Israelin ja Juudan kuninkaat

Kirjoittanut Petteri Haipola  • 09-Nov-2011 04:26 PM  •  Muokattu 10-Nov-2011 04:34 PM

Sisällys

Ajan määritysten ongelmia

Raamatun perusteella on mahdoton määritellä ristiriidattomasti Israelin ja Juudan kuningasten hallitusaikoja. Virheet Raamatussa ilmoitetuissa ajoissa voivat johtua seuraavista syistä:

  • Alkuperäinen kirjuri on tehnyt inhimillisen virheen.
  • Myöhempi tekstin kopioija tai kääntäjä on tehnyt virheen.
    • Alkuperäinen teksti on kadonnut tai tuhoutunut osittain tai kokonaan ja myöhempi historian kirjoittaja on tehnyt virheitä yrittäessään rekonstruoida kuningasten historiaa (Israelin ja Juudan kuningashuoneet joutuivat vihollisten haltuun useamman kerran historian saatossa, jolloin aiemmat kirjoitukset ovat voineet turmeltua)
    • Esimerkiksi perusluvut ja järjestysluvut ovat menneet sekaisin: "51 vuotta" voi olla "yksi viidennettäkymmenettä vuotta" eli "41" vuotta, jne.

Tällaisista virheistä on hyvä esimerkki 2. Aikakirjan luvun 16 jae 1. Suomenkielisen vuoden 1933 käännöksen mukaan Israelin kuningas Baesa olisi lähtenyt sotaan Juudaa vastaan "kuningas Aasan 36. hallitusvuotena". Baesa oli muiden Raamatun kohtien perusteella kuitenkin kuollut sitä ennen. Tässä on tarkoitettu mahdollisesti Aasan 26. hallitusvuotta. Vanhahtava käännös voisi kuulua: "kuudentena vuonna kolmattakymmentä". Baesa oli silloin vielä elossa, mutta olisi Raamatun aikamääritysten mukaan kuollut pian tämän jälkeen vielä saman kalenterivuoden aikana.

Huolimattomuudesta tai inhimillisistä erehdyksistä johtuvien suoranaisten virheiden lisäksi Raamatun ajoissa on näennäisiä ristiriitoja, jotka voivat johtua seuraavista syistä:

  • Kaksi kuningasta ovat hallinneet yhtä aikaa (esim. poika isänsä kanssahallitsijana).
  • Hallitusajat on jaettu jaksoihin muistakin eri syistä, eikä aina tiedetä, mistä merkkipaalusta aikaa on alettu laskea.
  • Juutalaisen kalenterivuoden vaihtuminen joko syksyllä tai keväällä (aikakaudesta ja tavasta riippuen) voi aiheuttaa noin vuoden virheen, kun aikoja sovelletaan meidän kalenteriimme.
  • Kuningasten hallitusajat on voitu laskea eri kirjurien laskutavasta riippuen joko siten, että virkaanastumista seuraava vuosi on järjestyksessä toinen tai ensimmäinen.
  • Jos valtakunta on ollut jonkin aikaa ilman kuningasta, niin sitä ei ole aina erikseen mainittu (seuraavan kuninkaan tehtävään voiteleminen on voinut viivästyä syystä tai toisesta).

Israelin ja Juudan kuningasten hallitusaikojen ristiriidat ja virheellisyys Raamatussa ovat niin silmiinpistäviä, että kaikki rehelliset Raamatun tutkijat ja kommentaattorit tunnustavat ne. (Katso esimerkiksi kommentaarit jakeista 2. Kun. 15:1, 15:27 ja 15:30). Kaikkia ristiriitoja ei voida selittää näennäisiksi ottamalla huomioon yllä mainittuja seikkoja, niin että ristiriita poistuu tarkan tekstianalyysin ja tutkimuksen avulla. Osa ristiriidoista on todellisia ja todistaa, että Raamatun ajanmäärityksissä on jonkin verran ihmisten tekemiä virheitä.

Raamatun sisältämät virheet eivät vähennä sen kirjoitusten arvoa Jumalan sanan ilmoituksena: Jumala puhuu silti Raamatun profeettojen ja poikansa Jeesuksen kautta, mutta kaikki Raamatun kirjoitukset eivät ole puhdasta Jumalan sanaa. Raamatussa on vähämerkityksisiä virheitä paikkojen, nimien, aikojen, lukumäärien ja tapahtumien kuvauksessa (esim. tapahtumajärjestys). Raamattu on silti hyvin luotettava kertoessaan historian tapahtumista; luotettavampi kuin monet muut historialliset teokset.

Monet Raamatussa mainitut historialliset tapahtumat, sodat, paikat, kansat ja henkilöt tunnetaan myös muista historian lähteistä. Eroja on vain siinä, mihin aikaan tapahtumat on sijoitettu ja millä tavalla niitä on kuvattu. Sekulaarit lähteet kuvaavat joskus oman kansansa kuninkaita puolueellisesti voitollisina niissäkin tapauksissa, kun he ovat hävinneet taisteluja. Heidät kuvataan yleensäkin myönteisemmässä valossa kuin mikä on ollut totuus heidän elämästään. Vastaavasti myös oman kansan vihollisia on voitu kuvata totuudenvastaisella tavalla ja on liioiteltu heidän raakuuttaan tai vähätelty heidän ansioitaan. Tämä on tyypillistä maalliselle historiankirjoitukselle, jota oman kansan historioitsijat ja kirjurit ovat kuninkaiden valvonnassa tehneet. Egyptin kirjureille on ollut tyypillistä myös lisätä kuningasten hallitusaikojen pituutta historiankirjoitukseen kuninkaan vaatimuksesta, mikä vaikeuttaa entisestään tutkimusta.

