Ilm 13:2 yksi peto, jolla on Danielin kirjan seitsemännen luvun kolmen ensimmäisen pedon ominaisuuksia.) Pedon valtakuntaan voi sitten liittyä muitakin valtioita ja kansoja eri alueilta: esimerkiksi Egypti, Libya ja Sudan. (Dan. 11:43.)

Ilmestyskirja

  1. Peto, jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea ja sarvissansa kymmenen kruunua on historiassa peräkkäin vaikuttaneita maailmanvaltoja, jotka ovat Egypti, Assyria, Babylon, Persia, Kreikka, Rooma ja islam tai Osmanien valtakunta. (Ilm 13:1; 17:3,7-11; vrt. 12:3.) Näistä yksi valtakunta nousee uudelleen valtaan lopun aikana, ja se on pedon seitsemäs pää tai kuningas, eli se on islam, tai nousee islamista. (Ilm 13:1, 3-18; 17:3, 7.)

    Islam on maailmanhistoriassa seitsemäs valta, joka on pitänyt vallassaan Israelia ja Lähi-Itää, mihin alueeseen Raamatun kuvaukset kaikkialla keskittyvät. Se on merestä nousevan seitsenpäisen pedon yksi pää, joka sai miekasta kuolinhaavan, mutta parani ja jäi eloon. (Ilm 17:7-11; 13:3, 12, 14.) Se kuningas on liitossa kymmenen muun kuninkaan kanssa, joista hän nöyryyttää ja alistaa valtaansa kolme. (Dan 7:7-8, 24; Ilm 17:12-18.) Nämä kymmenen kuningasta voivat liittyä Psalmin 83:3-9 kansoihin, jotka juonivat yhdessä Israelia vastaan, että sen nimi pyyhittäisiin pois maan päältä, ja että Israel lakkaisi olemasta kansa. Islamin julkinen pyrkimys on juuri tämä, ja siksi islam sopii kuin nyrkki silmään lopun ajan pedon valtakunnaksi.

    Peto (pää, jonka haava parani) on varmuudella islamin valtakunta, mutta ei välttämättä ihminen. (Ilm 13:3-11; 17:7-11.) Tämä siksi, että peto on se pää, joka sai kuolinhaavan miekasta (sodassa), parantui ja jäi eloon. (Ilm 3:3, 12, 14.) Tämä kuvaus sopii vain Ottomaanien eli Osmanien valtakuntaan, josta on jäänteenä jäljellä Turkin tasavalta. Kuvaus sopii myös alkuperäiseen islamiin uskonnollis-poliittisena valtana.

    Islam herää henkiin lopun aikana sen alkuperäisessä sotaisessa muodossaan, eli alkuperäisen pedon kaltaisena. Tätä tarkoittaa kreikan kielen sana "eikon": kuva, kaltaisuus, yhdennäköisyys. Kymmenen kansaa tai kuningasta antavat voimansa ja valtansa ja kuninkuutensa pedolle. (Ilm 17:12-17.) Tämä kuvaa sitä, miten muslimit alistuvat islamin alle ja Allahille. Islam tarkoittaa suomeksi alistumista, ja tämä alistuminen näkyy siinä tavassa, millä muslimit kumartuvat rukoillessaan maahan ja koskettavat otsallaan maata. He eivät palvo ainoastaan Allahia vaan myös islamia, jota he pitävät ainoana oikeana uskontona, ja Koraania Jumalan sanana.

    Pedon merkki on islamin uskontunnustus "Ei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Muhammed on hänen sanansaattajansa." Tällä väärällä ja Jumalaa vastaan uhittelevalla käskyllä (Dan 11:36; Ilm 13:3-5.) on kumottu Tooran käsky, ja Israelin uskontunnustus, jonka mukaan vain JHVH on Israelin Elohim, yksi JHVH, ja häntä ainota tulee rakastaa ja palvella. (5Moos 6:4-9; 11:8-23; 2Moos 13:1-16; Snl 3:1-6.) Sana otsassa on sana mielessä, ja sana kädessä on sanan käytännön sovellus, sen toteuttaminen. Muslimit tottelevat väärää sanaa Jumalan sanana, ja ovat siksi tuomion alaisia, ja ovat ottaneet itseensä pedon merkin, ja kumartavat petoa (islamia). (Ilm 13:11-18.)

    Pedosta ja pedon merkistä on yksityiskohtainen selitys artikkelissani "Pedon merkistä ja Allahin nimestä".