Raamatussa ei kaunistella Israelin kansan, sen kuninkaiden ja heitä edeltäneiden patriarkkojen elämää. Siellä on kerrottu yhtä lailla sankariteot ja voitot kuin synnit ja tappiotkin. Raamattu onkin rehellisyytensä vuoksi luotettavampi historian lähde kuin monet muut historian kertomukset ja aikakirjat.

Raamatussa ilmoitettujen aikojen ristiriitaisuus ja virheellisyys käyvät ilmi myös Israelin Egyptiin muuton yhteydessä ja laskettaessa aikoja Adamista Moosekseen.

Virheet pysyvät ennen Moosesta maksimissa noin 230 vuodessa ja Mooseksen jälkeen parissa kymmenessä tai muutamassa vuodessa. Nämä virheet johtuvat samoista syistä kuin edellä on mainittu. Kirjoittajien on ollut vaikeaa laittaa ajat tarkasti ylös, koska kirjoitukset on voitu tehdä jopa vuosisatoja tai vuosikymmeniä itse tapahtumien jälkeen. Erehtyminen yksityiskohdissa on inhimillistä, mutta se ei tee tyhjäksi sitä, että Raamatussa kuvatut asiat ovat todella tapahtuneet.

Israelin ja Juudan kuninkaat

Seraava taulukko on alkuosaltaan pelkästään Raamattuun perustuva ja melko ristiriidaton. Se pitää yhtä myös sekulaarien lähteiden kanssa paremmin kuin loppuosa. Aikojen määrityksessä ongelmat alkavat kasaantua Israelin kuninkaan Jerobeam II:n ja Juudan kuninkaan Ussian hallituskausina (noin vuodesta 790–780 e.Kr. alkaen). Kun saavumme Israelin kuningaskunnan viimeisiin vuosiin (ehkä 733–722 e.Kr.), niin sekaannus Raamatun ilmoittamissa ajoissa on valtaisa. Aikoja määritettäessä on ollut pakko hylätä jotkut jakeet suoraan virheellisinä ja jatkaa matkaa eteenpäin jotakin valittua linjaa pitkin.

Tässä taulukossa on pyritty yhdistämään tunnetun historian tapahtumia mahdollisimman hyvin Raamatun ajanmäärityksen kanssa. Täydellisesti siinä on mahdotonta onnistua, mutta seuraavat ajat heittävät vain muutamalla vuodella muiden lähteiden vastaavista ajanmäärityksistä.

Historiassa melko hyvin tunnettuja merkkipaaluja ovat Assyrian ja Babylonian valtaannousut ja Lähi-idän alueiden valtaukset. Tiglat-Pileser III:n uskotaan valloittaneen Israelin kaupunkeja Naftalin sukukunnan alueella noin vuonna 733–732 e.Kr. (2. Kun. 15:29) Damaskoksen kaupungin valtaaminen ja sen asukkaiden valtaosan lähettäminen pakkosiirtolaisuuteen tapahtui samoihin aikoihin, vuoden 732 tienoilla. (2. Kun. 16:9; Jes. 17:1-3) Hieman ongelmallisempaa on ajoittaa Samarian kaupungin ja Israelin kuningaskunnan lopullinen kukistuminen. (2. Kun. 17–18.) Monien historian lähteiden mukaan Samarian piiritys olisi päättynyt vuonna 722 e.Kr. (Wikipedia).

Tässä taulukossa on lähdetty siitä oletuksesta, että Israel ja Samaria joutuivat Assyrian valtaan ja israelilaiset lähetettiin pakkosiirtolaisuuteen vuonna 722 e.Kr. Raamatun omat ajanmääritykset voisivat johtaa myös myöhempään ajankohtaan, jopa vuosien 715–710 tienoille. Nämä ajat sopisivat sikäli paremmin yhteen yleisen historiankirjoituksen kanssa, että Assyrian kuningas Sargon II olisi valloittanut Asdodin arviolta vuonna 711 (Jes. 20:1) ennen Jerusalemin piiritystä, ja hänen seuraajansa Sanherib olisi piirittänyt Jerusalemia vasta vuosina 701–700. (Jes. 36–37; 2. Kun. 18:13-19:37) Jesajan kertoman mukaan Hiskia sairastui niihin aikoihin ja sai Herralta lisää elinaikaa 15 vuotta. (Jes. 38:5; 38–39; 2. Kun. 20) Jos Jerusalemia piiritettiin vuosina 701/700 ja se oli Hiskian 14. hallitusvuosi, on Samarian ja Israelin tuhon täytynyt sijoittua vuoteen 710.

Vähiten ongelmia on Juudan kuningasten viimeisten vuosien määrittämisen kohdalla. Historian tutkimuksessa ollaan hyvin pitkälti samaa mieltä siitä, että Juudan kuningas Joosia kuoli Megiddon taistelussa noin vuonna 609 e.Kr. (2. Kun. 23:29) Hänen poikansa Konja (tai Jekonja) eli Joojakin vietiin Babyloniaan vankeuteen hovinsa kanssa noin vuonna 598 e.Kr. (2. Kun. 24:11-16) Juudan viimeinen kuningas Sidkia sortui vuonna 587 e.Kr., jolloin temppeli ja kaupunki tuhottiin melko perusteellisesti. Tästä alkoi Juudan kansan viimeisen osan pakkosiirtolaisuus Babyloniassa.

Aikoja Raamatun perusteella määriteltäessä on otettava muiden seikkojen ohella huomioon kuninkaan ikä hänen saadessaan (ensimmäisen) poikansa, josta tuli hänen seuraajansa. Jos tätä ei tehdä ja seurataan orjallisesti Raamatussa annettuja aikoja, päädytään tilanteeseen, jossa Juudan kuningas Aahas olisi saanut poikansa Hiskian jo 8–11-vuotiaana. Tämä ei olisi varmaankaan totta. Excel-taulukostani voidaan nähdä, että jotkut kuninkaat ovat saaneet esikoisensa noin 14–16 vuoen ikäisenä. Tämä on paljon uskottavampaa kuin edellä mainittu tulkinnan linja.

Seuraavat taulukot ovat ladattavissa myös Excel-taulukkoina: Tulkinta 1 ja Tulkinta 2. Excel-taulukkojani kannattaa tutkia tämän kirjoituksen rinnalla, sillä niissä on mainittu hallitusaikoja koskevat Raamatun viitteet ja laskettu kuninkaiden iät heidän kruununprinssiensä (yleensä esikoinen) syntymisen hetkellä. Sekin vaikuttaa tulkinnan linjaan, koska kuninkaiden on täytynyt olla sukukypsiä perijän syntymisen hetkellä. Excel-taulukoissa on mainittu lisäksi joidenkin Raamatun profeettojen sijoittuminen kuningasten hallituskausille.

Excel-taulukoista on nyt olemassa myös html-versiot Tulkinnasta 1 ja 2. Tällä sivulla on lisäksi luettelo Israelin ja Juudan kuninkaista Tulkinta 2:n mukaan, jos taulukkomuoto ei miellytä sinua.

Tässä annetut ajat ovat vain viitteellisiä. Ne jättävät auki vaihtoehtoja tulkinnan eri linjoille joko sekulaarin tai raamatullisen ajanmäärityksen tueksi. Voi olla, että Raamatun perusteella on mahdotonta määritellä tarkasti kuningasten hallitusaikoja. Näemme kirjoituksista vain sen, ketkä kuninkaat ovat vaikuttaneet yhtä aikaa Israelin historiassa, emme sitä, minä vuosina he ovat olleet vallankahvassa kiinni.

Israelin ja Juudan kuningasten hallitusajat taulukossa

Tulkinta 1 Tulkinta 2
Juuda Ajat Israel Ajat Juuda Ajat Israel Ajat
Saul 1050-1010 Saul 1050-1010 Saul 1050-1010 Saul 1050-1010
Daavid 1010-972/970 Iisboset 1010-1008 Daavid 1010-972/970 Iisboset 1010-1008
Salomo 972-932 Daavid 1003-972/970 Salomo 972-932 Daavid 1003-972/970
Rehabeam 932-915 Jerobeam I 932-911 Rehabeam 932-915 Jerobeam I 932-911
Abiam (Abia) 915-913 Naadab 911-910 Abiam (Abia) 915-913 Naadab 911-910
Aasa 913-872 Baesa 910-887 Aasa 913-872 Baesa 910-887
    Eela 887-886     Eela 887-886
    Simri/ Tibni 886-884     Simri/ Tibni 886-884
    Omri 886-881-875     Omri 886-881-875
Joosafat 875/871-854/850 Ahab 875-854 Joosafat 875/871-854/850 Ahab 875-854
Jooram 854/849-847/841 Ahasja 854-853 Jooram 854/849-847/841 Ahasja 854-853
Ahasja 842-841 Jooram 853-842 Ahasja 842-841 Jooram 853-842
Atalja 841-835 Jeehu 842-814 Atalja 841-835 Jeehu 842-814
Jooas 835-796 Jooahas 814-797 Jooas 835-796 Jooahas 814-797
Amasja 796-788/767 Jooas 797-791/782 Amasja 796-783/767 Jooas 797-786/782
Asarja/ Ussia 788/767-754/737 Jerobeam II 791/782-750 Asarja/ Ussia 783/767-749/741 Jerobeam II 786/782-755
Jootam 754/738-736/718 Sakarja 750-749 Jootam 749/741-733/730 Sakarja 755-754
    Sallum 749-749     Sallum 754-754
    Menahem 748-739     Menahem 753-743
    Pekahja 738-737     Pekahja 743-742
Aahas 736/729-715/714 Pekah 737-718 Aahas 741/733-728/716 Pekah 742-730
Hiskia 715/714-697/686 Hoosea 718-710 Hiskia 728/715-699/688 Hoosea 730-722
Manasse 697/686-642     Manasse 699/686-642    
Aamon 642-641     Aamon 642-641    
Joosia 640-609     Joosia 640-609    
Jooahas/ Sallum 609-608 3kk     Jooahas/ Sallum 609-608 3kk    
Joojakim/ Eljakim 608-598     Joojakim/ Eljakim 608-598    
Joojakin/ Jekonja 598-598/562 3kk     Joojakin/ Jekonja 598-598/562 3kk    
Sidkia/ Mattanja 598-587     Sidkia/ Mattanja 598-587    