  2. Portto on (Ilm 17–18.)
    1. uskonnollinen järjestelmä, joka on vainonnut ja tappanut pyhiä
      1. Muinaisen Baabelin uskonto, jossa palvotaan Semiramista taivaan kuningattarena ja hänen poikaansa Tammusta ylösnousseena jumalatar-äidin poikana. Tammus oli myös rakkaudenjumalatar Ishtarin puoliso, jota palvottiin Raamatun aikana Astartena, hedelmällisyyden jumalatterena ja taivaan kuningattarena sekä kuun ja sodan jumalattarena (vrt. islam: kuun jumalattaren palvonta Allah-kultin muodossa; kuu on edelleen islamin symboli islaminuskoisten maiden lipuissa). (Jer 7:18; 44:17-19, 25; Hes 8:14; Ilm 18:7; Jes 47.) Uudessa testamentissa palvottiin hedelmällisyyden jumalatarta Artemis- kultin nimellä (tunnetaan myös nimellä Diana), jonka temppeli ja palvonnan keskuspaikka oli Turkin itärannikolla Efeson kaupungissa. (Apt 19:23-34.) Artemiin palvonta on jatketta Ishtar-kultille ja taivaan kuningattaren palvonnalle.
      2. Roomalaiskatolisuudesta alkanut nimikristitty ja Herrasta luopunut uskonnollinen järjestelmä, jossa on aineksia juutalaisuudesta, kristinuskosta ja pakanauskonnoista. Taivaan kuningattaren palvontaa on jatkettu Maria-kultin kautta, neitsyt Marian palvontana. Se on muinaisen Baabelin uskonnon jatketta. Kultin papit kastavat kultin jäseniä vedellä, mikä saa uskomuksen mukaan aikaan valaistumisen ja uudestisyntymisen, jumalallisesta luonnosta osalliseksi tulemisen. Tätä Baabelin uskonnon uutta muotoa levitetään ekumeenisen liikkeen kautta, jossa uusi Baabelin uskonto on nimensä mukaan uskontojen sekoitus (Babel: sekaannus, sekamelska, sekoitus). Lopputuloksena voi olla yksi maailmanuskonto tai pikemmin uskontojen synkretismi, jossa eletään näennäisesti rauhassa eriuskoisten kanssa, mutta vaietaan uskontojen eroista ja selitetään kaikki tiet Jumalan luokse johtaviksi. Raamatun totuutta ei saa pitää enää esillä eikä aitoa kristinuskoa harjoittaa julkisuudessa, sillä siitä rangaistaan sakoilla, vankeudella ja jopa kuolemalla.
      3. Juutalaisuus, sillä Israelin kansan enemmistö hylkäsi Herransa Yeshua Ha-Maschiah'n (Jeshua hamashiaan = Jeesuksen Kristuksen) ja on evankeliumin kannalta seurakunnan vihollinen, koska juutalaiset ovat alusta asti vainonneet ja tappaneet kristittyjä. (Room 11:28; 1Tess 2:14-16; Apt 4:1-23; 5:17-42; 6:8-7:60; luvut 8 ja 9, jne.) He tapattivat Herran Jeesuksen ja profeetat ennen häntä, ja vainosivat apostoleita ja ensimmäisiä kristittyjä kuolemaan asti. (Matt 23:33-39; Ilm 18:24.) Israelin ja Juudan heimoja sanotaan Vanhassa testamentissa portoksi. (Jer 2-3; Hes 23; Hoos 2.)
    2. jokin suuri kaupunki, missä harjoitetaan paljon kaupankäyntiä lähellä merta tai meren rannalla ja jonka peto eli maallinen pedon valtakunta tuhoaa ennen Kristuksen tulemusta (Ilm 17:12-18; 18. luku)
      1. Rooma (Ilm 14:20; 16:19; 17:18; salanimi Babylon, 1Piet 5:13.)
      2. Jerusalem (Hes 16; Ilm 11:8; 14:20; 16:19; 17:18; Matt 24:15-25; Sak 14:1-11.)
      3. Tyyro (Jes 23; vrt. kaupungin tuho vuonna 332eaa., Hes 26-27.)
      4. Mekka (muinaisen orjakaupan ja kaupan keskus lähellä merta, muslimien pyhin kaupunki)
      5. Jokin muu suuri kaupunki (vrt. Ilm 14:20; 16:19.)
    3. molempia edellä mainituista

En tiedä vielä, mikä tulkinta on oikea porton tunnistamiseksi. (24.4.2009)

Kristuksen toinen tulemus

  1. Ajankohta on yksin Jumalan tiedossa, mutta se voidaan arvioida suurinpiirtein lopun ajan profetioiden perusteella, ja kun Herra siitä omilleen juuri ennen tulemusta ilmoittaa (Matt 25:1-13; 1Tess 5:1-11; 2Tess luvut 1 ja 2; Ilm 11. luvun profeetat ovat varma merkki Herran tulemuksen läheisyydestä!)
  2. Seurakunnan tempaus (1Tess 4:13-17; 15:12-58; 20:4-8.) tapahtuu
    1. yhdessä vaiheessa, kun Herra saapuu ja samana päivänä pakanat näkevät Jeesuksen tulevan pilvissä tuomitsemaan maan päällä asuvia ja tekemään lopun Israelia vastaan sotivista vihollisen sotajoukoista (Sak 14:1-14; Ilm 19:11-21; 1:7; Matt 24:24-31; 26:63, 64; Hes 38-39?.)
    2. useammassa vaiheessa, esimerkiksi niin, että ensin temmataan Kristuksessa pois nukkuneet pyhät ja elossa olevat uuden liiton Jumalan kansan jäsenet, sitten Israelin kansan Jumalan tykö kääntynyt pelastuva jäännös, ja mahdollisesti vielä pedon valtakunnan aikana pedon surmaamat marttyyrit. (Ilm 14:9-11; 15:2; 20:4.) Uskovaiset temmataan yht' äkkiä ja he katoavat tältä planeetalta, mutta jäljelle jäävät jumalattomat eivät vielä näe Jeesusta, eivätkä ylösnousseita pyhiä, sillä he ovat yläilmoissa ja pilvissä Karitsan hääaterialla 3,5 tai 7 vuotta, ennen kuin Kristus tulee näkyvällä tavalla alas taivaasta, ja tuhoaa Israelin kansan viholliset sotajoukot. (Ilm 4-20.)

En ole varma siitä, mikä tulkinta on oikein, joten jätän spekulaatiot tässä vaiheessa pois.

Petteri Haipola, 12. syyskuuta 2008, muokattu 21. huhtikuuta 2009.

Luettavaa

Suhtaudu varauksella kaikkiin Raamatun selityksiin, tutki tarkoin opetus ja pidä se, mikä on hyvä, mutta hylkää väärät tulkinnat ja painotukset.

Sivun alkuun