Israelin ja Juudan kuninkaiden luettelo (Tulkinta 2)

Erikseen Israelin kuninkaat ja Juudan kuninkaat

Juuda: Ajat      |      Israel: Ajat
Saul 1050-1010 | Saul 1050-1010
Daavid 1010-972/970 | Iisboset 1010-1008
Salomo 972-932 | Daavid 1003-972/970
Rehabeam 932-915 | Jerobeam I 932-911
Abiam (Abia) 915-913 | Naadab 911-910
Aasa 913-872 | Baesa 910-887
                 | Eela 887-886
                 | Simri/ Tibni 886-884
                 | Omri 886-881-875
Joosafat 875/871-854/850 | Ahab 875-854
Jooram 854/849-847/841 | Ahasja 854-853
Ahasja 842-841 | Jooram 853-842
Atalja 841-835 | Jeehu 842-814
Jooas 835-796 | Jooahas 814-797
Amasja 796-783/767 | Jooas 797-786/782
Asarja/ Ussia 783/767-749/741 | Jerobeam II 786/782-755
Jootam 749/741-733/730 | Sakarja 755-754
                 | Sallum 754-754
                 | Menahem 753-743
                 | Pekahja 743-742
Aahas 741/733-728/716 | Pekah 742-730
Hiskia 728/715-699/686 | Hoosea 730-722
Manasse 699/686-642 |
Aamon 642-641 |
Joosia 640-609 |
Jooahas/ Sallum 609-608 3kk |
Joojakim/ Eljakim 608-598 |
Joojakin/ Jekonja 598-598/562 3kk |
Sidkia/ Mattanja 598-587 |

Israelin kuninkaat (Tulkinta 2)

  • Saul 1050-1010
  • Iisboset 1010-1008
  • Daavid 1003-972/970
  • Yksi valtakunta 1008-932
  • Jerobeam I 932-911
  • Naadab 911-910
  • Baesa 910-887
  • Eela 887-886
  • Simri/ Tibni 886-884
  • Omri 886-881-875
  • Ahab 875-854
  • Ahasja 854-853
  • Jooram 853-842
  • Jeehu 842-814
  • Jooahas 814-797
  • Jooas 797-786/782
  • Jerobeam II 786/782-755
  • Sakarja 755-754
  • Sallum 754-754
  • Menahem 753-743
  • Pekahja 743-742
  • Pekah 742-730
  • Hoosea 730-722

Juudan kuninkaat (Tulkinta 2)

  • Saul 1050-1010
  • Daavid 1010-972/970
  • Salomo 972-932
  • Rehabeam 932-915
  • Abiam (Abia) 915-913
  • Aasa 913-872
  • Joosafat 875/871-854/850
  • Jooram 854/849-847/841
  • Ahasja 842-841
  • Atalja 841-835
  • Jooas 835-796
  • Amasja 796-783/767
  • Asarja/ Ussia 783/767-749/741
  • Jootam 749/741-733/730
  • Aahas 741/733-728/716
  • Hiskia 728/715-699/686
  • Manasse 699/686-642
  • Aamon 642-641
  • Joosia 640-609
  • Jooahas/ Sallum 609-608 3kk
  • Joojakim/ Eljakim 608-598
  • Joojakin/ Jekonja 598-598/562 3kk
  • Sidkia/ Mattanja 598-587

Tulkinta 1

"Tulkinta 1" jättää enemmän ristiriitaisia kohtia Raamatun sisäisiin viittauksiin kuin "tulkinta 2". Siinä on silti joitakin etuja toiseen tulkintaan nähden. Se noudattaa yleisen tulkinnan linjoja Jerusalemin piirityksen suhteen (701/700) ja kuningasten ikä on siinä hieman korkeampi esikoisen syntymisen aikaan kuin toisessa tulkinnassa. Sen sijaan Samarian kaupungin joutuminen Assyrian valtaan (710) ei noudata tässä vaihtoehdossa yleisen historian tutkimuksen linjauksia (722).

Etuja:

  • Hiskian 14. vuosi on 702/701, jolloin Jerusalemin piiritys on alkanut assyrialaisten nuolenpääkirjoitusten mukaan. (2. Kun. 18:13)
  • Kaikki kuninkaiden ajat noudattavat yleisiä käännösvaihtoehtoja (2. Aik. 16:1 olisi silti käännösvirhe).

Muita yksityiskohtia käsitellään tarkemmin toisen tulkinnan kohdalla.

Tulkinta 2: Tulkinnan linjauksia ja yksityiskohtia

Israelin ja Juudan kuningasten hallitusajat on kytketty muiden samaan aikaan hallinneiden kuninkaiden hallitusaikoihin. Jos joku aika on merkitty väärin Raamattuun, vaikuttaa se vastaavasti muiden aikojen määrittämiseen. Jotkut kohdat täytyy hylätä ristiriitaisuuksien vuoksi virheellisinä ja seurata jotakin tulkinnan linjaa, niin kuin olen tehnyt.

Olen ottanut lähtökohdaksi sen, että Juudan kuninkaan Ussian hallitusvuosien mukaan määritellyt Israelin kuningasten ajat pitäisivät Raamatussa paikkansa. (2. Kun. 15) Tulkintaa on vaikeuttanut kuitenkin se, että hallitusaikoja on ilmoitettu myös muiden kytkösten kautta ja siitä aiheutuu ristiriitoja. Osa ristiriidoista voisi selittyä päällekkäisillä hallitusajoilla, niin että isä ja poika ovat hallinneet valtakuntaa yhtä aikaa. Olenkin ajatellut Jerboeam II:n hallinneen muutaman vuoden yhdessä isänsä kanssa (786-782). Tällä tavalla on saatu häntä seuranneiden Israelin kuningasten ja Ussian hallitusajat täsmäämään.

Juudan kuninkaan Ussian ensimmäinen hallitusvuosi oli tämän tulkinnan mukaan Israelin kuningas Jerobeam II:n 17. hallitusvuosi. (2. Kun. 15:1) Vuoden 1933 Raamatun käännöksessä olisi tässä kohdassa virhe, kun siinä lukee "27. hallitusvuotena". Pitäisi lukea "17. hallitusvuotena" eli "seitsemäntenä kahdettakymmentä". Kun aika lasketaan siitä, kun molemmat hallitsivat valtakuntiaan yksin isiensä kuoleman jälkeen, päästään tähän lukuun: 782-767=16 vuotta (ensimmäinen ja viimeinen vuosi lasketaan kumpikin yhdeksi kokonaiseksi vuodeksi laskutoimituksessa). Ussia oli 16 vuotta vanha tullessaan kuninkaaksi sijaishallitsijana hänen isänsä Amasjan jouduttua vangiksi Israelin kuningas Jooaan hallituskaudella (797-786/782). (2. Kun. 15:8-16:2) Tämä olisi tapahtunut vuonna 783. Ussian syntymäaika saadaan lisäämällä siihen 16 vuotta: 783+16=799.

Ussiasta tuli siis kuningas juuri sinä vuonna, jona Amasja joutui Israelin kuningas Jooaan kynsiin. Amasja sai ilmeisesti kuitenkin jäädä Jerusalemiin. (2. Kun. 14:13-21; 2. Aik. 25:17-28). Jooas kuoli pian tämän jälkeen, mutta Amasja eli hänen kuoltuaan vielä 15 vuotta (783-15=767). Jooaan poika Jerobeam II alkoi hallita isänsä kuoltua Israelia yksin vuonna 782. Hän olisi tämän teorian mukaan hallinnut isänsä kanssahallitsijana jo neljä vuotta sitä ennen, vuodesta 786 lähtien. Näin saadaan Ussian ensimmäiseksi hallitusvuodeksi 17. Jerobeamin hallitusvuosi (2. Kun. 15:1), kun molempien ensimmäisenä hallitusvuotena pidetään sitä vuotta, josta lähtien he ovat hallinneet valtakuntiaan yksin isiensä kuoleman jälkeen: 783-16 vuotta = vuosi 767. Amasja kuoli vuonna 767 ja siten Ussian 1. hallitusvuosi on vuosi 767, vaikka hän oli hallinnut valtakuntaa jo 15 vuotta sitä ennen yhdessä isänsä Amasjan kanssa tai tämän sijaishallitsijana: 783-15=767.

Kun lasketaan Jerobeamin seuraajien hallitusaikoja Ussian hallitusajoista, niin laskun perusteena käytetään vuotta 782, jolloin Ussia oli 16-vuotias alkaessaan hallita Juudaa isänsä Amasjan kanssa yhtä aikaa tai hänen sijaisenaan. Näin saadaan määritettyä tarkasti Israelin kuninkaiden virkaanastumisen vuodet alkaen Jerobeamin pojasta Sakarjasta ja päättyen viimeiseen kuninkaaseen eli Hooseaan. Hänen aikanaan Assyrian kuningas Salmaneser V piiritti Samariaa kolme vuotta ja lopulta valtasi sen. (2. Kun. 17-18.) Tämä olisi tapahtunut yleisen historian tutkimuksen valossa vuonna 722 e.Kr. Wikipedian mukaan Salmaneser V kuoli Samarian piirityksen aikana ja hänen veljensä Sargon II nousi valtaistuimelle hänen sijaansa. (Wikipedia ei ole kuitenkaan välttämättä kovin luotettava tiedon lähde).

Israelin kuninkaiden ajat on määritetty Ussian hallitusvuosien mukaan jakeissa 2. Kun. 15:8, 13, 17, 23 ja 27. Olen ottanut lähtökohdaksi sen, että nämä ajat olisi ilmoitettu oikein. Ussian hallitusvuodet olisivat kuitenkin käännetyt väärin meidän Raamattuihimme. Järjestysluku 38. tarkoittaisi "28. vuotta" toisen lukutavan mukaan eli "kahdeksannetta kolmattakymmentä". Vastaavasti muut mainitut luvut olisivat 29., 40. ja 42. vuosi. Vuoden 1933 käännöksen järjestysluku "viideskymmenes" (50.) olisi vanhahtavan käännöksen mukaan "Kuningas Ussian alkaessa hallita viidennettä vuosikymmentä". (j.23) Se tarkoittaisi siis 40 vuotta kuninkaana. Ussia olisi hallinnut siten kuninkaana yhteensä 42 vuotta, ei 52 vuotta ("kaksi viidettäkymmentä"). Samanlainen virhe olisi myös Israelin kuningas Jerobeam II:n hallitusajassa. Hän olisi hallinnut 31 vuotta 41 vuoden sijasta ("yksi neljättäkymmentä). (2. Kun. 14:23)

Tätä käännöstapaa vastaan voidaan tietysti väittää hyvinkin paljon. Jos lukusanoja ei kuitenkaan käännettäisi näin, johtaisi se moniin ristiriitaisuuksiin Raamatun vuosiluvuissa. Tällä tavalla tulkittuna ristiriidat vähenevät tai poistuvat melkein kokonaan. Olen tästä huolimatta laatinut myös vaihtoehtoisia taulukoita, joissa on käännetty Ussian ja Jerobeamin hallitusvuosien luvut niin kuin vanhoissa käännöksissä on tehty. Voit tarkastella sen mukaan muodostettuja taulukoita laatimani Excel-taulukon toiselta ja kolmannelta välilehdeltä (taulukot "Taul2" ja "Taul3"). Excel-taulukon html-versio avautuu tästä linkistä.

Kun Israelin kuningasten ajat on määritelty tällä tavalla, sopivat ne melko hyvin yhteen yleisen historian kirjoituksen kanssa. Assyrian kuningas Tiglat-Pileser III valtasi pohjoisen Israelin kaupunkeja Naftalin alueelta vuosien 733 ja 732 tienoilla. Ensimmäiset israelilaiset vietiin jo silloin pakkosiirtolaisuuteen. (2. Kun. 15:29) Assyria valtasi samoihin aikoihin Damaskoksen kaupungin. Sitä ennen Israelin ja Aramin kuninkaat olivat ensin hyökänneet Juudaa vastaan ja kuningas Aahas pyysi sen johdosta apua Tiglat-Pileseriltä. (2. Kun. 15:37-16:9) Damaskoksen asukkaat vietiin silloin pakkosiirtolaisuuteen ja niin toteutui Herran sana, joka oli tullut kolme vuotta aiemmin profeetta Jesajalle. (Jes. 7:1; 17:1-3)

Olen joutunut hylkäämään virheellisinä kuningas Pekahin hallitusaikoja koskevia jakeita Raamatussa. Tekstin täytyy olla näissä kohdissa korruptoitunutta. (ks. kommentaareja) Pekah ei ole voinut mitenkään hallita 20 vuotta Israelia. (2. Kun. 15:27) Yhden tulkinnan linjan mukaan hän olisi hallinnut vain kaksi vuotta, mikä sopisi muuten yhteen Raamatun muiden kohtien kanssa, mutta ei jakeen 2. Kun. 16:1 kanssa. (2. Kun. 15:27-16:9; 2. Aik. 28. luku) Lähden tässä tulkinnassa liikkeelle siitä oletuksesta, että Pekah olisi hallinnut 12 vuotta. Tämä sopii ehkä parhaiten yhteen muiden Raamatun kohtien ja yleisenkin historian tutkimuksen ajanmääritysten kanssa. Lukua 12 voidaan puolustaa vanhalla käännöstavalla "kaksi kahdettakymmentä". Alkuperäinen teksti on voinut korruptoitua kopiointi- ja käännösvaiheessa, niin että luku on meille säilyneissä versioissa 20 eikä 12.

Jos Pekah tuli valtaan vuonna 742, joka olisi ollut Ussian 42. hallitusvuosi, niin se sopisi hyvin yhteen Israelin sekä Aramin kuninkaiden sotien kanssa Juudan kuningasta Aahasta vastaan. Se sopii yhteen myös sen kanssa, että Assyrian kuningas Tiglat-Pileser III olisi vallannut Naftalin alueen Israelissa vuonna 732 ja vienyt israelilaisia ensimmäistä kertaa pakkosiirtolaisuuteen jo silloin. Hän valtasi samoihin aikoihin Damaskoksen kaupungin, mistä on jo puhuttu aiemmin. (2. Kun. 16:9) Kaikki Raamatun luvut sopisivat tähän asti yhteen sekulaarin historian tutkimuksen ajanmääritysten kanssa.

Ongelmat ajanmäärityksessä kasaantuvat tässä vaiheessa. Olen yrittänyt ratkaista ne niin, että monet kuninkaat olisivat hallinneet yhtä aikaa isiensä kanssa. Raamatussa ilmoitetut ajat on sitten laskettu joko siitä hetkestä, kun joku on noussut valtaan isänsä vielä eläessä, tai siitä, kun hän on alkanut hallita yksin isänsä kuoleman jälkeen. Tällä tavalla tulkittuna jotkut Raamatun kohdat selittyisivät seuraavasti:

Ajat Ussiasta ja Jerobeamista Hiskiaan ja Hooseaan

  • Ussia hallitsi Juudaa yhdessä isänsä kanssa tai hänen sijaisenaan 783-767 kuusitoista vuotta, sitten yksin vuosina 767-749 noin 19 vuotta. Hän jakoi vallan poikansa Jootamin kanssa kahdeksan vuoden ajan vuodesta 749 lähtien ja kuoli vuonna 741. (2Kn 14:17-15:2; 2Ak 26:1-3,21-25) Katso selitykset kohdasta [1].
  • Jerobeam II hallitsi Israelia yhdessä isänsä kanssa 786-782 ja yksin kuolemaansa asti 755 eli yhteensä 31 vuotta. (2Kn 14:16,23)
  • Sakarja hallitsi Israelia 755-754 kuuden kuukauden ajan. (2Kn 14:29; 15:1,8-11)
  • Sallum hallitsi Israelia vuonna 754 yhden kuukauden ajan. (2Kn 15:13)
  • Menahem hallitsi Israelia vuosina 753-743 noin 10 vuotta. (2Kn 15:14-17)
  • Pekahja hallitsi Israelia vuosina 743-742 noin kaksi vuotta. (2 2Kn 15:23)
  • Pekah hallitsi Israelia vuosina 742-730 noin 12 vuoden ajan. (2Kn 15:27,30)
  • Jootam hallitsi Juudaa vuosina 749-730 yhteensä 20 vuotta ja niistä 16 ensimmäistä vuotta 749-733 ennen kuin jakoi vallan poikansa Aahaan kanssa. (2Kn 15:30-38; 2Ak 26:21-23; 27:1-9) Katso selitykset [2].
  • Aahas hallitsi Juudaa yhdessä isänsä Ussian kanssa vuosina 741-733 ja sen jälkeen "Jerusalemissa 16 vuoden ajan" (733-716). Hiskia hallitsi hänen kanssaan yhtä aikaa vuodesta 728 Aahaan kuolemaan (716) asti. (2Kn 15:38; 16:1-2,20; 17:1; 2Ak 28:1-29:1) Katso selitykset kohdasta [3].
  • Hoosea hallitsi Israelia noin yhdeksän vuotta 730-722. Israel lakkasi olemasta kuningaskunta, kun Assyrian kuningas Salmaneser V valloitti Samarian ja vei isralilaiset pakkosiirtoalaisuuteen. (2. Kun. 17-18.)
  • Hiskia hallitsi Juudaa yhdessä isänsä Aahaan kanssa vuosina 728-715. Hän hallitsi tämän jälkeen yksin vuoteen 699 asti, jolloin hänen poikansa Manasse nousi valtaistuimelle 12-vuotiaana joko yksin tai yhdessä isänsä kanssa. (2. Kun. 21:1) Hiskia kuoli vuonna 699 tai 686: hän hallitsi Jerusalemissa yhteensä 29 vuotta (728-699 = n. 29 v. ja 715-786 = n. 29 v.). (2. Kun. 18:2) Katso selitykset kohdasta [4].

Selitykset

[1] Ussian 1. vuosi = Jerobeamin 17. vuosi (783-767 = n. 16 vuotta = 17. vuosi)
Ussia hallitsi 42 vuotta (783-741= n. 42 vuotta)

[2] Pekah sai surmansa Jootamin 20. vuotena (749-730 = n. 20 vuotta). (2. Kun. 16:30)
Jootam jäi yksin kuninkaaksi isänsä Ussian kuoleman jälkeen vuonna 741 Pekahin toisena vuotena (742-741 = n. 1 vuosi eli toisena vuotena). (2. Kun. 16:32)
Jootam hallitsi 16 vuotta ennen kuin jakoi vallan poikansa Aahaan kanssa vuonna 733 (749-733 = n. 16 vuotta)
Pekah ja Aramin kuningas Resin hyökkäsivät Aahaan kimppuun vuonna 733. Aahas pyysi apua Assyrian kuninkaalta Tiglat-Pileseriltä. Hän kukisti Damaskoksen seuraavana vuonna 732. Aahas pelastui samalla Israelin ja Aramin kynsistä (2. Kun. 15:29; 16:5-9; 2. Aik. 28; Jes. 7:1).

[3] Aahaan 12. vuosi = Hoosean 1. vuosi (741-730 = n. 11 vuotta = 12. vuosi). (2Kn 17:1)
Aahas hallitsi 16 vuotta (733-716 = 16 vuotta). (2Kn 16:2)
2Kn 16:1 on ehkä käännösvirhe: oikein olisi "7" (ks. BLB). Sekään ei sovi kunnolla, joten jae voi olla korruptoitunut (kopio tms. virhe). (742/741-7=736/735/734)
Aahas palveli epäjumalia ja maksoi veroja (suojelurahaa) Assyrian kuningas Tiglat-Pileserille. Hänen poikansa Hiskia teki tästä lopun ja uudisti jumalanpalveluksen, kun tuli yksin valtaan isänsä kuoleman jälkeen 716-715. (2. Kun. 16:7-8ss.; 2. Aik. 28-31)

[4] Hoosean 3. vuosi = Hiskian 1. vuosi eli vuosi 728. (2. Kun. 18:1)
Hiskian 4. vuotena (725/724) alkoi Samarian piiritys ja kesti 3 vuotta. Hoosea oli hakenut sitä ennen tukea Egyptin kuningas Soolta (Shabaka, Shebek) ja oli kapinoinut Assyriaa vastaan. (Huomaa, että Egyptin ja Etiopian kuninkaiden aikataulut Wikipediassa poikkeavat Raamatun vastaavista ajoista).
Samaria kukistui Hiskian 6. vuotena, joka oli Hoosean 9. vuosi eli vuosi 722. (2. Kun. 17:5-6; 18:9-10.)

Hiskia hallitsi yhdessä isänsä Aahaan kanssa vuosina 722-716. Aahas maksoi tänä aikana edelleen suojelurahaa Assyrian kuninkaalle. Kun Aahas kuoli, uudisti Hiskia jumalanpalveluksen ja lopetti suojelurahan maksamisen Assyrialle. Kuningas Sanherib hyökkäsi sen vuoksi Juudaan Hiskian 14. hallitusvuotena eli noin vuonna 715 ja valloitti sen linnoitettuja kaupunkeja. (Ks. kommentaareja Jes. 36:1 ja 2. Kun. 18:13) Hiskia joutui taipumaan ja maksoi suuret verot Sanheribille. (2. Kun. 18:13-16; 2. Aik. 28:1-32:1)

Sanherib hyökkäsi tästä huolimatta Jerusalemin kimppuun ehkä vuonna 715 tai 714. Hiskia turvasi Jumalaan ja Herran enkeli surmasi Rabsaken sotajoukot yhdessä yössä. (Jes. 36-37; 2. Kun. 18:17-19:37; 2. Aik. 26:21) Sitä enen Etiopian kuningas Tirhaka oli ollut aikeissa hyökätä Sanheribin kimppuun. (2. Kun. 19:9; Jes. 37:9)
Hiskia ylpistyi ja sairastui kuolemantautiin, mutta Herra paransi hänet ja antoi hänelle 15 vuotta lisää elinaikaa. (Jes. 38:5) Babylonian kuningas Merodak-Baladan toi hänelle lahjoja parantumisen jälkeen. Jesaja kuoli vuonna 699 hallituaan 29 vuotta Jerusalemissa.

Wikipediassa Assyrian ja Babylonian kuningasten aikataulut poikkeavat Raamatun aikatauluista jonkin verran. Yleisen historian tietojen mukaan kuningas Sargon II olisi vallannut Asdodin vuonna 711. Katso myös Raamatun kommentaarien selityksiä tästä asiasta (Jes. 20:1): Biblos (monia eri kommentaareja) ja Bibletools.com: John Gill's Exposition of the Bible.

Raamatun ja sen historian tutkijatkaan eivät ole samaa mieltä oikeasta tulkinnasta. Joidenkin mielestä Sargon on sama kuin Salmaneser tai Sanherib, joidenkin mielestä hän on joku, joka hallitsi heidän välissään. Jos Herra löi Assyrian sotajoukot vuonna 715/714, niin silloin Assyrian on täytynyt vallata Asdod jo ennen Jerusalemin piiritystä. Tämän perusteella kyseessä olisi voinut olla Sanherib ja aika olisi vähän ennen hyökkäystä Jerusalemiin. Asdodin valtaus olisi ollut samalla valmistelua sotaan Egyptiä vastaan, joka päätyi lopulta Assyrialle vasta kymmeniä vuosia näiden taistelujen jälkeen Wikipedian mukaan 671-667 tai 677-671).

Wikipedian ja muidenkin historian lähteiden mukaan(, joista osa on kristittyjen) Sanherib olisi piirittänyt Jerusalemia vasta vuonna 701/700, joka oli sapattivuosi ja mahdollisesti myös riemuvuosi. (Jes. 37:30; 3. Moos. 25:5) Jos tämä ajoitus olisi oikein, niin silloin Hiskia olisi kuollut vasta vuonna 686, mikä on otettu huomioon taulukon vaihtoehdoissa. Tämä tulkinta ei vaikuta kuitenkaan yhtä hyvältä kuin edellinen. Koska kuningasten kirjassa luetellaan tapahtumat peräkkäin ilman katkoa ja mainitaan joka tapauksen yhteydessä se, monesko Hiskian hallitusvuosi oli menossa, on todennäköisin vaihtoehto Jerusalemin piirityksen vuodeksi 715/714. (2. Kun. 18:9-13ss.) Täysin varmoja näistä ajoituksista ei kuitenkaan voida olla.

Tässä esitetty ajoitus heittää kymmenellä vuodella, jos Ussian ja Jerobeam II:n hallitusaikojen vanhoissa käännöksissä ei ole virhettä. Vaihtoehtoisia aikatauluja voi katsella Excel-taulukoistani tai niiden nettiversiosta (html). Yleisimmän vaihtoehdon mukainen linjaus Jerusalemin piirityksen osalta on tämän kirjoituksen "Tulkinta 1", joka löytyy vain taulukkomuodossa ja erillisenä tiedostona, jonka pohjana on Excel-taulukko.

Tässä ja vaihtoehtoisissa tulkinnoissani (+10 vuotta lisää Ussiasta ja Jerobeam II:sta lukien) on pystytty poistamaan käytännössä melkein kaikki muut ajanmäärityksen ristiriidat paitsi jae 2. Kun. 16:1. Siinäkään ei ole paljon virhettä. Raamatun käännöksissä saattaa olla todellisia virheitä enemmän kuin tämä selitys antaisi olettaa: onhan tässä vähän sellaista "selityksen makua". Jos virheitä olisi todellisuudessa enemmän, niin voimme periaatteessa nähdä Raamatusta summittaisesti vain sen, ketkä kuninkaat ovat hallinneet suurin piirtein yhtä aikaa, mutta emme pystyisi määrittämään heidän tarkkoja hallitusaikojaan. Vaikka ne pystyttäisiinkin selittämään yllä olevalla tai muulla vastaavalla selityksellä, jää aikoihin jonkin verran tulkinnallisuutta eikä niistä voida olla täysin varmoja. Tässä ja vaihtoehtoisissa taulukoissani esitetyt ajat ovat parhaasta yrityksestäni huolimatta vain likiarvoja, eivät tarkkoja aikoja.

Lähteitä ja luettavaa

Sivun alkuun